SU O M E N V IR A L L IN E N TILA S T O - F IN L A N D S O F F IC IE L L A STATIS T IK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA VUONNA 1920 INDUSTRISTATISTIK ÅR 1920

SU O M E N V IR A L L IN E N TILA S T O - F IN L A N D S O F F IC IE L L A STATIS T IK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA 37 VUONNA 920 INDUSTRISTATISTIK 37 ÅR 920 STATISTIQUE DES INDUSTRIES A N N É E 920 HELSINKI 923 H ELSING FO R S V A L T I O N E U V O S T O N K I R J A P A I N O S T A T S R Å D E T S T R Y C K E R I

Ssällys. Innehåll. Tekst. (Sv. 48). Text. (Sd. 48). Sv. Sd. Johdanto... In lednng... Suomen teollsuus vuonna 920: Y lesk a tsau s... 0 Industren Fnland år 920: Ö verskt... 0 M eta llteollsu u s... 3 M etallndustren... 3 K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus.. 3 Sten-, er-, glas-, kol- och torvndustr.... 3 Kem allsten latteden valmstusteollsuus 4 Industr för tllverkn ng av kemska preparater... 4 Terva-, öly-, kum- a muu senlaatunen Tär-, ole-, gumm- och ö vrg sådan n teollsuus... 5 dustr... 5 Nahka- a karvateolsuus... 5 Läder- och hårndustr... 5 Kutom ateollsuus... 6 T e x tln d u s tr......... 6 Paperteollsuus... 9 P a p p ersn d u str... 9 Puuteollsuus... 22 Trändustr... 22 Ravnto- a nautntoaneteollsuus... 24 Närngs- och nutnngsmedelsndustr... 24 Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteolls u u s... 27 Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenled n n gsn du str... 27 Graafllnen teollsuus... 27 Grafsk n d u s tr... 27 Edellsn ryhmn kuulumaton teollsu u s.. 28 Industr, som e är att hänföras tll fö regående g ru p p e r... 28 Työpakkoen om staat... 29 Arbetsställenas ägare... 29 T yöntekät... 3 A rb eta rn a... 3 M oottort... 33 M o to re r... 33 Työpakkoen tuotantoarvot a työn tekät 34 Arbetsställenas tllverknn gsvärde och antalet arbetare... 34. Tom nnassa sattuneet k e s k e y ty k s e t 35 A v b ro tt verk s a m h e te n... 35 Aakkosellnen lu ettelo selostetusta tehtasta... Förtecknng över förelggande statstk re 37 dovsade olka slag av fabrker... 37 Résumé fra n ç a s... 40 Résumé franças... 40 L s te des noms d ndustres em ployés dans les tableaux... 46 L ste des noms d ndustres em ployés dans les tableau x... 46

IV Taulultteet. T abellblagor. (Sv. 7) S v. Taulu. Katsaus maan teollsuustom ntaan kaupungttan a khlakunnttan.. 2 2. Katsaus maan teollsuustomntaan teollsuuslattan...... 8 8. Teollsuudessa k äytetty käyttövoma...... 22 * 4. Teollsuuden kuluttamat raaka-aneet a sen tu otteet... 34 (Sd. 74). S d. Tabell. Överskt av den ndustrella verk samheten landets städer o. härader 2 2. Den ndustrella verksam heten efter ndustrarter... '8 3. I ndustren använd drvkraft.. 22 4. Använda åäm nen ooh halvfabrkat samt förfärdgade alster ut ndustren... 34.Rahapaa v. 920... 70 K on trolllatos v. 920... 72 M yn tverket år 920... 70 K on tro llverk et år 920... 72 Table des matères. T e x t e. (Pages 48). Pag Observatons prélmnanes... L es ndustres fnlandases en 920: Coup d œl général... 0 Industres des m étaux... 3 Industres de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe... 3 Fabrcaton de produts chm ques. 4 Industres du goudron, de l hules, de la gom m e etc... 5 Industres du cur et du p ol... 5 Industre te x tle... 6 Industre du p a p e r... 9 Industre du bos... 22 Industres des com estbles et exctants.. 24 Eclarage, transmsson d énerge, servse d eau... 27 Industre graphque... 27 Industres non rapportables aux groupes précédents... 28 L e s proprétares des entreprses... 29 Ouvrers... 3 M oteu rs... 33 Valeur des produts des leu x de traval et nombre de leurs ouvrers... 34 Pag. Interruptons de l a c t v t é... 35 L ste des catégores de fabrques dont trate. la présente statstque... 37 Résumé franças... 40 L s te de noms d'ndustres em ployés dans les tableaux... 46 Tableaux. (P ages 74). Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays... 2 2. L es entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres... 8 3. Moteurs, chaudères à vapeur et générateurs d'électrcté employés par l ndustre... 22 4. M atères prem ères et produts machevés em ployés et produts fabrqués... 34 L a M on n a e... 70 L e Contrôle des métaux D ré c e u x... 72

Johdanto. V uoden 920 teollsu u stla sto lm estyy kooltaan sam anlasena kun kahden edellsen vuoden tlasto, m utta ssällöltään erältä kohdn m uutettuna. Teollsuustlastossa on vuodesta. 909 alkaen sllo sen senaatn kauppa- a teoll'suustomtu'skunnan päätöksen m ukasest o llu t k ästeltävä anoastaan tehdasteollsuutta, oten ss.akasemmn t lastossa m ukana ollu t käs- e l penteollsuu s ä te ttn pos. M u tta m ssä k u lkee suur- a p en teollsu u den vä ln en raa, stä on o llu t sangen vakea m äärätä. M tään ylespätevää, ykstysk oh ta m yöten pakkansa ptävää määrtelm ää tehtaasta erotukseks k ästyöpaasta e ole v o tu esttää. J otta teollsu u stla sto k u ten k n e r vu oslta tu ls yhdenm ukasest tom tetuks, h yväk syttn v. 95 tlaston laatm soh ek s seuraavat säännöt: T la stoon otetaan k ak k teollsuustom n- taa h a r o tta v a t la to k set, ) ossa: >a) työvom an suuruus on väh n tän 0 työn tekää, ollen käyttövom aa k äytettäessä kunkn vak u tta va n hevosvom an k atsottava vastaavan 3 työn tekä ä, tah b ) tu otannon b ru ttoa rvo on väh n tä n 5,000 mk. vuodessa, sekä 2 ) (kakk v e ro m y lly t, 3) k ak k tlte h ta a t, sahat a turvepeh ku - tehtaat, p ats n tä, o ta lm esest (käytetään lanoastaan om staan omaa ta r vetta varten, sekä 4) k a k k tarkastuksen alaset latokset, t. s. v n a p o lttm o t, väk vn a -, v n - a punsstehtaat sekä olu tpanm ot a m etoen m allasuom en panm ot. N äm äkn säännökset fcap-aavat erältä kohdn tarkstusta. N m en om a an k o lta b, oka m äärttelee tehtaan suuruuden tuotan non b ru ttoarvon m ukaan, on osottautunut kokonaan käyttökelvottom aks. Kohdassa 2 tah dotaan epäselvyyden välttäm seks nm en- Inlednng. In dustrstatstken fö r år 920 fra m trä d er sam ma fo r m a t som s ta ts tk e n fö r de tvän n e fö regåen d e åren, m en fö re te r frå g a om n n eh å llet vssa förä n d rn g a r. A n d a frå n och m ed år 909 lar n d u strsta tstk en 'e n lg t beslut av handels- och ndu strdepartem entet v d dåvarande senat endast om fa tta t fab rk sn d u stren, m edan hantverkseller sm åndustren, vlk en td g a re behandlats samband härm ed, bortläm nats ur statstken. F a ststä lla n d et av gränsen m ellan stor- och sm åndustren har em ellertd erb u d t betydande svårgh eter. E n a llm ä n g ltg d e fn ton, som även sp ecella fa ll sku lle vsa s g rk tg, på fa b rk t l l åtsklln ad frå n hant- verk e r har cke k u n n at uppställas. T och fö r ernående av en h etlgh et m ellan n d u strstatstk en fö r o lk a år, fastställdes lk v ä l föl.ande regler fö r uppgörande av ndu strstatstken år 95. I ndu strstatstk en m edtagas alla n rä ttn n ga r av n d u strell natur, ) v lk a hava: a) m n st 0 arbetare, v.arvd, där d rv k r a ft användas, v a r e e ffe k t v hästk r a ft lkställes med 3 arbetare, eller b ) e tt tllv e rk n n g sv ä rd e av m nst 5,000 mk per år, samt 2) alla tu llm ölk varn ar, 3) alla tegelbruk, sågar och to rv s trö fa b rker, föru to m sådana, v lk a ty d lg e n a r beta endast fö r ägarens e get behov, ävensom 4 ) alla k o n tro ll underkastade n rä ttn n g a r, d. v. s. b rä n n vn steä n n erer, sprt-, vn - och p u n sch fabrker sam t ö lb ry g g ere r ävensom b ry g gerer fö r svagare m altd rycker. Ä v e n dessa reg le r k rä va vssa hänseended en revson. Särsfclt punkt b, som fx e r a r fabrkens storlek på grun dvalen av produktonens bru ttovärde, har v sa t s g fu llk om lg t oanvändbar praktken. F ö r undvkan de av oklarhet påpekas punkt 2 u ttryck lgen,

2 omaan huom auttaa, että v e ro m y lly t on lu ettava suurteollsuuteen kuuluvks. T ä tä vastaan saattaa k u ten k n h uorna-u taa, että tälla slla vähäpätösllä k y lä m y lly llä e ole m tään n tä om nasuuksa, o ta teoreettsest katsoen vaadtaan tehdasteollsu uden p r n k u u lu vlta työp ak olta, vaar pänvaston (sella sa, o tk a ovat ty y p lls ä ks- e l p e n teollsuuden tunnusm erkkeä: ) pen tuotanto, 2) tu o tteet valm stetaan tlauksesta, velä p ä k u lu tta a n om sta raaka-anesta. Lsäks on huom attava, että vero-m yllyt evät pysty, enem pää kun muutkaan kästyöpaat, antamaan yhtä sekkaperäsä teto a tom nnastaan k u n varsn aset tehdaslatokset a k u n m tä teollsu u stla sto edellyttää. N n p ä ne e v ä t v o lm o tta a raaka-aneden enem pää k u n tuotannonkaan arvoa, evätp ä usem m ssa tapauksssa edes k on eellsen vo-, mau. su u ru u tta. A n o a t su u n n lleen o k e a t ted ot ovat n d en lukua a työn tek ö tä koskevat, otka näm äkn vu o stta n suurest vah talevat rpp u en stä, että tosena vu o tena on suurem p, ' tosena p en em p määrä m y lly ä, o s ta ted o t kokonaan puuttu vat. K u n ss v e ro m y lly s tä saadaan nän pern hatarat ted ot, on avan tarp eeton ta kästellä n tä teollsuustlastossa. K u n ne k u ten k n o vat o lle e t m ukana, o n teollsu u stlasto antanut m aan teollsuustom m näeta a van väärän kuvan, koska m y lly t ovat l sänneet työp ak k oen luvun.kaksnkertaseks stä m tä teollsuuslatosten luku on o llu t lman -m yllyä, vaku ttam atta kutenkaan la n kaan tuotannon (suuruutta osuttavn lu k u hn. N ä n on tlasto n äyttän yt teollsu u dellem m e epäedu llseks n uhteen työp ak k oen a tu otan toarvon välllä. n ä m a n tu s ta -systä a lle k ro tta n u t tek v. 920 ehdotuksen, että v e ro m y lly t ä tettä sn m an tu sta vuodesta lä h ten kokonaan pos teojls-uustlastos-ta. T o s e lta puole-n s säls ehdotus sen, että m ee rt tästä lähn- t lastossa k ästeltäsn, ko-sk-a näm ä n y kyään o ovat m uodostu neet hu om attavks teollsu u sla tok sk s, va rsn k n os suuruutta arvostellaan tu otan toarvon m ukaan. M e llä tu skn len ee m ontakaan teollsuudenhaaraa, onka tu o tan toarvo koh oas yh tä suureks kun m eeren. N äd en puuttum nen te o llsuustlastosta antaa vaavasen kuvan va lta - kunnan teollsu u stom n n a sta. Se tlastokom tea, oka 90 asetettn kästtelem ään v rallsen tlaston uudsta m skysym yksä, asettu teöllsu-ustlas-toa koskevassa metnnc-s-- sään, oka 907 valm stu, m eereh n nähden att tullm ölkvarnarna bora hänföras tl- storn dustren. H ä rem o t kan man lk v ä l göra den n vän d n n gen, att d ylk a ob etyd lga bykvarn ar cke fö re te några av de egenskaper, som teoretskt taget, böra anses karaktärs- t-slka fö-r arbetsställen nom fa b rk s n dustren, utan tvärtom en m ängd sà-dana, s-o-m äro typska fö r hantverks- e ller sm åndustren : ) lten produkton, 2) alstren fra m stä lla s på b eställn n g, t. o. un. av råäm nen, s'0'm tllh ö r a kon su m en terna. Yda-re bör observeras, -att tu ll-m ölkvarn arna lk a lt-et so-m öv-rga hantve-rkerer fö rm å länn-a lk a n o g g ra n n a u p p g fte r cm sn verk sam h et som do e g e n tlg a fab-rksför-eta-^en och som ndu- strstatstk-en -föru tsätter. Sålun-da kunn a -de u p p gva varken råämnenas e-ller prod u k tonens värde och de flesta fa ll cke ens.maskn kraften s storlek. I huvudsak r k t g a äro enda-st u p p gftern a o-m deras antal oeh arbetare, vlk a lk v ä l årlgen uppvsa starka växln g a r, beroende på -att antalet kvarn ar, om vlk a u p p g fte r saknas, är större al-ler m n d re under de olk a åren. D å u p p g fte rn a o-m tu llm ölk varn arn a fö re te dylk a stora b rs tfä llg - heter, är det cke skäl att behandla dem n dustr-statstken. D å de lk v ä l u pptagts, har n d u strsta tstk en skänkt en alldeles o r k tg bld av den ndustrella verksam heten lan det, emedan an talet arbetsställen nom ndu-stren på gru n d av k varn arn a ökats t ll det dubbla alv vad det e l est.v a rt, utan a-tt -de s-ffr-or, som u t vsa storleken- -av p ro d u k ton en, rö n t någon n verkan -a-v dem. Sålunda har statstk en väokt en -ofördelaktg förestä lln n g om fö r h å llan d et m ellan -arbetsplatser oeh produ-ktonenls- värde nom vå r n d u str. P å ovannäm nda grun der fram ställde undertecknad år 920 -ett fö rs la g om att tu llm ö l- kvarnarn-a frå n sagda år h elt och h å llet skulle bortläm nas ur n d u strstatstk en. Å andra sdan åter nnebar fö rsla get, a tt m eerern a frå n samma år skulle m edtagas n dustrstatstlken, emedan dessa num era u tveck la t sg t l l b etydan de n d u s trfö re ta g, syn n erhet om storleken bedömes e fte r produ kton svärdets -storlek. Hots oss torde d et knappa-st fn nas m ånga ndustrgrenar, vlk as produktonsvärde skulle s tg a t ll så betydan de belopp som m eerernas. D å de bortlämn-as ur statstken, erh å ller man en o fu lls tä n d g b ld av den.ndustr,da verksam heten nom rket. D en statstkkom m t-té, sam tllsa ttes år 90 fö r att behandla frå g a r rörande om organsaton av den o ffc e lla statstken, n to g stt

3 slle kannalle, että ne o ls (kästeltävä van m aan vlelystlaston yhteydessä, m utta e te o l lsuustlastossa,,;koska ne luontonsa puolesta ovat lähem pänä maan vlelystom n ta a. K u n kom tean (m etntö tältä osaltaan tu l hyväksytyks, äävät m ee rt sllon teollsuu stlastosta pos. (Edelleen ehdott a llek ro tta n u t, että v o m akoneta koskeva teollsu u stla ston taulu (T a u lu 3 ), oka e l osttan epätarkka, osttan v rh e elln e n k n, kokonaan u u d stetta sn. Y llä m a n tu n tla sto k om tean laatm an kaavakkeen m ukasest on tähän saakka seuraavan ssältönen : Teollsu u sla. [ Industrart. tämä tau lu ollu t... betänkande av är 907 rörande n d u strstatstken den ståndpunkten frå g a om m eerern a, att dessa borde behandlas nom lantbruksstatstken-, men cke nom n d u strstatstken, om(edan de t ll sn natur stå närm are ord b ru k sn ä rn gen. Då- kom m ttén s betänkande denna punkt godkändes, bortlärn- nades (m eererna ur ndustrstatstken. V d a re fö re slo g undertecknad, att tabellen rörande k ra ftm a sk n ern a n d u strstatstk en (T ab. 3 ), son vssa punkter u ppvsade o fu llstän dgh eter och t. o. m. d rek ta fela k tgh eter, skulle h elt och h å llet om arbetas. E n lg t det ta b ellfo rm u lä r, som utarbetats av ovannäm nda statstkkommtté, har denna tabell h ttlls va rt av fölan d e art: Käyttövom akoneta. -- Drvkraftm askner. Vesm oottorea. Vattenm otorer. vattenhul. luku. antal. s... vespyörä. teh. hev. eff. hk. turbner. luku. antal. turbnea. teh. hv. eff. hk. H ö y ry m oottorea. Angm otorer. kolvm askner. luku. antal, mä ntäkon eta. teh. hv. eff. hk. turbner. luku. antal. turbnea. ( teh. hv. eff. hk. Fö rbrännngsm otorer. luku. antal. Polttom oottorea. teh. hv. eff. hk. E lektrska m otorer. Söhköm oottorea. teh. hv. eff. hk. luku. antal. Övrga m otorer. luku. antal. luta m oottorea. teh. hv. eff. hk. Ångpannor. luku. antal. H öyrykattlota. tuhpnta. eldyta. Ï Uektret et sgeneratorer. luku. antal. Sähkögeneraattorea. klow att. klow att. Elektrska motorer, vlka erhålla I sn sttöm från el. gener, samma ndustrföretag. antal. luku. Sähkömoottorea, otka saavat vrtansa saman teollsuuslkkeen generaattorsta., eff. hk. teh. hv. T ä stä taulusta e -enskslkään- käy lm, m ten p rm äär-m oottort akau tu vat tehdaskoneden välttö m ä ä n käyttöön a sähkögeneraatto ren käyttöön. T o sek s sähköm oottoren erottam nen kahteen e r ryhm ään sen m u kaan, m stä ne saavat vrtansa, on aheu ttanut, että tässä tulee sama vom a otetuks ostta n kahteen kertaan. Taulussa on n m ttä n sarakkeden, otka kuuluvat, otskon,,k ä y ttö vom akon eta alle, katsottu lm asevan te o l lsuutem m e k on eellsen vom an suuruutta. N ä d en sarekkeden s s m yösk n.sähkö- m oottorev-sarekkeen yh teen la sk ettu hevosvom am äärä on otettu m. m. taulussa a 2 sarekkeeseen,,k äyttövo m an (suuruus tehollsssa hevosvom ssa. M u tta n y t on se voma, m kä on puheenalaslla sähköm oottorella, otka ss saavat vrtansa veraan teollsuuslatoksen shkögeneraattoresta, o l m otettu nätä gen era a ttoreta k ä yttä ven p rmäärmoottoren vom an a, oten ss tämä m äärä konevom aa on tu llu t tlastossa mu- A v denna tabell fra m g å r fö rs t och frä m st cke hu ru prm ärm otorerm a fö rd ela sg på den drekta d rfte n av fabrfcsm askner och på d rfte n -av eléktretetsgener-atorer. E ö r det andra är fö ld e n av (fördeln ngen av de elektrska, m oto rern a tv å olka g ru p p er på gru n d va len av v a r fr å n de erh å lla ström, a tt samma d r v k r a ft h ä rv d d elvs u pptages tvän ne gånger. D e k olu m n er tabellen, v lk a (falla under rubrken,,,d rv k ra fts - m aakn er, ha n ä m lg e n ansetts u ttry c k a den -masknella k ra ften s storlek nom v å r ndustr. D e t sam m an lagda a n ta let h ä s tk ra fte r desea kolu m ner -alltså kolum nen E le k trs k a moto-rer medräknad- h a r bl. a. u p p tagts även kolum nen D rv'kr.af- te-n-s -storlek -effek tva h ä s tk ra fte r ta b ellern a och 2. E m e lle rtd har -kraften hos frågavaran de elektrska m otorer, vlk a e r h å lla sn s-tröm frå n olektrctotsgen-er-atorer' v d -en an-nan f-abrksnrättnng, redan u p p tagts som k ra ft hos de p rm ärm otorer, vlk a

