EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 360 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Kolmas kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta FI FI
1 Johdanto Tässä kolmannessa kertomuksessa sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta esitetään 12. huhtikuuta 2016 1 julkaistun edellisen raportin jälkeen päivitetty tilannekatsaus. Tässä kertomuksessa arvioidaan toimia, joita kaikki asianomaiset sidosryhmät ovat toteuttaneet 16. huhtikuuta 13. toukokuuta 2016 (tarkastelukausi) uudelleensijoittamis- ja siirtojärjestelmän toteuttamisen nopeuttamiseksi, jotta annettuja suosituksia noudatettaisiin. Kreikkaan on tullut 12. huhtikuuta 2016 jälkeen 2 581 henkilöä 2. Tulijoiden määrä on siis vähentynyt selvästi (75 prosenttia vähemmän kuin edellisen kertomuksen tarkastelukaudella), kun taas mannermaan osalta tilanne on pysynyt pitkälti ennallaan. Sen jälkeen kun Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välinen raja suljettiin, Manner-Kreikkaan jäi vielä 46 000 henkilöä 3. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) ensimmäisten arvioiden mukaan 4 heistä 65 prosenttia on kansalaisuudeltaan sellaisia, että he kuuluvat sisäisten siirtojen piiriin. Italiaan on tullut 12. huhtikuuta jälkeen 10 242 henkilöä 5, mikä vastaa tilannetta samana ajanjaksona vuonna 2015. Viime viikkoina yhä useammat tulijat ovat olleet eritrealaisia, ja heidän joukossaan on myös ilman huoltajaa olevia alaikäisiä. Sen jälkeen kun toinen kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta annettiin, edistyminen sisäisissä siirroissa on ollut kaiken kaikkiaan epätyydyttävää. Ensimmäisessä kertomuksessaan sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta komissio asetti tavoitteeksi, että vähintään 20 000 henkilöä siirretään toukokuun puoliväliin mennessä. Käytännössä tästä tavoitteesta jäädään kauas. Tarkastelukaudella on siirretty vain 355 uutta henkilöä, joten tähän mennessä siirrettyjen henkilöiden määrä on yhteensä 1 500 (Kreikasta on siirretty 909 ja Italiasta 591). Sisäisiä siirtoja erityisesti Kreikan osalta ovat lisänneet pääosin samat jäsenvaltiot kuin edellisessä kertomuksessa, mutta Italian osalta sisäisten siirtojen määrät ovat olleet vähäisiä. Kun tarkastellaan uudelleensijoittamista, heinäkuussa vahvistetun ohjelman mukaisesti sovitusta 22 504 henkilöstä on tähän mennessä uudelleensijoitettu 6 321 henkilöä pääasiassa Turkista, Jordaniasta ja Libanonista. EU:n ja Turkin julkilausumassa esitettyjä sovittuja toimia on sovellettu vasta 4. huhtikuuta alkaen 6, joten 177 henkilöä on uudelleensijoitettu Turkista EU:hun yksi yhteen -järjestelyn mukaisesti. Heistä 98 on uudelleensijoitettu edellisen kertomuksen antamisen jälkeen. 1 COM(2016) 222 final. 2 Laittomasti maahan tulleet lähde: Frontex; tiedot perustuvat Kreikan päivittäin antamaan Länsi-Balkanin reittiä koskevaan raporttiin. 3 Lähde: Kreikan viranomaiset ja UNHCR. 4 http://data.unhcr.org/mediterranean/country.php?id=83. 5 Italiaan laittomasti merirajojen yli tulleiden määrä yhteisoperaatioiden raportointisovelluksen (JORA) kautta tehtyjen ilmoitusten ja Triton 2016 -yhteisoperaation puitteissa kerättyjen tietojen perusteella. Tiedot, jotka koskevat laittomia maahantulijoita 1. toukokuuta 13. toukokuuta (3 550 henkilöä), voivat muuttua validoinnin jälkeen. 6 SN 38/16, 18.3.2016. 2
2 Sisäiset siirrot 2.1 Siirrettäviä henkilöitä vastaanottavien jäsenvaltioiden toimet Tarkastelukaudella eli 12. huhtikuuta 13. toukokuuta siirrettiin vain 355 uutta henkilöä: 294 Kreikasta (Ranskaan, Alankomaihin, Latviaan, Romaniaan, Suomeen, Bulgariaan, Maltaan, Tšekkiin, Viroon ja Sloveniaan) 7 ja 61 Italiasta (Suomeen, Latviaan, Portugaliin, Romaniaan ja Sveitsiin) 8. Tällä jaksolla tehtiin ensimmäiset sisäiset siirrot Sveitsiin ja Sloveniaan. Toukokuun loppuun mennessä on suunniteltu tehtäväksi vielä 307 uutta sisäistä siirtoa Kreikasta 9 ja 137 Italiasta 10. Toimet, joilla puututaan vastaanottolupausten vähäiseen määrään: Yksitoista jäsenvaltiota (Belgia, Kroatia 11 ensimmäinen lupaus, Tšekki, Viro, Suomi, Ranska, Irlanti, Latvia, Liettua, Alankomaat ja Slovenia) 12 on ilmoittanut valmiudestaan ottaa nopeasti vastaan sisäisinä