NORDKALK ja ympäristö RAPORTTI 2011
2 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja. Toiminnan suuntaviivat Työympäristön tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen. Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja sopimuksia. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Jatkuva parantaminen Päämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme, palvelujamme ja prosessejamme huomioiden taloudelliset seikat, ympäristönäkökohdat ja energiankäyttö. Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme myös seuraamalla poikkeamia. Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia, jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta, laatua, ympäristöä ja energiasidonnaisia kustannuksia. Näihin liittyvät päämäärät, toimenpiteet ja investoinnit määritellään parannussuunnitelmissa. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa tulee arvioida myös sen vaikutukset työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöön. Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä laatu- ja ympäristötyössä. Vastuu Kaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä. Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä. Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden noudattamista. Viestintä Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla. Bertel Karlstedt Konsernijohtaja Sisällysluettelo Nordkalkin tuotanto vastaa luonnolliseen kysyntään... 3 Kalkkikivi kuuluu jokaiseen päivään... 4 Työterveys ja työturvallisuus ykkössijalla... 6 Kaivosten toimintaedellytykset turvattava... 8 Tavoitteena ympäristötehokas valmistusprosessi... 10 Vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö lisääntyy... 12 Ympäristötyö näkyy tuotantolaitoksissa... 14 Nordkalk kartalla... 15 Tässä raportissa kerromme mitä vaikutuksia toiminnallamme on ympäristöön, sekä mitä toimenpiteitä on tehty ja suunniteltu tehtävän ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme. Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996.
Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö 3 Nordkalkin tuotanto vastaa luonnolliseen kysyntään Nordkalk tuottaa kalkkikivipohjaisia tuotteita, joilla on luonnollista kysyntää monilla yhteiskunnan perussektoreilla. Tuotteilla neutraloidaan ja puhdistetaan, niitä käytetään täyteaineina sekä monien muiden arvokkaiden materiaalien korvikkeena. Kalkkituotteilla kohennetaan viljelysmaiden satoisuutta ja parannetaan happamoituneita vesistöjä. Tuotteita tarvitaan juomaveden valmistuksessa sekä kunnallisten jätevesien ja prosessiteollisuuden jätevesien puhdistuksessa. Kalkkituotteilla neutraloidaan savukaasuja, joita syntyy jätteenpoltossa, energian tuotannossa ja perusteollisuuden prosesseissa. Terästeollisuus käyttää kalkkia sitomaan epäpuhtauksia kuonaan. Paperinvalmistuksessa kalkkipohjaisilla tuotteilla voidaan korvata arvokkaita metsästä saatavia kuituaineksia, ja niitä käytetään myös muovin, maalien ja asfalttipäällysteiden valmistuksessa. Kalkkituotteilla vahvistetaan maapohjaa, mikä mahdollistaa infrastruktuurirakentamisen heikkolaatuiselle savimaalle ja vähentää näin riippuvuutta korkealaatuisesta rakennusmaasta. Kaikki mainitut käyttökohteet edellyttävät, että kalkkikiveä louhitaan ja jalostetaan kuhunkin tarkoitukseen sopiviksi tuotteiksi. Geologisista syistä on louhittava siellä missä kiveä on, mikä puolestaan rajoittaa louhinta-alueen valintaa. Kokonaisuudessaan kalkkikivipohjaisten tuotteiden hyöty yhteiskunnalle on suurempi kuin louhinnan vaikutukset kaivosalueella. KUVA: TERHI ANTTILA Nordkalk kantaa sosiaalisen vastuunsa Kestävä kehitys perustuu kolmelle periaatteelle, jotka kaikki on huomioitava teollisessa toiminnassa: ympäristökysymykset, sosiaalinen vastuu ja taloudelliset realiteetit. Yritystoiminnan tulee olla kannattavaa, jotta voidaan huolehtia asiakkaiden tarpeista, henkilöstöstä ja ympäristövastuista. On itsestään selvää, että työympäristön on tuettava henkilöstön hyvinvointia ja mahdollisuuksia työskennellä normaaliin eläköitymisikään asti. Jokainen yritys on osa ympäröivää yhteiskuntaa, jonka kanssa se muodostaa keskinäisen riippuvuussuhteen. Yritys työllistää ja maksaa veroja - yhteiskunta luo pelisäännöt, joiden mukaan elinkeinoelämä toimii. Samalla tavalla kuin yhteiskunnalla on odotuksia yritysten suhteen, yrityksillä on odotuksia viranomaisten suhteen liiketoiminnan edellytysten takaamiseksi. Odotukset voivat liittyä joustaviin ja ennakoitaviin lupaprosesseihin, mutta myös yleisiin säädöksiin, joiden tarkoituksena on minimoida hävitettäväksi päätyvän materiaalin määrä. Tällaisten säädösten tulisi tukea kaikkien materiaalivirtojen hyödyntämistä, ei luoda sille esteitä. Jokaisen teollisen toimijan omissakin intresseissä on minimoida jätteiden määrä. Mitä tehokkaammin raaka-aineita pystytään hyödyntämään lopputuotteen jalostamisessa markkinoille, sitä parempi kustannushyöty niistä saadaan. ympäristövastuu Sama periaate pätee energiankäytössä: prosessien tulee olla mahdollisimman energiatehokkaita, sillä niillä on suora yhteys kustannuksiin. Muun teollisuuden ylijäämämateriaalien käyttö tehostaa polttoainehuoltoa entisestään. yhteiskuntavastuu inhimillinen kestävä Tunnusluvut perustana parannuksille Sitä saa mitä mittaa, on tapana sanoa. Voidaksemme seurata sisäisen toimintamme tehokkuutta, olemme Nordkalkissa kehittäneet tunnuslukuja, joilla