\ 4 kaan kaksnfcertaeena. Postaakseen täm än vrh eellsyyd en sekä selventääkseen erä ltä osn puheenalasta taulua, ehdott a lle k ro ttan u t m uutettavaks tau lun sellaseks, kun seuraa va kaava osottaa: användas fö r d rvan d e av dessa gen eratorer, vadan sålunda denna m askn ella k r a ft u pptagts tvänne gånger statstken. F ö r avlägsnande av detta fe l och fö r fö rty d lg a n d e av frå g a v a ra n d e ta b e ll n-å-gra andna punkter, föreslog undertecknad, att tabellen skulle fö r ändras så som nedanstående tabellform u-lär u tvsar : T eollsuusla. In d u stra r. Prraärmottore Prmärm oto re V esmootto- HÖyrymoottoret. reta. V attenm otorer. A ngm otorer. ; vespyörä. vattenhul. eff. lk luku. antal turbneta. turbner. - teh. h eff. hk luku. antal, tel. h v. kolvm askner. m äntäkoneta. teh. he eff. h \ luku. antal ".................. ' ' : turbneta. turbner. J lu k u. antal v. teh. he eff. k'v v. t a Ole- och gasm otorer. luku. an tal Öly- a kaasum oottoreta. teh. h eff. h \ v. Y hteensä. Sum m a. \ teh. h eff. hk v. Prm äärm oottoreta on käytetty : Av p rm ärm otorem a hava använts: Koneden v älttöm ään k ä y t töön For omed. drft av m askner öly- a kaasumoot oreta. : ole- a gasm otorer. : höyrykone a a turbueta- ' ångmaskner och turbner. : vespöyrä a turbneta. ; vattenhul och < urbner. yhteensä. summa. J Sähkögenevaattoren käyttöön F ö r drvande av elektr. gener. vespyörä a turb: vattenhul och tu r neta. bner. öly- a kaasum oottoreta. ole- och gasm otorer. höyrykoneta a turbn eta. ångmaskner och turbner. teh. hevosv. - ef. h ästk r. yhteensä. sum m a. Elektrska motorer. Sähköm oottoreta. teh. lr eff. hk luku. antal v. Tehdaskoneden a latteden välttömään k äy t töön, teh. hv. För omedelbar drft av maskner och apparater, eff. hk. Pu h een a lasen uudstusehdotuksen ohdosta p yys K au ppa- a Teollsuuehall-tu-s lausuntoa tla s to llselta päätom stolta, o k a asettu ehdotusta oka suhteessa kannattam aan. V a l ton eu vosto puolestaan p yys lausuntoa m. m. m aataloushalltukeelta, varsnkn, m k ä l kysymys kosk m eeren ottam sta teollsuu stlastoon. M aata lou sh a lltu s -asettu kysym ykseen nähden vastustavalle kann alle ptäen r ttä vänä, että m e e r t kästellään ed elleen k n van m aatalou stlaston yhteydessä. Päätöksellään henäkuun 4 p ä vältä 92 va lto n eu vosto v a h v s t m u u t teollsu u stla stoon ehdotetu t m uutokset p ats m eeretä koskevan. T ä m än päätöksen mukaan m e e r t edelleenkn on ä te ttä v ä teollsu u stlastossa kästtelem ättä, koska V a lto n eu vosto e ole p tä n y t ta r p e e llsena nden yhdstäm stä teollsuu stlastoon. K u n v e ro m y lly t n y t on ä te tty pos, v a k u t taa tämä tlastossa tuntuvast työpakkoen lu kuun, o k a -e d e lls n v u o s n verra ten on ss palon penem p. K u ten akasem m n o huom au tettn tuntuu tämä on kn verran myösk n ty ö n te k ö tä a k äyttövom a a osottavssa luvussa, m u tta e lan kaan mussa. Teollsuustlastossa -kästellään' nykyään: I a n led n n g av ovannäm nda reorgansato n sfö rsla g a n h öll H an dels- och Industr-sty- nefoen om utlåtande av statstska cen tralbyrån-, vlken -ansåg sg allo kunna förord a fö r slaget. Statsrådet å sn sda anhöl-l om u t låtande av bl. a. lantbru ksstyrelsen, särsklt frå ga n om a tt m ee re rn a skulle m edtagas ndustrstatstk-en. Lamtbrukss-tyrelsen, n to g lk v ä l en a vvsan d e hålnn-g tl- fr å g a n,och ansåg det vara n o g o m m ee- rerna fo r tfa r a n d e behandlades en d ast sam band med l-antbtuksstatstken. G e nom beslu t a v den 4 u l 92 stadfäste stasrådet de fö resla gn a ä n d rn garn a n om nd u strstatstb en, m ed u n dantag -av fö rs la g e t om m eerern as upptagande densamma. E n lg t detta beslut böra m eerern a fo rtfa ra n d e ck e behandlas n d u strstatstk en, emedan «S ta ts rå d e t ck e ansett n ö d g t a tt upptaga dem ndustr-statstken. E n ä r tu llm ö lk v a rn a rn a bortlämmats, har an talet arbetsställen rö n t stark nverkan härav, det a tt detsamma u p p vsa r en stark m n sk n n g ä m fö relse m ed föregåen d e år. Som redan td g a re påpekats, n verk a r denna fö rä n d rn g även en vss grad på de s ffr o r, so-m u tvsa an talet arbetare och d rvk ra ften s storlek, m en cke på andra. I ndustrstat,stken behandlas sålunda num era :

5 a ) v a lto n tarkastuksen.a valvon n a n alaset teollsu u sla tok set, ossa valvon ta koskee ts e tuotantoa, b ) teknofcem allset tehtaat, c) tlte h ta a t, sahat a turvepehku tehtaat, p a ts n tä, o ta 'käytetään anoastaan om staan omaa tarvetta varten, d ) m u u t teollsu u stom n taa h a ro tta v a t latokset, ossa ty ö vom a n suuruus 0 väh n tän 0 työn tekä ä, a on snä ta pauksessa, että m yöskn kon eellsta k ä y t tövom aa (käytetään, (kunkn tehokkaan hevosvom an katsottava vastaavan 3 työn tekää. a) de fa b rk s n rä ttn n g a r, som underkastats statens nspektons- och kon trollverksam het, så v t t densam m a gäller sälva p roduktonen, b ) teknokeonäka fabrker, c ) tegelbru k, sågar och to rvströ fa b rk er, fö ru to m sådana, som användas endast fö r ägarens p rvata behov, d ) ö v rg a n rä ttn n g a r a v n d u s tre ll n a tu r, där arbetsstyrkans storlek u tgör m n st 0 arbetare, v a rv d den. m asknella d rv k ra fte n, där även sådan användes, lk ställes med 8 arbetare p er e ffe k tv h ä stkraft.

Suomen teollsuus v. 920. Yleskatsaus. Yleskatsauksen koko teollsuustomntaan puheenalasena vuonna sekä 4:nä edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko: Industren Fnland år 920. Överskt. En överblck av hela den ndustrella verksam heten under frågavarande år samt under de 4 föregående åren erhålles av fölande tabell: I 93 97 98 99 920 Työpakkoa, luku Arbetsställen, a n ta l... s> lsä3?s, luku > öknng, antal 4 708 4 390 4 098 4 205 2 92 6 304 292 07 284. /o % 3.5 6.5 6.7 2. 30.5 Työntekötä, luku Arbetare, antal... 09 229 05 699 82 47 95 883 7 230 lsäys, luku öknng, antal.. 6 487 4 20 23 228 342 2 347. 7o > % 6.3 3.6 22.0 6.3 22.3 Käyttövom aa, (prmäärmottora) H V. D rvkraft, (prm ärmotoren) H K... 30 252 386 86 360 467; 389 780 296 47 Sama lsäys, H V. D:o, öknng, H K... 25 283 79 26 394 29 33 98 363 % /o... 8.9.9 6.8 8. 23.9 Palkkaus. A v lö n n g... 000-mk 07 760.7 222 73.7 265 480.5 457 085.8: 92 745.3 lsävs ökn ng... > 9 726.4 7 936.6 42 766.8 9 605.3 464 659.5 *... % 9.9 47.7 6. 72.2 0.7 Raaka-aneden koko arvo Råämnenas hela värde... 000-mk 369 303.7 728 472.8 665 587.0 47 043.23 338 678. Sama, lsäys D:o, öknng... 45 694.9 74 832.0 62 885.8 75 456.2 92 634.9... /o 4. 29.8 8.6 2.9 35.6 Kotm asa raaka-aneta Inhemska råämnen... 000-mk 36 622.3 55 73.0 77 408. 337 28.9 963 620.6 Sama, lsäys D:o. öknng... 8 0.4 26 50.0 2 677. 59 8<3.8 626 338.7 p... % 5.3 20.2 3.9 90. 85.7 Kotm asa puolvalm. teollsuust, Inhemska halvfabrkat... 000-mk 77 695.8 252 368.4 255 035.4 389 32 6 895 232.2 Sama, lsäys D:o, öknng... 5 856.0 56 888.4 2 667.0 34 277.2 505 99.6 *... /0 8.2 29. l. 52.7 30.0 Ulkom asa raaka-aneta Utländska råämnen.... 000-mk 54 985.6 320 373.4 233 43.5 690 448.7 479 825.3 Sama, lsäys D:o. ö k n n g... 2 728.5 8 205.8 87 229.9 457 305.2 789 376.6 0 P... /0 6 4 72.5 27.2 96. 4.3 Tuotannon bruttoarvo Tllverknngens bruttovärde... 000-mk 657 267.9 478 994.0: 458 55.8 2 808 985.6 668 03. Sama, lsäys D:o, ö k n n g... 59 42.3 53 730.3 20 838.2 350 829.8 3 359 045.5 p >... % 9..6.4 ' 92.6 9.6 Lähnnä edellsn vuosn verraten teollsuustom n ta on tavattom ast vlkastunut. Nnpä esm. työntekän luku on suuremp kun normaalsna vuosna ennen maalmansotaa. Tuotannon bruttoarvo on noussut edellsestä vuodesta lähes 20% : a, mkä on kerrassan tavaton, vakkakn ottaa huomoon, että nousuun on onkn verran vakuttanut myöskn hntoen kokoamnen- K äyttövo m aa koskevat luvut ylläm antussa taulukossa osottavat, kun ols tehokkaden he- I äm förelse med närmast föregående år häden ndustrella verksam heten ovan lg grad stegrats. Arbetarantalet var sålunda b etydlgt större än under de normala åren före världskrget. Tllverknngens bruttovärde ökades äm förelse med föregående år med närmare 20%, vlken öknng är enorm t stor, även om man tager hänsyn tll att denna stegrn g någon mån rönt nverkan av förhönngen av prsnvån. Sffrorna rörande drvkraftens storlek fö re gående tabell synas utvsa, att antalet effektva

7 v'osvornen määrä v. 920 akasempn vuosn verraten runsaast vähentynyt. Mutta asa on kutenkn nn, että, vuoden 920 luku tarkottaa kokonaan tosta hevosvomamäärää kun akasempen vuosen luvut, oten luvut ss evät ole lankan keskenään verrannollsa. Vuoden 920 luku tarkottaa nmenomaan stä vomamäärä, mkä välttöm äst käyttää tehdaskoneta a latteta, oten slen ssältyy: ) tehdaskoneta a latteta käyttäven prmäärmoottoren vom a a 2) kakken sähköm oottoren voma. Puheenalasta vuotta akasemmn lukuun ssälty: ) kakken prm äärm ootoren vom a, ss myöskn n den m oottoren vom a otka käyttvät sähkögeneraattoreta sekä 2) nden sähkömoottoren vom a, otka savat vrtansa oman tehdaslatoksen ulkopuolella olevasta sähkögeneraattorsta. Täm ä luku on enskskn sangen epämääränen a toseks se on vrheellnen, kuten ohdanossa s. 3 on lähemmn estetty. Työpakkoen lukumäärä, työn tekän keskmääränen luku sekä tuotannon bruttoarvo er läänessä sekä erkseen kaupungessa a maaseudulla ovat seuraavat: hästkrafter år 920 undergått en avsevärd mnsknng äm förelse med föregående år. E m ellertd är förhållandet det, att sffrorna för år 920 avse ett helt annat antal hästkrafter än sffrorna för de föregående åren, vadan alltså dessa sffror cke alls äro ämförbara med varandra. Sffrorna för år 920 avse den kraft,- som användes för omedelbar drft av fabrksmaskner och apparater, vadan alltså här ngår: ) kraft hos de prm ärm otorer, som användes för drft av fabrksmaskner och apparater, 2) kraft hos alla elek trska motorer. Sffrorna för de föregående åren avsågo: ) kraften hos alla prm ärmotorer, alltså även hos de m otorer, som användes för drft av generatorer, samt 2) kraften hos de elektrska m otorer, som erh öllo sn ström från elektrctetsgen eratorer utom den egna fabrksnrättnngen. Dessa sffror äro först och främ st synnerlgen obestämda och förete för det andra vssa felaktgheter, som närmare ådagalagts nlednngen, s. 3. Inom de olka länen, städerna och på landsbygden voro antalet arbetsställen, m edeltalet arbetare samt tllverknngens bruttovärde fö l ande: Lan L ä n : työpakk oa arbetsstä; llen lu Itu, antal / /o työ n tek ötä arbeta: L-e lu k u, antal 0/ /o tuotanto rvo tllverk n n g;avärde 0.0 mk. Uudenmaan N y ïa n d s... 669 22.9 23 84 20.3 42 978.5 23. Turun a Porn A bo o. Börneborgs 498 7.0 8 623 5.9 939 030.2 5.2 Ahvenanmaan Å lan ds... 7 0.6 29 0.2 4 666.0 O. Häm een Tavastehus... 486 6.6 24 045 20.5 26 79.0 20.5 Vpurn V b o r g s... 448 5.4 22 659 9.3 228 705.4 9.9 M kkeln S:t M c h e ls... 74 2.5 867.6 57 256.4 0.9 Kuoppn K u o p o... 78 5.9 7 026 6.0 308 085.5 5.0 Vaasan V a s a... 373 2.8 0 869 9.3 038 337.7 0.3 Oulun U le â b o rg s... 83 6.3 8 08 6.9 308 732.4 5.0 K ok o maa H ela landet 2 92 loo.o 7 230 loo.o 668 03. loo.o K aupungt Städerna... 52 5.8 59 342 50.6 3 283 652.4 53.2 Maaseutu Lan dsb ygd en... 409 48.2 57 888 49.4 2 884 378.7 46.8 "/ Työn tek ötä on tänä vuonna van hukan enemmän kaupungessa kun maaseudulla. Vertaam alla toselta puolen työntekän lukumäärää a tuotannon bruttoarvoa pävänä tammkuuta 920 henkkrohn m erkttyyn väestöön, sekä toselta puolen työntekän lukumäärää tuotannon bruttoarvoon, saadaan seuraavat suhdeluvut: Arbetarantalet var detta år endast ob etydlgt större städerna än på landsbygden. Jäm för man å ena sdan antalet arbetare och produktonens bruttovärde med den mantalsskrvna befolknngen den anuar 920 och å andra sdan förhållandet mellan antalet arbetare och tllverknngen s bruttovärde, erhållas fölande relatva tal:

8 Lään Län : Uudenmaan N y la n d s... Turun a Porn Åbo o. Börneborgs Ahvenanm aan Ålands... Häm een Tavastehus.... Vpurn V b o r g s... M kkeln S:t M chels... Kuopon K u o p o... Vaasan V a s a... Oulun U le å b o rg s... työ n tek ötä % :na koko väestöstä arbetare /0 av hela befolknn gen 6. 4.0 0.9 6.7 4.3 0.9 2.0 2. 2.5 tuotantoarvo asukasta koht tllverk n n g s värde per nvånare Smk. Fm k. 3 68 2 08 97 3 5 2 330 283 894 252 963 tuotantoarvo työntekää koht tllverk n n g s värde per arbetare Smk. Fm k 59 644 50 423 2 305 52 45 54 229 30 668 43 849 58 730 38 205 K oko maa H ela landet 3. 96 52 65 Kaupungt Städerna... 3.7 7 562 55 334 Maaseutu Lan dsb ygd en... 2. 064 9 827 Tuotantoarvo työntekää koh t osottaa vu o teen 99 verrattuna maaseudulla suurempaa nousua kun kaupungessa, kuten seuraavasta vertalusta lm enee: T llverk n n gsvärdet per arbetare utvsar äm förelse med år 99 en större stegrn g på landsbygden än städerna, h vlket fram går av nedanstående äm förelse: Tu otan toarvo asukasta kokt: Tllverk n n gsvä rd e per nvånare: l - 99. X'r 920. lsäys Öknng K o k o maa H ela la n d e t...... 895 96 066 9. % Kaupungt Städerna...... 3 976 7 562 3 586 90. s Maaseutu - - Lan dsb ygd en...... 420 <;64 644 53.3 * T u otan toarvo työn tekää k o lt: T llv e rk n n gsvärd e per a rbetare: K o k o maa H ela la n d e t 29 296 5265 23 39 79.6% Kaupungt Städerna 33 672 55334 2 662 64.3 * Maaseutu Lan dsb ygd en 24 69 49 827 25 208 02.4 Sepraavassa taulukossa valastaan työntekän fölande tabell redogöres för antalet arbetare lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna och tllverknngen s bruttovärde under åren 99 99 a 920 er teollsuusryhm ssä: och 920 nom de olka ndustrgrupperna:

9 [ Työntekötä. Arbetare. Tuotannon bruttoarvo. Tllverknngens bruttovärde Teollsuusryhmä. Industrgrupp. 99 luku. antal. 920 luku. antal. ero tus skllnad luku. "/o au ta. 99 000-mk. 920 000-mk. erotus skllnad. 000-mk. % M almnnosto M alm uppfordrng 53 2 4 26.8 03.9 5 086.4 3 982.5 360.8 Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och m etallförädln g s v erk... 3 907 4 444 537 3.7 38 538. 238 226.5 99 688.4 72.0 Konepaat Mekanska verkstäder 5 672 6 635 963 6. 284 739.6 53 688.8 246 949.2 86.7 Henom p koneteollsuus.fnare m askndustr... 88 24 36 40. S) 795.8 2 820.6 024.8 57. K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, koloch to rvn d u str... 6 450 8 202 7 5 2 27.2 9450. 239 75.7 47 725.6 6.5 Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk nng av kemska preparater.... 872 2 072 200 0.7 69 048.4 84 842.3 5 793.9 2 2. Terva-, öly-, kum- a muu sell, teollsuus Tär-, ole-, gumm och övrg sådan n d u s tr... 84 09 295 36.2 69 059.5 34 76.4 65 6.7 94.3 Nahka- a karvateollsuus Läderoch hårndustr... 3 850 5 560 70 44.4 9739.7 407 549.8 20 4 0. 06.7 Kutomateollsuus Textlndustr 3 723 7 273 3 550 25.9 399 074.2 867 279.5 468 205.3 7.3 Paperteollsuus Pappersndustr 2 694 6 39 3 445 27. 45 940.9 235 692 6 89 75.7 97. Puuteollsuus Trändustr... 22 45 3080 8 935 40.3 395 089. 03063.9 635 074.8 60.7 R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... 8 464 7 979 485 5.7 604 993.7 64 239.0 559 245.3 92.4 Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednn gsu dustr... 6 0 2 053 443 27.5 60 22.0 00 752. 40 540. 67.3 G raaflnen teollsuus Grafsk n d u s tr... 4 225 4 5 74.8 77 2.0 943.7 42 022.7 54.5 E dellsn kuulumaton teollsuus T ll föreg. e hänförlg ndustr 26 297 8 37.5 3 679.6 7 93.8 3 54.0 95.5 Yhteensä Summa 95 8837 230 2 347 22.3 2 808 985.6f 68 03. 3 359 045.5 9.6 Suur tuotantoarvon lsäys käy erkosen selväst lm taulukon vm esestä sarakkeesta. K ak ken teolluudenhaaran luvut osottavat nousua, opa ana 97. /0:n saakka, kuten on paperteollsuudessa. M almnnoston suur prosenttluku ohtuu stä, että tämän teollsuusryhmän tuotanto edellsenä vuonna ol sangen vähänen. Suuresta nousuprosentsta huolmatta malmnnosto m ellä edelleenkn on mtättömän vähästä. M aksettuen palkkoen, työntekää koht tulevan keskmääräsen palkan sekä työntekää koht tulevan tuotantoarvon määrät er teollsuudenhaa,- rossa ovat seuraavat: D en stora stegrngen tllverkn ngen s värde fram går särdeles klart av den ssta kolumnen förelggan de tabell. Sffrorna för alla ndustrgrenar utvsa en stegrng, st>m utgör ända tll 97. % nom pappersndustren. D et höga procenttalet för m alm uppfordrngen beror på att produktonen nom denna ndustrgren under det föregående året endast utgorde en obetydlghet. Trots det höga procenttalet är m almuppfordrngen hos oss fortfarande av försvnnande lten betydelse. Inom de olka ndustrgrupperna utgorde de utbetalade arbetslönerna sn helhet och m edeltal per arbetare samt tllverknngsvärdet per arbetare fölande: Teollsuustlasto v. 920. Industrstatstk år 920. 2