siirtoina 1 220 kansainvälistä suojelua hakenutta henkilöä (ns. viralliset vastaanottolupaukset). Siirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden antamien virallisten vastaanottolupausten määrä kasvaa 5 736:een (1 658 lupausta Italialle ja 4 078 Kreikalle). Itävalta, 13 Unkari ja Slovakia eivät ole vielä antaneet yhtään vastaanottolupausta. Lisäksi jotkut jäsenvaltiot (Saksa ja Puola) eivät vielä noudata neuvoston päätöksen mukaista velvoitetta ilmoittaa kolmen kuukauden välein niiden hakijoiden määrä, jotka voidaan siirtää nopeasti niiden alueelle. Useimmat jäsenvaltiot eivät ole tähän mennessä antaneet mittakaavaltaan sellaisia vastaanottolupauksia, jotka vastaisivat niille osoitettuja henkilömääriä päätösten kattamalla ajanjaksolla (esim. Alankomaiden, Espanjan, Kroatian, Puolan, Saksan ja Tšekin lupaukset kattavat vain 5 prosenttia tai vähemmän niille osoitetusta määrästä). Toimet siirtopyyntöihin vastaamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi: Jotkin jäsenvaltiot (Suomi, Luxemburg, Malta ja Slovenia) ovat lisänneet toimiaan, joilla tähdätään siirtopyyntöihin vastaamisen kuluvan ajan lyhentämiseen ja kahden viikon tavoitteen saavuttamiseen. Toisaalta Tšekki, Bulgaria ja Viro ovat edelleen hylänneet siirtopyyntöjä joko ilman perusteltuja syitä tai muista kuin sisäisiä siirtoja koskevassa neuvoston päätöksessä 7 Ranskaan siirrettiin 120 henkilöä, Alankomaihin 94, Latviaan 15, Romaniaan 14, Suomeen 34, Bulgariaan 2, Maltaan 5, Tšekkiin 4, Viroon 12 ja Sloveniaan 28. 8 Suomeen siirrettiin 13 henkilöä, Latviaan 2, Portugaliin 30, Romaniaan 6 ja Sveitsiin 10. 9 Suomeen 38 henkilöä (siirrot on tarkoitus tehdä 16. toukokuuta), Portugaliin 166 (joista 26 henkilöä 17. toukokuuta), Maltaan 6, Luxemburgiin 77 ja Belgiaan 20. 10 Kyprokseen 8 henkilöä, Sloveniaan 10, Portugaliin 34, Espanjaan 24, Suomeen 32, Belgiaan 5 ja Sveitsiin 24. 11 Tarkastelukaudella Kroatia ilmoitti, että se voi aloittaa heinäkuussa 20 henkilön siirrot (10 henkilöä Italiasta ja 10 Kreikasta). Tämä virallinen vastaanottolupaus tulee siis voimaan vasta heinäkuusta alkaen. 12 Viroon siirretään 20 henkilöä Kreikasta, Suomeen 270 Kreikasta ja 30 Italiasta, Ranskaan 400 Kreikasta, Irlantiin 40 Kreikasta, Latviaan 15 Kreikasta, Liettuaan 140 Kreikasta, Alankomaihin 100 Kreikasta ja 25 Italiasta ja Sloveniaan 30 Kreikasta. 13 Sisäiset siirrot Itävaltaan on neuvoston päätöksen (EU) N:o 2015/1601 nojalla väliaikaisesti keskeytetty enintään 30 prosentin osalta Itävallalle osoitetusta hakijoiden määrästä. Näin ollen Itävalta on saanut 1 065 henkilön siirtämisen osalta vuoden lykkäystä. Itävaltaan sovelletaan kuitenkin tavanomaisia oikeudellisia velvoitteita jäljellä olevan henkilömäärän siirtämiseksi, joten sen odotetaan antavan vastaanottolupauksia ja toteuttavan siirtoja. 3
vahvistetuista syistä. Lisäksi Puola jatkaa edelleen siirtomenettelyn käytännön toteutuksen lykkäämistä 14. Toimet haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisiin siirtoihin liittyviin haasteisiin puuttumiseksi: Viimeisimpien Eurostatin tietojen mukaan lähes 90 000 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä haki turvapaikkaa EU:sta vuonna 2015. Heistä suurimman ryhmän muodostivat Afganistanin (51 prosenttia kaikista ilman huoltajaa olevista alaikäisistä), Syyrian (16 prosenttia) ja Eritrean (6 prosenttia) kansalaiset. 15 Sama suuntaus on jatkunut vuonna 2016. Italiaan tuli 1 824 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä 1. 30. huhtikuuta 16. Vaikka saman jakson aikana tulleiden henkilöiden määrä ei ole tiedossa, Kreikassa kansallinen sosiaalisen yhteisvastuun keskus (EKKA) raportoi, että EKKAn tarjoamaan majoitukseen on osoitettu 1 609 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä vuoden 2016 alun jälkeen. Sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten mukaan jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle ilman huoltajaa EU:n alueelle tulevien alaikäisten sisäiset siirrot. Yhtään ilman huoltajaa olevaa alaikäistä ei kuitenkaan ole 12. huhtikuuta jälkeen. Lähiviikkoina Kreikasta on kuitenkin määrä siirtää kahdeksan ilman huoltajaa olevaa alaikäistä Suomeen, yksi Portugaliin ja kaksi Luxemburgiin 