mitataan tuotantoon, työympäristöön, ympäristöön ja energian käyttöön liittyviä arvoja. Tavoitteena on verrata suoritusarvoja sekä sisäisiin yksiköihin että yleisiin alakohtaisiin BAT-arvoihin (Best Available Technique). Mittaukset ovat perusta jatkuvalle parantamiselle, elinkelpoinen oikeudenmukainen talousvastuu johon tähtäämme kansainvälisten laatu-, ympäristö- ja työympäristöjärjestelmästandardien mukaisesti. Tuotantolaitoksemme Venäjällä on yksiköistämme viimeinen, jolle vastikään myönnettiin näiden standardien mukainen sertifikaatti. Kestävä kehitys perustuu kolmelle periaatteelle: ympäristökysymykset, sosiaalinen vastuu ja taloudelliset realiteetit. Nordkalk noudattaa kansainvälisiä laatu-, ympäristö- ja työympäristöjärjestelmille asetettuja standardeja. Håkan Pihl Vice President Geology and Environment
4 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Kalkkikivi kuuluu jo Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Yhtiö on saanut alkunsa Paraisilla, jossa kalkkikiveä on louhittu teollisesti vuodesta 1898. Nykyään Nordkalkilla on kaivoksia ja tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Nordkalk kuuluu Rettig Group -konserniin. Kalkkia tarvitaan kaikkialla Nordkalk louhii kalkkikiveä ja jalostaa siitä tuotteita, joita käytetään teollisuudessa, maataloudessa ja ympäristönhoidossa. Määrällisesti suurin asiakassegmentti on teollisuus, jossa kalkkituotteita käytetään ensisijaisesti rakennusmateriaaleissa, teräksen ja paperin valmistuksessa sekä kemianteollisuudessa. Maataloudessa kalkin merkitys on suuri, sillä se parantaa satoa ja lisää kannattavuutta sekä vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia. Nordkalkin ympäristönhoitotuotteita käytetään niin savukaasujen kuin veden puhdistukseen. Nordkalkin liikevaihto jatkoi nousuaan vuonna 2011. Nordkalkissa tehdään aktiivisesti töitä prosessien tehostamiseksi, vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi ja toiminnan ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Yksi tutkimus- ja kehitystyön tavoitteista on nostaa louhitun kiven käyttöaste 100 prosenttiin. Kalkki on hyväksi ympäristölle Kalkilla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa ympäristöongelmia, ja viime vuosien aikana Nordkalk on kehittänyt monia uusia ympäristönhoitotuotteita. Kalkkikivellä on tärkeä rooli Itämeren tilan parantamiseksi käytävässä kamppailussa. Fostop Struktur -rakennekalkki on Nordkalkin uusi maatalous- ja ympäristötuote Ruotsissa. Sen avulla parannetaan maan rakennetta ja vähennetään ravinnekuormitusta vesistöihin. Rakennekalkitulla pellolla fosfori pysyy maassa sen sijaan, että se huuhtoutuisi sadeja sulamisvesien mukana vesistöihin. Suomessa vastaavaa tuotetta ei ole vielä saatavana, mutta tutkimuksia sen soveltuvuudesta Suomen oloihin on meneillään. Kalkki täyttää, puhdistaa ja stabiloi Kalkki täyttää, puhdistaa ja stabiloi. Sen kemiallisia ominaisuuksia hyödynnetään monissa eri prosesseissa ja se on tärkeä ainesosa rakennuksien ja teiden rakentamisessa. Jokainen meistä käyttää päivittäin tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty kalkkia. Esimerkiksi tavallisessa aamiaispöydässä on teräs-, lasi- ja paperituotteita sekä leipää, munia ja puhdistettua vettä. Kalkkituotteet parantavat veden- ja ilmanlaatua ja lisäävät ihmisten, eläinten ja kasvien hyvinvointia. Kalkkia tarvitaan niin juomaveden valmistukseen kuin teollisuuden, taajamien ja haja-asutusalueiden yksittäisten kiinteistöjen jätevesien puhdistukseen. Kalkin avulla voidaan vähentää ilmansaasteita ja suojella vesistöjä. Peltojen kalkitseminen vähentää ravinnesuolojen huuhtoutumista vesistöihin. Kasvit pystyvät paremmin hyödyntämään ravinteita kalkitussa maassa, minkä vuoksi lannoitteen tarve vähenee. Kalkkituotteet soveltuvat hyvin myös saastuneen maan käsittelyyn. Erilaisilla kalkkituotteilla voidaan saavuttaa optimaaliset ph-olosuhteet, joissa vahingollisten aineiden liukoisuus on alimmillaan. NORDKALK YHTEISTYÖSSÄ YMPÄRISTÖPALKINNON SAAJIEN KANSSA Maailman luonnonsäätiö WWF on nimennyt Fredrik Anderssonin Tarbyn tilalta ja Johan Lindgrenin Backan tilalta Vallentunasta, Tukholman ulkopuolelta, vuoden ruotsalaisiksi Itämeri-maanviljelijöiksi. Heidän maatilansa ovat mukana WWF:n kymmenen vuotta sitten aloittamassa ympäristökampanjassa. Kampanjan tarkoituksena on parantaa Itämeren tilaa ja sitä ympäröivää ympäristöä sekä saada maanviljelijät mukaan yhteistyöhön tulosten saavuttamiseksi. Fredrik ja Johan ovat mukana Ruotsin maanviljelijöiden valtakunnallisen liiton (Lantbrukarnas riksförbund) paikallisen jaoston toiminnassa, ja he tekevät aktiivista työtä saadakseen alueen kaikki maanviljelijät mukaan ympäristötyöhön. He parantavat ympäristöä mm. rakennekalkitsemisen, näytteenottojen ja maakartoituksen avulla. Vallentunassa työ käsittää suuria alueita, joita kalkitaan yhteistyössä Nordkalkin kanssa. Kalkkia kuluu huomattavia määriä, ja se toimitetaan Nordkalkin tehtaalta Köpingistä. Nordkalkin rakennekalkitustuote on nimeltään Fostop Struktur. Rakennekalkitus vähentää pelloilta valuvan fosforin määrää ja siten myös vesistöjen rehevöitymistä. Fredrik Andersson (vas.) ja Johan Lindgren. Samalla se myös parantaa maanviljelijän saamaa satoa ja vähentää polttoaineen kulutusta, ja näin ollen voidaan puhua win-win-tilanteesta, jossa sekä viljelijä että ympäristö hyötyvät tuloksista.
Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö 5 kaiseen päivään KUVA: TENNOBERT HAABU MYYNTI TUOTERYHMITTÄIN 2011 (% liikevaihdosta) MYYNTI ASIAKASSEGMENTEITTÄIN 2011 (% liikevaihdosta) 400 LIIKEVAIHTO (meur) Paperipigmentti 15 % Muut 9 % Poltettu ja sammutettu kalkki 36 % Maatalous 6 % Muu teollisuus 15 % Ympäristönhoito 8 % Paperi 20 % Sellu 7 % 350 300 250 200 150 100 Kalkkikivijauheet 18 % Kalkkikivi 22 % Rakennusmateriaalit 25 % Teräs ja kaivokset 19 % 50 0-06 -07-08 -09-10 -11
6 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Työterveys ja työturval KUVA: SEILO RISTIMÄKI Vuoden 2012 alussa käynnistettiin koko Nordkalkissa kampanja silmävammojen ehkäisemiseksi. Kampanjalla varmistetaan, että kaikkien saatavilla on erilaisiin töihin soveltuvia silmä- ja kasvosuojia. Kuvassa korjaaja Pekka Männikkö (vasemmalla), prosessinhoitaja ja pääluottamusmies Yngve Mattsson sekä Health & Safety Manager Matti Bergbacka Paraisten kalkkiuunilla. HENKILÖSTÖ MAITTAIN (Yhteensä 1186 henkilöä) Ruotsi 15 % Venäjä 5 % Puola 24 % Viro 10 % Suomi 45 % TAPATURMATAAJUUS (sis. myös tapaturmat joista ei seurannut poissaoloa) Tapaturmien lukumäärä per miljoona tehtyä työtuntia. 60 2010 2011 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Puola Viro Venäjä 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 TURVALLISUUSHAVAINNOT (työntekijää kohden) 0 Suomi Ruotsi Puola Viro Venäjä
Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö 7 lisuus ykkössijalla Yksi Nordkalkin toiminnan kulmakivistä on vastuuntuntoisuus. Samalla tavoin kuin kannetaan vastuu ympärillä olevasta ympäristöstä, kannetaan myös vastuu sisäisestä työympäristöstä sekä työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Järjestelmällistä työtä Vuonna 2011 Nordkalkissa jatkettiin järjestelmällistä työtä työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi. Työtapaturmien määrä lisääntyi 45:stä 49:ään, kun mukaan lasketaan Nordkalkin tuotantolaitoksissa työskentelevät urakoitsijat. Vieläkin eri maiden välillä on eroja raportoinnissa, mutta sitä yhtenäistetään koko ajan. Henkilöstöä kannustetaan ilmoittamaan turvallisuushavainnoista oman työpaikan turvallisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2011 tehtiin yli 1200 turvallisuushavaintoa, mikä tarkoittaa keskimäärin yhtä havaintoa jokaista työntekijää kohden. Turvallisuushavaintojen avulla voidaan poistaa riskitekijöitä työpaikalla ja siten estää monia onnettomuuksia. Järjestelmällinen raportoiminen parantaa myös turvallisuusajattelua ja tiedonjakoa. Marraskuun alussa tapahtui traaginen onnettomuus, kun kaksi Nordkalkin urakoitsijayritystä työskenteli kalkkiuunilla Luulajassa, Ruotsissa. Urakoitsijoiden työntekijöistä seitsemän loukkaantui ja myöhemmin yksi heistä menehtyi saamiinsa vammoihin. Viranomaiset ja Nordkalk tutkivat onnettomuuteen johtaneita syitä. Koko konsernissa käydään nyt läpi turvallisuuskäytännöt, etenkin yhteisillä työpaikoilla, joissa työskentelevät myös urakoitsijat. OHSAS 18001 -standardin mukainen sertifiointi Venäjällä toteutui vuoden 2012 alussa. Tämä tarkoittaa, että Nordkalkilla on työterveys- ja työturvallisuussertifiointi kaikissa tuotantomaissaan Norjaa lukuun ottamatta. Sertifioinnin edellyttämät auditoinnit ovat hyvä tapa parantaa toimintarutiineja ja turvallisuusajattelua. Asenteet ja koulutus lisäävät turvallisuutta Nordkalkin kansainvälinen työterveys- ja työturvallisuusryhmä H&S Network pyrkii kehittämään uusia tapoja turvallisuuden parantamiseksi työpaikoilla. Vuonna 2011 koko konsernissa otettiin käyttöön uudet näkyvät työvaatteet. Henkilöstö saa jatkuvaa turvallisuuskysymyksiin liittyvää koulutusta Nolla tapaturmaa -kampanjan tavoitteiden mukaisesti. Kaikissa maissa jatkuu myös nollatoleranssikampanja alkoholia ja huumeita vastaan. Kampanja korostaa positiivisen asenteen tärkeyttä turvallisuuskysymyksissä sekä sitä, kuinka jokaisen tulee kantaa vastuunsa kaikkien yhteisestä turvallisuudesta. Henkilöstön kehittäminen perustuu vuonna 2010 kaikissa Nordkalkin toimintamaissa tehdyn henkilöstötutkimuksen tuloksiin. Kehittämistyön tarkoituksena on luoda arvostava, luottamuksellinen ja oikeudenmukainen työilmapiiri. Tämä on mahdollista mm. järjestämällä esimiehille koulutusta hyvän johtamisen periaatteista. Nordkalk Future -ohjelma on suunnattu uusille asiantuntijoille ja esimiehille, jotka tarvitsevat työssään kansainvälisiä kontakteja. Vuonna 2011 kymmenpäiväiseen koulutukseen osallistui 20 nordkalklaista eri maista, ja koulutusaiheita olivat mm. strategia, markkinointi, talous, johtaminen ja viestintä. Nordkalk kantaa vastuunsa ympäristöstään Työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi tehtävä työ ei koske vain yrityksen sisäisiä olosuhteita. Omaa henkilöstöä varten laaditut turvallisuussäädökset koskevat yhtälailla Nordkalkin tuotantolaitoksissa toimivia urakoitsijoita ja alihankkijoita. Kaikilla paikkakunnilla, joissa Nordkalkilla on toimintaa, otetaan huomioon myös naapureiden turvallisuus, ja heidän elinympäristönsä pidetään mahdollisimman miellyttävänä ja turvallisena. PUOLASSA SATSATAAN VARMOIHIN STOPPEIHIN Puolassa on analysoitu sekä kotimaan että muiden maiden yleisiä onnettomuustilastoja ja on huomattu, että joka vuosi useita teollisuustyöntekijöitä loukkaantuu korjatessaan koneita tai muita sähkökäyttöisiä laitteita. Monessa tapauksessa onnettomuus johtuu siitä, että kone on vahingossa päässyt käynnistymään korjaustöiden ollessa vielä kesken. Erittäin yksinkertainen, mutta sitäkin tehokkaampi tapa estää vastaavanlaiset onnettomuudet on asentaa lukittavat katkaisijat kaikkiin sähkölaitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koneen korjaaja huolehtii itse siitä, että kone tulee lukittua ja avain on hänellä itsellään. Tällöin koneen käynnistäminen vahingossa on mahdotonta, eivätkä muut korjaajat pysty aukaisemaan lukkoa. Tällaisia turvalukkoja on nyt asennettu kaikkiin Nordkalkin tuotantolaitoksiin Puolassa. Yhdessä hyvien turvallisuuskäytäntöjen ja oikean asenteen kanssa pääsemme jälleen yhden askelen lähemmäs Nolla tapaturmaa -tavoitetta.