0 Teollsuusryhmä. Industrgrupp. Palkat, Löner, 000-mk. Palkkaa työntekää koht, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekää koht, mk. Tllverknngsvärde per arhetare, mk. M alm nnosto M alm uppfordrng... 848.9 7 579 4 54 Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och metallfö rä d ln g s verk... 37 420. o 8 420 53 606 K on epaat Mekanska v e rk s tä d e r... 68 427.7 0 25 3L962 H enom p koneteollsuus Fnare masknndustr... 256.9 036 22 747 K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr... 57 229.9 6 734 29 6 Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk n n g av kemska p re p a ra te r... 30.6 6 323 40 947 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus - Tär-, ole-. gumm- och ö vrg sådan ndustr... 7 799.9 7 033 20 989 Nahka- a karvateollsuus Läder- och h å rn d u str... 4480. 7 460 73 300 Kutom ateollsuus T extln du str... 0388.0 5 870 50 20 Paperteollsuus Pappersndustr... 3 827.8 7 053 76 566 Puuteollsuus T rän dustr... 25 379.6 8 088 33 46 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närm gs- och nutnngsmedelsndustr... 59 402. 7 445 45 93 Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vatten led n n gsn d u str... 20 379.3 9 927 49 076 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... 45 582.0 0 98 28 702 Edellsn kuulumaton teollsuus T l föreg. e hänförlg n d u s tr... 2 22.2 7 479 24 222 K akk teollsuudet A la ndustrer 92745.3 7 863 52 65 Vuoden 93 älkeen tapahtunutta työpalkkan nousua valasevat seuraavat vertausluvut, otka on saatu työntekän keskmääräsä vuospalkkoa vertaam alla vuoden 93 vuospalkkohn mtkä on m erktty = 00. Stegrngen av arbetslönerna sedan år 93 belyses av fölande äm förelsetal, vlka erhållts genom att ämföra arbetarnas genom snttslga årslöner med m otsvarande löner för år 93, vlk a betecknats = 00. y. 93 94 95 96 97 98 99 920 Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och Ar m etallförädln gsverk...... 00 95 2 36 23 28 445 67 K onepaat Mekanska v e rk s tä d e r... 00 0 20 56 22 484 495 693 Henom p koneteollsuus Fnare masknndustr.... 00 3 34 84 32 420 63 889 K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr... 00 92 0 32 20 90 44 620 K em allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk n n g av kemska preparater... 00 2 7 73 269 322 602 87 Terva-, öly, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och ö v rg sådan ndustr... 00 0 03 35 92 286 393 537 Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr.. 00 98 3 26 93 330 490 579 Kutom ateollsuus Textln du str... 00 02 05 36 27 302 499 640 Paperteollsuus Pappersndustr... 00 9 99 23 89 253 375 570 Puuteollsuus Trändustr... 00 9 93 27 97 29 487 764 R avnto- a nautntoaneteollsuus N ärngs- och nu tnn gsm edelsndustr... 00 02 04 29 70 244 392 637 Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteoll. Belysnngs-, kraftöverförngs- och vatten lednngsndu str... 00 9 94 7 235 373 426 509 G raaflllnen teollsuus Grafsk ndustr... 00 97 02 4 8 274 456 648 Edellsn kuulumaton teollsuus T l föreg. e hänfö rlg ndu str...... 00 25 88 272 206 325 602 729 K akk teollsuudet A lla ndustrer 00 96 09 39 209 39 472 679

Työpalkat ovat, kuten luvusta näkyy, hyvn epätasasest kohonneet er teollsuuden haarossa. Vuoden 920 luvussa k n tyy huomo erkosest kem allsen a puuteollsuuden suurn ndekslukuhn, m tkä osaltaan osottavat näden teollsuudenhaaran päässeen varsn rpeään vauhtn. M etallteollsuudessa on nnkään palkkan nousu ollu t huomattava. Sen sekan valasemseks, mssä määrn Suomen teollsuus käyttää ulkomasa a kotmasa raaka-aneta sekä puolvalm steta, on laadttu seuraava yhdstelm ä: D e utbetalade arbetslönerna hava således, såsom det fram går av ovannämnda tal, att uppvsa en m ycket oämn stegrng nom de sklda ndustrgrenarna. I fråga om sffrorna för år 920 observerar man att ndextalen för den kemska och trändustrn äro synnerlgen höga, vlk et sn mån utvsar, att arbetet nom dessa ndustrgrenar åter fått god fart. A ven nom m etallndustren var lön estegrngen betydande. F ö r att belysa det förhållande, vlk et den fnländska ndustren använder utländska eller nhemska råämnen och halvfabrkat har e fte rfö l ande sammanställnng utarbetats: Itäytettyen raaka-a aneden a p uolvaln asteden arvo : Värdet a v anvät dä råämne och ht lvfabrkat : ulkoma sä : kotmas da : koko arvo : ntländs' ka: nhemst ta : hela vardet: 000-mk. 0//O 000-mk. / 0 000-mk. Malmnnosto M alm uppfordrng... 582.9 loo.o 582.9 Sulatot a metallen alostas dtokset Smält- och metallförädlngsverk... 57 992. 36.9 99 355.7 63. 57 347.8 Masunt M a su g n a r... 534.2 23.5 4 998.5 76.5 6 532.7 Ahotaonta-, m ellotus-, martn- a valsslatokset Härdsmde. puddel-, martn- och v a ls v e r k... 3 873.5 9.9 55 870.8 80. 69 744.3 Konepaat Mekanska verkstäder... 45 94. 63.6 83 264.0 36.4 228 458. Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... 40.5 22.3 488.4 77.7 628.9 Kv-, sav-, las-, h l- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, kot- och torvudustr... 7 849.7 47.9 9 405.9 52. 37 255.6 Lastehtaat Glasbruk...... ) 284.7 82.9 908.9 7. - 93.6 Kemall. valmsteta tuottava teollsuus Industr for tllverknng av kemska preparater... 23 690.4 56. 8 525. 43.9 42 25.5 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gum m - och övrg sådan n d u s tr... 75 337.4 75.5 24 485.2 24.5 99 822.6 Nahka- a lmrvateollsuus Läder- och hårndustr....0 883.6 37.5 84 746.5 62.5 295 630.3 Nahkatehtaat a nahkurntvöpaat Läderfabrker och g a r v e r e r.... 56 666.6 39.2 87 98.2 60.8 44 647.8 Jalknetehtaat Skofabrker... 52 670.6 37.9 86 26.2 62. 38 886.8 Kutomateollsuus Textlndustr... 436 635.8 80.6 04 982.8 9.4 54 68.6 Vllatehtaat Yllefabrk er... 6 497.3 79.3 30 397.6 20.7 46 894.9 Puuvllatehtaat Bom ullsfabrker... 250 399.9 99.7 749.7 0.3 25 49.6 Pellavatehdas Lnnefabrk...... 5 242.9 40.9 7 579.9 59. 2 822.8 Trkoon- a sukankutomot Trkot- o. strumpväverer 0 457.8 35.4 9 050.5 64.6 29 508.3 Paperteollsuus Pappersndustr... 86 430.4 4.8 406 446.5 85.2 582 876.9 Puuhom ot a pahvtehtaatträslperer o. pappfabrker 2 727.6 3.4 78 349.6 96.6 8 077.2 Selluloosatehtaat Cellulosafabrker... 46 595.3 29.6 0 07 o 70.4 57 266.3 Papertehtaat Pappersbruk... 3 999.2 0.7 268 066.3 89.3 300 065.5 Puuteollsuus Trändustr... 4 85. 2.6 53 080.6 97.4 545 265.7 Sahat a höylääm öt Sågverk och h y v le re r... 434 645.8 loo.o 434 645.8 Puusep. a huonekaluteht. Snckerer o. möbelfabrker 6 709.3 2.0 25 280. o 79.0 3 989.3 Rulla-, rullanemäs- a nappulatehtaat R ull-, block- och pnnfabrker... 29.7 0.2 5 396.4 99.8 5 426. Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... 503 526.5 66.8 250 02.9 33.2 753 548.4 Makkaratehtaat K orvfabrker... 06.8 2.3 44 402.5 97.7 45 64.3 Jauho- a suurm om ylyt M öl- och grynkvarnar.. 50 905.3 3.7 9 674.0 68.3 70 579.3

2 - K äytettyen raak a- aneden a p u o lv a l m steden art V ärdet av anvä nda råäm n en och h alvfabrk at: ulkom asa : kotm asa : koko arvo : utländska: nhem ska : hela värdet 000-mk. % 000-m k. % 000-m k. Lep om ot B a g e r e r... 37 760.5 55.4 30 425.7 44.6 68 86.2 Sokertehtaat S ockerbru k... 20 920.4 94.6 6 965.0 5.4 27 885.4 Tupakkatehtaat T o b a k sfa b rk er... 55 063.9 90. o 7 263.3 lo.o 72 327.2 Valastus- y. m. teollsuus Helysnnr/s- m. fl. ndustrer 4 975.8 55.8 3 938.4 44.2 8 94.2 Graallnen teollsuus Grafsk ndustr... 2 42.2 5,2 39 389 3 94.8 4 53.5 Muu teollsuus ö vrg ndustr... 84.5 28.2 2 39.6 7.8 2 98. Kakk teollsuudet Alla ndustrel... 4 7 9 825.3 44.3 858 8.2.8 55.7 3 338 678. Tässä suhteessa on maalmansodan puhettua tavattavssa huomattavaa srtym stä, sllä kun ulkomaalasten raaka-aneden a puolvalm steden arvo o l velä v. 96 50.3 % a v. 97 44.0 %, ol se v. 98 van 35.0 % V. 99 se ol taasen noussut 48.7 /o; 'n< laskeakseen taas v. 920 44.3 7 :n. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä valltsee m aksettuen työpalkkoen sekä käytettyen raaka-aneden a puolvalm steden välllä toselta puolen sekä valm stusarvon vä lllä toselta puolen, t. s. edellset lmastuna prosentessa valmstusarvosta: - I detta avseende har en b etyd lg förskutnng ägt rum efter utbrottet av världskrget, det värdet av utländska råämnen och halvfabrkat, som ännu år 96 utgorde 50.3% h ar 97 44 o %, år 98 var endast 35.0%. Å r 99 steg denna sffra åter tll 48.7 %, för att år 920 åter sunka tll 44.3 %. I efterfölande tabell belyses förhållandet m ellan utbetalade arbetslöner och värdet av använda råvaror och halvfabrkat å ena sdan samt tllverknngens värde å andra, varvd de förra uttryckas procent av tllverkn ngen s värde: Palkkaa : Avlöun g : Raaka-aneden a puolvalnst. arvo : Värdet av råämnen och halvfabrkat : Valmstusarvo : Tllverknngens värde : 000-mk. / /o 000-mk. l to 000-mk. Malmnnosto M a lm uppfordrn g... 848.9 6.7 582.9.5 5 086.4 Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk... 37 420.0 5.7 57 347.8 66.0 238 226.5 Konepaat Mekanska verkstäder... 68 427.7 3.7 228 458. 43.0 53 688.8 Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... 256.9 44.6 ' 628.9 22.3 2 820.6 K v-, sav-, las-, h l- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr....-... 57 229.9 23.9 37 255.6 5.6 23975.7 Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska p re p a ra ter... 30.6 5.4 42 25.5 49 8 84 842.3 Terva-, öly-, kum- muu sellanen teollsuus T ä r-, ole-, gumm - och övrg sådan ndustr... 7 799.9 5 s 99 822.6 74.4 34 76.4 Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr... - 4480. 0.2 295 630.3 72.5 407 549.8 Kutomateollsuus T e xtln d u str... 0 388.0.7 54 68.6 62.5 867 279.5 Paperteollsuus Pappersndustr... 3 827.8 9.2 582 876.9 47.2 235 692.6 Puuteollsuus Trändustr... 25 379.6 24.4 545 265.7 52.9 030 63.9 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- oeh nutnngsmedelsndusr... 59 402.4 5. 753 548.4 64.7 64 239.0 Valastus y. m. teollsuus Belysnngs- m. fl. ndustrer.. 20 379.3 20.2 8 94.2 8.8 00 752. Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... 45 582.0 38.3 4 53.5 34.9 9 43.7 M uu teollsuus Övrg ndustr... 2 22.2 30.7 2 98. 4.4 7 93.8 Kakk teollsuudet Alla ndustre]... 92 745.3 4.9 3 338 678. 54. 668 03. Kuten ylläolevasta näkyy, m enot palkkohn a raaka-anesn olvat er teollsuudenhaarossa hyvnkn er suuret tuotannon brutto- Såsom det av ovanstående framgår, varerade utgfterna för löner ooh använda råämnen äm förelse med tllverknn gen s bruttovärde nom de

3 arvoon verraten. K akk teollsuudet mukaan ottaen työntekän palkat tekvät 4.9 % a raaka-aneet 54. % tuotannon bruttoarvosta el yhteensä 69.0 %. Vuonna 93 vastaavat luvut olvat 5.8 % a 57.9 % el yhteensä 73.7 %. olka ndustrgrupperna hög grad. Då alla n dustrgrupper medräknas, utgorde de utbetalade lönerna 4.9% ooh råämnena 54.% av-tllverk nngens bruttovärde, eller tllsammans 69.0 %. F ö r år 93 voro de motsvarande sffrorna 5.8% ooh 57.9 % eller tllsammans 73.7 %. Metallteollsuutta (mhn kuuluu 4 ensmästä teollsuusryhm ää) valasee seuraava taulukko: Metallndustren (om fattande de fyra första n dustrgrupperna) belyses av efterfölande tabell : Vuonna. Työntekötä. Arbetare. Työpakkoa. Raaka-ane- Tuotanto- Käyttövoma. Palkkaus. den arvo. arvo. Drvkraft. Avlönng., Råämnenas värde H.V. - H. K. 000-mk. 000-mk. År. Arbetsställen. Tllverknngens'värde. 000-mk. : 9 3... 9 6... 9 7... 9 8... 9 9... 92 0... 275 340 342 366 43 457 5 969 25 697 27 066 6 563 9 820 2 35 20 763 30 072 3 3 6 30 84 32 308 35 035 9 746.2 48 734.8 72 332.7 90 349.2 20 627.5 207 953.5 33 7.3 38 830.3 : 48 98. 03 029.3 ; 9799.8 387 07.7 75 674.7 30 087.7 32 3.4 255 365.5 426 77.4 777 822.3 M etallteollsuuden työpakat akaantuvat erlasten omstaen mukaan seuraavast: P å olka slag av ägare fördela sg arbetsställena nom metallndustren sålunda: työpakkoa. arbetsställen. työntek. arbetare. tuotantoarvo, tllverk, värde. C00-mk. ykstyset henklöt ensklda p e rs o n e r... 49 557 50 903.o osuuskunnat andelslag... 7 G5 2 928.3 osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag 285 ( 282 03 772.6 kunnat kom muner... 3 27 704.8 valto - statsverket... 3 3 284 8 53.6 Taulussa 4 ovat m etallteollsuuden tuotteet estetyt ykstyskohtasest. Tabell 4 upptager en detalerad specfkaton av metallndustrens tllverknngar. Kv-, sav-, las-, hl- a turvcteollsuus. Tämän teollsuusryhmän kehtys kuutena vm e vuonna on ollu t seuraava: Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr. Under de sex senaste åren har u tvecklngen nom denna ndustrgrupp vart fölande: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Kaaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93.. 0 842 7 975 0 33.0 5 944.9 28 347.0 96..... 268 8 007 0 420 9 877.9 9 473.4 33 636.3 97..... 258 6 522 9 78 2 267.6 0 23.8 4 088.8 98..... : 237 6 946 8 336 2 328.2 9 587.9 42 60.7 99.. 260 6 450 3 534 26 60.4 4 284.3 9450. 920.. 30 8 202 3 858 57 229.9 37 255.6 23975.7

4 K olm essa tähän kuuluvassa luokassa, nm ttän kvlouhoksssa, kvenhakkaamossa a kvenhornossa, tltehtassa sekä turvepehkutehtassa, e lasketa k äytetylle raaka-anelle: kvelle, Savelle a hekalle sekä turpeelle, mtään arvoa. 'I âman teollsuuden tärkemmät ryhmät ovat tltehtaat a lastehtaat. Tltehtaden kehtys näkyy seuraavasta: F ö r tre av de här ngående fabrksgrupperna, näm lgen för stenbrott, stenhuggerer och stenslperer, för tegelbruk samt för torvströfabrker beräknas n tet värde för de använda råämnena: sten, lera och sand samt torv. D e främsta fabrksgrupperna nom denna ndustr äro tegelbruken och glasbruken. F ö r tegelbruken ställer sg utvecklngen på fölande sätt: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft, H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Valmstettu tlä. Tllverkade tegel. ooo-^ ; Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93... 70 3 484 329 : 38.2 06 288 5 77.5 96... 04 799 388 524.8 40 043 3 876.0 97... 98 795 3 085 2 953.8 42 466 7 42.5 98... 79 320 2 589. 2 423. 22 -_95 6 265.8 99... 00 2 033 33 6 739.4 50 530 5 950.5 920... 7 2 347 4 449 5 384. 74 447 38 800.5 Lastehtasta ovat vastaavat luvut seuraavat: F ör glasbruken äro motsvarande sffror fölande : Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Kaaka-aneden arvo. KAämnenas värde. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93... 4 672 678 909.4 73.8 5 565. 96... 2 48 492 398.9 734.3 6 649.8 97... 6 33 600 2 443.0 2 567.6 0 04.6 98... 6 990 599 2 260.8 2 324.9 80.2 99... 6 350 655 5 958.9 3 653.0 22 643.7 920... 2 929 88 3 6 0. 93.6 5 592.9 K ok o teollsuusryhm ässä akautuvat työpakat erlasten omstaen kesken seuraavast: P å olka slag av ägare fördela sg arbetsställena nom hela ndustrgruppen sålunda: työpakkoa. arbetsställen. työntek ö tä. arbetare. tuotantoarvo, tllv erk n. värde, 000-mk. ykstyset henklöt ensklda p e rs o n e r... 92 035 9 584.4 osuuskunnat andelslag... 4 95 2 74.t osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag 9 6 856 25 475.5 kunnat kommuner... 3 08 308.8 valto sta ts v e rk e t... 8 92.4 Kem allsa valm steta tuottava teollsuus. K e- m alls-teknllnen teollsuus on mellä maalmansodan puhettua huomattavast kehttynyt. Stä edustaa vuonna 920 57 työpakkaa, ossa on 2 072 työntekää a oden tuotantoarvo on 84 842 300 mk. Nästä on 0 tultkkutehtaassa yhteensä 087 työntekää a tuotantoarvo 27 843 5n0 mk. Vuonna 99 ol näden tuotantoarvo 6 694 700 Industr för tllverknng- av kemska preparater. Den kemsk-teknska ndustren har hos oss efter utbrottet av världskrget märkbart utvecklats. Den representeras år 920 av 57 arbetsställen med 2 072 arbetare och ett tllverk nngsvärde av 84 842 300 mk. A v dessa äro 0 tändstcksfabrker med 087 arbetare och ett tllverknngsvärde av 27 843 500 mk. Deras tll-

5 mk. Muden teknokem allsten tehtaden valm stusarvo on vähen tyn yt 52 64500 markasta 35 76 900 markkaan. V. 93 ol kem alls-teknllsen teollsuuden palveluksessa van 925 työn tekää, nstä 606 tultkkutehtassa. Terva-, öly -, kum - a muu senlaatunen teollsuus. Tälläkään teollsuudella, ohon vuonna 920 kuulu 85 työpakkaa, 09 työntekää a 34 76 400 mk:n tuotantoarvo, e ole huomattavampaa m erktystä. Suurn tuotantoarvo on öly- tehtassa nousten 42 37 200 mk:aan. on Nahka- a karvateollsuus. kehtys kuutena vm e vuonna ollut seuraava : Tässä ryhmässä verknngsvärde utgorde år 99 6 694 700 mk. Inom andra tekno-kemska f'abrksgrupper har tllverknngsvärdet mnskats från 52 64 500 mk tll 35 762 900 mk. A r 93 var antalet arbetare den kemsk-teknska ndustrens tänst 925, varav 606 voro anställda vd tändstcksfabrkerna. Tär-, ole-, gumm - och övrg sådan ndustr. Icke heller denna ndustrgrupp är av någon större betydelse och omfattade år 90 85 arbetsställen med 09 arbetare och ett tllverkn ngsvärde av 34 76 400 mk. Störst är tllverkn ngsvärdet fö r olefabrkerna eller 42 37 200 mk. Läder- och härndustr. n om denna grupp företer u tvecklngen under de sex senaste åren fölande tendens: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. P.aaka-ane- ' den arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93... 70 2 879 3 006 363.7 22 43.3 30 557.2 96... 23 4 527 3 57 6 282.4, 55 070. 84 586.4 97... 84 3 758 3 570 7 967 5 68 550. 04 390.8 98... 94 3 59 3 996 2 75.9 04 967 o 67 485.2 99... 227 3 850 429 20 734.9 28 444. 97 39.7 920... 230 5 560 5 009 4 480. 295 630.3 407 549.8 Nahkatehtasta a nahkurntyöpaosta ovat vastaavat luvut seuraavat: F ör läderfabrkerna ooh garvererna äro m otsvarande Bff ro r : Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H. V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. " I 93... 44 459 854 724.7 5 76.5 9 82.7 96... 7 867 3 57 2 854. 26 70.8 43 07.3 97... 3 545 2 366 3 596.3 32 896.5 48 706.0 98... 39 329 2 76 5 252.3 46 045. g 85 399.9 99... 49 226 2 694 8 527.5 65 838.9 992.7 920... 46 666 3 448 4 275.0 44 647.8 94 472.J0 Jalknetehtasta taasen ovat vastaavat luvut: F ör skofabrkerna äro motsvarande sffror: Vuonna. Raaka-ane Tuotanto- Käyttövoma. Palkkaus. den arvo. arvo. Työpakkoa. Työntekötä. Drvkraft. Avlönng. Råämnenas Tllverknn År. Arbets Arbetare. gens värde. ställen. H.V. H. K. 000-mk. 000-mk. 000-mk. 93... 6 60 036 269 0 645.6 9Q20.7 96... 37 2 366 044 3 08.5 27 7.5 38 994.7 97... 33 869 054 3 848. G 3 530.2 47 398.5 98... 40 737 0 8 8 5 784. G 49 27.5 70 243.4 99... 54 206 224 9 462.8 56 540.6 8 905. o 920... 59 2 743 222 22 054.2 38 886.8 9 734.8