17. Raportointikauden aikana Malta ja Belgia ovat noudattaneet komission pyyntöä lisätä paikkoja ilman huoltajaa oleville alaikäisille. Malta tarjosi Kreikalle ja Italialle antamansa uuden vastaanottolupauksen yhteydessä 12 paikkaa tälle haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ryhmälle (kuusi Italialle ja kuusi Kreikalle). Belgia tarjosi Kreikalle antamansa uuden vastaanottolupauksen yhteydessä 10 paikkaa tälle haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ryhmälle. Toimet, joilla parannetaan järjestelmän hyväksyttävyyttä ja luottamusta järjestelmään tulijoiden keskuudessa ja vältetään siirtoprosessista vetäytyminen: Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) aikaisemmin kehittämän mallin ja antaman ohjeistuksen (jossa esitetään tärkeimmät asiat, jotka jäsenvaltioiden on sisällytettävä lähtöä edeltäviin tietoihin) perusteella Romania on ensimmäisenä maana antanut mallin mukaisia lähtöä edeltäviä tietoja. Toimet EASOn kapasiteetin parantamiseksi, jotta se voi tukea Italiaa ja Kreikkaa: EASOn viimeisimmässä asiantuntijahaussa Italiaan varten haettiin 42:ta asiantuntijaa kaudelle 15. huhtikuuta 17. kesäkuuta 2016. Toistaiseksi on tarjottu vain 27 asiantuntijaa (Alankomaat, Bulgaria, Itävalta, Latvia, Malta, Norja, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Sveitsi, Unkari, Yhdistynyt kuningaskunta ja Viro) (odotettujen kuuden muun asiantuntijan lisäksi). Lisää asiantuntijoita tarvitaan kattamaan tämänhetkiset operatiiviset tarpeet Italiassa. Odotettavissa on, että tarve lisääntyy edelleen, sillä tulijamäärät ovat kesäkaudella todennäköisesti suuremmat. EASO käynnisti 21. huhtikuuta viidennen asiantuntijahaun siirtojärjestelmän tukemiseksi Kreikassa, ja siinä pyydettiin vähintään 62:ta asiantuntijaa. Tähän mennessä jäsenvaltiot ovat nimittäneet vasta 26 asiantuntijaa (Alankomaat, Liettua, Ranska, Romania, Ruotsi ja Suomi). 14 Huhtikuun alussa Puola keskeytti niiden 73 siirtopyynnön käsittelyn, jotka Kreikan turvapaikkavirasto lähetti Puolalle sen 16. joulukuuta 2015 antaman vastaanottolupauksen perusteella. Käytännössä Puola siis jäädytti siirtomenettelyn kolmen ja puolen kuukauden kuluttua lupauksen antamisesta. Sama koskee Italian sille esittämiä siirtopyyntöjä. 15 http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-press-releases/-/3-02052016-ap. 16 Lähde: Italian sisäministeri. 17 Tähän mennessä yhteensä 21 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä on siirretty Kreikasta (20 henkilöä Suomeen ja 1 Alankomaihin). Italiasta ei ole siirretty yhtään ilman huoltajaa olevaa alaikäistä. 4
EASO valmistelee rekisteröintimenettelyyn osoitettavan tuen merkittävää lisäämistä Kreikan ilmoittaman laajamittaisen ennakkorekisteröintimenettelyn toteuttamiseksi. Tähän hankkeeseen osallistuu myös jäsenvaltioiden asiantuntijoita. 2.2 Kreikan ja Italian toimet sekä etenemissuunnitelmien pääkohdat Kreikka Toimet, joilla järjestelykeskukset saadaan täyteen toimintavalmiuteen: Tällä hetkellä kaikki järjestelykeskukset Kosia lukuun ottamatta ovat toiminnassa. Toimet maahantulijoiden rekisteröinnin nopeuttamiseksi: Kreikan turvapaikkaviraston on tarkoitus toteuttaa tiiviissä yhteistyössä UNHCR:n ja EASOn kanssa tulevina kuukausina laajamittainen ennakkorekisteröintimenettely kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe käsittää Manner-Kreikan virallisissa vastaanottotiloissa oleskelevat noin 35 000 henkilöä. Hanke auttaa Kreikan turvapaikkaviraston toimia, joilla pyritään varmentamaan niiden laittomien maahantulijoiden henkilöllisyys entistä paremmin, jotka saattavat tarvita kansainvälistä suojelua mannermaalla (mukaan lukien tiedot kansalaisuudesta, iästä ja haavoittuvasta asemasta). Sen odotetaan helpottavan ja nopeuttavan kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten varsinaista rekisteröintiä. Toimet, joilla parannetaan Kreikan turvapaikkaviraston rekisteröintivalmiuksia: Kreikan turvapaikkaviraston valmiudet käsitellä siirtopyyntöjä ovat lisääntyneet tuntuvasti viimeksi kuluneen kuukauden aikana, kun Kreikan turvapaikkaviraston rekisteröintivirkailijoiden ja EASOn rekisteröintiasiantuntijoiden yhteisiä ryhmiä on perustettu Ateenaan, Thessalonikiin ja Aleksandrupoliin. Valmiuksien odotetaan paranevan edelleen tulevina viikkoina. Kreikan turvapaikkavirasto on äskettäin palkannut 21 uutta virkamiestä käsittelemään siirtopyyntöjä. Tämän lisähenkilöstön lisäksi käyttöön saadaan vastaava määrä EASOn asiantuntijoita. EASO on hankkinut ja toimittanut uuden palvelimen turvapaikkaviraston Dublin-yksikölle. Se nopeuttaa merkittävästi siirtopyyntöjen lähettämistä jäsenvaltioille, koska monta henkilöä voi käyttää uutta palvelinta yhtä aikaa. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Sisäiset siirrot Kreikasta: Yhteenveto saaduista vastaanottolupauksista, rekisteröidyistä hakemuksista, lähetetyistä ja hyväksytyistä pyynnöistä (1.2.2016-9.5.2016) 0 1.2.2016 8.2.2016 15.2.2016 22.2.2016 29.2.2016 7.3.2016 14.3.2016 21.3.2016 28.3.2016 4.4.2016 11.4.2016 18.4.2016 25.4.2016 2.5.2016 9.5.2016 Vastaanottolupausten kokonaismäärä Rekisteröityjen siirtohakemusten kokonaismäärä Jäsenvaltioille lähetettyjen siirtopyyntöjen kokonaismäärä Hyväksyttyjen siirtopyyntöjen kokonaismäärä ennakkorekisteröintimenettelyn jatkotoimien kohdalla. Kuten kuviosta ilmenee, Kreikan turvapaikkajärjestelmän valmiudet rekisteröidä ja toimittaa siirtopyyntöjä ovat parantuneet jatkuvasti. Vaikka vastaanottolupausten määrän kasvu on vastannut rekisteröintien määrän kasvua, valmiudet esittää siirtopyyntöjä kasvavat paljon nopeammin kuin siirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden valmiudet vastata. Tästä nopeuserosta voi tulla merkittävä pullonkaula laajamittaisen 5
Toimet siirtopyyntöjen koordinoinnin kehittämiseksi ja niihin vastaamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi: Järjestelykeskusten menettelyohjeita on vielä mukautettava, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n ja Turkin julkilausuma. Komissio, Kreikan turvapaikkavirasto, UNHCR, EASO ja IOM ovat vahvistaneet yhdessä siirtoja koskevat käytänteet, joiden tarkoituksena on varmistaa siirtomenettelyn nopea täytäntöönpano. Siirtoja koskevissa käytänteissä kuvaillaan jokaisen toimijan tehtävät ja määritellään tietyt määräajat siirtojen eri vaiheiden toteuttamiselle. Niissä vahvistetaan myös siirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden vastausaika, jotta siirtoja voidaan nopeuttaa. Siirtoja koskevista käytänteistä keskusteltiin jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden kanssa Ateenassa 26. huhtikuuta. Siirtoja koskevat käytänteet on nyt hyväksyttävä kiireellisesti, viimeistään seuraavassa yhteyshenkilöiden kokouksessa Ateenassa kesäkuun alussa. Toimet Kreikan vastaanottokapasiteetin parantamiseksi: Kreikan vastaanottokapasiteetti oli 13. toukokuuta 47 400 paikkaa. UNHCR:n joulukuussa 2015 lupaamasta vuokrajärjestelyn mukaisesta 20 000 paikasta oli 11. toukokuuta käytettävissä 5 368 paikkaa. Näihin sisältyivät 2 514 paikkaa hotelleissa tai kokonaisissa rakennuksissa, 1 789 paikkaa asunnoissa, 875 paikkaa Lagadikian keskuksessa, 120 paikkaa isäntäperheissä ja 70 paikkaa ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten varatuissa tiloissa. UNHCR suunnittelee saattavansa vuokrajärjestelyn avulla yhteensä 6 000 paikkaa käyttöön siirtokeskuksissa, joihin voidaan sijoittaa kaikki rekisteröidyt sisäisen siirron hakijat. Lagadikian keskuksessa oli 13. toukokuuta käytettävissä 875 paikkaa, ja sinne on jo majoitettu 723 maahantulijaa. UNHCR ja Kreikan viranomaiset keskustelevat parhaillaan lisämaan antamisesta erityisesti Attikan alueelta, jonne rakennettaisiin erityisiä siirtokeskuksia. UNHCR on sitoutunut varmistamaan kaikkien niiden kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden kuljetukset, joiden siirtohakemus on hyväksytty siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa, UNHCR:n tuella ylläpidettyihin tiloihin Ateenassa lähtöä edeltävää vaihetta varten. Näiden muutosten odotetaan tehostavan merkittävästi sisäisiä siirtoja. Italia Toimet, joilla järjestelykeskukset saadaan täyteen toimintavalmiuteen: Tällä hetkellä toiminnassa ovat Pozzallon, Lampedusan, Trapanin ja Taranton järjestelykeskukset. Pozzallossa tarvitaan lisää rakennustöitä, jotta järjestelykeskuksen toimivuutta ja työskentelyoloja voidaan edelleen parantaa. Tarantossa järjestelykeskusta ympäröivää