8 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Kaivosten KUVA: SVEN FOLIN Nordkalkin geologi Kenneth Fjäder tutkii kallioperää tulevan Bungen louhoksen alueella. Päätös avata uusi kalkkilouhos juuri Bungeen perustuu sekä ulkopuolisten että Nordkalkin omien asiantuntijoiden tekemiin monivuotisiin tutkimuksiin.
Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö 9 toimintaedellytykset turvattava Kalkkikiveä tulee louhia siellä, missä on tarpeeksi suuria esiintymiä oikeanlaatuista kiveä. On tärkeää löytää tasapaino luonnonsuojelun ja elintasomme ylläpitämiseen tarvittavien mineraaliperäisten raaka-aineiden louhinnan välillä. Kaivosyhtiöille asetetaan nykyään yhä kovempia ympäristövaatimuksia. Toiminnan ympäristövaikutusten pitää olla mahdollisimman vähäisiä, ja malmia tai kiveä pitää voida louhia häiritsemättä naapureita ja heikentämättä kasvien ja eläinten elinolosuhteita. Tosiasiassa mineraalien louhimiseen käytetään häviävän pieni osa maa-alasta Suomessa se oli vain 0,02 % vuonna 2011. EU varmistaa raaka-aineiden saannin Euroopan unionin vuoden 2008 raaka-ainealoitteen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta siitä, miten tärkeää mineraaliperäisten raakaaineiden saatavuuden takaaminen on. Aloitteessa painotetaan maan saatavuuden tärkeyttä, mikä tarkoittaa, että kaivoslakien ja maankäytön suunnittelussa on huomioitava eri sidosryhmien tarpeet. EU ei pyri luomaan koko unionia koskevaa kaivosdirektiiviä tai muunlaista yhteistä lainsäädäntöä. On jokaisen jäsenmaan oma asia luoda lakinsa niin, että ne vastaavat paikallisia ja kansallisia vaatimuksia. Raaka-ainealoite johti siihen, että EU-maat panostivat vuonna 2010 tärkeiden mineraalipohjaisten raaka-aineiden tunnistamiseen. Näihin luetaan myös kalkkikivi, jonka osalta huomioitiin erityisesti paperipigmentissä käytettävä valkoinen kalsiitti. Raaka-aineiden saatavuus voi olla myös alueellisesti painottunutta, esimerkkinä Gotlannin kalkkikivi, joka on korvaamaton raaka-aine pohjoismaiselle terästeollisuudelle. Ruotsissa kalkkikivi kuuluu maanomistajalle. Näin ollen se ei kuulu mineraalilain piiriin, vaan luvista säädetään vain ympäristölaissa. Kesäkuussa 2010 EU julkaisi ohjeistuksen, joka selventää mineraalilouhinnan sääntöjä sellaisilla Natura 2000 -alueilla, joissa on louhinnan arvoisia mineraaleja. Esimerkiksi Pohjois-Gotlannissa on useita Natura 2000 -alueita, jotka rajoittuvat Nordkalkin louhoksiin. Uusien toimintaohjeiden mukaan louhinta on mahdollista näillä alueilla sillä edellytyksellä, että toiminta on ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Suomessa uusi kaivoslaki Suomi on laatinut EU:n raaka-ainealoitteen pohjalta oman mineraalistrategian, joka sisältää kaksitoista toimenpide-ehdotusta. Mineraalistrategia käsittelee mineraaliresursseja koskevia sääntöjä, raakaaineen saatavuutta ja louhinnan ympäristönäkökohtia. Uusi kaivoslaki astui Suomessa voimaan 1.7. 2011. Uusi laki antaa maanomistajille enemmän oikeuksia, mutta kaivosyhtiöille se merkitsee vähemmän oikeuksia, enemmän byrokratiaa ja korkeampia malminetsintäkustannuksia. Monet lain osa-alueet, esimerkiksi kaivosten jälkihoito, on jo huomioitu nykyisessä toiminnassa. Kaivosteollisuuden näkökulmasta isoksi ongelmaksi muodostuvat pitkät lupien käsittelyajat, minkä vuoksi luvan saamiseen voi mennä vuosia, vaikka sen pitäisi hoitua muutamassa kuukaudessa. Kaivos on osa yhteiskuntaa Nordkalkilla on kaivosten sulkemista koskevat toimintaperiaatteet, joissa määritellään käytöstä poistettujen kaivosten jälkihoito. Jokaiselle kaivokselle laaditaan oma jälkihoitosuunnitelma, jossa otetaan huomioon kaivoksen ja alueen erityispiirteet sekä yhteiskunnan tarpeet. Kaivosten erityispiirteitä voidaan hyödyntää myös monin muin tavoin: museona, konserttialueena, hissien testikuiluna tai moottoriurheiluratana, muutamia esimerkkejä mainitaksemme. YMPÄRISTÖKYSYMYKSET JA TEOLLISUUSTOIMINTA VOIDAAN YHDISTÄÄ Uuden kaivoksen avaaminen on pitkä prosessi. Gotlannin nykyisestä kalkkikaivoksesta loppuu kivi vuonna 2013, ja 1990-luvun puolivälistä lähtien uutta esiintymää on etsitty aktiivisesti. Kun eri alueita oli tutkittu, päädyttiin lopulta Pohjois-Gotlannissa sijaitsevan Bungen esiintymään. Lupahakemusta on käsitelty monella eri taholla ja se on hyväksytty Ruotsin ympäristöylituomioistuimessa. Nyt Nordkalk odottaa vielä toimintaehtojen vahvistamista. Yhtiö aikoo investoida Bungeen noin 60 miljoonaa euroa, minkä jälkeen toiminta voi jatkua pitkään. Tällä puolestaan on suuri merkitys Gotlannin taloudelle ja Ruotsin perusteollisuudelle. Pohjois-Gotlannissa pelätään, että uusi kaivos vaikuttaa alueen luontoon ja veteen. Nordkalkissa uskotaan vakaasti, että teollisuus ja luonnonsuojelu voivat elää sopusoinnussa keskenään. Hydrologian asiantuntijat vakuuttavat, että vesikysymys ei tule olemaan ongelma. Nordkalk on sitoutunut kattavaan valvontaohjelmaan ja erilaisiin kompensoiviin toimenpiteisiin, kuten harvinaisen haarukeltanon tutkimukseen. Yhtiö on aiemmin luopunut potentiaalisista esiintymistä Natura 2000 -alueiden hyväksi. Jotta kiveä voidaan kuljettaa niin taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti kuin mahdollista, Bungesta rakennetaan Storugnsiin 8,7 km pitkä kuljetushihna. Hihna tulee pääosin olemaan katettu, mikä vähentää sekä meluhaittoja että pölyä. Kuljetinlinjalle tulee alitus- ja ylityspaikkoja, jotta ihmiset ja eläimet voivat liikkua vapaasti.
