K A A K K O I S S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin 020 490105 Telefax 020 4904300 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(13) Nro A 1120 Dnro KAS 2006 Y 169 131 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2006 ASIA Ympäristönsuojelulain 8 luvun mukainen päätös eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Vesa ja Heli Parvinen. Melkoniementie 607, 59310 SÄRKISALMI. HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Parikkalan kunnan Järvenpään kylässä tilalla Tarvaslahti RNo 1:12 sijaitsevan lypsykarjatalouden toimintaa, sekä Mäntylahden kylässä tilalla Parikkalan koulutila RN:o 29:1 (määräala) sijaitsevan nautakasvattamon toiminnan laajennusta ja biodieselin tuotantoa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a Ympäristönsuojelulainsäädännön toimeenpanosta annetun lain 5 :n mukaan lupaa on haettava koko toimintaan, kun toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa tai aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkastamisesta määräajassa. Hakemuksen mukainen toiminnan laajentaminen katsotaan lain tarkoittamaksi toiminnan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 4.5.2006, ja sitä on täydennetty tilakäynnin yhteydessä 7.6.2006.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Parikkalan kunnan valvontalautakunta on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 28.7.2000. Hakijat ovat tehneet kuusi pellon vuokrasopimusta (pinta ala yht. 74,49 ha). Lypsykarjanavetta sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan alueella ei ole voimassa olevaa yleis tai asemakaavaa. Nautakasvattamo ja biodieselin valmistus sijoittuvat Parikkalan entiselle koulutilalle, joka on yleiskaavassa 5.12.1989 merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Hakemuksen mukaan toiminnot eivät sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähimmät pysyvät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat yli 100 metrin etäisyydellä eläinsuojarakennuksista. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Vedenhankinta Nykytilanteessa tilalla Tarvaslahti 1:12 on 45 lehmää ja 4 hiehoa ja tilalla Parikkalan koulutila 29:1 50 hiehoa ja 30 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Laajennuksen jälkeen tilalla Parikkalan koulutila 29:1 on eläinpaikat 80 hieholle ja 50 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Tila tuottaa maitoa noin 367000 kg / vuosi. Biodieseliä valmistetaan tilalla Parikkalan koulutila 29:1. Omaan huonetilaan sijoitetulla laitteistolla lähialueelta kerätty jäte kasvisrasva esikäsitellään karkeasuodatuksella ja esteröidään natronlipeä metanoliseoksella. Prosessin tuotteena saadaan dieselpolttoainetta, jota käytetään mm. tilan viljankuivurissa. Jätteeksi jäävä glyseroli kompostoidaan lantalassa. Kasvisrasvan huonon saatavuuden vuoksi biodieseliä on tarkoitus jatkossa valmistaa myös öljykasvien siemenistä. Polttoaine varastoidaan pääasiassa viljankuivurin polttoainesäiliössä. Tilalla Tarvaslahti 1:12 on oma kaivo. Tilalla Parikkalan koulutila 29:1 on käytössä kunnan verkostovesi. Lannan käsittely ja varastointi
Lypsykarjanavetassa tilalla Tarvaslahti 1:12 lannan käsittely toteutetaan lietelanta ja kuivalantamenetelmillä. Lietelannan varastointiin on 1200 m 3 säiliötilavuutta. Kuivalannan varastointiin on 227 m 2 kuivikelantala. Tilalla Parikkalan koulutila 29:1 olemassa olevaa 220 m 2 kuivikelantalaa laajennetaan 300 m 3 400 m 3. Laidunnus ja jaloittelualue Lannan levitys pelloille Tilan kaikki eläimet laiduntavat 4,5 kk / vuosi. Laidunkauden ulkopuolella lypsylehmät ulkoilevat 707 m 2 suuruisessa betonipohjaisessa jaloittelutarhassa. Tarhaan tuleva lanta kerätään lantalaan, virtsa ja sadevedet johdetaan umpisäiliöön. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 130 ha, josta vuokrapeltoa 80 ha. Lanta levitetään pellolle viikkojen 18 39 välisenä aikana. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 9500 litraa. Biodieselin valmistuksessa käytettävistä kemikaaleista metanoli (1000 l / vuosi) säilytetään 200 l kuljetuspakkauksessa erillisessä lukittavassa varastossa, lipeä 25 kg säkeissä biodieselin valmistustiloissa. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Tila on luomutuotannossa ja liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2002 2007. Maidonkäsittelytilojen pesuvedet 100 m 3 / v johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloon 600 700 t / v. Puristeneste johdetaan puristenestekaivoihin. Lisäksi rehua valmistetaan pyöröpaaleihin 50 t / v. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Tilan liikenne muodostuu pääasiassa lanta ja rehukuljetuksista. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Muu liikenne muodostuu pääasiassa eläinten siirtokuljetuksista ja eläinlääkinnällisistä kuljetuksista. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminnassa syntyvät jätteet kuten metallit, loisteputket, akut, jäteöljyt ja muovit toimitetaan keräyspisteisiin. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle. Pilaantunut rehu, sekä rasvan jalostuksen yhteydessä jäävä puhdistusjäte kompostoidaan lannan seassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Hakemuksessa ei ole esitetty varautumista poikkeuksellisiin tilanteisiin 4 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Parikkalan kunnan ilmoitustauluilla 30.5 30.6.2006. Kuulutus on julkaistu Parikkalan Sanomat nimisessä lehdessä 1.6.2006. