YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/144/2008 Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2008 ASIA Päätös Kiipun Biovoima Oy :n ympäristösuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Jokioisten kuntaan sijoitettavan biokaasua valmistavan laitoksen toimintaa. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kiipun Biovoima Oy (ent. Jokioisten biokaasulaitos) Pertti Pärssinen, yhteyshenkilö Saartentie 223 31630 Minkiö LAITOS JA SEN SIJAINTI Biokaasulaitos, jossa käsitellään vuosittain enintään 19 500 tonnia naudan ja sian lantaa ja vihermassaa. Laitos sijaitsee Jokioisten kunnan Jänhijoen kylässä kiinteistöstä Nummela, kiinteistörekisteritunnus 169 403 1 241, vuokratulla määräalalla, käyntiosoitteessa Humppilantie 806. Toimialatunnus: 90002 Y tunnus: 2199482 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos tai ammattimainen hyödyntämis tai käsittelytoiminta on ympäristövelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin perusteella. Polttoainetta valmistavan laitoksen toiminta edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 5 c) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 12 d) perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee jätteiden käsittelylaitoksen tai paikan ympäristöluvan, jos jätettä hyödynnetään tai käsitellään vähintään 5 000 tonnia vuodessa. ASIAN VIREILLETULO Suoritemaksu 3 698 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI 13101 Tavastehus, Finland www.miljo.fi/ham Vesijärvenkatu 11 A PL 29, 15141 Lahti www.ymparisto.fi/ham Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 28.5.2008. Vesijärvenkatu 11 A PB 29, FI 15141 Lahtis, Finland www.miljo.fi/ham

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TARVE Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 :n 11 b kohdan mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan, jos muiden kuin ongelmajätteiden biologinen käsittelylaitos on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Kiipun Biovoima Oy:n biokaasulaitoksessa käsitellään lantaa ja vihermassaa yhteensä enintään 19 500 tonnia, joten arviointimenettelyä ei sovelleta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET Kiipun Biovoima Oy on tehnyt vuokrasopimuksen laitosalueesta Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Jokioisten kartanon kanssa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa 28.12.2007 Korkeimman hallinto oikeuden vahvistama Kanta Hämeen maakuntakaava, jossa hankkeen sijaintipaikka on kaavoitettu maatalousalueeksi (kaavamerkintä: MT Maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue). Oikeusvaikutteisia asema tai yleiskaavoja alueella ei ole. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hanke sijoittuu Jokioisten kuntaan Jänhijoen kylään Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Jokioisten kartanon omistamasta kiinteistöstä Nummela, kiinteistörekisterinumero 169 403 1 241, vuokratulle tontille. Kiinteistöllä, biokaasulaitoksen tontin pohjoispuolella sijaitsee ennestään lypsykarjanavetta ja muita maatilan rakennuksia. Kiinteistön rajojen sisäpuolelle jää ulkopuolisen tahon omistama määräala, jolla sijaitsee lähin asuinrakennus. Biokaasulaitos sijoittuu navettarakennuksen kaakkoispuolelle siten, että etäisyys lähimpään asuinrakennukseen lännessä on n. 120 m ja kaakossa n. 250 m. Kulku laitosalueelle tapahtuu Humppilantieltä. Asutus alueella on haja asutusta. Laitosalue ei sijoitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on I luokan Särkilampi A, joka sijaitsee n. 0,5 km alueesta etelään. Pohjaveden virtaus suuntautuu luoteeseen ja purkautuu Setälänlammin eteläpuolelta. Pohjavesialueella sijaitsee kolme vedenottamoa. Muita lähialueen pohjavesialueita ovat I luokan Huhti lähimmillään 1,9 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Latovainio lähimmillään 5,2 kilometrin etäisyydellä koillisessa. Hanke sijoittuu Kokemäenjoen vesistöalueelle, Jänhijokeen laskevan Lähdeojan valuma alueelle (35.974). Lähimmät vesistöt ovat Lähdeoja, Jänhijoki ja Setälänlammi. Lähdeoja kulkee lähimmillään 350 m etäisyydellä lännessä ja Jänhijoki 750 m etäisyydellä etelässä. Setälänlammi, jonka kautta Jänhijoki virtaa, sijaitsee lähimmillään 600 m etäisyydellä hankkeelle varatun alueen eteläpuolella.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Kanta Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelman loppuraportissa (Hämeen ympäristökeskus, 2005) on selvitetty Jokioisten kunnan alueella olevan Setälänlammin luontoarvoja. Setälänlammi ja sen ympärillä oleva niitty ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti arvokasta aluetta. Alueen pinta ala on 9,3 ha. Setälänlammi on matala ja rehevä Jänhijoen laajentuma ja siinä kasvaa jonkin verran ulpukkaa. Lampea ympäröivä alue jakaantuu kosteaan suurruoholehtoon, pensaikkoluhtaan, kortteikkovyöhykkeeseen, ruokohelpi ja saravyöhykkeeseen sekä tuoreeseen niittyyn. Alue on suurimmaksi osaksi peltojen ympäröimä ja maisemallisesti merkittävä, sillä se näkyy kauas peltomaisemassa. Luonnontila on lammen osalta selvästi heikentynyt ja muun alueen osalta lievästi heikentynyt. Setälänlammi sijaitsee hankealueen eteläpuolella Jänhijoentien takana. Etäisyys hankealueelta Setälänlammen pohjoisrannan kosteikkovyöhykkeelle on n. 0,5 km. Hankealueen lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Kirmunharjun luonnonsuojelualue 3,5 km etäisyydellä kaakkoon ja Peiliönsuon luonnonsuojelualue 4,5 km etäisyydellä koilliseen Kesällä 2005 Museoviraston tekemän Lounais Hämeen kuntien perusinventointien yhteydessä alueelta on inventoitu Kuninkaan kartastoon merkittyjä torppia lähellä hankkeen sijaintipaikkaa. Nämä kohteet eivät ole suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta on inventoitu myös Setälänlammin kaksi kivikautista asuinpaikkaa ja yksi mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. Kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä ja niiden rauhoitusluokka on 2. Lisäksi Nummen kuokkamaa on kivikautinen löytöpaikka. