Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Samankaltaiset tiedostot
Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

VIRTAVESIEN KUNNOSTUS. Pauliina Louhi Kalaekologian tutkimusseminaari

Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Virtaveden toiminta ja kunnostus

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Jokitalkkari hanke

Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Kainuun kalatalouskeskus

Sanginjoen ekologinen tila

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari Parainen. Janne Tolonen

Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Helsingin pienvesiympäristöt

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

VIRTAVESIKUNNOSTUSTEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v WWE

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala

Luutajoen taimenpolku

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

Heinolan kalastusalue

Järvitaimenseminaari Läsäkoski

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

Puulaveden villi järvitaimen

Transkriptio:

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko

Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960 luvuilla --- Uomien kokonaispituus > 20000 km --- 1970-luvulta alkaen --- Päämääränä lohikalojen elinolosuhteiden parantaminen --- Investoinnit vähintään > 20 milj. euroa --- Kunnostustutkimukseen panostukset verraten pieniä --- kuitenkin: luonnonvarojen hoidossa tutkimuksen tulisi kulkea toiminnan edellä, ei päinvastoin 2 Ari Huusko

Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Kunnostukset on toteutettu pääasiassa kalataloudellisesta näkökulmasta lähtökohtana taimenen ja myös muiden lohikalojen poikasten elinympäristön parantaminen 3 Ari Huusko

Kunnostusten seuranta ja seuranta-asetelmat 4 Ari Huusko

Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Porttikivi, R. 1985. Kunnostuksen tekninen toteutus. Vesihallituksen monistesarja 342, s. 31-40. Kunnostuksiin liittyvä seuranta on lopulta ollut pääosin verraten hajanaista 5 Ari Huusko

Miten kunnostuksen onnistumista voidaan mitata Sosioekonominen näkökulma --- ovatko maanomistajat tyytyväisiä tulokseen? --- hyödyttääkö kunnostus lähialueen asukkaita? --- lisääkö kunnostus alueen virkistyskäyttöarvoa? --- onko kunnostuksen tulos esteettisesti miellyttävä? Ekologinen näkökulma --- täyttääkö kunnostus ekologisesti onnistuneen kunnostuksen kriteerit? Oppimisnäkökulma --- tehdyistä töistä oppia tuleviin 6 Ari Huusko

Ekologiset kriteerit kunnostuksen onnistumiselle --- hankkeen päämäärän tulee olla kaikkien toimijoiden hyväksymä ja selkeästi etukäteen määritelty --- ekosysteemin tila paranee mitattavasti --- kunnostuksesta ei saa aiheutua pysyvää vahinkoa ekosysteemille mutta things often turn worse before they turn better --- kunnostukseen liittyy seurantaohjelma oppimiskokemus pidemmän päälle kustannustehokasta (tiedon karttuessa seurantaa voidaan vähentää) 7 Ari Huusko

Kriteeri: kohteen tila (esim. taimenkanta) paranee mitattavasti Ennen - jälkeen -arviointiasetelma Ennen Jälkeen 8 Ari Huusko

Kriteeri: kohteen tila (esim. taimenkanta) paranee mitattavasti Jälkeen -arviointiasetelma Kohteet/ Käsittely Aikaa Tulos Kunnostettuja Vertaa Verrokkeja 9 Ari Huusko

Tuloksia 10 Ari Huusko

Jokiuoman kunnostuksen vaikutus taimenen poikasvaiheen tiheyksiin Kunnostus Kuiva vesivuosi ja sen vaikutuksen kesto 6 metsäjokea Kainuussa 0+ Jokaisessa joessa - Kontrolli jokijakso - Kivikunnostus-jokijakso - Kivi-puu-kunnostus-jokijakso Kesänvanhoja aarilla 1+ 2+ - Befor-After-Control-Impact -design Vehanen ym. 2010. Freshwater Biology 55:2200-2214. Louhi ym. 2016: Canadian Journal of Aquatic and Fisheries Sciences 73:1733-1741 11 Ari Huusko

Jokiuoman kunnostuksen vaikutus taimenen poikasvaiheen tiheyksiin Iijoen vesistöalue 18 metsäjokea 0+ - Hoitopaketti : kunnostus + taimenten istutus - Vuodet 2000-2005 - 4 perattua (ryhmä G0) jokea - 4 hoidon alaista (ryhmä G1) jokea --- kunnostus --- 5 vuotena 1v. taimenten istutus 1+ - 10 hoidon jälkeistä (ryhmä G2) jokea - 3 vertailujokea (ryhmä G3) Luhta ym. 2012 Freshwater Biology 57:1966-1977 12 Ari Huusko