10 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Tavoitteena ympäristöteh KUVA: TENNOBERT HAABU Nordkalkin avolouhoksessa Kureveressa Etelä-Virossa satsattiin viime vuonna melutason laskemiseen louhoksen ympäristössä. Murskaimet varustettiin kumilevyillä vaimentamaan ääntä ja seulakankaiden metallit korvattiin polyuretaanilla. Kaivoksen ja kylän väliin rakennettiin myös kunnollinen melusuoja. Muutostöiden ansiosta melu väheni noin 5 db. MATERIAALITEHOKKUUS (kivipohjaisen materiaalin hyödyntäminen v. 2011) Hyödynnetyt sivutuotteet 7 % NORDKALK-KONSERNIN päästöt ilmaan CO 2 (t CO 2 / louhittu kalkkikivitonni) 0,14 Hiukkaspäästöt (kg hiukkasia / louhittu kalkkikivitonni) 0,05 SO 2 (kg SO / louhittu 2 kalkkikivitonni) 0,06 NOx (kg NO x / louhittu kalkkikivitonni 0,12 Läjitetty 14 % 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,04 0,03 0,02 0,05 0,04 0,03 0,02 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,01 0,01 0,02 Jalostettu ja myyty kalkkikivi 79 % 0,00 2009 2010 2011 0,00 2009 2010 2011 0 2009 2010 2011 0 2009 2010 2011 Nordkalkin tuotantoprosesseissa syntyy hiukkaspäästöjä tai pölyä ja erityisesti kalkinpoltosta syntyvät savukaasut sisältävät typen oksideja (NO x ), hiilidioksidia (CO 2 ) ja vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Diagrammit perustuvat mittauksille ja laskelmille, ja ne koskevat koko Nordkalk-konsernia. Vuoden 2011 alhaisemmat päästöarvot johtuvat eri tekijöistä, kuten esim. louhintamäärien kasvusta sekä hiilen ja kiven laadusta ja kosteudesta. Vuonna 2010 hiukkaspäästöt lisääntyivät, kun yhdellä kalkkitehtaista oli suodatinvika. Vika on nyt korjattu, ja vuonna 2011 uunin päästöt olivat vain neljä prosenttia edeltävän vuoden päästöistä.
Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö 11 okas valmistusprosessi Nordkalk pyrkii minimoimaan toimintansa vaikutukset ympäristöön sekä työntekijöiden työympäristöön. Prosesseja tehostetaan, ja raaka-aineen hyödyntämisaste on niin korkea kuin mahdollista. Esiintymät hyödynnetään tehokkaasti Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhoksissa tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan esimurskaukseen ja lajitteluun, minkä jälkeen se lähetetään jalostettavaksi. Varsinaisen hyötykiven lisäksi louhitaan myös sivukiveä, jota voidaan käyttää täyttömateriaalina infrarakentamisessa. Vuosittainen sivukiven määrä riippuu muun muassa geologisista tekijöistä. Tavoitteena on louhia ympäristöystävällisesti ja parantaa sivukiven käyttöastetta entisestään. Nordkalk-konsernissa kivipohjaisen materiaalin hyödyntämisaste on 86 prosenttia, ja jokaiselle kaivokselle on laadittu oma suunnitelmansa kaivannaisjäteasetuksen mukaista sivukiven käsittelyä ja varastoimista varten. Sen sivukiven lisäksi, jota Suomessa syntyy louhinnan yhteydessä, monissa muissa kaivoksissa syntyy ylimääräistä hienoainesta. Tälle ainekselle pyritään löytämään hyötykäyttökohteita. Kalkkikivi murskataan, jauhetaan tai poltetaan Kalkkikivituotteet ovat joko murskattua, jauhettua tai poltettua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Melu ja pöly ovat suurimmat haitat, joita jauhatuslaitokset aiheuttavat lähiympäristölleen. Kalkinpoltossa murskattu ja lajiteltu kalkkikivi kuumennetaan kiertouunissa tai kuilu-uunissa noin 1100-asteiseksi. Prosessissa syntyy hiilidioksidipäästöjä, joista noin kaksi kolmasosaa tulee poltetusta kalkista ja noin kolmasosa fossiilisista polttoaineista. Jokaisen kalkkiuunin hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi tehdään jatkuvasti työtä. Kalkki sammutetaan lisäämällä poltettuun kalkkiin vettä. Kalsiumoksidi (CaO) reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH) 2 ), toisin sanoen kuivaksi ja puuterinomaiseksi sammutetuksi kalkiksi. Tuotantoprosessissa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä, mutta ilmaan pääsevien hiukkasten määrä on merkityksetön tehokkaan pölynpoiston ansiosta. Nordkalk rikastaa kalsiittia ja wollastoniittia Lappeenrannassa. Tytäryhtiö Suomen Karbonaatti jatkojalostaa rikastetusta kalsiitista paperipigmenttiä. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Jatkuvaa ympäristötyötä tuotantolaitoksissa Toiminnasta syntyy tärinää, melua ja pölyä, ja avolouhokset muuttavat maisemaa. Muita haittoja ovat mm. yllämainittuihin prosesseihin soveltumaton kivi, nk. sivukivi, jota syntyy kalkinlouhinnan yhteydessä sekä tuotantoprosessien sivutuotteet. Kaikissa tuotantolaitoksissa tehdään jatkuvasti töitä sekä työympäristöä että tuotantolaitosten ympäristöä hyödyttävien työtapojen luomiseksi ja säilyttämiseksi. Pölyn määrää voidaan kontrolloida tehokkaasti puhdistamalla ulostuloilma suodattimilla, joita huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa uusitaan. Teitä ja kivikasoja kastellaan, ja tarkka siivoaminen tai usein jopa asfaltoiminen auttaa pitämään tuotantoalueet pölyttöminä. Kuorma-autojen renkaiden peseminen estää kalkkipölyn leviämisen teille. Äänieristeitä parannetaan ja alueen melutasoa seurataan. Suurissa tuotantolaitoksissa myös ilmanlaatu testataan tasaisin väliajoin. Tärinämittauksia tehdään säännöllisesti, kuten myös naapurikiinteistöjen tarkastuksia. TAVOITTEENA 100 % Maija Nurmi opiskelee ympäristötieteitä ja ympäristötekniikkaa Jyväskylän yliopistossa. Hän on tehnyt lopputyönsä Nordkalkille. Se käsittelee suomalaisesta näkökulmasta lainsäädännön ja viranomaistoiminnan vaikutusta tavoitteeseen parantaa materiaalitehokkuutta kalkkikiven louhinnassa. EU:ssa mm. sivukivi ja käyttämättä jäänyt materiaali luokitellaan jätteeksi, kun se on ollut varastoituna yli kolme vuotta. Yksi työn tavoitteista oli selvittää, mitä pullonkauloja säännöstössä on. Oletuksena pidettiin, että kaavoitus ohjaa käyttämään jo olemassa olevia kiviylijäämävarastoja, mutta kävikin ilmi, ettei lainsäädäntö mahdollista sitä. Nykyään ongelmia aiheuttaa se, että yhteiskunnan asettamat tavoitteet kestävälle kehitykselle ja materiaalien tehokkaalle hyödyntämiselle eivät aina osu yksiin mm. sivukiven käsittelyä määrittelevien sääntöjen kanssa. Maijan tutkimuksessa erotetaan neljä väylää sivukiven hyödyntämiseksi: 1. rinnakkaistuotemenettely tuotteistaminen sivutuotteita prosessoidaan jatkuvasti ja myydään omina tuotteinaan. 2. EoW ns. End of Waste -menettelytavan mukainen tuotteistaminen, joka löytyy jätelaista ja joka määrää, miten jätteeksi luokiteltua materiaalia voidaan muuttaa tuotteeksi. 3. ympäristölupamenettely erillisen ympäristöluvan hakeminen jätteeksi luokitellun materiaalin hyödyntämiseen, mikä on aikaa vievä prosessi ja siksi vaikea toteuttaa käytännössä. 4. ns. MARA-asetuksen (VNa 591/2006) mukainen menettelytapa erillisellä asetuksella riittää vain ilmoitusmenettely, kun maanrakentamisessa käytetään MARAssa listattuja materiaaleja. Mikä edellämainituista menettelytavoista on milloinkin sopivin, riippuu paikkakunnasta ja materiaalista KUVA: TERHI ANTTILA
12 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Vaihtoehtoisten polttoai Nordkalk käyttää tuotteidensa valmistuksessa monenlaisia energiamuotoja ja kehittää jatkuvasti tuotantolaitostensa energiatehokkuutta. Tämä on tärkeä näkökulma uusia investointeja tehdessä, ja nykyisiä tuotantoprosesseja optimoidaan energian käytön vähentämiseksi. Kalkinpoltossa on perinteisesti käytetty kivihiiltä, öljyä ja maakaasua, mutta vaihtoehtoisten polttoaineiden löytämiseksi tehdään nykyään lujasti töitä. Murskauksessa ja jauhatuksessa käytetään sähköä, ja kuivatusprosessissa tarvitaan polttoöljyä tai kaasua. Nordkalk panostaa myös uuden ympäristöystävällisen teknologian ja tehokkaampien prosessien kehittämiseen. Iso osa energiasäästöistä Nordkalkissa johtuu laitteiston parantamisesta ja tuotantolaitoksissa käyttöön otetuista uusista toimintatavoista, kuten kaivosajoneuvojen mahdollisimman taloudellisesta ajosta. Suurien investointien lisäksi tehtailla tehdään koko ajan pieniä parannuksia. Vähemmän päästöjä, enemmän kierrätystä Nordkalk osallistuu aktiivisesti tutkimuksiin, joissa selvitetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastoimista. Kalkinpoltossa yli puolet päästöistä syntyy raakaaineesta eli kalkkikivestä, kun siitä jalostetaan poltettua kalkkia. Muu osa syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Hiilidioksidin talteenotolla tarkoitetaan, että hiilidioksidi erotetaan esimerkiksi tehtaan savukaasuista. Eroteltu hiilidioksidi varastoidaan niin, ettei se pääse ilmakehään. Varastona voidaan käyttää esimerkiksi maakaasuesiintymien tyhjentämisen yhteydessä maankuoreen jääviä onkaloita. Hiilidioksidia voidaan käyttää myös eri tuotteissa, esimerkiksi paperipigmentti PCC:n valmistuksessa palautetaan kalkinpoltossa vapautunut hiilidioksidi lopputuotteeseen. Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy Suomessa on käynnissä kehitysprojekti biopolttoaineiden käyttöönottamiseksi Paraisten kalkkiuunilla, mikä tarkoittaa myös uunin polttoprosessin kehittämistä. Vampulan jauhatuslaitoksella käytetään biokaasua, joka toimitetaan 1,5 km pitkää putkea pitkin läheisen biokaasuntuottajan Vambion laitoksesta. Kyseinen biokaasu valmistetaan elintarviketeollisuuden, teurastamoiden ja karjanhoidon jäännöstuotteista sekä jätevesilietteestä. Köpingin kalkkiuuni Ruotsissa on jo monta vuotta käynyt vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Siellä on myös yhteistyössä ruotsalaisen yrityksen Cortusin kanssa käynnissä kehitysprojekti, jonka tarkoituksena on rakentaa Köpingiin koetehdasmittakaavassa oleva biopolttoaineiden kaasutuslaitos. Kalkkiteollisuus on riippuvainen vapaista päästöoikeuksista EU on antanut uudet päästökauppaa koskevat säädökset vuosille 2013-2020. Kalkkiteollisuudelle taataan vapaita päästöoikeuksia sovitun vertailuarvon mukaisesti, eli 0,954 tonnia hiilidioksidia jokaista poltettua kalkkitonnia kohden. Vuonna 2011 Nordkalk teki aktiivisesti töitä saavuttaakseen tämän tavoitteen optimoimalla prosesseja, testaamalla uusia vaihtoehtoisia polttoaineita ja etsimällä uusia polttoainetoimittajia. Vapailla päästöoikeuksilla on ratkaiseva merkitys tuotteiden kilpailukyvyn ja sitä kautta myös kalkintuottajien kannattavuuden kannalta. Useiden polttoaineiden verot nousivat Suomessa vuonna 2011, ja Ruotsissa, Puolassa ja Virossa astuu voimaan uudet energia- ja polttoaineverot vuonna 2012. Tämä heikentää kalkkiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta, ja niinpä toimintaa pyritään mukauttamaan sen mukaan ja uusia ratkaisumalleja etsitään koko ajan. Toimialajärjestöt tekevät aktiivista työtä saadakseen päättäjät ymmärtämään nämä haasteet ja tehtyjen päätösten seuraukset. Vuoden ympäristöpalkinto Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 2011, myönnettiin Vampulan tehtaalle onnistuneesta biokaasun käyttöönotosta. Vampulassa on menestyksekkäästi korvattu suuri osa aiemmin käytetystä fossiilisesta polttoöljystä uusiutuvalla ja hiilidioksidineutraalilla biokaasulla. Paikallisesti tuotettu kaasu vähentää huomattavasti jauhatuslaitoksen fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrää. KÖPINGISSÄ TESTATAAN ERI VAIHTOEHTOJA Köpingin kalkkiuunissa poltetaan huippulaatuista palakalkkia. Vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä ja pitääkseen energiakustannukset alhaalla, Nordkalk investoi vuonna 2005 uuteen polttimeen, joka mahdollisti erilaisten polttoaineiden käytön. Hiilestä voitiin nopeasti korvata suuri osa puhdistetulla kierrätysöljyllä ja seuraava haaste oli kiinteiden polttoaineiden, kuten muovijätteen ja etenkin biopolttoaineiden hyödyntäminen. Jätepolttoaineiden käyttö vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ja biopolttoaineiden hyvä puoli on se, että niistä ei aiheudu fossiilisen hiilidioksidin aiheuttamia ilmastomuutoksia. Taloudelliset vaikutukset vaihtelevat polttoaineiden markkinahintojen mukaan. Sääntöjen tiukentumisen takia on entistäkin tärkeämpää, että hiilidioksidipäästöjen määrää saadaan vähennettyä. Uuden tekniikan käyttöönotto on harvoin ongelmatonta, etenkään ensimmäisen käyttöönottajan näkökulmasta. Onneksi prosessinkehittäjä Stellan Karlsson ei luovuta helpolla. Kiitos hänen ja koko tuotantohenkilöstön ahkeran työn, uunin tarvitsemasta energiamäärästä 16 prosenttia tuotettiin marraskuussa 2011 vaihtoehtoisilla, kiinteillä polttoaineilla.
Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö 13 neiden käyttö lisääntyy KUVA: MARKUS FAGERVIK ENERGIALÄHTEET (2011) Koksikaasu 18 % Muut 1 % Vaihtoehtoiset polttoaineet 16 % Maakaasu 8 % Sähkö 10 % Kivihiili 37 % Polttoöljyt 10 % 30000 KAUKOLÄMPÖNÄ HYÖDYNNETTY KALKKIUUNIEN HUKKALÄMPÖ (MWh) Tytyri Parainen Lappeenranta 25000 20000 15000 10000 5000 0-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 Paraisten kalkkitehtaalla on käynnissä kehitysprojekti, jossa arvioidaan mahdollisuudet käyttää biopolttoaineita poltetun kalkin tuotannossa. Kevään kokeilukäytössä osa hiilestä korvattiin sahajauholla. Projekti liittyy Nordkalkin tavoitteeseen löytää hiilidioksidineutraaleja polttoainevaihtoehtoja valmistusprosesseihin.