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Biokaasulaitoksessa on tarkoitus jalostaa Jokioisten kartanon tuottamasta nurmirehusta, nautakarjan lannasta sekä viiden Jokioisilla sijaitsevan sikatilan lietelannasta bioenergiaa ja lannoitejakeita. Kyseisiä raaka aineita käsitellään laitoksella yhteensä enintään 19 500 tonnia vuodessa. Alustavan arvion mukaan sian ja naudanlantaa käsitellään laitoksella n. 15 000 m 3 vuodessa ja nurmirehua n. 4 500 m 3 vuodessa. Suhde voi muuttua toiminnan aikana, mutta suurin käsiteltävä määrä on 19 500 tonnia vuodessa. Biokaasulaitoksella biohajoava materiaali käsitellään bioreaktorissa, hapettomissa olosuhteissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaasuksi, jossa on noin 60 70 % metaania ja 30 40 % hiilidioksidia. Anaerobikäsittelyn tuloksena lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsittely muuttaa lietteen ominaisuuksia. Käsittelyssä muodostuva aines on nestemäisempää ja tasalaatuisempaa kuin raakaliete ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille edullisemmassa muodossa. Lietteen orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta myös lietteen haju muuttuu ja haisevien yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti (yli 95 %). Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energiaa 6 7 kwh/m 3. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää raaka ainetta muodostuu metaania 35 40 m 3, vastaten energiasisällöltään 35 40 l kevyttä polttoöljyä.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Biokaasureaktorissa käsitelty aines jaetaan linkokäsittelyllä typpipitoiseksi nestejakeeksi ja fosforipitoiseksi humusjakeeksi. Täydellä kapasiteetilla humuslannoitetta muodostuu vuosittain noin 3 000 m 3 ja typpipitoista nestelannoitetta noin 15 000 m 3. Humus välivarastoidaan laitosalueelle rakennettavassa varastossa, josta se siirretään edelleen raaka ainetta toimittavien tilojen kuivalannan varastoihin tai suoraan peltoon levitettäväksi. Nestelannoite varastoidaan raaka ainetta toimittavien karjatilojen lietesäiliöissä. Karjatilat hyödyntävät tuotetut lannoitejakeet peltoviljelyssä. Biokaasusta jalostetaan CHP yksikössä lämpöä ja sähköä. Sähkö on tarkoitus myydä valtakunnan verkkoon ja lämpö hyödyntää rakennusten, mm. viereisen navetan ja mahdollisesti asuinrakennusten lämmittämisessä. Laitos tuottaa täydellä kapasiteetilla metaanikaasua noin 700 000 m 3 vuodessa, mikä vastaa noin 7 000 MWh bioenergian tuotantokapasiteettia vuodessa. Laitoksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 10 % laitoksen tuottamasta energiamäärästä. Laitoksen tuottama energia on uusiutuvista sivuvirroista jalostettua, paikallisesti tuotettua puhdasta bioenergiaa. Prosessit Pääprosessit biokaasulaitoksella jakaantuvat käsiteltävien maatalouden sivutuotteiden vastaanottoon ja esikäsittelyyn sekä niiden päästöjen hallintaan, biologiseen käsittelyyn, vedenerotukseen sekä biokaasun jatkokäsittelyyn. Prosessia ohjataan tietokonepohjaisella valvomo ohjelmalla. Kuvassa esitetään laitoksen pääprosessit lohkokaaviona Sivutuotteiden vastaanotto ja esikäsittely Nestemäinen lietelanta puretaan säiliöautoista suoraan vastaanottosäiliöön vastaanottoputken kautta, kuormalavalla tuotava kuivempi lanta puretaan vastaanottosäiliöön avattavan kannen kautta. Vastaanotettu peltobiomassa syötetään vastaanottosäiliöön siilosta, jossa se hienonnetaan repijän avulla. Vastaanottosäiliö on suljettu, jolloin hajupäästöt ovat mahdollisimman pie

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 net. Mikäli vastaanottosäiliöstä vapautuu oletettua enemmän hajukaasuja, ne varaudutaan käsittelemään biosuodatuksella. Anaerobinen käsittely Vastaanottosäiliöstä lietteet johdetaan anaerobiseen käsittelyyn, joka toimii biokaasulaitoksen ydinprosessina. Materiaalit käsitellään hapettomissa olosuhteissa täyssekoitteisessa suljetussa reaktorissa, 35 38 C:ssa, noin 18 23 vrk:n aikana siten, että sen mineralisoitumisaste nousee noin 30 %:sta 60 65 %:iin. Reaktorin sekoitus tapahtuu pumppaamalla muodostunutta biokaasua reaktorin pohjalle, jolloin lietteen läpi nousevat kaasukuplat sekoittavat reaktoria. Sekoitusta lisätään pumppaamalla lietettä reaktorin alaosasta yläosaan. Samalla liete ajetaan lämmönvaihtimen läpi jolloin laitoksen CHP moottorin pakokaasun lämpöenergia johtuu reaktoriin ja pitää sen edellä mainitussa lämpötilassa. Lietteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saadaan talteen biokaasua, joka hyödynnetään laitoksen CHP yksikössä. Anaerobinen käsittely toteutetaan 1 300 m 3 :n teräs tai betonireaktorissa. Reaktorin seinämäkorkeus on teräsreaktorissa noin 16 m ja betonireaktorissa noin 6 m ja halkaisija vastaavasti 10 m tai 20 m. CHP yksikön huoltojen ja biokaasulinjastossa mahdollisesti sattuvien muiden häiriöiden aikana kaasu johdetaan ensisijaisesti kaasuvarastoon, jonka tilavuus mitoitetaan riittäväksi ottamaan biokaasun talteen. Häiriötilanteessa kaasua voidaan polttaa myös erillisessä lämpökattilassa, jolloin myös taataan asiakkaille mahdollisimman häiriötön lämmönsaanti. Häiriötilanteen sattuessa lietteen pumppaus reaktoriin voidaan lopettaa, jolloin kaasun tuotanto vähenee merkittävästi noin neljännekseen täyden kapasiteetin kaasun tuotosta. Siten biokaasuvarasto toimii häiriötilanteen aikana mitoitusarvoa merkittävästi pidempiaikaisena varastona. Käsittelyn aikana orgaanisen aineksen hajotessa muodostuu vettä sekä metaanikaasua ja hiilidioksidia eli biokaasua. Biokaasu sisältää myös vähäisiä määriä rikkivetyä (noin 0,1 0,3 %), joka puhdistetaan tarvittaessa biokemiallisessa pesurissa ennen biokaasun polttamista. Orgaanisen aineksen hajoaminen alentaa käsiteltävien materiaalien kuiva ainepitoisuutta, pitoisuuden aleneminen riippuu kuiva aineksen sisältämän orgaanisen aineksen osuudesta ja sen hajoamisasteesta. Prosessin tuottama biokaasu vähentää käsiteltävän materiaalin massaa ja tilavuutta noin 4 8 %. Käytännössä laitoksen massataseeseen materiaalista tuotetun biokaasun määrällä ei ole merkittävää vaikutusta, koska biokaasun käsittelyssä käytetään jonkin verran vettä, joka lisää lopputuotteiden kokonaismäärää ja laitokselle raaka aineita toimittava kalusto pestään ajoittain jolloin pesuvedet johdetaan käsiteltävän raaka aineen joukkoon. Reaktoreista käsitelty materiaali puretaan pumppaamalla välivarastosäiliöön. Säiliö on kaasutiivis käsitellyn lietteen sisältämän ja sen jatkohajoamisen tuottaman biokaasun talteen ottamiseksi. Välivarastoallas on maan sisään rakennettu 2 300 m 3 :n betoniallas. Lietteen jatkokäsittely ja hyödyntäminen Anaerobisen käsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen aines johdetaan vedenerotukseen. Vedenerotus toteutetaan mekaanisesti lingolla tai suotonauhalla.