KIRJALLINEN KYSYMYS 1286/2001 vp Ammatillisten tutkintojen laadun kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Eri käytännön alan yrittäjät ja ammattilaiset ovat ilmaisseet huolensa oman alansa ammattitutkinnon suorittaneiden käytännön ammattitaidosta. Heidän mukaansa ammattitutkinnosta ja jopa erityisammattitutkinnosta voi nykyisin päästä läpi lähes pelkästään lukemalla ilman kunnon kokemusta ja osaamista käytännön työstä. Kirjoja lukemalla ja kirjallisia töitä tekemällä ei voida korvata ammattitaidon käytännön osaamisen harjoittelua ja kehittämistä. Ongelma on nostettu esiin erityisesti sähköalan ammatillisen koulutuksen osalta. Työnantajilta tulleen palautteen mukaan työnantajat eivät voi nykyään luottaa siihen, että tutkintotodistus takaa riittävän ammattitaidon, vaan tutkinnon suorittanut joudutaan perehdyttämään töihin siinä missä tutkinnon suorittamatonkin. Tällaisista tutkinnoista ei ole heille suurta hyötyä. Erityisesti käytännönläheisyydellä mainostetuissa ammattitutkinnoissa ja erityisammattitutkinnoissa pitäisi varmistaa, että tutkinnon suorittanut on laaja-alaisesti perillä käytännön tehtävistä ja osaa hoitaa monimutkaisimpia ammattialan kokonaisuuksia. Tutkinnon suorittaneiden määrien lisäksi ammatillisissa tutkinnoissa on panostettava niiden laatuun ja kykyyn taata tutkinnon suorittaneiden ammattitaito käytännön työelämän tarpeita vastaavaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ammatillisen koulutuksen tutkintojen työelämäläheisyyden parantamiseksi ja ammattitutkintojen suorittaneiden ammattitaidon takaamiseksi? Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2001 Leena Rauhala /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1286/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ammatillisen koulutuksen tutkintojen työelämäläheisyyden parantamiseksi ja ammattitutkintojen suorittaneiden ammattitaidon takaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 12 :n mukaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomina näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Tutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan, onko tutkintoon osallistuvilla henkilöillä tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito. Työelämässä ja henkilöstökoulutuksessa, muiden opintojen avulla tai muilla tavoin ammattitaitonsa hankkineet osallistuvat samoihin näyttöihin ja osoittavat vaaditun osaamisen. Tutkintoihin osallistumiselle ei aseteta koulutusta tai työkokemusta koskevia ennakkoehtoja. Vaatimustaso on ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kuitenkin määritelty siten, että sen saavuttaminen käytännössä edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen työkokemusta sekä yleensä lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja. Työmarkkinaosapuolet ovat keskeisesti vaikuttamassa näyttötutkintojärjestelmään. Näyttötutkinnoissa edellytetystä osaamisesta päättää tutkintojen perusteissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 13 :n mukaisesti Opetushallitus. Alan työmarkkinajärjestöt ovat keskeisesti mukana tutkintojen perusteita valmistelevissa työryhmissä. Lisäksi näyttötutkintojen perusteet käsitellään koulutustoimikunnista ja koulutuksen yhteistyöneuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1005/2000) 3 :n mukaisesti koulutustoimikunnissa, joissa ovat edustettuina opetushallinto, opettajat, työnantajat ja työntekijät. Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvomisesta vastaavat ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 :n mukaisesti tutkintotoimikunnat, joissa ovat edustettuina työnantajat, työntekijät sekä opettajat, ja milloin itsenäinen ammatinharjoittaminen on merkittävän laajuista alalla, itsenäiset ammatinharjoittajat. Tutkintotoimikuntien jäsenten enemmistö on työelämän edustajia. Näytöissä tutkinnon suorittajan valmiuksia verrataan tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteita ovat aina ydintaidot, työn hallinta, työn perustana olevan tiedon hallinta, työmenetelmien hallinta, työvälineiden ja materiaalien hallinta sekä työprosessin hallinta. Vuoden 2001 alkupuoliskolla näyttötutkintoihin osallistui yhteensä 21 600 henkilöä. Heistä 12 300 (57 %) suoritti koko tutkinnon, 5 800 (27 %) osan tutkinnosta ja 3 500 (16 %) hylättiin. Opetushallitus julkaisi vuonna 2000 näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarvioinnin. Sen mukaan tutkintotilaisuuksien toimeenpanossa oli 2