6 Nahkatehtaden a nahkurntyöpaoen luvun suureen lsääntymseen on vakuttanut se, että v. 97 otettn mukaan huomattava määrä nahkurntyöpaoa, otka olvat kasvaneet nn suurks, että ntä e entsä mttaputa käyttäen votu ättää tlastosta pos. Sodan alkuvuosna on kumpaankn y llä estetystä teollsuusryhm stä sota suurest vakuttanut. nllä kun o l suura tlauksa Venään valtolta. Vallankumouksen vakutukset ulottuvat näden teollsuuksen tomntaan, oka vuodesta 96 lähten on tuntuvast penentynyt ana vuoteen 920 saakka, kuten lähnnä työntekän määrää osottavsta luvusta käy lm. Omstaan mukaan akautuvat nämä ryhmät seuraavast: D en stora öknngen ut läderfabrkernas och garverernas antal är en föld därav, att år 97 m edtogs ett betydande antäl garverer, vlkas storlek vu xt sådan grad, att de efter den gamla måttstocken e kunde utelämnas. B ägge dessa ndustrer hava under de första krgsåren rön t starkt nflytande av krget, det de haft stora beställnngar fö r ryska kronans räknng. R evolutonens nverkan på dessa g renar av den ndustrella verksamheten ger sg tllkänna den betydlga m nsknngen från år 96 ända tll år 920, vlken mnsknng närmast framgår av de tal, som angva arbetarnas antal. I fråga om ägarna fördela sg fabrkerna sålunda: työpakkoa. rrbetsställen. työntekötä. arbetare. tuotantoarvo, tllverk a, värdt 000-mk. y k s t y s e t h e n k lö t e n s k ld a p e r s o n e r... 7 743 50 897.3 o s u u s k u n n a t a n d e l s l a g... 2 43 3 789.5 o s a k e - a m u u t y h t ö t a k t e - o c h ö v r g a b o l a g.. 0 4 674 352 863.0 Nahkatehtassa a nahkurntyöpaossa sekä alknetehtassa k äytettyen ulkomasten vuoten, nahkoen a taloen yhtenen arvo on 43 004 900 mk (38 500000 mk vuonna 99), kotmasten 8083300 mk (62 308 700 mk vuonna 99) el yhteensä 23 88 200 mk. (00 808 7U0 mk vuonna 99). Vuoten a taloen sekä nstä valm stettuen teosten tuonnn arvo ol vuonna 920 van 2 895 224 mk. Nahkasten alknetten, puolvalm tkn mukaan luettuna, tuont on vm e vuosna ollut: Värdet av den vd läderfabrker, garverer och skofabrker förbrukade mängden utländska hudar, sknn och läder uppgck tll 43 004 900 mk (38 500000 mk år 99), och värdet av de nhem ska råvarorna tll 8083 300 mk ^62 308 700 år 99) eller tllsammans 2388200 mk (00808700 mk år 99). Im porten av hudar och sknn samt tllverk nngar därav hade år 920 ett värde av endast 2 895 224 mk. Im porten av skoplagg, av läder halvfärdga här nbegrpna, har de senaste åren vart: V uonna. Ar. llu t u L (t ) l l t l l g U 9 3... 3723 9 6... 50 830 kg- m k. 2 24 263 364 402 97...... 73 282 3 532 490 9 8...... 77 527 2 045 88 99...... 282 99 4 895 852 920... 9 625 02 Kutomateollsuus. K ok o tämän teollsuudenhaaran kehtys kuutena vm e vuonna on ollut seuraava: Textlndustr. U tveck ln gen nom denna ndustrgren har under de sex senaste åren vart fölande: Vuonna. År. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V.- H. K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93.-,... 6 4 92 22 487 83.5 4447.7 77 025.6 96... 70 6 533 2405 7 773.9 86 973.8 68 800.5 97...-... 78 6 840 25 274 28 986.6 8 903.s 239 237.3 ; 98... 82 4 403 27 080 34 54.2 08 07.0 260 475.7 99... 204 3 723 25 732 52 903.7 229 054.5 399 074.2 920... 244 7 273 25 05 0 388.0 54 68.6 867 279.5

7 Vllatehtaden kehtys näkyy seuraavasta: F ö r yllefabrkerna ställer sg förhållandet pa fölande sätt: Vuonna. A r. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Käyttövom a. D rvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. A vlönn g. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverkn n gens värde. 000-mk. ' J 93...... 30 3 35 5 04 2 792.8 4 279.9 22 76.8 96... 26 3 295 4 263 3 80.6 22 090.7 47 28.5 97... 27 3 589 4 428 6 465.5 37 24.5 7 644.9 98... 26 3 04 6 266 8 032. o 50 259.6 97 009.5 ; 99... 23 2 835 4 443 30.0 68 727.5 06 353. 920... 28 3 736 5 373 24 262.9 46 89.9 270 669.8 Puuvllatehtasta saamme seuraavat luvut: F ör bomullsfabrkerna erhållas fölande sffror: Vuotna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Työpakkoa. Arbetsställen. Tllverknngens värde. 000-mk. 93... 7 7 274 4 094 5 926.6 5 83.3 35 692.5 96... 8 7 09 4 435 7 337.2 34 924.3 65 932.5 97... 8 7 258 3 939 2 69.4 39 288.2 92 72.2 98... 9 6 223 4 657 2 932.5 4 35.2 7 706.2 99... 8 5 687 4 642 20 68.4 84 569.7 49 022.O 920... 9 6 84 4 876 36 302.8 25 49.6 343 824.5 Maamme anoasta pellavatehtaasta ovat vastaavat luvut seuraavat: F ö r landets enda lnnefabrk äro m otsvarande sffror fölande: Vuonna. År, Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. - H. K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. X 000-mk. Tuotantoarvo. Työpalkkoa. Arbetsställen. Tllverknngens värde. 000-mk. 93... 457 865 003.9 4 88.3 5 99.0 ; 96... 97 3 75 2 86.5 6 287.6 6 809.9 97... 880 4 250 3 300.6 9 295.9 20 78.2, 98... 668 4 250 4 669.6 4 785.2 22 49.0 99... 54 4 858 5 235.4 9 422.7 3072.3 920... 728 2 350 8 560.2 2 822.8 37 547.0 Julkastakoon tässä velä samat luvut trkoon- a sukankutomosta: H är meddelas vdare motsvarande sffror för trkot- och strumpväverorna: Vuonna. År. I Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 9 3..... 7 9 3 490 870. 2 839.2 5 23.9 9 6...... ; 2 3 8 9 43 39.4 6 4 3 7.3 665. 3 9 7..... I 20 3 6 0 497 2 5.4 8 608.4 7 239.5 9 8..... 2 928 237 956.0 6 852.6 643. 9 9..... 9 788 246 2 632. 3 688.6 22 658.0 920..... 20 9 256 4 693.8 29 508.3 46 732.9 Teollsuustlasto v. 920. In du strstatstk år 920. 3

8 Vlla-, puuvlla- a pellavatehtassa käytettyen tärkem pen raaka-aneden kulutus näkyy seuraavasta yhdstelmästä: Förbruknngen av de förnämsta råvarorna vd ylle-, bomulls- och lnnefabrkerna fram går av fölande sammanställnng: Puuvllaa: Vllaa, tekovllaa, nukkavllaa a ryysyä: Bomull : TIU, konstull shoddy och lump: Vuonna. ulkomasta ulkomasta kotmasta yhteensä År. utländsk utländsk nhemsk summa I tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. 93... 3 938.6 737 5 523.8 78 377.8 2 455 6 90.6 9 6... 32 838.7 2 53 0 286.7 2 005 ; 5 87.4 4 586 658. 97... 36 085.6 2 332 8 820. 836 0 72 9 4 68 28 993.0 98... 877.6 223 25 845.9 282 7 356.0 2 505 43 20.8 9 9... 8 972.5 598 23 437.8 55 3494 9 2 49 54 932 7 920... 24 57.2 806 9 746.7 986 ; 23 875.5 2 792 5 622.2 Vuonna. År. Pellavaa, rohtma, hamppua a utea y. m. : Ln, blår, hampa, ute, m. m.: ulkomasta kotmasta yhteensä utländsk nhemsk summa tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. 9 3... 2 522 2 637.0 292 279.3 2 84 2 96.3 9 H ;... 3 8 6 5 926.5 22 243.4 4 037 6 69.0 9 7... 3 03 8 88.6 24 32.6 3 344 9 3.2 9 8... 4 8 0 4 274.0 4 25.0 594 4 523.9 I 9 9... 26 4 828.2 46 2 829.0 723 7 657 2 9 2 0... 982 0 786.5 973 7 54.7 9 2 5 8 30.2 Nässä tehtassa valm stettn a käytettn lankaa seuraavat klossa lm otetut määrät: V d dessa fabrker var tllverkn ngen ooh användnngen av garn fölande, uttryckt kg: Omassa kelrä- Stä Ostettua lankaa: Omassa kutornössä valm stettu lanka. Inköpt garn: m yyty. mossa k ä y te t t y lanka. I eget spnner Därav ulk. kotm. ylt. I eget vä ver tllverk a t garn försålts. utl. nh. summa använt garn. Vllatehtassa Y llefabrker... 2 672 7B0 682 89 92 426 89 356 8 782 989 9 Puuvllatehtassa Bomullsfabrker 5 98 97 250 620 58 009 0 760 68 769 4 73 349 Pellavatehtassa Lnnefabrker.. 864 956 329 22 2 65 458 2 623 535 834 Tärkem pen kehruuaneden tuont on samona vuosna ollu t seuraava: Under samma år har m porten av de främsta spånadsämnena ställt sg på fölande sätt: Vuonna. År. tonna. ton. Lampaanvllaa: M rull : 000-mk. tukkavllaa a vllakakketa: Shoddy och ylleavlall tonna. ton. 000-mk. Puuvllaa: Bomull : tonna. 000-mk. töm. tonna. ton. Pellavaa: Ln : 000-mk. 93... 866 3 898.9 80 99.2 8 454 6 908.2 3 432 2 890. 96... 2 56 7 976.5 59 26.0 957 46 867.8 687 2 539.4 97... 2 329 35 357.7 64 484.7 3 956 26 92.2 3 777 98... 349 6 02. 57 3 929.0 3 28.5 _ 99... 29 957.3 257 6 300.0 6 49 82 792.4 653 4 580.6 920... 0 66 677.8 440 3 562.3 6 552 222.6 22 4.

9 Lan gan a rhman sekä nuoranpunontatuotteden tuonnn arvo nous vuonna 920 99 620 933 markkaan sekä kudoksen arvo 9025 904 m akkaan. Edellsen tavararyhmän ventarvo ol 20859 mk a älkmmäsen 448 3 mk. Kutom ateollsuuden kakk tehtaat akautuvat erlasten om staen kesken seuraavast: V ärdet av m porten av garn och tråd samt repslagerarbeten stog år 920 t ll 99 620 933 mk samt av vävnader tll 9 025 904 mk. Värdet av exporten fö r den förra gruppen av varor va 20 859 mk samt för den senare 448 3 mk. På olka slag av ägare fördela sg samtlga fabrker nom textlndustren sålunda: tuotantoarvo, työpakkoa, työntekötä, tllvärkn. värde, arbetsställen. arbetare. 000-mk. ykstyset henklöt ensklda personer,, osuuskunnat a n d e ls la g... 2 0 5 308. osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag 44 5 595 800 48.9 Paperteollsuus. K oko tätä teollsuudenhaaraa slm älläptäen on kehtys kuutena vm e vuonna ollu t seuraava: Pappersndustr. F ör denna ndustr dess helhet har utvecklngen under de sex senaste åren vart fölan de: Vuonna. Ar. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93.. 34 2 380 7 20 3 030. o 49 57. 0 355.7 96.. 47 4 070 3503 ; 8 258.0 6 542.0 283 004.2 97... 4 3 428 37 237 26 644.8 206.6 293 956.7 98.. 44 0 776 27 945 26 40. 92 568.5 200 649.3 99.. 55 2 694 29 539 50 069 8 79 787. 45 940.9 920... 78 639 2443 3 827.8 582 876.9 235 692.6 Puuhom osta a pahvtehtasta ovat vastaavat tedot seuraavat: Enahanda uppgfter för träslpererna och pappfabrkerna äro: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. - H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93..... 45 3 237 7274 2 393.8 8 323.8 9 65.0 96..... S 47 3 475 8 95 4 429.6 8 354.2 4086.5 97..... 45 3 248 72 998 6 380.8 5 726.2 40 368.2 98..... 44 3 50 /6 655 7 040.7 6 62. 40 40.8 99..... 45 3 325 79 673 538.2 24 85.2 73 695.2 920..... 47 350 67 043 224.8 8077.2 27 320.9 Selluloosatehtasta taasen ovat mantut luvut seuraa vat: F o r cellulosafabrkerna äro nämnda sffror fö l ande : Vuonna. År. Työpakkoa. Työn tekötä. Arbetare. Käyttövom a. D rvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. A rbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverkn n gens värde. 000-mk. 93... 7 2 758 3 452 3 54.3 278.6 24 479.4 96... 9 2 782 7 858 4 30 8 28 042.6 58 823.3 97... 8 2 544 20 386 5 489.5 23 20.2 5 75.7 98... 7 92 5 880 5 5.8 8 89.3 46 593.7 99... 7 2 830 5 333 2 335.7 5 529.9 25 242.3 920... 20 4 289 7 287 35 04.2 57 266.3 370 595.4

20 Papertehtasta ovat nämä luvut seuraavat: F ör pappersbruken äro motsvarande sffrorfölande: Vuonna. År. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drfkxalt. H.V. - H.K. Palkkays. Avlönng. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93... 25 4 67 3 02 4 673.0 27 9.8 5453. 90... 26 584 35 23 7 7.7 I 6480.3 67 942.5 97... 26 5 332 42 75 283.6 : 72 392.4 53 869.9 98... 25 3 49 34 568 8 733.x : 46 723.3 92 464.8 99... 25 4 022 33 63 500.6 I 85 259. 78 64.0 920... 28 5 074 35 75 33 475.4 300 005.5 558 4.4 Puuhomossa, selluloosa- a pahvtehtassa sekä papertehtassa kulutetut raaka-aneet a puolvalm t teollsuustuotteet näkyvät seuraavasta yhdstelm ästä: D e vd träslpererna, cellulosa- och pappfabrkerna ävensom pappersbruken förbrukade råämnena och halvfabrkaterna fram gå av efterfölande sammanställnng : Vuonna. Ar. Homaputa: kotmasa Slpved : nhemsk Seluloosaputa: kotmasa Cellulosa ved : nhemsk m3 000-mk. m3 000-mk. Puuvanuketta: kotmasta tonna. ton. Trämassa : nhemsk 000-mk. Paperkarkketa: kotmasa Pappersavfall : nhemskt tonna. ton. 000-mk. 93... 779 95 6 2.2 535 569 6 629.0 35 3 9 650.6 708 33.5 96... 93 405 222.0 44 686 4 207.8 77 263 24 687.8 664 32.0 97... 807 893 3 03.5 690 57 2 940.2 4 034 23 620.9 832 0.4 98... 43 662 38. 45 259 073. 52406 7 076. 38 207.4 99... 580 444 2 032.0 770 027 26 069.3 74 559 29 885.5 63; 385,4 920... 676 874 57 042.7 33 794 8 6 5 8. 04 272 02 56.4 4 73 83.8 R y y s y ä : L u m p : Selluloosaa: Cellulosa : Olkvanuketta: Halmmassa : Vuonna. Ar. ulkomasa utländsk kotmasa nhemsk yhteensä summa kotmasta nhemsk ulkomasta, utländs k tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. tonna. ton. 000-mk. 93... 2 463 99.0 2 284 265.2 4 747 84.2 67 865 4440.7 25 49.2 96... 3 264 3 08.2 233 333.3 4 497 3 44.5 74 945 28 305. o 395 28.9 97... 2 06 2 735.' 597 2.9 3 658 3 857.8 64 828 35 305.7 0.4 98... 085 602.7 396 426.3 48 2 029.0 27 823 22 239.2 99... 248 35.6 49 385.9 397 737.5 4 66 40 60.7 920... 320 6 270.9 854 904.3 274 8 75.2 72 668 60 544.5 Kuutena vm eks kuluneena vuonna ovat kakk paperteollsuutta varten tarvttaven raaka-aneden hnnat atkuvast nousseet, mkä käy lm seuravassa estetystä keskhnnosta: H o m ap u u t m hltä. Slpved per m:. U nder de närmast förflutna sex åren hava prsen på alla fö r pappersndustren behövlga råvaror fortfarande stgt, vlk et ådagalägges genom fölande m edelprs: Selluloosap u u t m :lt&. Cellulosaved p e r m*. Puuvanuke to n n lta. T räm assa p er ton. R yysyt Lum p ulkom. ut. to n n lta per ton. kotm. n to n n lta, per ton. 93...... 7:96 4: 32 7:43 373:2 6: 96...... 2:05 9: 92 39: 27 952: 25 270: 32 97...... 6: 8: 74 207:4 327: 46 702: 50 98...... 26:22 24: 50 325: 84 477:4 076:52 99...... 36:23 33:86 400: 83 47: 74 206:8 920...... 84:27 76: 3 983: 59 4 750: 68 2 229: 85

2 Puuhom oen a pahvtehtaden, selluloosa- a papertehtaden tuotantomäärät ovat o lleet seuraavat (ykstyskohtasemmat tedot taulussa 4): Tllverknngsm ängderna nom träslpererna och pappfäbrkerna, cellulosafabrkerna och pappersbruken hava vart fölande (detalerade uppgfter tabell 4): Puuvanuketta. Puupahva: Trämassa : Träpap : Ryysypahva: Papera: Vuonna. kuvaa märkää ruskeata valkosta Lumppapp : Papper : År. tort våt brun vt tonna. tonna. tonna. tmna. tonna. tonna. ton. ton. ton. ton. ton. ton. 93... 40 685 3 950 26 52 30 203 264 67 63 96... 55 740 3 746 24 26 32 739 034 96 977 97... 33 474 7 99 9 423 2 66 655 55 405 98... 33 225 65 854 3 395 9 575 698 60 402 99... 40 944 8 329 6 52 4 856 65 93 246 920... 39 32o 2 29 8 086 4 036 473 60 58 Vuonna. År. valkastua blekt tonna. ton. Sulfaattselluloosaa : Sulfatcellulosa : valkasem, märkää oblekt, våt tonna. ton. valkasem, kuvaa oblekt, torr tonna. ton. valkastua blekt tonna. ton. Sulfttselluloosaa: Sulftcellulosa : valkasem, märkää oblekt, vät tonna. ton. valkasem, kuvaa oblekt, torr tonna. ton. 93... 69 3 407 602 23 667 27 3 29 5 96... 264 4 776 5 369 38 52 30 209 29 87 97... 5 537 26 542 2 8 3 746 98... 699 5 33 3 203 893 23 578 99... 50 2 647 27 985 9 08 28 62 27 689 920... 5 664 04 25 683 6 32 38 532 64 74 Paperteollsuudessa käytetystä raaka-anesta tah puolvalm stesta tuodaan maahan yleensä anoastaan ryysyä. Tämän tuonnn suuruus kuutena vm e vuonna on ollut: A v råvaror eller halvfabrkat, vlk a användas pappersndustren, m porteras allmänhet, förutom kemkaler, endast lump. Storleken av denna m port under de senaste sex åren har vart: Paperteollsuuden tuotteden ven t on ollut seuraava; ; Vuonna. Vuonna. Av. tonna. ton, arvoltaan: värda: 93... 4 83 254 92 m k 96... 6 434 3 27 23 > 97... 3 460 3 806 439 98... 288 34 79 99... 24 24 290 920... 3 390 3 42 660 E xporten av pappersndustrens alster har gestaltat sg sålunda: P u u v a n uketfca: Trä ma sa: P a pera: Paperteoksa: ------. - ' --- -----...----- --- ' - Arbeten av ppper. hottua s ]o a d kemallsta kemsk ' a p p e r: och papp: märkää våt kuvaa torr märkää våt kuvaa torr År.... ---- ----- ------ -------- --------------,... tonna. 0 00 - tonna. tonna. 0 0 0 tonna, - tonna. 000-0 0 0 tonna. : 000. - ton. mk. ton. mk. ton. mk. ton. mk. ton. mk. ton. 000-mk. 93.. 9 059 407.7 40 386 3 643.7 375 285.8 73 89 49.9 45 635 43 505.6 220 974. 96.. 0 639 383.7 36 453 9 3.5 4257 92.0 49 866 27 426.4 59 98 82 004. o 630 3 785. 97.. 424 827.9 23 506 8 227. 6 825 2 074.4 270 4 05.9 4 306 70 933.6 730 486 4 ; 98.. 23 852 6 787.4 3 825 4 585.7 2 726 2 04.9 35 003 26 560.4 23 72 40 965.8 336 935.5 99.. 2 705 3 709.0 5674 26 554.5 2895 388.9 7' >92 67 356.2 46 044 02 597.6 28 679.3 ; 920.. 35 794 30 009.3 64 097 98 66.4 9 376 27 9.5 83 259 275 504.3 32 800 567 97. 228 2 535.3