aitaa olisi korotettava ja tiloihin olisi asennettava ilmastointi, jotta voidaan varmistaa muuttovirtojen asianmukainen hallinta. Koska tulijoiden määrä on viime päivien aikana noussut, on käynyt ilmeiseksi, että toiminnassa olevien järjestelykeskusten käytettävissä oleva kapasiteetti ei ole riittävä kesäkuukausina. Tämän vuoksi Italia on kartoittanut uusia sijaintipaikkoja järjestelykeskuksille, jotka olisi avattava kesän aikana. Koska suuri osa maihinnousuista tapahtuu muualla kuin nykyisillä hotspot-alueilla, Italian viranomaisten olisi nopeutettava liikkuvien järjestelykeskusten perustamista. Tätä varten Italian viranomaiset ovat viimeistelemässä valmisteluja liikkuvia järjestelykeskuksia varten, joiden on tarkoitus olla toimintavalmiita ennen kesää. Italian viranomaiset neuvottelevat parhaillaan Frontexin kanssa eräiden laitteistojen hankinnasta ja käyttöönotosta kyseisissä satamissa. Lisäksi järjestelykeskusten menettelyohjeet on saatu hyväksyttyä, ja ne on tarkoitus nyt jakaa asianomaisille paikallisviranomaisille ja sidosryhmille. 6
Toimet koordinoinnin parantamiseksi: EU:n alueellisen toimintayksikön (EURTF) uudet tilat Cataniassa ovat olleet käytössä 27. huhtikuuta 2016 alkaen. EASO valmistelee yhteistyössä Italian sisäministeriön kanssa sisäisiä siirtoja koskevien valmiuksien kehittämiseen tähtäävää koulutusta, jota annetaan paikallistason toimijoille (questure ja prefetture). Sillä pyritään tehostamaan sisäistä siirtoa koskevien tapausten käsittelyä ja edistämään yhdenmukaisia käytäntöjä. Yleisesti ottaen on lisäksi suositeltavaa nimetä kullekin järjestelykeskukselle yhteyspiste, joka toimii vastapuolena toimiin osallistuville virastoille, ja laatia kullekin järjestelykeskukselle valmiussuunnitelmat, jotka koskevat lisävuoroja ja -valmiuksia maahanmuuttajien rekisteröintiä varten kesäkuukausina. Toimet Italian vastaanotto- ja käsittelykapasiteetin parantamiseksi: Osana pyrkimystä yhdenmukaistaa sisäisiä siirtoja ja varmistaa, että lisätiloja on käytettävissä tietyissä alueellisissa keskuksissa, sisäasiainministeriö on siirtämässä maahantulijoita tällaisista keskuksista ja varustelemassa uusia tiloja. Toisen vaiheen vastaanottokapasiteetin saatavuus sekä sisäisen siirron hakijoille ja tavanomaisille turvapaikanhakijoille voi olla haasteellista kesäkuukausina ja estää järjestelykeskusten nopean toiminnan. Olisikin saatava mahdollisimman pian käynnistettyä tarjouskilpailumenettely lentojen hankkimiseksi, jotta maahanmuuttajia voidaan kuljettaa saapumispaikoista Italian alueella. Toimet, joilla puututaan haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisiin siirtoihin liittyviin haasteisiin: Sisäasiainministeriön kanssa on pidetty uusia kokouksia ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisiä siirtoja koskevista menettelyistä, mutta niiden valmistelu on vielä kesken. Erityisten pilottihankkeiden, joilla varmistetaan valikoitujen järjestelykeskusten valmiudet iän arvioimiseksi, on määrä käynnistyä lähiviikkoina. Lisäksi suositellaan kapasiteetin lisäämistä kidutuksen ja ihmiskaupan uhrien hoitoa varten, jotta varmistetaan tällaisten henkilöiden asianmukainen majoitus. Toimet, joilla parannetaan järjestelmän hyväksyttävyyttä ja luottamusta järjestelmään tulijoiden keskuudessa ja vältetään siirtoprosessista vetäytyminen: Jotta estetään peruutukset ja luodaan sisäisistä siirroista positiivinen mielikuva kohderyhmien keskuudessa, EASO kerää Italian viranomaisten pyynnöstä yhteistyössä siirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden kanssa lausuntoja onnistuneesti Italiasta siirretyiltä henkilöiltä, jotta heidän hyvät kokemuksensa voidaan jakaa muiden siirrettävien hakijoiden kanssa. Ensimmäiset videoaineistot on jo saatu Latviasta ja Romaniasta, ja niitä käytetään osana ennen lähtöä annettavia tietoja. Viime aikoina monet sidosryhmät ovat paikan päällä käytyään vahvistaneet, että maahanmuuttajat, joilla on soveltuva kansalaisuus, suhtautuvat entistä avoimemmin sisäisiin siirtoihin. 2.3 Komission ja EU:n virastojen toimet Euroopan komissio Komissio on jatkanut Italian ja Kreikan tukemista paikan päällä. Tähän sisältyy tuki Kreikan sisäisiä siirtoja koskevien käytänteiden laatimiselle ja yhteyshenkilöiden kokousten järjestämiselle molemmissa maissa. Komissio suunnittelee erityiskokouksia, joissa käsitellään ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskeviin sisäisiin siirtoihin liittyviä pullonkauloja. 7