Jokiuoman kunnostuksen vaikutus taimenen poikasvaiheen tiheyksiin Yhteenveto suomalaisista kunnostusselvityksistä (Marttila ym. 2017) - Minimikriteeri: seurantaa vähintään 2 vuotena ennen ja 2 vuotena jälkeen kunnostuksen - Kriteerin täyttäviä seuranta-aineistoja löytyi 27 joelta, jotka sijaitsevat 17 eri vesistöalueella -- Taimenen poikastiheyksissä keskimäärin positiivinen vaste: kunnostukset hyödyllisiä -- Joet toimivat yksilöinä : jokien välinen vaihtelu huomattavaa 13 Ari Huusko

Jokiuoman kunnostuksen vaikutus taimenen poikasvaiheen tiheyksiin Yhteenveto suomalaisista kunnostusselvityksistä (Marttila ym. 2017) Tulosta selittäviä tekijöitä: -- valuma-alueen koko ja maaperän laatu -- istutukset Paras tulos keskikokoisilla valuma-alueilla. Suuri turvemaiden osuus valuma-alueella heikensi kunnostustulosta Taimenen poikasistutukset heikensivät kunnostustulosta -- kalastus Kalastus vaikutti negatiivisesti kunnostustulokseen -- kalayhteisö Kunnostuskohteen kalayhteisön lajeista (simppu, hauki, made, ahven) simppujen runsaus heikensi kunnostustulosta 14 Ari Huusko

Päätelmiä ja Tulevaa 15 Ari Huusko

Lohikalojen lisääntymisen A&O - KUTUSORAIKOT --Iijoella kunnostuksissa lisätyistä kutusoraikoista (50 kpl) kolmannes oli jokseenkin kunnossa kahden vuoden kuluttua kunnostuksesta (Pekkala & Pekkala 1995). --Kainuun kunnostuskohteissa taimenen kutuun soveltuvaa soraa keskimäärin alle < 1 m 2 aarilla 5-15 vuotta kunnostuksen jälkeen (Korhonen & Huusko 2004) -- Laadukasta tietoa suomalaisilta virtavesiltä vähän! Ruotsalaistutkimus Kesänvanhojen taimenen poikasten runsaus korreloi soraikkojen määrän kanssa Palm. ym. 2007. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 64: 509-515. 16 Ari Huusko

Valuma-alueen ominaisuudet ja maankäyttö SORAIKKOJEN LAATU Valuma-alueen ominaisuudet summautuvat jokeen: -- vedenlaatu ja sen vaihtelut -- vuotuinen virtaamakehys ja sen muutokset (valunta) -- sedimentaatio Esimerkki: -- joessa kulkeva hienoaines vaikuttaa selvästi mädin ja kuoriutuvien poikasten menestykseen -- mätivaiheen kuolleisuus -- hienoaines aikaistaa kuoriutuneiden poikasten nousua soran seasta lisäten alttiutta joutua saalistetuksi 0.00 0.02 0.04 0.06 Louhi ym. 2011. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 68:1819-1826. 17 Ari Huusko

EMKR-Kalatalouden ympäristöohjelma 2017-2019 (2020-2021) Kutualue- ja pienpoikasalueiden kunnostukset ja niiden ylläpito -Laadukasta tietoa suomalaisilta virtavesiltä vähän 18 Ari Huusko

EMKR-Kalatalouden ympäristöohjelma 2017-2019 (2020-2021) Kutualuekunnostukset ja niiden ylläpito -hanke Luonnontilainen Kunnostettu Kunnostettu ja hoidettu Kohteet (ja käsittelyt) Aikaa Tulosten mittaus 19 Ari Huusko

EMKR-Kalatalouden ympäristöohjelma 2017-2019 (2020-2021) Kutualuekunnostukset ja niiden ylläpito -hanke Luonnontilainen Kunnostettu Kunnostettu ja hoidettu Kohteiden valinta 2017-2018 - purot --- pienet joet - metsäjoet -- -- ++ Seuranta-asetelman ylläpito 2018-2020 ++ vuotuinen pöyhintä Tulosten mittaus 2020-2021 20 Ari Huusko

EMKR-Kalatalouden ympäristöohjelma 2017-2019 (2020-2021) Kutualuekunnostukset ja niiden ylläpito -hanke - Jotta seuranta-asetelma voidaan toteuttaa, tarvitaan runsaasti virtavesikohteita, joissa toiminta tapahtuu ja yhteistyökumppaneita, jotka toteuttavat kunnostuksia kentällä -- aktiiviset kansalaisryhmät -- seurat, yhdistykset -- järjestöt -- ym - Seuranta-asetelmaan liittyvät toimet paikallisilla/alueellisilla toimijoilla ja tulosten mittaus yhteistyössä tutkimuksen kanssa - Hanke kustantaa seuranta-asetelman ylläpidon (soraikkojen hoito) kulut (esim. matkakulut) paikallisille/alueellisille toimijoille Tiedätkö potentiaalisia puro- tai jokikohteita? Ole yhteyksissä ari.huusko@luke.fi tai 0295327642 21 Ari Huusko