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Lietteestä saadaan erotettua kaksi ravinnejaetta, fosforipitoinen kuiva aines ja typpipitoinen nestejae. Vedenerotus sijoitetaan suljettuun tilaan. Vedenerotuksessa saatava typpineste johdetaan n. 1 350 m 3 :n rejektivesialtaaseen. Nestelannoite toimitetaan edelleen raaka ainetta toimittavien karjatilojen lietesäiliöihin varastoitavaksi. Vastaanottavilla osakastiloilla on lietesäiliötilavuutta yhteensä 12 287 m 3 ja lisäksi lietekuilutilavuutta 870 m 3. Kuiva aines johdetaan kuljettimilla välivarastoon, jossa varastoinnin aikana tapahtuu myös humuksen jälkistabiloituminen. Välivarastosta ei ole esitetty tarkkoja suunnitelmia. Humus varastoidaan joko asianmukaisessa lantalassa tai varastointialueella, joka asfaltoidaan. Varastoimistavasta riippuen varasto katetaan joko kiinteällä tai kevyellä katteella esim. pressukatteella. Humus toimitetaan stabilointijakson jälkeen raaka ainetta toimittaville tiloille kuivalannan varastoihin jatkovarastoitavaksi tai suoraan peltoon levitettäväksi. Täydellä kapasiteetilla humuslannoitetta muodostuu vuosittain noin 3 000 m 3 ja typpipitoista nestelannoitetta noin 15 000 m 3 vuodessa. Koska laitoksessa käsiteltävää lantaa ja vihermassaa ei hygienisoida eikä mädätettä jälkikäsitellä ja tuotteisteta lannoitevalmistelain (539/2006) edellyttämällä tavalla, laitoksen toiminta rinnastetaan yksittäisellä tilalla tapahtuvaan lannan ja kasvijätteen käsittelyyn. Lopputuotteita voidaan toimittaa maanparannus ja lannoitekäyttöön ainoastaan raaka ainetta tuottaville osakastiloille. Osakastiloilla on levitykseen soveltuvaa omaa peltoalaa yhteensä 610 ha sekä sopimusalaa 300 ha. Biokaasun jatkokäsittely Laitoksella voidaan tuottaa lämpöenergiaa biokaasukattilassa sekä sähköä ja lämpöä CHP laitoksella. Kattila ja CHP käyttö edellyttää biokaasun käsittelyltä veden erotusta, rikkivedyn puhdistamisen tasolle < 200 ppm sekä kaasun paineistuksen noin 100 mbar tasolle. Kaasun kuivaaminen (veden erotus) toteutetaan jäähdyttämällä biokaasu lähelle kastepistettä, jolloin kaasun sisältämä vesihöyry kondensoituu ja erottuu kaasusta. Prosessista muodostuva vesi johdetaan käsitellyn aineksen välivarastosäiliöön. Rikkivety poistetaan biokaasusta noin 95 %:n tehokkuudella biokemiallisella pesurilla. Prosessin käyttämä vesi (5 10 m 3 /vrk) johdetaan käsitellyn aineksen välivarastosäiliöön, veden sisältämät rikkiyhdisteet reagoivat erityisesti ammoniumtypen kanssa muodostaen ammoniumsulfaattia ja vähentäen ammoniumtypen vapautumista ilmakehään lopputuotteista. Raakaveden otto ja käyttö Biokaasulaitoksella käytetään vettä vain prosessilaitteiden ja mahdollisesti kuljetuskaluston pesuihin arviolta n. 0,5 1 m 3 vuorokaudessa. Prosessiin tarvitaan vettä vain mahdolliseen rikkipesuriin, arviolta 3 4 m 3 vuorokaudessa. Vesi hankitaan liittymällä kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Hankealueen kohdalla Humppilantien suuntaisesti tien länsipuolella kulkee Jokioisten kunnan 110 mm:n vesiputki. Humppilantien ali tulee 50 mm:n vesiputki navetan tarpeisiin. Käyttöveden nykyisen liittymän arvioidaan olevan riittävä biokaasulaitoksen tarpeisiin.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus Hankkeessa sovelletaan kotieläintaloudelle määriteltyä parasta käyttökelpoista tekniikkaa karjatalouden lietteitä ja vihermassaa keskitetysti biokaasulaitoksessa käsittelemällä. Biokaasuprosessin lämmittämisestä johtuvat päästöt ilmaan ovat ainoat prosessin aikana syntyvät ympäristöä kuormittavat tekijät. Varsinaista bioreaktoria saattaa edeltää sekoitussäiliö, jossa muodostuvia kaasumaisia päästöjä voidaan vähentää kattamalla säiliö ja lisäksi tarvittaessa suodattamalla poistokaasut. Muodostuneen biokaasun pesussa muodostuu jätevettä, joka sisältää vain lähinnä hiilidioksidia ja rikkivetyä. Käyttövesi johdetaan käsitellyn raaka aineen joukkoon. Prosessin aikana lannan typpi muuttuu liukoisempaan muotoon, mikä on otettava huomioon käsitellyn lannan varastoinnin ja levityksen yhteydessä kiinnittämällä erityistä huomiota ammoniakkipäästöjä vähentäviin menetelmiin. Biokaasulaitos tuottaa bioenergiaa biokaasun muodossa. Biokaasu jalostetaan laitoksella sähköksi ja lämmöksi. Tuotetun biokaasun määrä riippuu laitoksella prosessoitavien raaka aineiden orgaanisen aineen pitoisuudesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty raaka aineiden ominaiskaasuntuottopotentiaalit ja saatavan bioenergian määrä, sekä laitoksen omaan käyttöön kuluvan energian määrä. Bioenergian tuotantomäärä Raaka aine Määrä t/a Ominaiskaasuntuotto, m 3 CH 4 /t Tuotettu bioenergia MWh/v lanta 15 000 9 1 350 nurmibiomassa 4 500 120 5 400 yhteensä 19 500 6 750 Laitoksen oma käyttö 660 Ylijäämä 6 090 Laitoksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 10 % laitoksen tuottamasta energiamäärästä. Näin ollen laitoksen energiatase on vahvasti positiivinen. Laitoksen tuottama energia on uusiutuvista sivuvirroista jalostettua, paikallisesti tuotettua puhdasta bioenergiaa. Ylijäämäenergia on tarkoitus tuottaa laitoksella lämmöksi ja sähköksi. Sähkö johdetaan valtakunnan verkkoon ja lämpöenergia hyödynnetään rakennusten, kuten viereisen navetan ja mahdollisesti asuntojen lämmittämisessä.