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta on pidetty 7.6.2006. Parikkalan kunnan valvontalautakunta 19.6.2006 Toiminnan sijainti, lupatilanne ja lupatarve: Lypsykarjan eläinsuoja sijaitsee Parikkalan kunnan Järvenpään kylän Tarvaslahti 1:12 tilalla ja nautakasvattamotoiminta ja biodieselin tuotanto Mäntylahden kylän Parikkalan koulutilalla 29:1 (määräala). Parikkalan valvontalautakunta on myöntänyt Vesa Parviselle 28.7.2000 ympäristöluvan lypsykarjanavetan ja lihanautakasvattamon pitoa varten em. tiloille. Nyt käsiteltävän luvan tarve on tullut nautakasvattamon laajennuksesta ja biodieselin valmistuksesta Parikkalan koulutilalla 29:1 (määräala). Ympäristökeskuksen päättäessä haettua lupaa tulee samalla ottaa harkintaan 28.7.2000 myönnetyn ympäristöluvan kumoaminen. Lypsykarjatalous ja naudankasvatus: Eläinten pito, lannan käsittely, varastointi, kuljetus ja levitys on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille. Myöskään mahdollisia haittoja vahinkoeläimistä ei saa aiheutua. Kuivikelannan varastointitilavuuden tulee vastata MMM RMO C4 ohjeen mukaisia eläinmäärälle laskettuja tilavuuksia. Kuivikelanta on varastoitava vesitiiviissä kuivikelantalassa. Kuivikelantalassa muodostuva jätevesi tulee johtaa virtsasäiliöön tai se on poistettava lantalasta esimerkiksi lietelannan kuljetuskalustolla. Kuivikelannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla.
5 Lannanlevitykseen tulee toiminnanharjoittajalla olla riittävästi peltoa lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle, kotieläintalouden ympäristönsuojelua koskevan ympäristöministeriön 30.9.1998 ohjeen mukaan. Vesistöön ja ojan varsille rajoittuville pelloille on jätettävä riittävät suojakaistat. Suojakaistan leveys riippuu lannan laadusta ja levitystavasta sekä pellon ominaisuuksista kuten viettävyydestä. Talousvesikaivojen ympärille samoin kuin asutuksen läheisyyteen on maan laadusta riippuen jätettävä vähintään 30 100 m levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa, virtsaa ja / tai puristenestettä ei levitetä. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Säilörehusta erittyvä puristeneste on kerättävä talteen ja varastoitava asianmukaisesti. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Luvanhaltijan on tarkkailtava rakenteiden kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai toimintaan liittyvissä muissa laitteissa havaitaan vaurioita jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä hyväksyttävällä tavalla, poltto Honkajoella. Toiminnassa muodostuvat tavanomaiset ja ongelmajätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteen pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin on estettävä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristölupaviranomaiselle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot toteutuneista lantamääristä sekä puristenesteen määristä ja käsittelystä tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimipaikoista ja käsittelytavoista tiedot toiminnan häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle ja kunnan valvontaviranomaiselle. Eläinsuojan toiminnasta ja kiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (klo 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L aeq ) eikä yöllä (klo 22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L aeq ). Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava ympäristölupaviranomaiselle. Eläinten hyvinvointiin ja muihin olosuhteisiin tulee kiinnittää huomiota. Lanta tulee puhdistaa eläinten pito alueelta (karsinoista) riittävän usein. Eläimillä tulee olla puhtaat ja kuivat pehmusteet sekä riittävästi ja jatkuvasti saatavilla olevaa juomavettä. Eläintiheyden karsinaa kohden tulee vastata nautojen pidolle asetettuja eläinsuojeluvaatimuksia suhteessa juomapisteiden määrään. Biodieselin valmistus: Biodieselin valmistuksessa käytettävät kemikaalit tulee säilyttää tiiviillä alustalla niin, ettei niitä pääse valumaan maaperään ja ympäristöön. Kemikaalit on myös
6 suojattava ilkivallalta edellä mainittujen ympäristöpäästöjen torjumiseksi esim. lukitussa varastossa. Biodieselin raaka aineen ja valmiin tuotteen säilytyksessä tulee käyttää tarkoitukseen soveltuvia, riittävän lujuuden omaavia säilytysastioita ja / tai tankkeja. Yli 1,5 m 3 :n säiliöiden tulee olla SFS standardin mukaisia (kemikaalilaki). Toiminnassa muodostuvat tavanomaiset ja ongelmajätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteen pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin on estettävä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristölupaviranomaiselle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot käytetystä raaka aineesta ja kemikaaleista (määrät) tiedot valmistetun polttoaineen määrästä tiedot syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä ja vastaanottajista tiedot toiminnan häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista Biodieselin valmistuksessa tapahtuvassa oleellisesta muutoksesta on ilmoitettava ympäristölupaviranomaiselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei ole jättänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Vesa ja Heli Parvisen eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa, toiminnan laajentamista, sekä biodieselin pienimuotoista valmistusta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 45 lypsylehmää, 84 hiehoa tai lihanautaa ja 50 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai
pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 7 3. Lannan varastointitilavuudet tulee mitoittaa 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Tilalla Tarvaslahti 1:12 tulee lietelannan varastointitilavuutta olla vähintään 1200 m 3 ja kuivalannan varastointitilavuutta vähintään 300 m 3. Tilalla Parikkalan koulutila 29:1 kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 840 m 3 ja virtsasäiliötilavuutta vähintään 370 m 3. Kattamattomissa varastoissa tulee lisäksi huomioida sadevedet. 4. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Lantalarakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja aidalla. Lantavarastojen kuormauspaikat tulee tehdä tiivispohjaisiksi. 5. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 57 ha ympäristöministeriön (30.9.1998) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lannan siirto ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei lantavarastojen täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana pääse tapahtumaan lietevuotoja. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja alue, joille ei lantaa levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. Kuivikelannan levitys em. alueille tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois Suomen ympäristökeskuksella. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä 30 100 m levyinen vyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. 8. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja
8 on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 9. Maitohuoneen pesuvedet voidaan johtaa lietelantasäiliöihin tai ne on käsiteltävä muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 10. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 11. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä ensisijaisesti suurriskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Eläinsuojaan on eläinjätettä varten suunniteltava ja varattava asianmukainen välivarastointitila, josta eläinjäte voidaan kuljettaa hävitettäväksi. Välivarastointi ja käsittely on toteutettava siten ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. 12. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Nestemäiset ongelmajätteet, samoin kuin voiteluaineet, koneiden öljyt, polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä. 13. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 14. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta, sekä biodieselin tuotannosta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. Biodieselin tuotannon osalta on toimitettava tiedot käytetystä raaka aineesta ja kemikaaleista, valmistetun polttoaineen määrästä, syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä, sekä tiedot mahdollisista häiriö tai poikkeustilanteista. 16. Toimintojen olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään.
17. Eläinsuojan laajennuksen valmistuttua on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. 9 RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kaakkois Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnossa esiintuodut asiat siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta ala. Eläinjätteen käsittelystä annettu määräys perustuu keskeisesti Etelä Suomen lääninhallituksen samaa kokoluokkaa olevien eläinsuojien toimintaa koskeviin lausuntoihin. Biodieselin valmistus tilalla on pienimuotoista. Ko. toiminnassa tarvittavien kemikaalien käyttö on asianmukaista, ja syntyvän glyserolin kompostoinnilla jäte voidaan käsitellä asianmukaisesti. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.)
10 Lannan varastotilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Määräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräykset 4., 9. ja 10.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Määräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 7.) Ympäristönsuojelulain mukaan ( 4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 8.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläinpitoyksikössä kuolleita, kuolleena syntyneitä nautaeläimiä tai sanottujen eläinten osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. Kuolleiden eläinten käsittelystä säädetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa ja metsätalousministeriö yhdessä KTTK:n kanssa, sekä alueelliset TEkeskukset, sekä kunnan ja läänineläinlääkärit. (Määräys 11.)
11 Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (Määräys 12.) Melutason raja arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 13.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 14.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 15.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 16.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, MMM RMO C 4. (Määräys 17.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2018. Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000)
Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1200. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Parikkalan kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Parikkalan Sanomatnimisessä lehdessä. JAKELU Päätös Jäljennös päätöksestä Hakija, saantitodistuksella Parikkalan kunnanhallitus Parikkalan kunnan valvontalautakunta Suomen ympäristökeskus Kaakkois Suomen TE keskus, maaseutuosasto Etelä Suomen lääninhallitus Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistöjen naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU
13 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Lupa ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Agrologi Riitta Nurmilaukas