Ministerin vastaus KK 1286/2001 vp Leena Rauhala /kd jossain määrin kirjavuutta, vaikka kokonaisuutena sekä tutkinnon suorittajat että tutkinnon toimeenpanoon osallistuneet työelämän edustajat pitivät tilaisuuksissa suoritettua ammattitaidon arviointia asianmukaisena. Opetushallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Tärkeää on kuitenkin huomata, että arvioinnin mukaan näyttötutkintojärjestelmän toimeenpanon vaikutukset ammatillisen koulutuksen kenttään ovat ylipäätään olleet myönteiset. Työelämän tarpeiden huomioon ottaminen on lisääntynyt, ja työelämän mukaantulo tutkintosuoritusten arviointiin ja erityisesti tutkintotoimikuntiin on lähentänyt eri tahoja toisiinsa. Kysymyksessä esimerkkinä mainitulla sähköalalla sähköasentajan ammattitutkinnon suoritti vuoden 2001 alkupuoliskolla kokonaan 88 ja osittain 48 henkilöä. Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnon kokonaan suorittaneita ei ollut lainkaan, ja osittain tutkinnon suoritti kuusi henkilöä. Luvut osoittavat, että tutkintojen vaatimustasolle yltäminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) mukaan tutkintotoimikuntien tehtävänä on myös seurata näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta sekä tehdä ehdotuksia ja aloitteita järjestelmän ja tutkintojen perusteiden kehittämiseksi. Opetushallitus uudistaakin tutkintojen perusteita säännöllisesti tutkinnoista saadun palautteen ja työelämässä tapahtuvan kehityksen perusteella. Sähköalalla Opetushallitus on lähiaikoina vahvistamassa sähköasentajan ammattitutkinnon ja sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnon uudet perusteet. Opetusministeriö katsoo, että näyttötutkintojärjestelmä on työelämäläheinen ja että tutkinnon suorittaneiden ammattitaito vastaa työelämän tarpeita. Tähän vaikuttaa näyttötutkintojärjestelmään olennaisena osana kuuluva opetushallinnon ja työelämän tiivis yhteistyö tutkintojen perusteiden laatimisessa ja tutkintosuoritusten laadunvarmistuksessa. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1286/2001 rd: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att förbättra arbetslivsorienteringen för examina inom yrkesutbildningen och för att garantera yrkesskickligheten hos dem som avlagt yrkesexamina? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 12 lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning (631/1998) kan yrkesinriktade grundexamina, yrkesexamina och specialyrkesexamina oberoende av hur yrkesskickligheten förvärvats avläggas genom fristående examina. I de yrkesinriktade grundexamina skall examinanderna visa att de uppnått de kunskaper och färdigheter som yrkesskickligheten förutsätter. I yrkesexamina skall examinanderna visa att de besitter sådan yrkesskicklighet som förutsätts av en yrkesperson på området. I specialyrkesexamina skall examinanderna visa att de behärskar de mest krävande arbetsuppgifterna på området. Examina kan avläggas oberoende av hur yrkesskickligheten förvärvats. I examensproven bedöms huruvida examinanderna har den yrkesskicklighet som har fastställts i examensgrunderna. De som förvärvat sin yrkesskicklighet i arbetslivet eller på personalutbildning, med hjälp av andra studier eller på annat sätt deltar i samma prov för att påvisa att de har det kunnande som krävs. Några förhandsvillkor avseende utbildning eller arbesterfarenhet för att få delta i examina uppställs inte. Kravnivån för yrkesexamina och specialyrkesexamina är dock sådan att det för att uppnå den i praktiken fordras arbetserfarenhet