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Laitokselta ei synny jätevesiä. Kuljetusajoneuvojen ja prosessilaitteistojen pesuvedet johdetaan suoraan prosessiin, samoin mahdollisesta rikinpoistoprosessista muodostuva vesi. Asfaltoidun piha alueen hulevedet ja salaojavedet johdetaan alustavan suunnitelman mukaan MTT:n peltosalaojien kautta Lähdeojaan laskevaan avoojaan. Kuivatusvesiä ei esitetä puhdistettaviksi. Energiantuotannon päästöt Laitoksen anaerobiprosessissa tuotetun biokaasun sisältämästä metaanista valmistetaan sähkö ja lämpöenergiaa laitoksen omassa CHP yksikössä (yhdistetty sähkön ja lämmöntuotto). Metaanin palaessa täydellisesti muodostuu pääasiassa vettä ja hiilidioksidia. Biokaasun poltossa voi lisäksi muodostua mm. typen oksideja (NO x ), rikkidioksidia (SO 2 ), hiilimonoksidia (CO) ja hiilivetyjä (HC), kuten muidenkin orgaanisten hiiliyhdisteiden polttamisessa. Biokaasun polton päästöjen on todettu olevan yleisesti pienempiä kuin fossiilisten ja muiden biopolttoaineiden päästöt johtuen polttoaineen puhtaudesta. Lisäksi uusiutuvaan raakaaineeseen perustuva energiahuolto tuottaa hiilidioksidivapaata energiaa, koska kasvit sitovat hiilidioksidia yhteyttäessään. Liikenteen pakokaasupäästöt Liikenteestä aiheutuu pakokaasupäästöjä mm. typen oksideja (NO x ), rikkidioksidia (SO 2 ), hiilimonoksidia (CO), hiilivetyjä (HC), metaania (CH 4 ), typpioksiduulia (N 2 O) sekä hiukkasmaisia päästöjä. Päästöt ovat vähäisiä. Vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Maatalouden biohajoavien materiaalien anaerobinen käsittely vaikuttaa positiivisesti kasvihuoneilmiön ehkäisyyn; toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen ja siitä biokaasuteknologian avulla tuotettu energia on ns. hiilidioksidineutraalia, koska käsiteltävä orgaaninen aines on lähtökohtaisesti peräisin kasvimateriaalista, joka sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia. Toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voidaan todeta olevan nettokasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Lisäksi biokaasuteknologian avulla mahdollistetaan sivutuotteiden jalostaminen lannoitteiksi, jotka ovat ravinteiltaan ja hygieenisiltä ominaisuuksiltaan korkealuokkaisia ja joiden käyttäminen vähentää teollisten lannoitevalmisteiden käyttöä. Lannoiteteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ovat erityisesti typpioksiduuli ja CO 2 päästöjä. Lisäksi erityisesti karjalannan anaerobinen hyödyntäminen vähentää materiaalien hallitsematonta hajoamista, jossa

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Melu ja liikenne muodostuvat kasvihuonekaasut (typpioksiduuli, metaani) vapautuisivat ilmakehään. Biokaasulaitoksen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin voidaan siten arvioida monin eri tavoin, eikä yhtenäistä käytäntöä ole vielä käytössä. Biokaasulaitoksen prosesseissa ei aiheudu häiritsevää melua eikä tärinää. Laitoksen ympäristöönsä aiheuttaman melun arvioidaan olevan alle 50 db. Hankkeen lähialueen merkittävin melun aiheuttaja on liikenne. Keskimääräinen vuorokausiliikenne arkipäivinä hankkeen sijaintipaikan kohdalla Humppilantiellä on n. 860 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on 58 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus kokonaisliikennemäärästä on 7 %. Raaka aineita tuodaan biokaasulaitokselle osakastiloilta sekä mm. Jokioisten kartanoiden viljelymailta. Osakkaiden tilat sijaitsevat hankkeen sijaintipaikan eteläpuolella. Kuljetuksista aiheutuva liikenne kohdistuu pääosin Kiipuntielle. Keskimääräinen vuorokausiliikenne arkipäivinä Kiipuntiellä on n. 308 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on 22 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nurmirehukuljetukset biokaasulaitokselle tulevat Humppilan tietä Jokioisten keskustan suunnasta. Humppilantien eteläpuoleisella osuudella liikkuu keskimäärin 1 089 ajoneuvoa vuorokaudessa arkipäivinä. Tästä raskasta liikennettä on 81 ajoneuvoa vuorokaudessa. Biokaasulaitoksen pääasiallinen liikenne muodostuu materiaalikuljetuksista, kun laitokselle tuodaan käsiteltäväksi materiaalia ja kun laitokselta kuljetetaan lopputuotteita hyödynnettäväksi. Lietelannan ja typpinesteen kuljetukset hoidetaan lietevaunuilla ja kiinteiden ainesten kuljetukset traktorikuormalava yhdistelmillä. Liete ja typpinestekuljetukset on tarkoitus hoitaa lietevaunukuljetuksina siten, että lietevaunulla haetaan lietettä yhdeltä tilalta saman päivän aikana, ja lietekuljetusten paluukuormana sama auto ottaa laitoksella tuotettua typpinestettä ja toimittaa sen kyseiselle tilalle välivarastoitavaksi ja hyödynnettäväksi. Näin laitoksen lietelogistiikka on kustannustehokasta sekä ympäristön kannalta edullista. Lietevaunuja on tiloilla käytössä ainakin kahta eri tilavuuskokoluokkaa, 10 m 3 ja 18 m 3. Laitoksen raakaaineiden vastaanottoa on pääasiassa arkipäivisin klo 7 ja 18 välisenä aikana. Raaka aineita voidaan vastaanottaa myös lauantaisin. Lähtökohtaisesti pyhäpäivinä ei ole materiaalin vastaanottoa, eikä lopputuotteiden toimituksia. Laitokselle ajaa arkipäivisin keskimäärin seitsemän traktoriyhdistelmää. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio biokaasulaitoksen aiheuttamista liikennemääristä ja liikenteen laadusta.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Laitokselle tuleva liikenne Määrä t/v kuljetusväline Kuljetustilavuus, ka. m 3 Ajosuorite/vko Ajosuorite/ vrk lietelanta 15 000 lietevaunu 14 21 4 8 nurmirehu 4 500 traktorin lava 10 9 1,7 3,4 Yhteensä 19 500 30 5,7 11,4 Tielle aiheutuva liikenne arkisin Laitokselta lähtevä liikenne Typpineste humusjae 13 200 3 200 lietevaunu traktorin lava 14 10 6 1,2 2,4 Yhteensä 18 400 6 1,2 2,4 Kaikki yhteensä 36 7 14 * typpineste tiloille lietekuljetusten paluukuormana. Päästöt maaperään ja pohjavesiin Biokaasulaitoksen toiminnot tapahtuvat kokonaisuudessaan suljetuissa prosesseissa ja laitoksen varastointitilat ja säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten laitoksen normaalitoiminnan aikana päästöjä vesistöön ja maaperään ei synny. Laitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä vedenoton kannalta tärkeän vesistön välittömään läheisyyteen. Kemikaalit ja polttoaineet Jätteet ja niiden käsittely Laitosalueelle ei sijoiteta polttoöljysäiliöitä. Polttoaineena käytetään prosessista saatavaa biokaasua. Laitoksella käytetään vähäisiä määriä pesu ja puhdistuskemikaaleja sekä ph:n säätökemikaaleja, lähinnä 50 %:sta teknistä lipeää. Kemikaalien käyttömäärä on arviolta alle 500 l vuodessa. Toiminnassa syntyy jonkin verran tavanomaista jätettä. Laitos liittyy järjestetyn jätteidenkeräilyn piiriin. Mahdolliset pienet määrät ongelmajätteitä, kuten loisteputket ja jäteöljy, jota syntyy noin 1 000 kg vuodessa, toimitetaan Loimi Hämeen Jätehuolto Oy:n ongelmajätteiden keräyspisteeseen. Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Maatalouden biohajoavien materiaalien anaerobinen käsittely vaikuttaa positiivisesti kasvihuoneilmiön ehkäisyyn. Toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen ja siitä biokaasuteknologian avulla tuotettu energia on ns. hiilidioksidineutraalia, koska käsiteltävä orgaaninen aines on lähtökohtaisesti peräisin kasvimateriaalista, joka sitoo kasvaessaan hiilidioksidia. Toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voidaan todeta olevan nettokasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Lisäksi biokaasuteknologian avulla mahdollistetaan sivutuotteiden jalostaminen