Komissio työskentelee myös neuvoston puheenjohtajavaltion Alankomaiden kanssa ja yhteistyössä Italian ja Kreikan viranomaisten kanssa helpottaakseen sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta annetussa ensimmäisessä kertomuksessa ja kahdessa puheenjohtajavaltion asiakirjassa 18 esitettyjen suositusten täytäntöönpanoa. Tähän sisältyy myös kysely, jolla kartoitetaan turvallisuuteen liittyviä jäsenvaltioiden huolenaiheita ja pyritään löytämään niihin ratkaisuja. Jotta komissio voi tukea Kreikan viranomaisia sekä Kreikassa pakolaiskriisin hallitsemiseksi työskenteleviä kansainvälisiä järjestöjä ja valtiosta riippumattomia järjestöjä, se on myöntänyt raportointikaudella yli 56 miljoonaa euroa hätäapua. Näin ollen Kreikalle myönnetty vuoden 2015 alun jälkeen hätärahoitusta yhteensä 237 miljoonaa euroa. Osana sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten täytäntöönpanon seurantaa komissio on ottanut ja ottaa edelleen esille huolenaiheita niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole tähän mennessä noudattaneet velvoitteitaan. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) Toimet, joilla nopeutetaan siirtoprosessia ja lisätään Kreikan turvapaikkaviraston rekisteröintivalmiuksia: EASOlla on tällä hetkellä 33 asiantuntijaa, 8 tulkkia ja 3 henkilöstönsä jäsentä tukemassa siirtomenettelyä Kreikassa. EASO on toteuttanut Kreikassa pilottirekisteröintihanketta. Pilottihankkeesta on saatu hyviä tuloksia, ja se on kaksinkertaistanut joidenkin Kreikan turvapaikkaviraston aluetoimistojen rekisteröintikapasiteetin (esimerkiksi Thessalonikissa pystyttiin aikaisemmin rekisteröimään 25 tapausta päivässä, kun luku on nyt 50 päivässä). EASOn pilottihankkeesta saadut kokemukset 1. Tehtävien uudelleenorganisointi rekisteröintimenettelyssä voi lisätä tehokkuutta merkittävästi. 2. Yhteisten ryhmien (Kreikan turvapaikkavirasto, EASOn asiantuntijat ja tulkit) muodostaminen tehostaa prosessia. Ryhmien vakaa toiminta edellyttää, että EASOn asiantuntijoiden ja tulkkien on oltava käytettävissä vähintään kuuden viikon ajan, jotta resursseja voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla (lyhennetään koulutukseen tarvittavaa aikaa). 3. EASOn ja Kreikan turvapaikkaviraston koordinaattorit helpottavat tehtävien jakamista ja organisointia. 4. EASOn asiantuntemusta tarvittaisiin taustatueksi myös arkaluonteisempien tapausten seurannassa. EASO tukee lisäksi laajamittaisen ennakkorekisteröintimenettelyn toteuttamista Kreikassa antamalla jokaisen ryhmän käyttöön neljä asiantuntijaa ja osallistuu ennakkorekisteröintimenettelyä edeltävään joukkotiedotuskampanjaan. EASO lisää myös 18 Tukeakseen jäsenvaltioita siirtotoimien vauhdittamisessa neuvoston puheenjohtajavaltio Alankomaat on laatinut kaksi suositusta, joista toinen käsittelee järjestelykeskuksia ja sisäisiä siirtoja ja toinen turvatarkastuksia. Suositukset vastaavat pitkälti suosituksia, joita komissio esitti ensimmäisessä kertomuksessaan sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta. 8
tukeaan Kreikan turvapaikkaviraston tekemille rekisteröinneille ja osoittaa sille enimmillään 70 asiantuntijaa ennakkorekisteröintimenettelyn loppuunsaattamisen jälkeen. Siirtomenettelyn seuraavien vaiheiden valmiuksia on kasvatettava vastaavasti, jotta vältetään pullonkaulojen muodostuminen menettelyn myöhemmissä vaiheissa. Italiassa EASOn turvapaikka-asioiden tukiryhmät noudattavat edelleen joustavaa toimintamallia käyttämällä liikkuvia ryhmiä, jotka voidaan lähettää eri maihinnousupaikkoihin. Lisäksi muuta lähetettävää henkilöstöä mukautetaan nopeasti alati muuttuvien tarpeiden perusteella. Toukokuun alusta yksi EASOn asiantuntija ja yksi kulttuurivälittäjä ovat toimineet uudessa Crotonen rekisteröintikeskuksessa, jotta varmistetaan siirrettävissä olevien uusien tulijoiden nopea rekisteröinti. Samaan aikaan henkilöstön osoittaminen Milanoon lopetettiin muuttuneiden tarpeiden vuoksi. 