efter grundutbildningen i branschen och dessutom i allmänhet kompletterande och fördjupade studier. Arbetsmarknadsparterna spelar en central roll för systemet med fristående examina. I grunderna för examina beslutar Utbildningsstyrelsen enligt 13 lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning om det kunnande som krävs i de fristående examina. Arbetsmarknadsparterna på området spelar en central roll i de arbetsgrupper som bereder grunderna för examina. Dessutom behandlas grunderna för de fristående examina enligt 3 statsrådets förordning om utbildningskommissioner och om samarbetsdelegationen för utbildning (1005/2000) i utbildningskommissionerna där undervisningsförvaltningen, lärarna, arbetsgivarna och arbetstagarna är företrädda. Examenskommissionerna bär ansvaret för att ordna och övervaka de fristående examina enligt 7 lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning och de skall företräda arbetsgivare, arbetstagare samt lärare och, då självständig yrkesutövning i branschen är av betydande omfång, självständiga yrkesutövare. Majoriteten av medlemmarna i examenskommissionerna företräder arbetslivet. I proven jämförs examinandens färdigheter med de krav på yrkesskicklighet och de kriterier för bedömning som har fastställts i examensgrunderna. I fokus för bedömningen är alltid kärnkunskapen, behärskandet av arbetet, behärskandet av den kunskap som arbetet baserar sig på, behärskandet av arbetsmetoderna, behärskandet av arbetsredskapen och materielen samt behärskandet av arbetsprocessen. Under den första hälften av 2001 deltog sammanlagt 21 600 personer i fristående examina. Av dessa avlade 12 300 (57 %) hela examen, 4
Ministerns svar KK 1286/2001 vp Leena Rauhala /kd 5 800 (27 %) en del av en examen och 3 500 (16 %) underkändes. Utbildningsstyrelsen utgav 2000 en totalutvärdering av systemet med fristående examina. Enligt den uppvisade examensproven i praktiken en viss variationsskala, trots att både examinanderna och arrangörerna från arbetslivet ansåg att bedömningen av yrkesskickligheten i proven som helhet betraktad var korrekt. Utbildningsstyrelsen har redan vidtagit åtgärder för att råda bot på bristerna. Det är dock viktigt att märka att införandet av examenssystemet i regel har haft positiva följder för yrkesutbildingen överlag enligt utvärderingen. Arbetslivets behov beaktas mer än tidigare och olika parter har kommit närmare varandra eftersom representanter för arbetslivet deltar i bedömningen av examensprestationerna och i examenskommissionerna. Inom elbranschen vilken nämns som exempel i spörsmålet avlades yrkesexamen för elmontör under den första hälften av 2001 i sin helhet av 88 och delvis av 48 personer. Ingen alls avlade specialyrkesexamen för elövermontör och sex personer avlade examen delvis. Siffrorna visar att det inte är någon självklarhet att man når upp till kravnivån för examina. Enligt förordningen om yrkesinriktad vuxenutbildning (812/1998) har examenskommissionerna också till uppgift att följa hur systemet med fristående examina fungerar samt att komma med förslag och initiativ till utveckling av systemet och examensgrunderna. Utbildningsstyrelsen reviderar kontinuerligt examensgrunderna utifrån de resultat man fått i examina och utvecklingen i arbetslivet. Inom elbranschen skall Utbildningsstyrelsen i en snar framtid fastställa nya grunder för yrkesexamen för elmontör och specialyrkesexamen för elövermontör. Undervisningsministeriet anser att systemet med fristående examina är arbetslivsorienterat, dvs. klart kopplat till arbetslivet, och att yrkesskickligheten hos dem som avlagt en yrkesexamen motsvarar arbetslivets behov. På detta inverkar det nära samarbetet mellan Utbildningsstyrelsen och arbetslivet såsom en väsentlig del av systemet med fristående examina när det gäller utarbetandet av examensgrunder och kvalitetssäkringen av examensprestationerna. Helsingfors den 12 december 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5