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 lannoitteiksi, jotka ovat ravinteiltaan ja hygieenisiltä ominaisuuksiltaan korkealuokkaisia ja joiden käyttäminen vähentää teollisten lannoitevalmisteiden käyttöä. Lannoiteteollisuuden kasvihuonepäästöt ovat erityisesti typpioksiduuli ja CO 2 päästöjä. Lisäksi sivuvirtojen anaerobinen hyödyntäminen vähentää materiaalien hallitsematonta hajoamista, jossa muodostuvat kasvihuonekaasut vapautuisivat ilmakehään. Karjatilojen lietteiden kuljettaminen biokaasulaitokselle lisää liikenteen pakokaasu ja hiukkaspäästöjä. Liikenteen päästöt ovat kuitenkin vähäisiä suhteutettuna anaerobikäsittelyllä saavutettavaan kasvihuonekaasupäästövähenemään. Esimerkiksi hiilidioksidin osalta laitoksen kasvihuonepäästövähenemä on 1 850 10 800 tonnia vuodessa, kun biokaasulaitoksen liikenteen aiheuttama hiilidioksidipäästö on laskennallisesti noin 15 tonnia vuuodessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisen terveyteen Hankkeella ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. Laitoksen hajupäästöistä ei aiheudu haittaa naapurustolle. Hankkeen toteutuessa tontilla oleva avolietesäiliö katetaan, mikä vähentää alueen hajupäästöjä. Lietteiden käsittely anaerobiprosessissa vähentää lopputuotteiden hajupitoisuutta oleellisesti. Tällöin lietteen peltokäytön aikainen hajukuorma on oleellisesti vähäisempi. Laitoksen aiheuttama liikenne on maltillista. Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Hankkeella ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Laitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, eikä laitokselta johdeta vesiä vesistöön. Hankkeella ei ole haitallisia vesistövaikutuksia. Biokaasulaitoksen lannoitevalmisteiden peltokäyttö vähentää pelloilta aiheutuvaa ravinnekuormitusta maaperään ja vesistöihin erityisesti verrattuna raakalietteen peltokäyttöön. Hankkeella on näin ollen positiivinen vaikutus maaperään ja vesistöihin niillä valuma alueilla, joilla peltolannoituksessa siirrytään käyttämään laitoksella jalostettuja lannoitevalmisteita raakalietteen sijaan. Laitokselta saatavien lannoitevalmisteiden käyttö mahdollistaa täsmälannoittamisen pääravinteiden, typen ja fosforin osalta. Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset Liikenteen lisääntymisen ja metaanin polton vaikutukset ilmaan ovat vähäisiä. Kokonaisuutena laitos vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikutukset ovat näin ollen positiivisia.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu ja raportointi Laitokselle laaditaan omavalvontasuunnitelma, jonka perusteella suoritetaan mm. seuraavaa käyttötarkkailua: vastaanotettavien raaka ainemäärien seuranta prosessin etenemisen seuranta (laitoksen automaatiojärjestelmästä) laadunvalvonnan näytteenotto (mm. säännöllisesti analysoidaan raakaaineen ja käsitellyn mädätteen TS, VS, typpi ja fosforipitoisuudet) tarkkailu ja huoltotoimenpiteiden sekä häiriötilanteiden kirjanpito toteutettujen ja suunniteltujen toiminnan muutosten kirjaus. Em. käyttötarkkailun tietojen perusteella laaditaan vuosittain ympäristöviranomaiselle toimitettava yhteenvetoraportti. Päästö ja vaikutustarkkailu, mittausmenetelmät, tarkkailu ja raportointi Laitokselta aiheutuu varsin vähän päästöjä ympäristöön. Maaperä ja vesistöpäästöjen osalta päästöjen hallinta varmistetaan seuraavasti. Ennen toiminnan käynnistämistä analysoidaan lähimpien ojien veden laatu alueella. Suunnitelma näytteenotosta ja suoritettavista analyyseistä hyväksytetään ympäristökeskuksessa ennen näytteenottoa. Tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Toiminnan käynnistyttyä vesinäytteet otetaan laitosalueen kuivatusvesien kokoojakaivoista kerran vuodessa. Tulokset raportoidaan ympäristökeskukseen vuosiraportin yhteydessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Biokaasulaitoksen toiminnan riskit liittyvät erityisesti lietteen kuljetukseen ja pumppaukseen ja kaasumaisten yhdisteiden konsentroitumiseen. Vuototilanteissa voi prosessista vapautua biokaasun sisältämiä kaasuja metaania (CH 4 ) ja hiilidioksidia (CO 2 ), sekä pienempinä pitoisuuksina esiintyviä rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ), joista voi aiheutua tilapäinen terveysriski vuodon välittömässä läheisyydessä oleskeleville sekä tulipalon ja räjähdyksen riski vuotokohdalla. Riski on kuitenkin varsin pieni, koska kaasut vapautuvat ilmakehään ja laimenevat varsin nopeasti haitattomalle tasolle. Ympäristön asukkaille ei aiheudu vaaraa laitoksen toiminnasta. Riskit ehkäistään tiiviillä prosessilaitteilla ja putkistoilla, joita tarkkaillaan ja huolletaan säännöllisesti. Laitoksen käyttöhenkilö on toimintaan ja sen riskeihin perehtynyt henkilö. Biokaasulaitoksella vastaanotetaan ja prosessoidaan usealta tilalta peräisin olevia lietteitä, minkä vuoksi laitoksella on varmistettava hygieniatason säilyminen. Tämä varmistetaan laitoksen käyttöhenkilön ylläpitämän omavalvonnan perusteella. Omavalvonnalla seurataan laitokselle tulevien ja sieltä takaisin tiloille lähtevien ainesten määrää ja laatua. Laitokselle laaditaan myös puhdistus, näytteenotto ja tuhoeläintorjuntasuunnitelma.