3 Uudelleensijoittaminen Osallistuvilta valtioilta saatujen tietojen perusteella 20. heinäkuuta 2015 hyväksytyn uudelleensijoittamisohjelman nojalla oli 13. toukokuuta 2016 mennessä sijoitettu 6 321 henkilöä 16 valtioon (Alankomaat, Belgia, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Liechtenstein, Liettua, Norja, Ranska, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta). Suurin osa tähän ohjelmaan osallistuneista valtioista ilmoitti, että niiden uudelleensijoittamistoimien kohteena olivat pääasiassa, mutta ei pelkästään, Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa olevat syyrialaiset. Turkista uudelleensijoitettavien henkilöiden määrä kasvaa edelleen, koska jäsenvaltiot viimeistelevät niiden asiakirjojen arviointeja, joita Turkki on toimittanut niille UNHCR:n kautta. Turkista on uudelleensijoitettu 4. huhtikuuta 2016 jälkeen 177 syyrialaista yksi yhteen -järjestelyn nojalla. Ruotsi on vastaanottanut eniten eli 55 henkilöä. Seuraavaksi eniten on uudelleensijoitettu Saksaan (54 henkilöä), Alankomaihin (52), Suomeen (11) ja Liettuaan (5). Lisäksi 723 henkilön uudelleensijoittaminen on jo hyväksytty, ja he odottavat kuljetusta seitsemään EU:n eri jäsenvaltioon. Yhteensä 19 jäsenvaltiota ja yksi assosioitunut valtio on ilmoittanut, että tähän mennessä lähes 12 200 paikkaa on varattu Turkista uudelleensijoitettavia henkilöitä varten. Näistä lähes 1 900 paikkaa odotetaan tällä hetkellä tulevan täytetyksi toukokuun ja heinäkuun 2016 välillä riippuen Kreikasta palautettujen syyrialaisten määrästä. Samanaikaisesti Euroopan komissio järjesti EU:n jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden, Turkin, UNHCR:n ja EASOn välillä neuvotteluja, joiden tavoitteena oli viimeistellä nopeasti menettelyohjeet, joissa määritellään eri toimijoiden välinen vastuualueiden jako. Menettelyohjeet hyväksyttiin lopulta 12. toukokuuta 2016 EU:n jäsenvaltioiden, assosioituneiden valtioiden ja Turkin välisenä kirjeenvaihtona. Ankaran, Brysselin ja Geneven välillä jatketaan lisäksi tiivistä neuvonpitoa siitä, miten voidaan koordinoida paremmin toimia, yhdenmukaistaa menettelyjä ja optimoida resurssien käyttöä, jotta varmistetaan riittävän nopea ja tehokas uudelleensijoittamisprosessi 1:1- järjestelmän vaatimusten täyttämiseksi ja otetaan samalla huomioon yksittäisten hakijoiden tarpeet. Tätä varten komissio on perustanut EU:n Ankaran edustustoon EU:n uudelleensijoittamisryhmän. EU:n jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden kanssa järjestetään viikoittaisia tapaamisia. Lisäksi on sovittu, että EU:n uudelleensijoittamisryhmän 9
ja Turkin muuttoliikkeen hallinnasta vastaavan ministeriön osaston välisiä teknisen tason kokouksia pidetään viikoittain. Tämä mahdollistaa tietojen keräämisen ja erityisiä haasteita koskevien huomioiden vertailun. Se auttaa myös antamaan erityistukea jäsenvaltioille, joilla on vähän tai ei lainkaan kokemusta uudelleensijoittamisesta. Koordinointi varmistetaan myös UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) edustajien kanssa. Erityisesti on jatkettu työtä, jotta saataisiin sovittua mahdollisesti uudelleensijoitettavia henkilöitä koskevasta yhdenmukaisesta tietopaketista, jonka UNHCR toimittaa yksittäisille jäsenvaltioille, IOM:n tarjoamista vakiomuotoisista uudelleensijoittamispalveluista ja mahdollisuuksista järjestää yhteistiloja, joita jäsenvaltiot voivat käyttää valintakäyntiensä aikana Ankarassa (esim. haastattelutilat). Neuvosto on hyväksynyt Coreperissa ehdotuksen, jonka komissio esitti 21. maaliskuuta 2016. Ehdotuksen tarkoituksena on lisätä uudelleensijoittamispaikkoja tai muita laillisia tapoja päästä Turkista EU:hun. Ehdotus koskee kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämistä Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin muuttamalla 22. syyskuuta 2015 annettua neuvoston päätöstä (EU) 2015/1601 19. Euroopan parlamentti valmistelee lausuntoa päätöksestä. 