22 Paperteollsuuden työpakat akautuvat erlasten omstaan kesken seuraavast: P ä olka slag av ägare fördela sg arbetsställena nom pappersndustren sålunda: työpakkoa. arbetsställen. työntekötä. arbetare. tuotantoarvo, tllverk, värde, 000-mk. ykstyset henklöt ensklda p e rs o n e r... 22 694 7.975.2 osuuskunnat a n d e ls la g... 9 432.4 osake- a muut yh töt akte- och övrga bolag 54 5 405 26 730.0 valto sta tsverk et... 3 555.0 Puuteollsuus. K ok o tämän teollsuuden kehtys näkyy seuraavasta yhdstelmästä: Trändustr. U tvecklngen nom hela denna ndustrgrupp fram går av nedanstående: Vuonna. Ar. s Työpak- ; koa. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93... 34 23 53 039 3 942.7 2 802.4 728.8 96.. 2 300 52 653 25 435.3 7 90.2 47 532. 97.. 9 27 48 3<J6 35 280.8 77 366.8 52 089.6 98... 5 098 4585 4 93.2 63 034.9 40 828.8 99...... s 543 2245 49 073 0 02.8 90 448.5 395 089. 920.. 3080 59 927-5 379.6 545 265.7 030 63.9 Puuteollsuudessa on saholla ens sa. N den kehtystä valasee seuraava yhdstelm ä: In om trändustren är det sågarna, som ntaga första rummet. Beträffande dem åsbådlggöres u tvecklngen av fölande sammanställnng: Vuonna. År. I Työpak- I koa., Arbets- : ställen. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93.. 27 528 43 034 25 79.6 03 525.8 48 66.5 96.. 3 357 40 8 4 358. 49 99.8 98 862.7 97.. 2 252 36 838 20 854.6 54 994.3 99 962.9 98... 9 746 34 672 24 5.2 43 33.5 87 966.2 99.. 4 973 3672 62 674.8 39 395.7 266 66.9 95... 389 22 9:9 46 934 88 404.2 434 645.8 796 45.8 Maalmansodan puhettua sahateollsuus outu vuos vuodelta yhä enemmän supstamaan tu o tantoaan, kun m aastavent ol m lte kokonaan pysähdyksssä. Samassa suhteessa kun ulkomaankauppa vlkastu, vlkastu myöskn sahateollsuus. Se pääs o v. 9 >9 huomattavast elpymään, mutta merkttävämpään vauhtn se pääs vasta v. 920, oskaan se e velä saavuttanut stä tasoa, m llä sahateollsuutemme ol ennen sotaa. Työntekötä esm. ol puheenalasena vuonna 22,999, mutta v. 93 27 528. E fter världskrgets utbrott måste sågndustren år fö r år nskränka sn produkton på grund av den nästan fullständga stagnatonen nom exporten. I samma mån utrkeshandeln åter fck fart, upplvades även verksam heten nom denna ndustr. Redan år 99 var den rätt lv lg, men vann ett större uppsvng först år 920, ehuru den cke ännu uppnådde den nvå verk samheten nom vår sågndustr n tog före k rget. Arbetarnas antal utgorde sålunda frågavarande år 22 999, men år 93 27 528.

0 2 3 Sahattuen tukken lukumäärä on ollut: V uonna. Ar. k p l. st. 93... 40 032 900 9 6... 4 972 66 9 7... 0 292 98 Valm steden ykstyskohtanen ako näkyy taulusta 4. Puden a puuteosten koko vennn arvo sekä tämä arvo prosenttena maan koko vennn arvosta on kuutena vm e vuonna ollut: A n talet stock, som försågats, har vart: Vuonna. Ar. kpl. st. 9 8... 6 608 467 9 9... 2 0808 92 0... 23 66597 Beträffande detaler avseende å tllverkn ngarna hänvsas tll tabell 4. Värdet av exporten av trä och träarbeten ämte detta värde procent av landets hela exportvärde har under de senaste sex åren vart: V u on n a. Å r. A r v o V ä rd e 000-mk. /0:n a k o k o v e n ta r v o s ta. I % av hela exportvärdet. 93...... 227 339 56.6 96...... 70963* 4.s 9 7...... 73 55 6.7 98... 45 862 24.2 9 9...... 554 446 65.2 920...... 633 350 56.4 E rlasten puutavaran ventm äärät ovat olleet: Exportm ängderna för olka slag av trävaror hava vart: Puuaneta, honkasa ta kuussta: Trävrke av furu eller gran : Vuonna. År. valmstamattoma. oarbetat. m vestettyä ta osttan sahattua. tllhugget eller delvs sågat. m.. muta sa- Puuaneta muta hattua a kotmasa... f : puoleks puulaea teoksa, lankkua, battensa., lautoa, alostettua, ' Trävrke _ a.ra* plankor. battens. bräder. annat sâ- av andra arbeten. gat och nhemska halvfor- träslag. I adlat. tonna. m3 ms m8 m* m8 ton. 93... 3 05 098 295 98 52 206 97 633 89279 568 808 876 288 534 96... 2 04 924 4 969 3 624 3 290 26 4 34 70 632 936 33 657 97... 649 94 5 748 5 938 58; 6 786 6 528 7 400 8 48 98.... 96 445 8 399 2 839 54 725; 93 77 6 296 82 288 5 974 99... 788 92 55 865 54864 048 038 07 972 49 58 24 70 3 996 920... 532 656 66 695 4984 273 852 345 620 426 290 69 650 9 702 Lähnnä sahoa on puusepän työpaolla a huonekalutehtalla huomattavamp sa puuteollsuudessa. N den kehtystä valasee seuraava yhdstelm ä: N äst sågarna ntaga snckererna och m öbelfabrkerna det m est framträdnde rummet nom trändustren. U tveck ln gen för dem belyses av fölande sffror: Vuonna. Ar. Työntekötä. Arbetare. Käyttövom a D rvkraft H. V. - H. K. Palkkaus Avlönng 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. 'Raaka-aneden arvo Kåämnenas värde 000-mk. Tuotantoarvo Tllverknngens värde 000-mk. 93..... : 63 2 37 2 693 3 04.C 3 466.8 8 72.5 96.. 2 506 2 883 3 88.3 8 323.5 68.2 : 97..... 92 2 55 3 546 5 534. 7 036.5 942.3 98.. 93 88 287 6 934.4 6 793.0 2 220.0 ] 99.. 22 2 666 3 866 5 460.8 6 038.6 ] 46 658.2 ; 920..... 49 2 883 4 472 26 930.7 3 989.3 ; 8338.3

24 Lopuks estettäköön velä vastavat luvut rulla-, rullanemäs- a nappulatehtasta: Slutlgen meddelas här motsvarande sffror för rull-, bloek- och pnnfabrkerna: Vuonna. År. Työpak- : koa. : Työntekötä. Arbetsställen. Arbetare, Käyttövom a Drvkraft H.V. H.K. Palkkaus Avlönng 000-mk. Raaka-aneden arvo Råämnenas värde 000-mk. Tuotantoarvo Tllverknngens värde 000-mk. 93... 4 : 2 659 5 050 296. 2 705. 6 865.9 96... - 5 ; 2 45 5 746 2 424.7 3 243.5 8 582.6 97... 4 8 4 73 3 387. 3 60.2 972. 98... 8 22 4 335 2 403. 242.5 8 359,2 99... 2 ; 86 4 53 5 242.9 5 705.8 20 639.8 920... 3 ' 50 3 034 8 98.9 5 426. 29 852. Puuteollsuuden työpakat akautuvat omsta- an mukaan seuraavast: I avseende å ägarna fördela sg sam tlga ar- betsställen nom trändustren sålunda: ykstyset henklöt ensklda p ers o n e r... osuuskunnat andelslag... osake- a muut yh tö t akte- och övrga bolag kunnat kom m u nern a... valto s ta ts v e rk e t... työpakkoa. arbetsställen. työntekötä. arbetare. tuotantoarvo, tllverk n. värde, 000-m k. 204 3 464 0 60.5 8 6 3 052.6 432 26 645 90 49.4 6 82 2 6.2 0 828 2 740.2 Ravnto- a nautntoaneteollsuus. K ok o tämän teollsuusryhm än kehtys näkyy seuraavasta: Närngs- och nutnngsmedelsndustr. F ö r hela ndustrgruppen ställer sg utvecklngen sålunda: Vuonna. Ar. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Raaka-ane- J Tuotanto- Käyttövoma. Palkkaus. den arvo. : arvo. Drvkraft. Avlönng. Råämnenas Tllverknngens värde. värde. H.V.H.K. 000-mk. 000-mk. 000-rak. 93... 928 42 905 9 594.4 92 469.9 34 670.9 96...... 2 734 2 709 49 000 3 296.6 40 255 4 225 58 9 7... 279 52 9 9 355.0 3 704.3 242 755.8 98...... 268 7 704 45 856 8 984.9-34 373. 252 585.0 99...... I 2 07 8 46 42 854 33 67.3 374 909. 6 4 9 9 3.7 920...... [ 392 7 979 ; 3 28 59 402.4 753 548.4 64 239.0 Taulukon kolm e ensmästä.saraketta osottaa lukuen puheenalasena vuonna entsn verraten tuntuvast penentyneen. Täm ä ohtuu stä, että v ero m y llyt on ä te tty tlastosta pos. Muhn lukuhn tämä sekka e lankaan vakuta, kuten ohdannossa o on manttu. V erom yllyä ol v. 920 lähes 800 a nssä käyttövom a 35 000 hv. Erkseen sokertehtasta vastaavat luvut ovat seuraavat : D e tre första kolumnerna ådagalägga, att sffrorna för det frågavarande året starkt nedgått förhållande tll föregående år. D etta beror pa att tullm ölkvarnarna bortlämnats ur statstken. Ö vrga sffror påverkas cke härav, vlk et redan nlednngen påpekats. Tullm 'dkvarnarnas antal uppgck år 920 tll närmare 800 och deras drvkraft tll 35 000 hk. Särsklt tör sockerbruken äro motsvarande sffror fölande:

25 Vuonna. Ar. Työpak- koa., Työntekötä. Arbetsställen. Arbetare, Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Pakkaus. Avlönng.,000-mk. Raaka-aneden arvo. R&ämnenaa värde. 000-mk Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93... 6 822 2 474 200.9 3 355.3 35 968.6 96... 6 : 77 2 547 9.5 4 29.9 52 88.3 97... 6 54 2 87 52.5 24 279. 33 629.8 98... 4 ; 342 865 40.2 9 358 o 2388.2 99... 4 477 2 675 2 945.4 99 896.0 53 52.2 920... 5 747 2 895 o 33o.9 27 885.4 207 824.7 Tupakkatehtaden kehtys on ollu t seuraa va: F ö r tobaksfabrkerna har utvecklngen vart fölande: Vuonna. Ar. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Kaak-aneden arvo. Itåämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 9 3...-... 22 3 597 846 2 845.0 498.0 28 004.4 96... 9 403 87 4 643.0 2 776.6 49 798.5 97... 7 42 869 8 992.0 30 556.3 83 540.0 98... 8 2 990 596 9 667.7 37 673.2 03 562.6 99... 7 2 465 648 4 074.8 65 53.2 56 643.8 920... 22 2 97 425 20 059.9 72 327.2 37 975. Sokertehtassa on käytetty 2484067 k g raakasokera, arvo 20920400 mk. Samana vuonna ol puhdstetun sokern tuont 024 696 k g a sen arvo 560553 mk. Tuotanto nousee 25322290 kloon sokera, on ka arvo on 97 633000 mk. Karam ell-, marmelaat-, kaakao- a suklaatehtassa on kulutettu van ulkomasta sokera 2002900 markan arvosta. Seuraavasta yhdstelm ästä näkyy palovnapolttm oen a hvatehtaden raaka-aneen kulutus a tuotanto: Vd sockerbruken hava år 920 använts 2484067 k g råsocker, värda 20 920400 mk. Im porten av raffnerat socker var under samma år 024 696 k g med ett värde av 5 60 553 mk. Tllverk n n gen uppgck tll 25 332 290 k g socker med ett värde av 07 633 000 mk. Vd kararm-ll-, marmelad-, kakaî- och chokladfabrkerna har förbrukats utländskt socker tll ett värde av 20 02 900 mk. Förbruknngen av råvara och tllverknngen vd brännvnsbrännererna och ästfabrkerna fram gå av fölande sffror: Vuonna. År. Käytetty vla. Förbrukad u' o- masta. tonna, utländsk, ton. spannmål. Hela tllverknngsvärdet kotmasta tonna. nhenmsk ton. arvo yhteensä väld tllsammans 000-mk. Peruna auloa. Potatsmöl. tonna. ton. 000-mk. raakaväkvnaa, 000-ltron. råsprt. 000-tal lter. Valmstettu : Tllver. cat: polttoväkvnaa, OUO-ltron. brännsprt, 000-tal lter. hvaa, tonna. äst, ton. Koko tuotannon arvo, 000-mk. 93.. 6 558.5 3 98.8 83.8 94.7 3.9 5 292. s 9.7 ) 08.3 4 668 6 9G.. 4 876.7 409. ( 3 605.8 203.5 502.6 777.0 470.3 3 978.9 97.. 3 609.5 256.9 2 553. 48.9 870.2 485.3 970.4 5 327.7 98.. 35.3 822.3 588.0 0.3 222.7 333.8.3 92.5 3 436.; 99.. 55 9 70 o 4 680.7 45.e 640. s 368.3.8 563.2 3643. 920.. 273.4 04. 9 836.9 224.0 025. o 866.0 58.0 0.5 30 340. ') Shen lsäks 520 000 paketta. ) D ärtll 520 000 paket. Teollsuustlasto v. 920. In du strstatstk år 920. 4

26 Kulutetun raakatupakan (tupakanlehten a varsen) määrää sekä tuotannon suuruutta tärkemmssä tuotantolaessa valasevat seuraavat luvut: M ängden nom tobaksfabrkerna förbrukad råtobak (blad ocb stälk) samt tllverknngen s storlek avseende å huvudprodukterna belysas av efterfölande tabell: Käytetty raakatupakkaa : Förbrukad råtobak : Valmstettu : - Tllverkat: Vuonna. År. tonna. ton. 000-mk. skarea, mlle. cgarrer, mlle. savukketa, mlle. cgarretter. mlle. toppa- a suutupakkaa, tonna. Kardus- o. tuggtobak, ton. nuuskaa, tonna. snus, ton.. 3 806.7 9 93. 69 290 838 654 32. 36.2 98. 96. 4 962.7 7 55.4 66 449 3 683 909 277 9 367.9 97. 4 907. 24028.0 48 056 2 78 284 056.8 332.8 98. 2 469.6 32 493 2 20 59 70 733 56 6 220. o 99. 798.4 55 636.0 367 2 40 66 9.3 62.5 920.. 2 75.0 55 063.9 20 2 786 274 559.0 59.2 Jos valm stettuhn määrn lsätään tuonnn määrä a stä vähennetään vennn määrä, nn saadaan oman maan kulutus. Täten saadaan vuodelta 920 seuraavat luvut, ollon 200 skarn on edelly te tty panavan yhden klon a 000 paperossn yhtä palon: L ä g g e s tll allt det som tllverkats landet det som m porterats och fråndrages allt som exporterats, sâ erhålles den mängd, som konsumerats landet. P å detta sä.tt erhållas fölande tal för år 920, varvd 200 cgarrer antagts väga k g och 000 cgarretter lka m ycket: Skarea, Cgarrer. m lle. Savukketa, Cgarretter, m lle. P pputupakkaa, tonna. R öktobak, ton. Nuuskaa. ton na. Snus, ton Valm stettu T llverk a d e... 20 2 786 274 559.0 59.2 Tuotu Im p o rtera d e... 989 855 3.8 Yhteensä Summa 2 00 2 786 629 572.8 59.2 V e ty E xporterade... 3 806 0.9 Kulutettu Förbrukade 2 00 2 782 823 572.8 58.8 K ok o kulutuksen arvo taasen saadaan seuraa- Värdet av hela förbruknngen fås åter på fö l valla tavalla: an de sätt: Valmstuksen arvo Värdet av tllverkn n gen... 37 975 00 mk Tuotuen skaren arvo Värdet av m porterade c g a rre r... 835 05 savukkeden arvo Värdet av m porterade cga rretter... 7 47 Tuodun ppputupakan y. m. arvo Värdet av mporterad röktobak m. m. 477 797 > nuuskan arvo Värdet av m porterat sn u s... 402 Yhteensä Summa 39 305 767 mk Vennn arvo Värdet av e x p o rte n... 40 833 Kulutuksen arvo Värdet av förbruknngen 38 894 934 mk Maan koko väklukua slmälläptäen tulee D etta belopp, fördelat på landets mantalsskrvna Lästä määrästä 0 mk 68 p. asukasta koht. befolknng, ger 0 mk 68 p. per nvånare.