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 Käsiteltäessä karjatalouden lietteitä tunnistetaan hajupäästöjen riski. Riski on pieni, koska lietteen vastaanotto tapahtuu suljettuun vastaanottosäiliöön, josta liete pumpataan suljetusti prosessivaiheesta toiseen. Mikäli vastaanotosta kuitenkin aiheutuu hajupäästöjä, varaudutaan vastaanottosäiliön kaasut käsittelemään biosuotimessa. Anaerobikäsittely poistaa lietteen hajukuormaa oleellisesti (> 95 %), näin ollen lopputuotteessa hajukuorma on alhainen. Nykyisen hajutilanteen oletetaan paranevan, koska tontilla valmiina oleva avolietesäiliö tullaan hankkeen myötä kattamaan ja raakalietteen sijaan altaassa tullaan varastoimaan hajuttomampaa rejektivettä. Häiriötilanteessa, jossa laitoksen prosessissa muodostuva mädäte ei salmonellan tai muun laatuseikan vuoksi ole peltolevitykseen sopivaa, häiriöstä informoidaan valvovaa viranomaistahoa (Evira) ja toimitaan heidän ohjeistuksensa mukaisesti. Esimerkiksi taudinaiheuttajia sisältävä mädäte toimitetaan muuhun eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyyn hyväksyttyyn laitokseen hygienisoitavaksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Toiminnanharjoittaja toimitti uusitun asemapiirroksen ja selvityksen osakastilojen käytettävissä olevasta levitysalasta tarkastuksen yhteydessä sekä selvitykset rejektiveden ja kuivajakeen varastotilavuudesta 25.8.2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Jokioisten kunnan ilmoitustaululla 5.6. 11.7.2008 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan lehdessä. Hakemuksesta on 2.6.2008 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä Jokioisten kunnanvirastossa 5.6. 4.7.2008 ja Jokioisten kunnan pääkirjastossa 5.7. 11.7.2008. Tarkastus Lausunnot Laitoskiinteistöllä on suoritettu tarkastus 23.7.2008. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jokioisten kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä ja elintarviketurvallisuusvirastolta (Evira). Etelä Suomen lääninhallituksen sosiaalija terveysosasto ilmoitti, ettei anna lausuntoa hakemuksen johdosta. Jokioisten kunnanhallitus toteaa 16.6.2008 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Jokioisten kunnan ympäristölautakunta esittää 26.6.2008 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Ympäristölautakunta pitää hanketta ympäristön kannalta myönteisenä. Laitoksen toteuttaminen tulee vähentämään alueella lannan levityksen aiheuttamia hajupäästöjä, mahdollistaa fosforin ja typen täsmälannoittamisen vähen

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 täen näin peltojen aiheuttamaa ravinnekuormitusta sekä hillitsee ilmastonmuutosta. Seuraaviin asioihin tulee kuitenkin kiinnittää huomiota: Lietteiden kuljetuksissa on käytettävä tiiviitä säiliöitä, jotta kuljetuksista ei aiheudu hajuhaittaa. Lopputuotteiden säilytykseen tulee olla riittävät varastointitilat, mielellään 12 kuukauden tuotantomäärille. Laitosta on käytettävä siten, että toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pieniä. Toiminta ei saa aiheuttaa toistuvia hajuhaittoja. Hajukaasujen käsittelyssä ja hajujen poistossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen toiminta alueella syntyvät likaiset hulevedet on kerättävä talteen käsiteltäviksi. Laitoksen aiheuttama melu on mitattava lähimmän asuinrakennuksen pihassa. Laitoksen ajoneuvoliikenteen järjestelyistä on huomioitava koululaisten koulumatkojen turvallisuus. Forssan seudun terveydenhoidon kuntayhtymä toteaa 26.6.2008 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Biokaasulaitoksen paikka on hyvä liikenteellisten yhteyksien osalta. Biokaasulaitoksen tulee olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Koska lainsäädännössä on yksityiskohtaisia vaatimuksia biokaasulaitoksen toiminnalle, tulisi hyväksyvältä viranomaiselta pyytää lausuntoa toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista ennen ympäristölupapäätöksen tekemistä. Eläintautiasioihin liittyen tulisi pyytää myös läänineläinlääkärin lausuntoa asiasta. Laitoksen hyväksymisprosessissa ja vaatimuksissa tulee huomioida seuraavien lainsäädäntöjen vaatimukset toiminnalle: Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinperäisten sivutuotteiden käsittelystä biokaasu ja kompostointilaitoksissa sekä lannan käsittelystä teknisissä laitoksissa no 195/2004 ja muiden ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) no 1774/2002 15 artikla: Biokaasu ja kompostointilaitosten hyväksyminen, 7 artikla: keräys kuljetus ja varastointi, liite VI: luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluvan aineksen käsittelyä sekä biokaasu ja kompostointilaitoksia koskevat erityiset vaatimukset. Raaka aineiden (lietteiden, lannan, nurmirehun) keräily tiloilta ja lopputuotteiden kuljetus tiloille tulee toteuttaa siten, ettei mahdolliset eläintaudit kulkeudu toisille tiloille tai muu yleinen hygienia vaarannu. Kuljetusvälineiden pesu ja desinfektio tulee suunnitella kattavasti. Lopputuotteiden osalta tulee huomioida lannoitelainsäädännön vaatimukset. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että ympäristöön kohdistuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Eviran valvontaosaston maatalouskemian yksikkö esittää 27.8.2008 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Eviran lannoitevalmistevalvonnan tehtävänä on valvoa lannoitevalmisteiden ja soveltuvin osin niiden raaka aineiden valmistusta, markkinointia, maahantuontia ja maastavientiä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen perusteella

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 annettujen MMM:n asetusten mukaisesti sekä vastata eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelystä annetun asetuksen n:o 1774/2002 täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta siltä osin kuin se koskee lannoitevalmisteita. Lannoitevalmistelakia sovelletaan lain 2 :n mukaisesti mm. lannoitevalmisteiden valmistukseen omaan käyttöön. Lannoitevalmistelain 6 ja 8 :t edellyttävät, että markkinoille saatettavien lannoitevalmisteiden tulee olla lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ja niiden tulee täyttää tyyppinimikohtaisesti asetetut vaatimukset. Markkinoille saattamisella lannoitevalmistelaissa tarkoitetaan lannoitevalmisteen hallussa pitämistä myyntiä varten tai muuta kolmansille osapuolille korvausta vastaan tai ilmaiseksi tapahtuvaa luovuttamista. Mikäli lannan ja tiloilla muodostuvan kasvimassan käsittely tapahtuu tilojen yhteiskäsittelynä paikallisesti pienimuotoisena