14 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Ympäristötyö näkyy tuotantolaitoksissa Ympäristötyössä asetetaan jatkuvasti uusia parannustavoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Työtä tehdään ympäristöjohtamisjärjestelmän puitteissa, jota ylläpidetään yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Alla olevassa taulukossa ovat ympäristötyön tavoitteet vuodelle 2011 ja osa niistä toimenpiteistä, joita tuotantolaitoksissa on tehty toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Raaka-aine Louhitun kiven käyttöasteen nostaminen 90 %:iin vuoteen 2013 mennessä. Uusien käyttöalueiden löytäminen sivutuotteille. Energia Energiankulutuksen vähentäminen 5 %:lla vuoteen 2016 mennessä, verrattuna vuoteen 2008. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen kalkintuotannossa: 2-5 % vuosina 2009-2013. Tavoite Toimenpiteet 2011 Tärinä, melu, pöly Tuotannon aiheuttaman tärinän, melun ja pölyn vähentäminen. Kaivosten jälkihoito Jokaisella Nordkalkin kaivoksella on jälkihoitosuunnitelma. Tuotantokäytöstä poistetuille kaivoksille luodaan uusia käyttötarkoituksia. Toiminta integroidaan osaksi yhteiskuntaa. VIRO PUOLA RUOTSI SUOMI Vimpeli: 85 % louhitusta kivestä pystyttiin hyödyntämään. Sipoossa hyödynnettiin 95,8 % louhitusta kivestä. Tytyri: kaikki louhittu sivukivi murskattiin ja myytiin. Raahe: Kaikki kivi käytetty 100-prosenttisesti. Lappeenrannassa sivukiveä ja rikastushiekkaa on käytetty maanrakentamisessa ja peltojen kalkituksessa. Storugns: Hienoaineksen (<25 mm) osuutta pyritään vähentämään, mutta sen osuus on kuitenkin hieman lisääntynyt, koska kaivos ehtyy pian. Köping: Kaikilla materiaaleilla on menekkiä. Fostop-projektissa on mennyt enemmän suodatinkalkkia. Puolan kaivoksissa kivi käytetään tehokkaasti hyödyksi: Miedzianka: 96,7 %, Wolica: 90,9 % ja Slawno: 100 % Karinussa voidaan hyödyntää 95 % louhitusta kivestä ja Kureveressa 100 %. Vimpelin uusi kompressori vähentää energiankulutusta jopa 25 % vanhaan verrattuna. Vampulassa valtaosa polttoöljystä on korvattu biokaasulla. Sipoon tehtaalla parannettiin paineilmaverkostoa. Tytyrissä uusittiin kaivoksen vedenpumppausputket. Kompressoriasema varustettiin järjestelmällä, joka ottaa talteen hukkalämpöä ja johtaa sen kaukolämpöverkkoon. Lappeenranta: Kalsiittirikastamon vesilinjaa on parannettu. Storugns: Sähkönkulutus on vähentynyt 11 % vuodesta 2008 ja polttoaineen kulutus 6 % vuodesta 2007. Köping: Energiansäästösuunnitelma vuodelle 2012 on aloitettu. Käynnissä on myös erillinen paineilmankäytön vähentämiseen tähtäävä projekti. Kiinteiden vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt vuoden 2011 aikana, ja niiden arviodaan kattaneen 9 % koko vuoden energiasta. Noin 80 % on pellettejä, joissa biopolttoaineen osuus on 50 %. Wolica: Myllyn taajuusmuuttajasäätö vähentää energiankäyttöä 5 %. Kurevere: Vesi poistuu kaivoksesta kanavan kautta pumppaamisen sijaan. Parainen: Lajittelulaitokselle asennettiin uusi pölynsuodatin. Raahe: Yksi suodatin on vaihdettu, kahteen on tehty teknisiä parannuksia. Sipoo: Seulomon uusinnan yhteydessä lisättiin pölysuodatin. Lappeenranta: Rikastusaltaan pölyämistä on vähennetty lumitykin avulla. Tietokoneohjatun tärinämittarin asentaminen. KPAB on parantanut melueristystä. Storugnsissa tärinää seurataan naapurustossa olevien pysyvien antureiden avulla. Samoin mitataan myös melua. Lastausajat ja jälkihoitotyöt ovat muuttuneet täyttääkseen melulle asetetut rajoitukset. Landskrona: Pölyämistä on vähennetty uusimalla tuotesiilojen lastaussukkia ja asentamalla paremmat pölynsuodattimet lastaussiiloihin. Ignaberga: Lastauksen muutostyöt pölyn vähentämiseksi saatiin valmiiksi. Pölyn ja melun vähentämiseksi on alettu rakentaa uutta materiaalinkuljetuslinjaa. Kureveren murskauslinjan aiheuttamaa melua on vähennetty kumimatoilla ja polyuretaanista valmistetuilla seulaverkoilla. Kaivoksen ja kylän välille on rakennettu meluaitoja. Rakkessa alettiin rakentaa uutta ympäristöystävällistä laitosta. Pölyäminen tulee vähentymään, ja veden ja savukaasujen puhdistaminen tehostumaan. Paraisten, Vimpelin, Vampulan ja Sipoon kaivoksille saatiin valmiiksi jälkihoitosuunnitelmat. Mustion louhoksen maisemointi tapahtuu louhinnan yhteydessä. Storugnsissa maisemoidaan se osa kaivoksesta, jota ei enää aiota louhia. Miedziankassa on työryhmä, joka raportoi kaksi kertaa vuodessa luonnon tilasta kaivosalueella. Vasalemma: Uusia sivukivikasoja on sijoitettu kaivokseen tulevaa jälkihoitoa varten (energiansäästö). Suurin osa Karinun kaivoksen itäisestä osasta on jälkihoidettu. VENÄJÄ Alekseevka: Uusi kuilu-uunin automaatiojärjestelmä vähensi kaasun kulutusta yhdellä prosentilla. Alekseevkassa käyttöön otettu pneumaattinen kuljetin vähentää pölyämistä. Letkusuodattimia on asennettu siiloihin sekä palakalkin tuotantoon. Jauhatuslaitoksen suodattimet korjattiin, mikä vähensi pölyämistä 10 %. Alekseevkan kaivokselle on tehty jälkihoitosuunnitelma.
Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö 15 Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Yhtiön palveluksessa on noin 1200 henkilöä yli 30 paikkakunnalla mm. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Virossa ja Venäjällä. Nordkalk kuuluu Rettig Group -konserniin. Jauhatus Myynti/toimisto Kolari Kaivos Kalkkiuuni Luulaja Oma satama/terminaali Verdal Örnsköldsvik Raahe Suomi Kokkola Vimpeli Norja Ruotsi Orsa Parainen Seinäjoki Siikainen Vampula Tytyri Sipoo Helsinki Louhi Lappeenranta Pietari Venäjä Uddagården Köping Tukholma Kurevere Vasalemma Viro Alekseevka Rakke Storugns Landskrona Ignaberga Siauliai Liettua Moskova Lübeck Szczecin Puola Saksa Sławno Miedzianka Wolica Krakova Ukraina Ivano-Frankivsk
Suomi Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18 FI-21600 Parainen Puh. +358 (0)20 753 7000 Fax +358 (0)20 753 7001 Ruotsi Nordkalk AB World Trade Center Klarabergsviadukten 70 Box 70396 SE-107 24 Stockholm Puh. +46 (0)10 476 2500 Fax +46 (0)8 100 145 Viro Nordkalk AS Vasalemma EE-76101 Harju maakond Puh. +372 673 5580 Fax +372 673 5590 Puola Nordkalk Sp. z o.o. Pl. Na Groblach 21 PL-31-101 Kraków Puh. +48 12 428 65 80 Fax +48 12 429 50 05 Saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 DE-23558 Lübeck Puh. +49 (0)451 30 09 38 0 Fax +49 (0)451 30 09 38 44 Venäjä Nordkalk Alekseevka Ltd Business Centre Bazen Pr. Shaumiana, 4-1, liter A, Office 204 RU-195027 Saint-Petersburg Puh. +7 812 448 9454 Fax +7 812 449 9453 www.nordkalk.com - member of the Rettig Group -