27 R avnto- a nautntoaneteollsuuden työpakat akautuvat omstaen mukaan seuraavast: P å ägarna fördela sg arbetsställena nom närngs- och nutnngsm edelsndustren sålunda: työpakkoa. a rb e ts s tä lle n. ty ö n tek ö tä. arbetare. tuotantoarvo, tllv erk n. varde. 000-mk. ykstyset henklöt ensklda p e rs o n e r... 7 439 93 224.8 osuuskunnat andelslag... 38 40 58 62.6 osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag 78 6 000 8 8 8 9 9 6.3 kunnat kommuner...... 4 380.o valto statsverket... 4 35 23 025.3 Valastus-, vomansrto- a vesohtolatokset. Tämän teollsuusryhmän kehtystä valasee seuraava taulukko : Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsndustr. U tvecklngen nom denna ndustrgrupp belyses av efterfölande tabell: Vuonna. Ar. Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Itaaka-aneden arvo. Båämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 93... 73 2 5 3 3 8 8 2 044. 88.6 734.9 96... 07 2 5 3 69 654 2 393.2 23.3 9 035.3 ' 97... 95 50 72 22 5 546.8 964.0 27 757.3 ; 98... 98 453 66 332 8 845. 2 932.4 34 556.5 99... 08 6 0 86 66 75.2 6 536.0 60 22.0 920... 32 2 053 9 67 20 379.3 8 94.2 00 752. Kulutetun raaka-aneen arvon ovat lm ottaneet anoastan kaasulatokset. Erlasten omstaen kesken akautuvat ty ö pakat seuraavast: Värdet av förbrukad råvara anges endast för gasverken. P å olka slag av ägare fördela sg arbetsställena sålunda: työpakkoa. arbetsställen. työntekötä. arbetare. tuotantoarvo, tlv erk n. värde 000-mk. ykstvset henklöt ensklda p erson er... G 36 427.7 osuuskunnat a n d e ls la g... 2 5 8 6.7 osake- a muut yhtöt akte- och övrga bolag 69 76 38 38.8 kunnat kommuner... 47 24 58 94.6 valto statsverket... 8 55 2 9 4.3 Graafllncn teollsuus. Tämän teollsuusryhmän olo t ovat kuutena vm e vuonna o lleet seuraavat: Orafsb ndustr. Inom denna grupp hava fö r hållandena under de sex senaste åren gestaltat sg såsom franogår av nedanstående: Vuonna. År Työntekötä. Arbetare. Käyttövoma. Drvkraft. H V. - H. K. Palkkaus. Avlönng. 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Raaka-aneden arvo. Råämnenas värde. 000-mk. Tuotantoarvo. Tllverknngens värde. 000-mk. 9 3... 52 3 459 720 5 077.9 4 465.4 3 79.7 9 6... 54 3 362 7 9 6 5 637 9 7 657.2 9 452.3 9 7... 44 3 527 779 9 379.4 537.9 28 689.2 9 8... 37 3 560 805 4 38.6 6 492.9 40 8.39.8 9 9... 40 4 225 922 28 302. o 28 942.2 77 2.0 92 0... 6 4 5 2 370 45 582.0 4 5 3.5 943.7

28 Kulutetun papern arvoks on lm otettu 36 824 300 mk. Valton omstamat kaks työpakkaa ovat V altoneuvoston krapano maan suurn svlkrapano a Suomen Lem akonttor, ossa kartta-, post- y. m. m erkt panetaan. V ärdet av det konsumerade papperet har uppgvts tll 36 824 300 mk. D e tvänn e statsverket tllh örga arbetställena äro Statsrådets trycker landets största cvltrycker och Fnlands Stämpelkontor, där kartamärken, postmärken och dylkt tryckas. Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus. Tällä vm esellä ryhm ällä e ole suurempaa merktystä, a shen kuuluu anoastaan muutama aoneuvotehtata, lelutehtata y. m. Tuotantoarvonsa mukaan akautuvat teollsuuslatokset a nden työntekät erkseen kaupungessa a maaseudulla seuraavast: Industr, som e är att hänföras tll föregående grupper. Denna ssta grupp är utan större betydelse och om fattar endast några åkdonsfabr- ker, leksaksfabrker m. m. M ed hänsyn tll tllverknn gsvärdet fördela sg arbetsställena och deras arbetare städerna och på landsbygden sålunda: V alm stusarvo : T llverknngsvärde : K aupungt: : S täder : työpakk. arbetsst. ty ö u t arbetare. M aaseutu : Landsbygd : työpakk. tyont. arbetsst. arbetare. Koko m aa: Hela landet : työpakk. työntek. arb etsst. arbetare. lm ottam atta cke a n g v e t... 9 80 46 2 09 65 2 892 alle under 5 000 m k... 5 000 20 000... 2 8 8 8 0 89 20 000 50 000... 6 59 80 633 96 692 50 000 00 000... 35 63 53 25 288 828 00 000 500 000... 637 f 254 555 7 029 92 3 283 500 000 000 000... 250 4 873 79 4 784 429 9 657 000000 mk a enemmän och mera 453 46 734 388 42 055 84 88 789 Yhteensä Summa 52 59 342 409 57 888 2 92 7 230 Ensm äseen ryhmään, työpakkohn, oden tuotantoarvoa e ole lm otettu, kuuluvat epätsenäset koraustyöpaat. Ryhm n, ossa tuotantoarvo on alle 00 OuO mk, saattaa kuulua varsn huomattavakn tehdaslatoksa, oden valmstus on äänyt vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta outunut sesomaan suurmman osan vuotta. Jos vertaa yllä o leva lukua vastaavn lukuhn edellsltä vuoslta, huomaa lukuen säännöllsest laskevan sellasten työpakkoen ryhmssä, oden D en första gruppen, arbetsställen utan angvet tllverknngsvärde, om fattar mndre reparatonsverkstäder. T ll de grupper, nom vlka produktonsvärdet uppgår tll m ndre än 00 000 mk, hör även en mängd m ycket betydande fabrker, vlkas produkton uppgått tll en obetydlghet, emedan de av skäl eller annat stått under största delen av året. Jäm för man ovannämnda sffror med m otsvarande sffror för föregående år, fnner man, att talen regelbundet gått ned för de grupper av arbetsställen, vlkas tllverk n n g varerar från 5000 ända tll 50000 mk, medan de b etyd lgt gått upp för de största nrättnngarna med ett produktonsvärde överstgande 000 000 mk. D etta beror delvs på förhönngen av prsnvån, men delvs även på öknng av produktonen. D fferen tuotantoarvo on 5 000 a 50 000 markan välllä, kun ne taas ovat sangen runsaast kohonneet nssä, oden tuotantoarvo on 000 000 markkaa ta stä enemmän. Tämä rppuu osttan rahan arvon alentumsesta osttan tuotannon lsääntymsestä. Erotukset er ryhmssä käyvät lm seuraa vsta luvusta: serna nom de olka grupperna fram gå av fölande sffror: Valm stusarvo : Työpakkoa : A rbetsställen: T yöntekötä : Arbetare : Tllverknngsvärde : 98 99 920 98 99 920 20 000 50 000 m k... 354 80 96 2 80 949 692 50 000 00 000... 369 394 288 3 466 2 73 828 00 000 500 000 >... 77 040 92 5 889 4 627 3 283 500 000 000 000... 23 298 429 9 586 0 457 9 657 000 000 mk a enemmän och mera 308 57 84 45 367 62 286 88 789

29 Sen sekan valasemseks, montako työntekää tulee keskmäärn kutakn teollsuuslkettä koht edellämantussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Fölan de sffror utvsa huru många arbetare m edeltal, som komma på vare arbetsställe nom här ovan angvna grupper: T uotantoarvo: Tllverknngsvärde : Työntek. työp.koht. Arbetare per arbetsställe. lm ottam atta eke angvet.... 44.5 alle under 5 000 mk... 5 000 20 000 m k... 8.9 20 000 50 000 7.2 50 000 00 000 6.3 Omstaen mukaan akautuvat teollsuuslkkeet seuraa valla tavalla: O m staat: A gare: Tu otan toarvo: Tllverknngsvärde : Työn tek. työp. koht. Arbetare per arbetsställe. 00 000 500 000 mk.... 500 000 000 (.00 22.5 000 000 mk a enemmän och mera ( 5.6 Kakk lkeet A lla arbetsställen 40. I avseende tll ägarna fördela sg arbetsställena på fölande sätt: K au p u n g t :; Städer: työpakk. arbetsst. työnt. arbetare. M aaseutu : L andsbygd : työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. Koko m aa: H ela lan d et: työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. Ykstyset henklöt Ensklda personer.. 547 6 389 376 4 95 923 340 Osuuskunnat A n delslag., 49 760 44 539 93 299 Osake- a muut yhtöt A k te och övrga bolag... 845 47 256 959 586 804 98 442 Kunnat K om m u ner... 5 304 0 73 6 477 Valto Statsverket... 20 3 633 20 039 40 4 672 Yhteensä Summa 52 59 342 409 57 888 2 92 7 230 Jos ätämme pos ne verrattan harvat la tokset, otka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle a valto lle, nn akautuvat ykstysten henklöden sekä osake- a muden yhtöden om stamat lkkeet er tuotantoryhm n seuraavast : Utlämnar man de rela tvt fåtalga nrättnngar, som tllh öra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer samt akte- och övrga bolag, på fölande sätt nom de olka grupper arbetsställena ndelats med avseende å tllverknngsvärdet: Tuotantoarvo : Y kstyset: h en klöt : Ensklda personer: Osake- a m uut y h tö t: A k te- och övrga b olag: Tllverknngsvärde : työpakkoa. työntekötä. työpakkoa. työntekötä. arbetsställen. arbetare. arbetsställen. arbetare. lm ottam atta cke a n g v e t... 2 5 60 2 803 5 000 20 000 s>... 5 8 4 56 20 000 50 000... 43 236 4 334 50 000 00 000... 39 67 28 025 00 000 500 000... 53 3 942 605 8 62 500 000 000 000... 6 200 280 7 023 000 000 mk a enemmän och mera 05 4 358 686 78 580 Yhteensä Summa 923 340 804 98 442 Tästä näkyy osake- a muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun älkmässsä on keskmäärn 2.5 työntekää, on vastaava luku ed ellsssä 54.6. Y kstysten henklöden a yhtöden omstamen lkkeden eroavasuutta teollsuuslaettan valasee seuraava taulukko: H är framträder skllnaden mellan arbetsställen, som ägas av ensklda p erson er' och av akte- eller andra bolag. Medan de förra m e deltal hava 2.5 arbetare, är motsvarande tal för de senare 54 6. I fölande tabell framträder skllnaden en lgt ndustrart m ellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer och av akte- och övrga bolag:

30 Teollsusla. Industrart. Ykstyset henklöt. Ensklda personer. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Osake- a muut yhtöt., Akte- och övrga bolag: Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. M alm nnosto M alm uppfordrng... 4 2 5 086.4 Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- ocl m e t a l lf ö r ä d l n g s v e r k... 87 73 25 504.8 66 3 709 2650.0; Konepaat Mekanska verk städ er.... 6 88 24 963.9 20 2 363 42 649.9 H enom p koneteollsuus Fnare masknndustr... 26 434.3 5 98 2 386.3 K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus ; Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr 92 035 9 584.4 9 ( 856 25 475.6 Kem allsa valm steta tuottava teoll... lnd. för tlv. av kemska preparater 2 303 9 23.9 43 553 67 473.4: Terva-, öly-, kum- y. m. s. teollsuus I Tär-, ole-, gumm- o. övr. såd. rdustr 9 23 6 777.2 65 985 27 320.3 Nahka- a karvateollsuus Läder- ooh hårndu str... 7 743 50 897.3 lo 4 674 352 863. o; Kutom ateollsuus Textlndustr.... 98 577 6 552.6 44 5 595 80048.9' Paperteollsuus Pappersndustr.... 22 694 7 975.2 54 5 405 26 730.0' Puuteollsuus T rä n d u s tr... 204 3 464 0 60.5 432 26 645 90 49.4 R avnto- a nautntoaneteollsuus ; Närngs- ooh nutnngsmedolsndustr 7 439 93 224.8 78 6 000 888 996.3: Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverörngs-, ooh vattenlednngsndustr... 6 36 427.7 69 76 38 38.8 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr 20 254 6 329.0 3 3 549 0307. Edellsn kuulumaton teollsuus T l föregående e hänförlg n d u s tr... 3 5 3 098.6 82 4 095.3 Yhteensä Summa 923 340 52 504. o 804 98 442 5 347 783.0 Osuuskunten, kunten a valton m erktys teollsuustomnnan harottana on varsn vähänen, kuten seuraavat luvut osottavat: Synnerlgen rnga är andelslagens, kommunernas samt statsverkets betydelse nom den ndustrella produktonen, vlk et framgår av föl. sffror: Teollsuusla. Industrart. 3 303 O Työpakkoa. Arbetsställen. m «S a Ös. Arbetare. Työntekötä. Andelslag. Kunnat. Kommuner. Valto. Statsverket. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Työpakkoa. : Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. ; Työpakkoa. Arbetsställen. : Työntek ötä. Arbetare. 000-mk. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- ooh m eta llfö rä d ln g s v e rk... 22 07.7 Konepaat Mekanska verkstäder.. 6 43 856.c 3 27 704.8 3 3 284 8 53.6 K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- 0. torvndustr 4 95 2 74.6 3 08. 808.8 8 92.4 Kem allsa valm steta tuottava teoll. Ind. för tllv. av kemska preparater 97 328. -- 9 5 026.9 Terva-, öly-, kum- y. m. s. teollsuus Tär-, ole-, gunn- 0. övr. såd. ndustr 78.9 -- Nahka- a karvateoll. Lader- 0. härnd. 2 43 3 789.5 -- Kutom ateollsuus T e x tln d u s tr... 2 0 5 308. ------ Paperteollsuus Pappersndustr... 9 432.4 3 555.0 Puuteollsuus Trändustr... 8 6 3 052.6 6 82 2 6.2 0 828 2 740.2 R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr 37 400 58 29.7 4 380.Ô 4 35 23 025.3 Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, k raftöverförngs- och vattenlednngsndustr.. 2 5 86.7 47 24 58 94.6 8 55 2 94.8 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr 7 2 3 440 6 5 240. 2 22 6 026.9 Yhteensä Summa 92 298 93 34.5 6 4 7 7 6486.5 40 4 672 40 894.6

3 E r omstaaryhmen m erktystä teollsuudessamme valasee y llä oleven absoluuttsten lukuen lsäks seuraava taulukko, osta teollsuus- laettan käy lm, montako prosentta kussakn omstaaryhmässä työntekän luku ol työntekän koko määrästä sekä montako prosentta valm stusarvo ol valm stuksen koko arvosta. D e särsklda nnehavargruppernas betydelse för vår ndustr belyses av ovanstående absoluta sffror samt dessutom av fölande tabell, vlken utvsar huru många procent de särsklda gruppernas arbetarantal utgorde av hela arbetarantalet och huru mänga procent deras tllverknngsvärde utgorde av tllverkn ngen s hela värde nom de olka ndustrgrenarna. Teollsuusla. Industrort. : Työntekät /0:na työ- Tuotannon bruttoarvo pakossa, ota %:na työpakossa, ota omstvat: omstvat Arbetare % vd arbcts- Tllverknngens bruttoställen, som ägdes av: värde /, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Malm nnosto M a lm u p p fo rd rn g... 00.o 00.o loo.o loo.o Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och m eta llförä d ln gsverk... 6.0 83.5 0.5 loo.o 0.7 88.8 0.5 loo.o Konepaat Mekanska v e rk s tä d e r... 4.9 74.3 0.9 0.2 9.7 loo.o 4.7 77.6 2.2 0. 5 4 loo.o H enom p koneteollsuus Enare masknndustr... 2.0 79.0 loo.o 5.4 84.6 00 o K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr.. 2.6 83.6 2.4 I s 0. loo.o 8.2 90.. 0.5 O. loo.o K em allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverkn ng av kemska preparater... 4.6 74.9 4.7 0.8 loo.o 0.8 79.5 3.8 5.9 loo.o Terva-, öly-, kum-. m. s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- o. övr. sådan ndustr l l. 88. O. loo.o 5.0 94.9 O. loo.o Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr... 3.4 84.0 2.6 _ loo.o 2.5 86.6 0.9 loo.o Kutom ateollsuus T extln d u str... 9. 90.3 0.6 luo.o 7. 92.3 0.6 loo.o Paperteollsuus Pappersndustr... '. 4.3 95.4 0. 0.2 loo.o.5 98.4 0.03] 0. loo.o Puuteollsuus Trändustr.... 85? 0.2 O.s 2.700.0 9.9 87.5 0.3 0.2 2. loo.o Ravnto- a nautntoaneteollsuus N ä rngs- och nutnngsm edelsndustr... 8.0 75.2 5.0 0.7 6.5 76.4 5.0 O. 2.0 Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vatten lednngsn dustr....8 34.9 0.2 60.4 2.700.0 0.4 38. O. 58.5 2.9 loo.o Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr.. 6. 85.5 2.9 0.4 5. loo.o 5.3 86.5 2.9 0.2 5. loo.o Edellsn kuulumaton teollsuus T l föregående e hänförlg n d u s tr... 38.7 6 3 LOO.o 43. 56.9 00 0: Kakk teollsuudet Alla ndustrer 9.7 84.0..2 : O O o 8.5 86.7.5.0 2.3 loo.o Nämä suhdeluvut osottavat, että osake- a muden yhtöden rnnalla muut yrttääryhm ät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle 84.0 /0 a koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 86.7 % Työntekät. Snä ulkasematta ätetyssä, taulussa, oka akasemmassa tlastoulkasussa ol 6-ntena on teollsuuslaettan tetoa osttan työntekän todellsesta luvusta nnä nelänä er aankohtana, osta tetoa annetaan, osttan työntekän käaosta: A v dessa proportonstal framgår, att äm förelse med akte- och andra bolag de övrga fö retagargrupperna nom landets ndustr äro av särdeles rnga betydelse. A v hela antalet ndustrarbetare kom på aktebolagens del 84.0 % och av hela ndustrtllvorknngens bruttovärde 86.7 % Arbetarne. den opublcerade tabell, som don tdgare statstska publkatonen ngck som tabell N :o 6, meddelas upplysnngar dels angående det verk lga antalet arbetare vd de fyra olka tdpunkter av året, för vlka uppgfter läm nas, dels uppgfter angående arbetarnes åldersfördeln ng:

32 Työntekän todellnen lukumäärä koko maassa nelännesvuosttan ol: D e t verk lga antalet arbetare kvartalsvs hela landet var: M ehä ;: Män : N asa : - K v n n o r: Yhteensä : Sum ma: luku. muutos. * luku. muutos. luku. muutos. antal. ändrng. antal. ändrng. antal. ändrng. p :nä tam m k. den anuar 65 679 35 432 0 ' huhtk. a p r l... 72 67 + 0 6 % 39 340 +.0 % 957 + 0.7 % henäk. u l... 77 485 + 6.7 44 57 + 3.2 22 002 + 9.0 t> 0 lokak. oktober.... 75 54 3.0 42 33 5.0 7 467 3.7 Vastaavat luvut kaupungessa a maaseudulla olvat: F ör städer ooh landsbygd var antalet arbetare: K a u p u n g t : S tä d e r: M aaseu tu : L a n d s b y g d luku. m uutos. luku. m uutos. antal. ä n d rn g. antal. ä n d rn g. p:nä tammk. den anuar.... 54 645 46 466 huhtk. a p r l... 58 04 + 6.2 % 58 96 + 6.0 % henäk. u l... 59 95 -(- 3.3 P 62 05 + 5. lokak. oktober... 59 850 0.2 P 57 67 7. Seuraavat luvut osottavat palonko er teo llsuudenhaarossa ol työn tekötä kunkn vuosnelänneksen alussa a m llasa muutoksa lukumäärässä on ana edellseen vuosnelännekseen verraten tapahtunut: Fölan de tal angva antalet arbetare, som sysselsattes de olka ndustrerna böran av vare kvartal år 920 och de förändrngar, som detta avseende nträdde gentem ot föregående kvartal: Tam m k. H u htk. Muutos. H enäk. Muutos. Lokak. Muutos. p:nä. p:nä. Andrng. p:nä. A ndrn g. p:nft. Andrng. anuar. aprl. X ul. o k tob e r. 0 0/ /o <9 + 6.8 2 349.2 2 50 M etallt. (4 ens. teoll. ryh.) M etallndustr (de 4 första yrkesgr.).... 20 224 2 605 + 0.8 K v -, sav-, las-, hl- a tu rveteollsus Sten-, er-, glas-, ko- och to rv n d u s tr... 4 649 5 7 + 22.8 0 723 + 87.8 7 405 30.9 K em allsa valm st. tuottava teoll. Ind. för tllv. av kemska preparater 999 2 076 + 3.9 997 3.8 2 089 + 4.6 Terva-, öly-, kum- y.m.s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- och ö v rg sådan n d u str... 986 026 + 4. 02.4 050 + 3.8 Nahka- a karvateollsuus Läder- och h å rn d u str... 4 548 5 050 +.0 4 99 - - 2.6 5 282 4-7.4 Kutom ateollsuus Textlndu str.. 6 85 7 06 + 5.7 7 235 + 0.8 7 436 +.2 Paperteollsuus Pappersndustr.. 4 70 6 203 + 0.2 6 48 +.7 6 202 7 Puuteollsuus Trändustr... 2449 2967 J-20.S 33 72 + 5.6 3 976 5.2 R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- o. nutnngsmedelsndustr 7 305 7 622 -- 4.3 8 059 -L 5.7 7 879 2.2 Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenednngsndustr 989 965.2 2 053 + 4.5 2 2 8 -- 3 7 Graafllnen teollsuus Grafsk nd. 4 062 4 5 +. 3 4 7 6 H -. 5 4 238 +.5 E dellsn kuulumaton teollsuus T ll föregående e hänförlg ndustr 34 3..0 286 - - 8.0 272 4. 9 Työntekän käsuh tetä valasevat seuraavat luvut : Arbetarnes åldersfördelnng belyses av fölande sffror : män : m ehet : h a set: k vn n or : k a kk työnt.: alla arbetare: 99. 920. 99. 920. 99. 920. alle 5 vuoden under 5 å r... 0.9 % 0.8 % 0.8 % 0.6 % 0.9 % 0.7 % 5 7 vuotaat 5 7 å r... 7. * 7.3 * 8.6 8.5 t> 7.6 7.7 8 v. täyttäneet fylld a 8 år.... 92.0 9.9 9 0.6 * 90.9 9.5 9.6 Yhteensä Summa loo.o /o loo.o % loo.o % loo.o % loo.o % loo.o %