toimintana ja mädäte käytetään yhteiskäsittelyyn osallistuvilla tiloilla, Evira katsoo että toiminta on verrattavissa omaan käyttöön valmistukseen eivätkä tyyppinimivaatimukset koske mädätettä. Maatilayrittäjien yhteiseen omaan käyttöön tapahtuvan lannan käsittelyyn biokaasulaitoksessa sovelletaan kuitenkin mitä lannoitevalmistelain 3 luvussa ja maa metsätalousministeriön asetuksessa 13/07 säädetään toiminnan harjoittamisesta, ilmoitusvelvollisuudesta, tiedoston pitämisestä, omavalvonnasta ja laitoshyväksynnästä. Samoin lain 5 :ssä säädettyjä lannoitevalmisteiden yleisiä vaatimuksia toiminnassa noudattaa. Sivutuoteasetuksen 1774/2002 15 artiklan mukaan biokaasulaitoksella on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Hyväksynnän saadakseen laitoksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama, laadittava ja toteutettava kriittisten valvontapisteiden seuranta ja tarkastusmenetelmiä sekä järjetettävä toiminta liitteen VI 2. luvun vaatimusten mukaan. Sivutuoteasetuksen liitteen VI 2. luvun 14 kohdan mukaan kansallinen viranomainen voi kuitenkin hyväksyä muiden kuin asetuksessa 1774/2002 liitteen VI luvussa 2 esitettyjen vaatimusten soveltamisen. Tämä edellyttää, että lanta on ainoa eläinperäinen käsiteltävä aines biokaasulaitoksessa ja että lanta ei sisällä minkään vakavan tartuntataudin riskiä. Edellä mainittujen säädösten perusteella Evira katsoo, että lausuntopyynnössä esitetty lannan ja vihermassan mesofiilinen biokaasutus ilman erillistä hygienisointikäsittelyä ja tuotteistamiseksi tehtävää jälkikäsittelyä sekä mädätysjäännöksen käyttö on mahdollista, silloin kun toiminta voidaan rinnastaa yksittäisellä maatilalla tapahtuvaan lannan ja kasviaineksen käsittelyyn. Mikäli näin ei ole, toimintaan sovelletaan lannoitevalmistelainsäädännössä esitettyjä markkinoille saattamiseen liittyviä tuotanto ja tuotevaatimuksia. Ympäristölupahakemuksessa kuvattua toimintaa koskevat seuraavat lannoitevalmisteen tuotantoon ja käyttöön liittyvät vaatimukset. 1. Toiminnan tulee olla rinnastettavissa yksittäisellä tilalla tapahtuvaan lannan ja kasvijätteen käsittelyyn ja käyttöön. Asian toteamiseksi Evira pyytää asiaa koskevan lausunnon paikallisilta eläinlääkintäasioita ja ympäristöasioita hoitavilta virkamiehiltä.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 2. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Eviraan lannoitevalmistelain mukainen elinkeinoilmoitus toiminnastaan sekä tehdä ja toteuttaa omavalvontasuunnitelma. 3. Toiminnalta edellytetään Eviralta haettavaa laitoshyväksyntää. Laitoshyväksyntää varten Evira tulee pyytämään paikallisen virkaeläinlääkärin sekä kasvinterveyden asiantuntijan lausunnot toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta. 4. Lannoitevalmistelain 539/2006 5 :n mukaisesti käsitellyn tiloille palautettavan aineksen on oltava tasalaatuista, turvallista ja käyttötarkoitukseensa sopivaa. Lannoitevalmiste ei saa sisältää haitallisia aineita, tuotteita tai eliöitä, eikä sen käytöstä saa aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle tai ympäristölle. 5. Biokaasulaitoksessa voidaan käsitellä ainoastaan laitoksen omistajina olevien maatilayrittäjien tuottamaa lantaa ja vihermassaa ja mädätysjäännös on hyödynnettävä samoilla maatiloilla. Mädätysjäännöstä ei saa luovuttaa muille tiloille tai muuhun käyttöön suoraan biokaasulaitokselta eikä vastaanottajatiloilta. 6. Käsiteltäväksi otettava lanta ei saa sisältää taudinaiheuttajia, joita käsittelyprosessi ei kykene hävittämään. Mädätysjäännöksessä ei saa esiintyä salmonellaa. Salmonellan esiintymistä on seurattava säännöllisesti. Käsittelyrinkiin kuuluvien on keskinäisin sopimuksin sovittava tautitilanteisiin liittyvästä toiminnasta ja vastuista ja heille on tiedotettava, että mesofiilinen mädätys ei takaa käsitellyn aineksen hygieenistä puhtautta. Laitoksen teknisestä toteutuksesta ja toiminnan järjestämisestä tulee olla yhteydessä Eviran lannoitevalmistevalvontaan suunnitteluvaiheen aikana. Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 2.9.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuuluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Hakija esittää 30.9.2008 saapuneessa vastineessa seuraavaa: Jokioisten ympäristölautakunnan lausunnossa hanketta pidetään ympäristön kannalta myönteisenä, koska hanke tulee vähentämään alueella lannan levityksen aiheuttamaa hajua, hanke mahdollistaa täsmälannoittamisen typen ja fosforin osalta vähentäen pelloilta aiheutuvaa ravinnekuormitusta ja koska hanke hillitsee ilmaston muutosta. Ympäristölautakunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Lietteiden kuljetuksissa on käytettävä tiiviitä säiliöitä, ettei kuljetuksista aiheudu hajuhaittoja lopputuotteiden säilytykseen on oltava riittävät varastointitilat, mielellään 12 kk tuotantomäärälle

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 laitosta on käytettävä siten, että toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pieniä. Toiminta ei saa aiheuttaa toistuvia hajuhaittoja. hajukaasujen käsittelyssä ja hajujen poistossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. laitoksen toiminta alueella syntyvät likaiset hulevedet on kerättävä talteen käsiteltäviksi laitoksen aiheuttama melu on mitattava lähimmän asuinrakennuksen pihassa. laitoksen ajoneuvoliikenteen järjestelyissä on huomioitava koululaisten koulumatkojen turvallisuus. Lähtökohtaisesti hankkeen suunnittelussa huomioidaan lausunnossa esitetyt seikat. Hakija esittää kuitenkin, että lopputuotteiden säilytyksen varastotilantarpeeksi määritettäisiin rejektinesteen osalta 9 kk:n tuotantomäärä ja kuivajäännöksen osalta 7 kk:n tuotantomäärä. Nämä ovat käytännössä maksimaaliset varastointitilan tarpeet, koska lopputuotteita vastaanottavat tilat voivat levittää rejektinestettä vielä viljan oraille sekä kasvavaan nurmeen; kuivalantaa voidaan tiloilla levittää ympäristölainsäädännön mukaisesti 15.10. saakka. Laitoksella syntyvistä hulevesistä hakija toteaa, ettei likaisia hulevesiä synny, koska laitoksella syntyvät pesuvedet johdetaan prosessiin (vastaanottosäiliöön). Forssan seudun terveydenhuollon Ky:n lausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti toimintaan liittyvien hygieniavaateiden täyttymiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Hakija toteaa, että se on tietoinen toimintaan liittyvistä hygieniavaatimuksista ja toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä. Eviran lausunnossa listataan kuusi kohtaa hankkeelle sovellettavista lannoitevalmistetuotantoon ja käyttöön liittyvistä vaatimuksista. Vaatimukset liittyvät laitoksen hyväksyntään, omavalvontaan ja lannoitevalmisteiden laadun seurantaan. Yhtenä vaateena esitetään seuraavaa: Biokaasulaitoksessa voidaan käsitellä ainoastaan laitoksen omistajina olevien maatilayrittäjien tuottamaa lantaa ja vihermassaa ja mädätysjäännös on hyödynnettävä samoilla maatiloilla. Mädätysjäännöstä ei saa luovuttaa muille tiloille tai muuhun käyttöön suoraan biokaasulaitokselta eikä vastaanottajatiloilta. Hakija toteaa, että viranomainen on biokaasulaitoksen toiminnan suunnitteluvaiheessa kertonut hakijalle, että lannoitejakeiden jakelu suunnitellun toiminnan mittakaavassa on mahdollista lannanluovutussopimuksin muillekin kuin lannanluovuttajatiloille. Biokaasulaitos ja siihen liittyvä toiminta on suunniteltu tämän lausunnon mukaisesti. Hakija toteaa, että biokaasulaitoksen toteuttamismahdollisuudet heikkenevät voimakkaasti, jos mädätysjäännösta ei voi toimittaa laitokselta tai osakastiloilta lannanluovutussopimuksin eteenpäin. Kaikilla osakastiloilla on monivuotisia lannanluovutussopimuksia, jotka sitovat niitä toimittamaan lantaa vastaanottajaosapuolille. Toisaalta, jos osakkaat eivät enää voi luovuttaa osaa lantansa ravinteista sopimusosapuolille, heidän on rajallisista peltoaloistaan johtuen vähennettävä eläinmääräänsä olennaisesti. Nämä ongelmat voivat johtaa siihen, että sianlihantuotannosta elantonsa saavat osakkaat katsovat tilojen yhteiskäyttöön perustuvan biokaasulaitoksen perustamisen taloudellisesti mahdottomaksi. Myös, jos mädätysjäännökselle vaaditaan kompostointikäsittely tai pitkäaikaissäilytys biokaasulaitostoimin

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 nan varastointikustannukset moninkertaistuvat ja saattavat tehdä toiminnan kannattamattomaksi. Lisäksi on huomattava, ettei tontilla, jolle lupaa haetaan ole riittävästi tilaa mädätysjäännöksen kompostointiin tai pitkäaikaisvarastointiin. Koska ympäristölupahakemuksessa biokaasulaitokselle tuotava vuotuinen raaka ainemäärä on rajattu alle 20 000 tn eikä raaka aineena käytetä ns. porttimaksumateriaalia vaan ainoastaan nurmirehua ja tuotantoeläinten lantaa, hakija vaatii, että raaka ainetta saadaan tuoda biokaasulaitokselle muiltakin kuin osakastiloilta ja että mädätysjäännöstä voidaan toimittaa pitkäaikaisin lannanluovutussopimuksin muillekin kuin osakastiloille. Annettujen lausuntojen lisäksi ympäristökeskuksen lupaviranomainen on pyytänyt esittämään suunnitelman laitoksen toimenpiteistä häiriötilanteessa, jossa laitoksen prosessissa muodostuva mädäte ei salmonellan tai muun laatuseikan vuoksi ole lannoitteeksi sopivaa. Hakija toteaa, että kontaminaatiotilanteessa häiriöstä informoidaan valvovaa viranomaistahoa (Evira) ja toimitaan heidän ohjeistuksensa mukaisesti. Salmonellan kontaminoima mädäteerä toimitetaan muuhun eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyyn hyväksyttyyn laitokseen hygienisoitavaksi. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kiipun Biovoima Oy:n Jokioisten kunnassa sijaitsevan laitoksen toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä muuta määrätä. Hämeen ympäristökeskus ei myönnä Kiipun Biovoima Oy:lle ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu 1. Laitos on rakennettava, varustettava, sitä on käytettävä ja sen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42, 55, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 ) Toiminta ja toiminnan kapasiteetti 2. Kiipun Biovoima Oy saa vastaanottaa ja käsitellä biokaasulaitoksessa liete ja kuivalantaa (02 01 06), nurmirehujätettä (02 01 03) ja nurmibiomassaa yhteensä enintään 19 500 tonnia vuodessa. (YSL 43, 45, YSA 19 ) 3. Tarkennettu suunnitelma biokaasulaitoksesta ja sen rakenteista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kolmea kuukautta ennen laitoksen rakentamisen aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää selvitykset siitä kuinka laitoksen hajuhaitat on estetty. Tarvittaessa ympäristökeskus voi antaa lisämääräyksiä asiasta. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. Lanta ja vihermassa tulee käsitellä hakemuksen mukaisesti mesofiilisessa mädätysprosessissa, jonka lämpötila tulee olla noin 30 38 astetta. Metaani tulee hyödyntää hakemuksen mukaisesti energiana. Poikkeus tai häiriötilanteissa metaani tulee polttaa joko erillisessä kaasunpolttosoihdussa tai erillisessä lämpökattilassa. (YSL 43, 45, 55, YSA 19 ) Lannan ja vihermassa vastaanotto ja varastointi 4. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotetun lannan ja vihermassan laadusta ja niiden soveltuvuudesta prosessiin. Laitos ei saa ottaa vastaan sellaista lantaa tai vihermassaa, jossa on mädätysprosessin toiminnalle haitallisia aineita niin, että prosessin toiminta vaikeutuu tai mädätteen ja siitä valmistettujen lannoitejakeiden loppukäyttö estyy. Mikäli laitokselle tuodaan lantaa tai vihermassaa, jonka vastaanottoa tai käsittelyä ei ole tässä päätöksessä sallittu, tulee lanta tai vihermassa toimittaa viipymättä hyväksyttyyn käsittelypaikkaan tai laitokseen tai tulee palauttaa sen haltijalle. (YSL 4, 43, 45, YSA 19, JäteA 8 ) 5. Käsiteltävä lanta ja vihermassa tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumisen jälkeen tai ne on varastoitava asianmukaisella tavalla ennen käsittelyä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. lannan ja vihermassan vastaanotto laitoksella tulee järjestää siten, että ne voidaan ohjata välittömästi niille osoitettuihin paikkoihin. (YSL 4, 43, 45, YSA 19, JäteA 8, 6. Lannan ja vihermassan kuljetuksessa käytetyille ajoneuvoille, kuljetusastioiden ja säiliöiden puhdistukselle ja mahdolliselle desinfioinnille tulee olla erikseen osoitettu tiivispohjainen alue. Pesuvedet tulee johtaa prosessi tai rejektivesialtaseen tai viemäriverkostoon, mikäli vedet eivät sisällä jätevedenkä