4 Tulevat toimet Kreikassa vallitsee humanitaarinen kriisi, joka edellyttää sisäisiä siirtoja koskevissa neuvoston päätöksissä hyväksyttyjen jäsenvaltioiden velvoitteiden nopeaa ja täysimääräistä täytäntöönpanoa. Vaikka sisäisiin siirtoihin soveltuvien henkilöiden määrä ei ole Italiassa vielä lisääntynyt nopeasti, muuttoliikkeen kausittaiset vaihtelut viittaavat siihen, että tulijoiden määrä kasvaa todennäköisesti voimakkaasti. Eurooppa-neuvoston päätelmissä 20 on todettu tilanteen kiireellisyys ja kehotettu nopeuttamaan sisäisiä siirtoja. Valtion- tai hallitusten päämiesten kehotuksiin on vastattava kentällä, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten määrätietoisin toimin. Tähän mennessä saavutetut tulokset eivät vastaa näitä kehotuksia. Komissio totesi ensimmäisessä kertomuksessaan sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta, että 16. huhtikuuta siirtoja pitäisi olla toteutettuina vähintään 6 000 ja 16. toukokuuta 20 000. Komissio uskoo edelleen, että tämä sisäisten siirtojen määrä voidaan saavuttaa nopeasti, jos kaikki sidosryhmät, ja ennen kaikkea jäsenvaltiot, joihin henkilöitä siirretään, osoittavat haluavansa saada sisäiset siirrot toimimaan ja toimivat yhdessä nopeasti. Toimia prosessin nopeuttamiseksi valmistellaan parhaillaan. Italia toimii positiivisella tavalla ja pyrkii lisäämään valmiuksia, joita tarvitaan todennäköisesti kasvavasta tulijamäärästä selviytymiseen. Kreikka suunnittelee laajamittaista nopeaa ennakkorekisteröintimenettelyä, jolla nopeutetaan sisäisen siirron hakijoiden henkilöllisyyden varmentamista ja varsinaista rekisteröintiä. Tämän laajamittaisen ennakkorekisteröintimenettelyn jälkeen huomattava määrä turvapaikanhakijoita on valmiina sisäisiä siirtoja varten seuraavien kuukausien aikana. Kaikki paikalla toimivat kumppanit, myös IOM, EASO, UNHCR ja komissio, lisäävät 19 COM(2016) 171 final. 20 Eurooppa-neuvoston päätelmät, 7. maaliskuuta 2016, http://www.consilium.europa.eu/en/press/pressreleases/2016/03/07-eu-turkey-meeting-statement/. 10
toimiaan ja taloudellista tukea, jotta voidaan varmistaa laajamittaisen ennakkorekisteröintimenettelyn ja sen jatkotoimien onnistuminen. Jäsenvaltioiden tulisi suunnitella ja toteuttaa riittävät toimet. Niiden pitäisi lisätä vastaanottolupausten määrää ja vastata nopeammin siirtopyyntöihin (myös rajoittaa ylimääräiset turvatarkastukset ainoastaan erityisiin ja asianmukaisesti perusteltuihin tapauksiin). Kreikka ja Italia tarvitsevat myös lisätukea jäsenvaltioilta, jotta EASOn asiantuntijoita saadaan lisäämään rekisteröintivalmiuksia tulevina kuukausina. Komissio kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kaikilta osin neuvoston päätöksistä johtuvia velvollisuuksiaan. Erityisesti se kehottaa jäsenvaltioita, joille on osoitettu suuria henkilömääriä, osallistumaan sisäisiin siirtoihin aktiivisemmin ja antamaan niille osoitettua määrää vastaavat vastaanottolupaukset. Kreikan pitäisi puolestaan panostaa sen varmistamiseen, että ennakkorekisteröintimenettely onnistuu ja kaikki suunnitellut siirtokeskukset avataan ja ovat toiminnassa. Toistaiseksi on avattu vain lähellä Thessalonikia sijaitseva Lagadikian siirtokeskus. Kaksi muuta siirtokeskusta erityisesti Ateenan keskus olisi saatava valmiiksi mahdollisimman pian ja viimeistään ennen seuraavan kuukauden kertomusta. Italian olisi edelleen lisättävä järjestelykeskustensa valmiuksia, jotta kesäkuukausina odotettavissa olevaan kasvavaan tulijamäärään voidaan reagoida. Italian on myös luotava erityismenettelyt ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisiä siirtoja varten. Yleisesti ottaen kaikkien toimijoiden on lisättävä toimiaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisten siirtojen vauhdittamiseksi, jotta voidaan tarjota lapsille soveltuvaa tietoa siirtomenettelystä ja tarjota virallisissa vastaanottolupauksissa lisäpaikkoja ilman huoltajaa oleville alaikäisille. Komissio aikoo edelleen seurata ensimmäiseen sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta annettuun kertomukseen sisältyvien suositusten noudattamista ja tavoitteiden saavuttamista tämän kuukausittaisen raportoinnin avulla. Se pitää itsellään oikeuden toteuttaa toimia, jos jäsenvaltiot eivät noudata velvoitteitaan. Jäsenvaltioiden on myös edelleen noudatettava uudelleensijoittamiseen liittyviä sitoumuksiaan, myös osana EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa. Komissio raportoi kesäkuussa julkilausuman täytäntöönpanosta ja sen osana toteutetuista uudelleensijoittamistoimista. 11