03 Sotatarpede lsääntynyt valm stus a puute mespuolssta työnteköstä on sotaakäyvssä massa ohtanut shen, että sodan akana nasa on entstä suuremmassa määrässä ryh dytty käyttämään teollsuuden palveluksessa. M elläkn vodaan havata huomattava lsäys naspuolsen työvom an käyttämsessä, kun ernäsllä alolla on turvauduttu naspuolseen työvom aan suuremmassa määrässä kun akasemmn. V. 93 ol näet nastyöläsä van 27.8 %, mutta o v. 96 3.4, v. 98 34.7 a v. 920 35.9 /0. Vuodesta 99 8 vuotta nuorempen työn tekän absoluuttnen luku on lsääntynyt 8 henklöstä 9890:een, mutta suhteellnen luku v ä hentyn yt 8.5%:sta 8.4 % :n, o llo n prosenttluku on otettu työntekän koko luvusta. M oottort. Johdannossa o on manttu, että vom akoneta esttävä taulu (Taulu 3) on kokonaan uusttu. Stä huolm atta prm äärm ootto- ren lukua a vomamäärää koskevat tedot ovat verrannollsa akasempen vuosen tetoen kanssa. Sen saan akasemmlta vuoslta e ole olemassa tetoa stä, suurko määrä tästä v o masta käytt suoranasest tehdaskoneta a suurko osa stä tarvttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prm äärvom a v. vuosna käy lm seuraavasta: 920 a lähnnä edellsnä D en stegrade verksam heten fö r krgsändamål ooh brsten pâ manlga arbetare hava de k rgförande länderna åstadkommt att kvn n lg arbetskraft under k rget m ycket högre grad än tll- förene kom m t tll användnng ndustrens tänst. Ä v e n hos oss kan en cke ob etydlg öknng av den kvnnlga arbetskraften akttagas, det att nom vssa branscher kvn n lg arhetskraft anltas högre grad än tdgare. A r 93 utgorde nämlgen antalet kvnnlga arbetare endast 27.8 %, men redan år 96 3.4 /0, år 98 34.7 % och år 920 35.9%. D et absoluta antalet arbetare under 8 år har från år 99 ökats från 8 personer t ll 9 890, men deras relatva antal mnskats från 8.5 % tll 8.4 %, varvd procenttalet beräknats av arbetar- nes hela antal. M otorer. I nlednngen har redan framhållts, att tabellen rörande användnngen av kraftmaskner (Tabell 3) helt och hållet förändrats. D et oaktat kunna uppgfterna över antalet prm ärm otorer och deras drvkraft ämföras med uppgfterna från tdgare år. D ärem ot förefnnas cke uppgfter fö r tdgare år över den del av drvkraften, som användes I:o för drekt drft av fabrksmaskmaskner och II:o för drft av elektrctetsgeneratorer. Storleken av den prmära drvkraften år 9^0 och under de närmast föregående åren fram går av fölande sffror: V esmoottoreta. Höyrymoottoreta. Vattenmotorer. Ångmotorer. Kaasu- a öly-. moottoreta. Yhteensä Vuos. Vespyörä Turbneta Mänttäkoneta Turpneta Gas- och ole- teh. hv. Å r. Vattenhul Turbner. Kolvmaskner Turbner mofcorer. Summa _ eff. hk. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. 'teh. hv. luku. teh. hv. antal. ek. hk. antal. eff. hk. antal. ; eff. hk. antal, eff. hk. antal. eff. hk. 93, 025 9 978 I 66 38 679 692 04 209 3 26 407 329 8 800 283 073 96 828 8 724 779 56 049 460 97 794 9 44 6 437' 45 38 029 97 678 0542 658) 53 884 328 94 225 36: 53 56 36 686 323 853 98. 672 7 636, 720 5024 245 86 953 42 48 596 433 2 079 306 288 99 542 5 977 54 6382 335 9 90 26 55 962 640 5 595 330 87 920 9' 432 69744 08 32 93 356 4 73 236 276 246 323 593 Vom akoneden hevosvom am äärä on v. 920 edellseen vuoteen verraten vähentynyt. Täm ä ohtuu stä, että tänä vuonna on verom yllyt ätetty tlastosta pos. Taulukko osottaa, että m yllyen vom akoneet o lva t pääasassa ves- m oottoreta, veläpä suureks osaks alkeellsnta laa, nm. vespyörä. D rvkraftens storlek hästkrafter har år 920 äm förelse med föregående år undergått en mnsknng. D etta beror på att tullm ölkvarnarna år 920 bortlämnats ur statstken. Tabellen utvsar, att kraftmasknerna vd kvarnarna tll största delen utgordes av vattenm otorer, tll betydande del av prm tvaste slag, d. v. s. vattenhul. Teollsuustlasto v. 920. Indu strstatstk år 920. 5

34 Yleskuvan prm äärvom an käytöstä sekä sähköm oottoren vomamäärästä antavat teollsuuslattan seuraavat, tehokkaden hevosvom en määrä lm asevat luvut. En bld av användnngen av den prmära drvkraften samt drvkraftens storlek hos de elek trska m otorerna nom de olka ndustrgrenarna orhälles av fölande sffror, som utvsa effektva hästkrafter. T e o l l s u u s l a. I n d u s t r a rt. koneden välttömään käyttöön för omedelbar drft av maskner vespyörä a -turbneta, vattenhul o. turbner. öly- a kaasumoottoreta. ole- och gdsmotorer. höyrykoneta a turbneta. ångmaskner o. turbner. Prmäärmoottoreta on käytetty Av prmärmotorema hava använts summa. yhteensä, sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elektrctetsgeneratorer. vespyörä a -tutbneta. vattenhul o. -turbner. höyrykoneta a ; -turbneta. ångmaskner o. -turbner. öly- a kaasu- moottoreta, ole- o. gasmotorer. summa. yhteensä. Elektrska motorer. Sähkömoottort. Voma, oka välttömäst käyttää tehdaskoneta. Drvkraft för omedelbar drft af fabrksmaskner. M alm nnosto Malmuppfordr. Sulatot a m etallen alost. lat. 20 0 30 620 620 537) 667 Sm ält- o. m etallförädl.-verk 4 098 2 795 302 7 95 2 479 295.80 2 954 4 55 70 K onepaat Mek. v erk stä d er.. 803 2 532 585 3 920 240 552 825 2 67 8 645 22 565 H enom p koneteollsuus F nare m askn ndustr... K v -, sav-, las-, h l-a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, 25 25 68 93 ko- o. torvndustr... Kem allnen teollsuus K e 36 4 364 724 52 3 626 6 3 632 8 734; 8 858 msk ndustr... 447 869 3 329 2 200 55 20 2 275 4 767 6 096 Terva-, öly- y. m. s. teollsuus Tär-, ole- o. ö. s. n d u str.. 85 562 23 870 52 52 807 677 Nahka- a karvateollsuus Läder o. hårndu str... 44 227 22 393 330 763 50 43 3 66 5 009; Kutom ateollsuus Textlnd. 3 232 0 699 2 582 6 53 5 530 5 053 5 0 698 8 592 25 05; Paperteollsuus Pappersnd. 68 909 9 572 8 78 499 2886 7 255 25 2966 45 644 2443 Puuteollsuus Trändustr.. 3 444 34 258 25 38 97 45 6 030 90 6 67 2 00 59 927; R avnto -a nautntoaneteoll. Närngs- o. nutnngsmed. nd. 384 4 94 68 5 979 75 200 428 2 603 7 302 3 28 Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteoll. Belysnngs-, kraftöverförn gs-o. vatten lednngsndustr... 225 790 205 220 3 820 63 835 4 224 99 879 8 45 9 67P Graafllnen teollsuus Grafsk n d u s t r... 4 4 2 2 2 356 2 370; E dellsn kuulumaton teoll. Industr som e är att hänföras tll föregående grupper 25 8 43 202 245; Kakk teollsuud. A lla ndust. 8 932 72 727 65246 765 O U 9 348 6 063 62 422 35 246296 47 Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät. Työpakat on entsen ulkasun taulussa 0 aettu sekä tuotantoarvon että työntekän lukumäärän mukaan, m käl on ollu t mahdollsta. Tällasta akoa e kutenkaan voda ana tomttaa, sllä erässä tapauksssa 0 kahdesta työpakasta lm otettu osttan työntekät yhtesest, osttan työntekät a tuotantoarvo yhtesest. Sentäkden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkoen yhtessumma yhteenlaskettaven summaa onkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukuen summakaan ole loo.o, vaan vähän penemp, a osottaa puuttuva prosenttluku puuttuva työpakkoa. Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare. En fördeln ng av arbetsställena både efter tllverknn gsvärdet och antalet arbetare har verkställts tabell 0 den föregående publkatonen, såvtt sådant vart m ölgt. En sådan fördelnng är cke alltd genom förbar, det att vssa fäll dels arbetarna, dels såväl arbetarna som tllverknn gsvärdet uppgvts gem ensam t fö r tvänne arbetsställen. D ärför är var och en av nedan upptagna grupper antalet arbetsställen någ o t större än addendernas summa. A v samma orsak utgör cke heller procenttalens summa vare grupp loo.o, utan n ågot mndre, varvd det resterande procenttalet hänför sg tll det resterande antalet arbetsställen.

35 Työpakkoa : A rbetsställen. T uotantoarvo: T llverknngsvärde: T yöntekötä: A rbetare: luku. antal. o- ' kakk. alla. Ilm ottam atta: Icke an gvet: alle 0 färre än 0... 8 2.3 0 00... 50 76.9 00 500... 7 0.8 05 5 000 20 000 mk: alle 0 färre än 0... 7 70.O 000... 3 30.0 0 20 000 50 000 mk: alle 0 färre än 0... 75 78. 0 00... 9 9.8 96 50 000 00 000 mk: alle 0 färre än 0... 232 80.6 0 00... 5 7.7 288 00^00 500 000 mk: alle 0 färre än 0... 662 55.6 0 00... 500 4.9 00500... 4 0.3 92 500000 mk a enemmän och däröver: alle 0 färre än 0... 40.o 000... 856 67.4 00-500... 232 8.3 500 000... 5.2 000 a enemmän och fe re.. 3 0.2 270 K akk työpakat: A lla arbetsställen: alle 0 färre än 0... 24 38.6 0-00... 479 50.6 00500... 243 8.3 500 000... 5 0.5 000 a enemmän och flere.. 3 0. 2 92 Tomnnassa sattuneet keskeytykset. Entnen taulu valasee työpakossa sattuneta keskeytyksä. Nämä keskeytykset akautuvat seuraavast er teollsuusryhm en kesken: Avbrott verksamheten. Den bortlämnado tabellen N :o belyser de avbrott arbetet, som ägt rum vd arbetsställena. Dessa avbrott fördela sg på ndustrgrupperna på fölande sätt: Työpakkoa, ossa on sattun u t sesauksa: A rbetsställen med avbrott: lu k u. % :na kaksta. Sesauksa. antal. 0/ av alla. Antal avbrott. Malm nnosto M alm uppfordrng... Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- ooh metallförädlngsverk... 20 3.0 2 K onepaat Mekanska verkstäder... 38 3.0 42 H enom p koneteollsuus Fnare m askn ndu str... K v-, sav-, las- hl- a turveteollsuus Sten-,' er-, glas-, ko- och to rv n d u s tr... 37 45.5 64 N stä tltehtassa D ärav te g e lb r u k... 74 63.2 86 Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk n n g av kemska p rep a ra ter... 2 36.8 25 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och ö v rg sådan n d u str... 37 43.6 44 Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr... 34 4.8 38 Kutom ateollsuus T e x tln d u str... 60 24.0 76 Paperteollsuus Pappersndustr... 33 8.5 39 Puuteollsuus Trändustr... 302 45.8. 42 N stä sahossa a höyläämössä Därav vd sågverk och h y v le r e r... 242 02.2 339 R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... 02 26.0 32 Valastus- y. m. teollsuus Belysnngs- m. fl. ndustrer.. 24 8.2 26 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... 2.2 2 E dellsn ryhm n kuulumaton teollsuus Industr, som e är att hänföras tll föregåen de grupper... 4 6.7 5 Yhteensä Summa 84 27.9 026

36 M ed avseende å varaktgheten fördela sg av brotten på fölande sätt: Ptuutensa mukaan akautuvat työn keskeytykset seuraavast: luku. antal. / /o vähemmän kun yhden vk on K ortare td än en vecka.. 74 7.2 2 vkkoa veckor... 70 6.C 2 vkkoakuukaus 2 veckor månad... 45 4. 2 kuukautta m å n a d er... 77 7.3 2 3... 40 3.6... 0 0.7 4-5... 52 5. 5 6... 65 6.3 6 9... 80 7.8 9-2 d.... 00 Yhteensä Summa 3 026.3 loo.o Sattuneden työnsesausten syyks on lm otettu : Orsakerna tll de tm ade avbrotten hava upp- g vts vara: Ir. 97 år. 98 fc. 99 fc. 0 2 0 luku. luku. luku. lu ku. /0 / / 0 / antal. antal. antal. 7. antal. /o Sopmaton vuodenaka Oläm plg årstd... 27 9. 79 6.2 75.9 53 4.9 Sopmaton vedenkorkeus Olämylgt vattenstånd 8.3 7 0.5 6 2.5 49 4.8 Tulpalo E ldsvåda... 2 0.9 9 0.7 5 2.4 8.8 K oraukset Reparatoner... C O 4.3 45 3.6 6 8.4 220 22.0 Työnsesaukset A rb etsn s tä lle ls er... 697 Vararkko Konkurs.... 49.9 9.5 0 6 39 Raaka-aneen puute B rst på råvara... 93 3.8 90 5.0 86 29.5 l. l. l. l. T yö n puute B rst på a rb ete... 52 3.7 52 4. 25 3.9 83 8. Muut syyt Ö vrga orsaker... 237 7.0 866 68.4 88 29.8 73 6.9 Yhteensä Summa 396 O O o 267 O O o 63 O O o 026 O O o 00 3.5 O. 7.9 K un v. 97 non puolet (49.9 % ) kaksta työn- keskeytyksstä ol työnsesauksen, s. o. lakkoen a työnsulkuen aheuttama, olvat v. 98 työn- keskeytysten aheuttana pääasassa muut syyt. Tähän ryhmään on v e ty kakk välttöm äst kapnan aheuttamat keskeytykset. Vuodelle 99 on kuvaavaa, että raaka-aneen puute on aheuttanut varsn huomattavan määrän sesauksa (29.5 V. 920 taas suhteellsest suurmman määrän keskeytyksä ovat koraukset aheuttaneet (22.0 % ). Tämäkn puolestaan osottaa, että teollsuutemme vm eks manttuna vuonna työskente l vomakkaan nousun merkessä. H elsngssä, Kauppa- a Teollsuushalltuksen Tlastotom stossa, lokakuulla 922.. D å år 97 crka hälften (49.9 /0) av alla avbrott verksamheten voro förorsakade av arbetsnställelser, d. v. s. av streker och lockouter, föranleddes avbrotten år 98 huvudsaklgen av ö v rga orsaker. I denna grupp ha även ntagts de av upproret förorsakade avbrotten verksam heten. F ö r år 99 är kännetecknande, att hrst på råvara då förorsakade ett b etydlgt antal avbrott (29.5 %) Å r 920 har åter det rela tvt största antalet avbrott verksam heten förorsakats av reparatoner (22.0 /0). I sn mån utvsar även detta, att verksam heten nom vår ndustr under det sstnämnda året utvsade en stegrad lvaktghet. H elsngfors, å Handels- och Industrstyrelsens Statstska byrå, oktober 922. Vlho Ânnala.

Aakkosellnen luettelo tlastossa selostetusta erlaatussta tehtasta. Förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker. T e o ä u u s a t, Tlastollsen ryhmän numero. Industrslag. I Nummer den statstska grupperngen. Aokalutehtaat... X V Asfaltttehtaat... V 9 Dynamtttehtaat... V I 5 Erstysanetehtaat... V 3 Galvanomstehtaat... 3 Graf tttehdas V 2 Halkosahat X I 2 Hara- a svellntehtaat V III 7 lartstehtaat V II 2 H attutehtaat IX 5 llaultehtaat... II lllhappotehtaat... V I 2 Hvatehtaat... X II 20 Hllo- a mehutehtaat X II 3 Ilomapuukettmöt... X Huopatavaratehtaat... IX 9 Jalknetehtaat... V I II 2 Jauho- a suurmomylyt... X II 4 Järvmalmnnostopakat... I 3 Kaakao- a suklaatehtaat. X II 2 Kaakeltehtaat V 7 Kaasutehtaat... X I I I Kahvpaahtmot X II 4 Kalanverkkotehtaat... IX 22 Kalapanmot... X II 8 Kalkkkvlouhmot... V 2 Kalkktehtaat a -polttmot V 3 Karamell- a marmelaattehtaat X II 2 Karkea-, musta- a henotaetehtaat II 6 Kasvsvotehtaat... X II 6 Kaulustntehtaat... IX 4 Kehys- a penatehtaat... XI4 Kenotekosten kven valmstuslatokset... V 9 Kekstehtaat X II 8 Keramkktehdas... V 6 Kmrööktehtaat... :. V I 7 Kranstomot... X 7 Krapanot... X IV Krekuor- a paperpusstehtaat X 6 Kvennäsves- a vrvotusuomatehtaat... XTI 7 Kvlouhmot sekä kvenhakkuua homalatokset... ; V Kvpanot a kemgraafllset latokset X IV 2 ; Konepaat I l l ; Koneremmtehtaat IX 0 A sfaltguterer V 9 B agerer X II 7 B a n d v ä v e re r IX 6 Benm ölsfabrker och -stam p ar.. VT 4 Bleck- och plåtslagerer... II 9 B okbnderfabrker... X 7 B oktryckerer... X IV B o m u llsfa b rk e r... IX 4 B orst- och p e n selfa b rk e r...i V III 7 B rännvnsbrännerer och ästfab rker... X II 20 C ellulosafabrker... X 3 Cem entfabrker V 0 Cem ent- och asfaltg u terer sam t tllverknng av konstgord sten V Ckorefabrker X II 5 ; D ynan tfab rk er..., V I 5 D revfabrker... IX 7 E lektrska belysnngs- och kraft- ' överförngsverk... X I I I 2 E le k trsk a m askner och a p p a ra te r äm te nstallatoner, fabrker för tllverknng a v I l l 5 E lektrska sm ältverk I I 2 F a n e rfa b rk e r X I 4 F lfabrker... II 8 F ltv a ru fa b rk e r...( IX 9 f F sk n ätfab rk er... IX 22 ; F ärgerfabrker... IX 24 Färg- och fern ssfab rk er V II 9 G alvanserngsfabrker II 3 G asverk X I I I G u te r e r I l l G lasbruk och -slperer V 4 G raftfabrker : V 2 Grov- och sv art- sam t fnsm des- fab rk er... II 6 : G uldsm edsverkstäder... ' I I 2 G um m varufabrker V II 5 H a g e lfa b rk e r II H a rts f a b r k e r V II 2 H attfab rk er IX 5 H ärdsm de... I I 4 Isolerngsm assefabrker... V 3 Jä stfa b rk e r... X I I 20 K a ffe ro ste re r.... I X I I 4

38 Te o l l s u u s l a t. Tlastollsen ryhmän numero. Industrslag. ( Nummer den statstska : grupperngen. Korauspaat, tsenäset... I I I 2 Korauspaat muden tehtaden yhteydessä... I I I 3 Korkktehtaat... X I IB Kotelotehtaat... X 7 Kultasepäntyöpaat... II 2 Kuntavaratehtaat...s. V II 0 Kuparkavokset... I Kuparnuutoslatos... I I 3 Kuparsepäntvöpaat... II 9 Kynttlätehtaat... V II 6 Kääre kahdntehtaat... IX 2 Köystehtaat... IX 8 Laatkkotehtaat... X I Lakka- a pultuurtehtaat... V II 8 Lakktehtaat... IX 6 Lastehtaat a -hom ot... V 4 Lastuvllatehtaat... X I 3 Lekkkalutehtaat... X V 3 Lemasn tehtaat... X V 0 Lepom ot... X II 7 Lest- a puuvarstehtaat... X I 3 Ltutehdas... V 4 Luuauhotehtaat a luunsurvoms- : latokset... V I 4 Lakk- a peltsepän tehtaat... II 9 Makkaratehtaat... X II Mallastehtaat... X II 6 Marks- a sälekahdntehtaat.. IX 2 Martn latokset,... II 4 Masuunt... II Mellotuslatokset... I I 4 Messnk- a tna,valmot... II 0 Muurauslaasttehtaat... V 9 Nahkatehtaat a nahkurn työpaat... V III Napptehtaat... XV 4 Nauhakutomot.... IX 6 Naula- a rautalankatehtaat.... II 0 Neulatehtaat... II 4 Nuoranpunomot... IX 9 Olutpanmot... X II 9 Pahvtehtaat... X 2 Patatehtaat... IX 2 Pau-, uur- a rnttnktehtaat.... X I 6 Papertehtaat... X 4 Papernalostustehtaat... X 8 Pellavatehdas... IX 5 Pellavan puhdstuslatos... IX Perunaauhotehdas... { X II 9 Ptstehtaat... IX 7 Porsln- a faansstehtaat.... V 8 Protees- a sdetarvetehdas... IV 3 Putkohtotehtaat... I I I 4 Puuhom ot... X 2 Puuntslauslatokset... V II Puulava- a venevestämöt... X I 0 P unsepän- a h u o n e k a lu te h ta a t.. ; X I 6 Puuvllatehtaat... ; IX 4 2 K akao- och c h o k la d fa b rk e r... X I I 2 K a k e lfa b rk e r... V 7 K alk b ru k och - b r ä n n e r e r... V 3 K a lk s te n s b r o tt...' V 2 K aram ell- och m arm eladfabrker X II 2 K a rto n g fa b rk e r... X 7 K e ra m k fa b rk... V 6 K exfabrker... X II 8 K m röksfabrkor... V I 7 ' K n ap p fab rk er... X V 4 K o lsy re fa b rk e r... V I 2 K onservfabrker...-... X I I 2 K onstgord sten, tllverknng av V 8 K o nstullfabrker... IX K o p p a re x tra k to n sv e rk... II 3 K oppargruvor... I K o p p a rsla g e re r... I I 9 K orvfabrker... X II K orkfabrker... X I 5 lv ra v a ttfa b rk e r... IX 4 K rtfa b rk... V 4 K uvert- och p å s fa b r k e r... X 6 Lack- och polty rfab rk er... V II 8 L e k sa k s fa b rk e r... X V 3 L n s k ä k te r e r... IX L n n e fa b rk e r... IX 5 L usfabrker... V II 6 L ådfabrker... X I L äderfabrker och earverer... V III L äst- och tr ä s k a f tfa b rk c r... X I 3 M altfabrker... X II 6 M arks- och persennefabrker... IX 2 M a r tn v e r k... II 4 M asknrcm fabrker... IX 0 M asugnar... II M ekanska v erk städ er... I I I Messngs- och tenngu terer... II 0 M neralvatten- och läskdrycksfabrker... X II 7 Möl- och g r y n k v a rn a r... X II 4 M urbruksfabrker... V 9 M usknstrum ent, fabrker for.... IV M össfabrkcr... IX 6 N å lfa b rk e r... I I 4 O lefabrker... V II 3 O rgelfabrker... IV 2 P arap ly - och parasollfabrker... IX 20 P ap p ersb ru k... X 4 P appersförädlngsfabrker... X 8 P ap p fab rk er... X 2 Porslns- och faan sfab rk er..:... V 8 P otatsm ölsfsbrk... X II 9 Protes- och bandagefabrker... IV 3 P u d d e lv e rk... II 4 R am - och lstfabrker... X I.4 R eparatonsverkstäder, s älvständga... I I I 2 R eparatonsverkstäder, vd andra fab rk er... 3 R epslagerer... IX 8

T e o I s u «s a t. Tlastollsen ryhmän numero. I n d u s t r s l a g. Nummer den statstska grupperngen. Rautalavavestämöt I l l Rulla-, rullanemäs- a nappulatehtaat... X I 7 Räätälnlkkeet... IX 3 Sahanterätchtaat II 7 Sahat a höyläämöt X I Sappua- a suopatehtaat V II 7 Sateen- a pävänvarotehtaat.... IX 20 Satulasepäntehtaat... V III 4 Selluloosatehtaat... X 3 Sementttehtaat... V 0 Sementt- a asfalttvalmot sekä asfaltthuovan a kenotekosten kven valmstuslatokset V Srapptehtaat X II Skurtehtaat X II 5 Sokertehtaat... X II 0 Soodatehtaat... V I 3 Sottokonetehtaat... IV Sorvaustehtaat... X I 8 Sukstehtaat X I 2 Sysen valmstuslatokset... V 7 Sähkökone- a sähkölatetehtaat ynnä kuntoonpanolatokset... I I I 6 Sähkösulatto... I I 2 Sähkövalastus- a vomansrtolatokset... X I I I 2 Sälvketehtaat... X II 2 Taltehdas... ; V II 4 Tapetttehtaat..., X 5 Teknokemallset tehtaat V I 8 Tekovllatehtaat IX 2 Tervapolttmot a pktehtaat.... V II Teräskynätchtaat I I 5 Tltehtaat V 5 Trkoon- a sukankutomot IX Tultkkutehtaat... ; V I 6 Tupakkatehtaat... X II 22 Turvepehkutehtaat... V 6 Tynnyrtehtaat... XI0 Täpetehtaat... ' IX 7 ITkutehtaat IV 2 Valmot. I l l Valsslatokset II 4 Vanertehtaat.... X I 4 Vanutehtaat... IX 8 Vesohtolatokset... î X III 3 Vlatehtaat II 8 Vllatehtaat IX 3 Vnapolttmot a hvatehtaat.. X II 20 Vär- a vemssatehtaat V II 9 Väräyslatokset IX 24 Ölytehtaat V II 3 Rullgardnsfabrker... IX 2 Rull-, block- och pnnfabrker.. X I 7 Rörlednngsabrker... : I I I 4 Sadelmakerfabrker... V III 4 Srapsfabrker... X II Sömalmstäkter... I 3 Skepps- o. båtvarv för fartyg av trä X I 5 Skeppsvarv för ä m fa rtvg I l l Skdfabrkcr... X I 2 Skortfabrker... IX 2 Skofabrker... V III 2 Skrädderer...' IX 3 Slpvedkokerer... X Smdeskolberednng... V 7 Sncker- och möbelfabrker... X I 6 Snörmakerer... IX 9 Sockerbruk.... X II 0 Sodafabrker... V I 3 Spetsfabrker... IX 7 Spk- och äm trådfabrker I I 5 Stenbrott samt stenhuggerer och -slperer... V Stentryckerer och kemgrafska an-, stalter... X IV 2 Stålpennfabrker... I I 5 Stämpelfabrker... X V 5 Svagdrcksbryggerer... X II 8 Svarverfabrker... X I 8 Sylt- och saftfabrker... X II 3 Sâgbladsfabrker... I I 7 Sågverk och h yvlerer... X I Talgfabrk... ; V II 4 Tapetfabrker... X 6 Tegelbruk... V 5 Teknokemska fabrker... V I 8 Tärbrännerer och beckbruk... V II Tobaksfabrker... X II 22 Torvströfabrker... V 6 Trkot- och strumpväverer IX Trädestllerngsverk... V II Träslperer... X 2 Träullfabrker... X I 3 Tunnbnderfabrker... X I 0 Tvål- och såpfabrker... V II 7 Tändstcksfabrker... V I 6 Vaddfabrker... IX 8 ; Valsverk... UI 4 Vattenlednngsverk... X I I I 3 Vedsågar... X I 2 J Vde-, rot- och rottngsfabrker.. X I 6 Växtsmörfabrker... X II 6 Yllefabrker... IX 3 Åkdonsfabrker... X V Ölbryggerer... : X II 9

Résumé franças. L e contenu de la statstque ndustrelle pour l année 920 a sub certanes m odfcatons. L es moulns à farne afferm és, ne possédant pas quelques unes des qualtés qu on d ot consdérer com m e caractérstques pour la grande ndustre, ont été supprmés de la statstque ndustrelle. L e nom bre des leu x de tra val est par conséquent sensblement mons grand com paratvem ent à celu des années précédentes. Ce changem ent nflue à un certan degré égalem ent sur les chffres ndquant lo m om bre des ouvrers et l ntensté de la force m otrce, m as ne m odfe pas les autres chffres. L e tableau rela tf aux machnes- m otrces (tab. 3) qu présentat les années précédentes quelques lacunes et qu contenat m êm e de vértables fautes a été revu et corrgé, de sorte qu l ressort m antenant du dt tableau com m ent les moteurs prm ares se répartssent sur la producton drecte du m ouvem ent des machnes ndustrelles et sur la producton dt m ouvem ent des générateurs électrques. L o développem en t de l ndustre fnlandase pendant les années 93 920 ressort du tableau suvant: 93 97 98 99 ' 920 Leux de traval... 4 70S 4 39o 4 098 4 205 2 92 accrossement... 63 304 292 07 284... % 3.5 6.5 6.7 2. -.. 30.5 Ouvrers...., nombre; 09 229-05 699 82 47 ; 95 883 7 230 accrossement... 6 487 4 20 23 228: 3 2 2 347;... / J 6.3 3.8 22.0 6.3 22.3 Force motrce... chev, vap. effectfs 30 252 I 386 86 360 467; 389 780 296 47 accrossement... 25 283 79 26 394 29 3; 92 363... / 8.9.9 6.8 8. ; 23.7 Salares... mll, dc Marcs; 07 760.7 ; 222 73.7 265 480.5 457 085.8 92 745.3; accrossement... 9 726.4 7 936.6 42 766.8 9 605.3 464 659.5... / ;. 9.9 47.7 6.9 72.2 0.7 Valeur totale des matères premères.... mll, de Marcs 369 303.7 728 472.8 665 587.0l47043.23 338 678. Valeur totale des matères premères, accrossement... 45 694.9 74 832.6 62 885.8 75 456.2 92 634.9. Valeur totale des matères premères, accrossement... / 4. 29.8 8.8 2.9 35.f Valeur des matères premères fnlandases mll, de Marcs 36 622.3 55 73.0 77 408. 337 28.9 963620.6 Valeur des matères premères fnlandases, accrossement... 80.4 650.0 2 677. 59 873.8 626 338.7 Valeur des matères premères fnlandases, accrossement...... /o 5.3 20.3 3.9 90. 85.7 Valeur des produts dem-manufacturés ; fnlandas... mll, de Marcs 77 695.8 252 368.4 255 035.4 389 32.6 895 232.2 Valeur des produts dem-manu facturés fnlandas, accrossement.... 5 856.0 56 888.4 2 667.0 34 277.2 505 99.6 Valeur des produts dem-manufacturés fnlandas, accrossement... / 8.2 29.. 52.7 30.0 Valeur dos matères premères mportées.. mll, de Marcs 54 985.6 320 373.4 23343.5 690 448.7 479 825.3' Valeur des matères premères mportées, ; accrossement... 2 728.5 8 205.8 87 229.9 467 305.2 789 376.6 Valeur des matères premères mportées, accrossement... / 6.4 2.5 27.2 200.4 4 3 Valeur de la fabrcaton... mll, de Marcs 657 267.9 478 794.0 45855.8 2808985.6 6 68 03. accrossement.. 5942.3 53 730.3 20 838.2 350829.8 3 359 045.5...... % 9.9.6.4 92.6 9.6]

4 C om paratvem ent à l année précédente l actvté ndustrelles est accrue à un degré extraordnare. L e nom bre des ouvrers éta t sensblem ent plus élevé que pendant les années norm ales avan t la guerre m ondale. L a valeur brute a augm enté com paratvem ent à l année précédente de 20 % envron. L es chffres relatfs à l ntensté de la force m otrce sem blent ndquer que le nom bre des ch evau x-vapeu r effectfs a en 920 sensblem ent dm nué com paratvem ent à l année précédente. M as les chffres pour l année 920 se rapporten t à un tou t autre nom bre de ch evau x-vapeu r que ne le fon t les chffres pour les années précédentes, ces chffres ne sont, par conséquent, p on t com parables. Les chffres pour l année 920 ndqu ent la force qu est em ployée pour la producton drecte du m ouvem ent des machnes ndustrelles et d apparels, et ls com prennent, par conséquent, l:o la force des moteurs prm ares em ployés à la producton du m ouvem ent de m achnes ndustrelles et d apparels et 2 :0, la force de tous les moteurs électrques. L es chffres pour les années précédentes ndquaent l:o, la force do tous les m oteurs prm ares, par conséquent y com prs auss celle des moteurs em ployés à la producton du m ouvem ent des générateurs d électrcté et 2:o, la force des moteurs électrques recevant leur courant de générateurs se trouvant en dehors de rétablssem ent ndustrel où ls étaent nstallés. L a dstrbuton des leux de traval, des ouvrers et de la valeur de la fabrcaton dans les vlles et dans les cam pagnes, est la suvante: Vlles. Campagnes. L eu x de tra val... 52 5.8 % 409 48.2 % O uvrers... 59 342 50,6 57 888 49.4 VTaleur de lafafcrcaton (m llers de narcs) 3 283 652.4 53.2 > 2 884 378.7 40.S Les ouvrers dos ndustres form a en t 3.7 % de la populaton totale des vlles, 2. % de celle des cam pagnes, et 3.7 % de celle du pays enter. L a valeur m oyenne de la fabrcaton par chaque ou vrer état de 55 334 marcs dans les vlles, de 49 827 marcs dans les campagnes, et de 52 65 marcs dans l ensemble du pays. L e nom bre des leux de tra val et des ouvrers de chaque groupe d ndustres ans que la valeur brute de la fabrcaton, se trouvent ndqués dans le tableau c-dessous: G roupe d ndustres L e u x de tr a v a l O u vre rs V a le u r de la fa b rc a to n, m lle r s de m arcs. In d u stre m nère... 4 2 5 086.4 M étallurgo... 54 4 444 238 226.5 A telers m écanques... 293 6 635 53 688.8 F abrq u es d n stru m en ts de précson... 6 24 2 820.6 Ind. de la perre, de l argle, du verre, du charbon e t de la to u rb e... 30 8 202 23975.7 F ab rcato n de p roduts chm ques... 57 2 072 84 842.3 In d u stres d u goudron, de l hule, de la gom m e, etc... 85 09 34 76.4 Industres d u cur e t du p o l... 230 5 560 407 549.8 In d u stre t e x t l e... 244 7 273 867 279.5 In d u stre d u p aper... 78 6 3 9 235 692.6 In d u stre d u bos... 660 3 080 030 63.9 In d u stres des com estbles e t e x c ta n ts... 39 7 979 6 4 239.0 E clarage, transm sson d énerge, servce d e a u... 32 2 053 00 752. In d u stre graphque... 6 4 5 9 43.7 In dustres non rap p o rtab les a u x groupes p r é c é d e n ts... 24 297 7 93.8 Total 2 920 7 230 668 03. Teollsuustlasto v. 920. Industrshtstk år 920. 6

42 L ndustre fnlandase se v o t oblgée d m porter une grande p arte de ses m atères prem ères, le pays n en produsant guère, à l excepton du bos. C et éta t de choses ressort clarem ent du tableau suvant: M a tè re s p r e m è - M a tè re s p r e m è re s m p o r té e s re s fn la n d a s e s G roupe d ndustres "~. m lle rs 0/ m lle rs 0/ ] de nm rcs de m arcs 0 Industre mnère... 582.9 00.O Métallurge... 57 992. 36.9 99 355.7 63. Atelers mécanques... 45 94. 63.6 83 264.0 36.4 Fabrques d nstruments de précson ;... 40.5 22.3 488.4 77.7 Ind. de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe... 7 849.7 47.9 9 405.9 52. Fabrcaton de produts chmques... 23 690.4 56. 8 525. 43.9 Industres du goudron, de l hule, de la gomme, etc... 75 337.4 75.5 24 485-2 24.5 Industres du cur et du p ol... 0 883.8 37.5 84 746.5 62.5 Industre te x tle... 436 635.8 80.6 04 982.8 9.4 Industre du paper... 86 430.4 4.8 496 446.5 85.2 Industre du bos... 4 85. 2.6 53 080.6 97.4 Industres des comestbles et exctants... 503 526.5 66.8 250 02.9 33.2 Eclarage, transmsson d énerge, servce d e a u... 4 975.8 55.8 3 938.4 44.2 Industre graphque... 2 42.2 5.2 39 389.3 94.8 Industres non rapportables aux groupes précédents... 84.5 28.2 2 39.6 7.8 Total 479 825.3 44.3 858 852.8 55.7; Les prncpales ndustres fnlandases sont celles du paper et du bos. L ndustre du paper com prend les fabrques de p âte m écanque et de carton, ans que celles de cellulose e t les papeteres. E n 920, le nom bre des fabrques de p âte m écanque et de carton éta t do 47 avec 3,50 ouvrers et une force m otrce de 67 043 chevau x-vapeu r effectfs. Les salares des ouvrers attegnren t une som me to ta le de 2 24 800 marcs, la valeu r des m atères premères fu t de 8 077 200 marcs; celle de la fabrcaton s éleva à 27 320 900 marcs. L es fabrques de cellulose étaen t au nom bre de 20, avec 4 289 ouvrers; leur force m otrce éta t de 7 287 chevau x-vapeu r effectfs; les salares des ouvrers s élevèren t à 35 04 200 marcs. L a valeur des m atères prem ères fu t de 57 266 300 marcs; celle de la fabrcaton fu t de 370 595 400 marcs. L es papeteres étaen t au nom bre de 28 avec 5 074 ouvrers. L a force m otrce qu elles em ployaen t éta t de 35 75 chevau x-vapeu r effectfs. L es salares des ouvrers s élevèrent à un to ta l de 33 475 400 marcs; la valeur des m atères prem ères fu t de 300 0 65 500 marcs, celle de la fabrcaton fut de 5584 400 marcs. Les matères premères em ployées par ces usnes étaent les suvantes: * Quantté; Valeur: Bos pour pâte m écanque, n3 676 874 57 042 700 marcs cellulose, m 3 33 794 86 5800 P â te de bos fnlandase, tonnes 04 272 02 56400 D échets de paper fnlandas, tonnes... 4 73 83 800 Chffons, m portés, tonnes 320 6 270 900 fnlandas, tonnes 854 904 300 Cellulose, fnlandase, tonnes... 72 668 60 544 500 P â te de palle, m portée, tonnes...

43 E n 920, la producton de ces fabrques a été la suvante: Quantté: Valeur: P â te de bos, sèche, tonnes... 33 320 55 878 200 marcs > > humde,... 2 29 08 792 400 C arton de bos, brun, tonnes... 8 086 486 500 > blanc,... 4 036 2399 500 chffons,... 473 3 68 800 Cellulose au sulfate, blanche, tonnes... 5 664 20 524 800 non blanche, humde, tonnes... 04 24 723 400 > *> > sèche,... 25 683 53 49 00 > o > sulfte, blanche, t o n n e s... 6 324 49 082 800 non blanche, humde, tonnes... 38 532 67 77 00 sèche,... 64 74 50 989 000 Paper, t o n n e s... 60 58 558 4 400 Produts secondares... 5 667 700 L exportaton des produts provenant de l ndustre du paper en 920 fu t la suvante: Q uantté : V aleur : P â te de bos m écanque, hum de, tonnes... 35 794 30 009 300 marcs sèche, > 64 097 98 66 400 chm que, hum de,... 9 376 279 500 sèche, >... 83 259 275 504 300 Paper, tonnes...... 32 800 567 97 00 Dans l ndustre du bos, ce sont les sceres qu occupent le prem er rang. E n 920 389 sceres ont occupé un nom bre to ta l de 22 999 ouvrers. L a force m otrce éta t de 46 934 chevau x-vapeu r effectfs; le to tal des salares des ouvrers fu t de 88 40 4 200 mares. L a valeu r des matères prem ères fu t de 434 645 800 marcs, celle de la fabrcaton fu t de 796 45 800 marcs. L ndustre du scage est celle de nos ndustres qu a été le plus sensblem ent atten te par les effets de la guerre m ondale, vu que presque tou te l exp ortaton du t cesser. Pou r cette rason et com m e les chanters fu ren t b en tô t encom brés de bos scé, la plu part dos sceres se sont vues forcées de congéder les ouvrers e t de dm nuer la producton. U no grande parte des soeres durent, déà en 96, arrêter entèrem ent leur producton. E n 93, l y a vat 60 sceres en a ctvté, mas en 98 le nom bre en a vat été rédut à 279. E n 920, on sca 23 665 97 blles. L a classfcaton des entreprses ndustrelles et de leurs ouvrers, selon la valeur de la fabrcaton, donne le tableau suvant. ) Leu x de Nombro Valeur de la fabrcaton. traval. d ouvres. Non-m entonnée... 65 2 892 M ons de 5 000 mares... de 5 000 à 20 000 marcs... 0 89 20 000 à 50 000 >... 96 692.> 50 000 à 00 000 288 828 00 000 à 500 000 92 3 283 500 000 à 000 000 429 9 657 000 000 e t au-dessus... 84 88 789 T o ta l 2 92 7 230

44 L es entreprses se répartssent, com m e l sut, par rapport aux dverses catégores de patrons: Proprétares des leux de traval. L eu x de traval. Ouvrers. Personnes prvées... 923 340 Assocatons coopératves... 93 299 Socétés anonym es et autres... 804 98 442 Com munes... 6 477 L E ta t 40 4 672 ' T o ta l 2 92 7 2.30 L e nombre des ouvrers a sub les varatons suvantes au cours de l année: Ouvrers nombre. varaton. l:e r a n v e r... 0 l:e r a v r l 957 4-0.7 % l:e r u n... 22 002 9.0 l:e r o c t o b r e 7 467 3.7 D e ces chffres ressort l nfluence néfaste q u a eue la révolte sur la v e ndustrelle du pays. L a répartton en classes d âge ressort? du tableau suvant, ndquant le pourcentage de chaque classe du nom bre total des ouvrers ou des ouvrères, ans que la proporton de celles-c et de ceux-là: ouvrers. ouvrères. Au-dessous de 5 a n s... 0.9 % 0.8 % 5 7 ans... 7. 8.6 8 ans révolus... 92.0 90.6 T o ta l loo.o > loo.o L ntensté de la force m otrce prm are en 920 et pendant les anuése précédentes ressort des chffres suvants: Année. Moteurs hydraulques nombre. roues hydraulques chv. vap. eff. t _... ; nombre. turbnes chv. vap. eff. Moteurs à vapeur machnes à ; nombre. pston turbnes Moteurs à combuston 93... 025 9 978 66 33679 69204 209 3 26 407 329 8 800 283 073 96... 828 8 724 779 56 049 460 97 794 9 44 6 437 45 38 629 97... 678 0 542 658 53 884 328 94 225 36 53 56 36 686 323 853 98... 672 7 636 720 5 024 245 86 953 42 48 596 433 2079 306 288 99... 542 5 977 54 6382 335 990 26 55 962 640 5 595 330 87 920... 9 432 897 4408 32 93 356 4 73 236 276 2 46 323 593 chv. vap. eff. nombre. chv, vap. eff. nombre. chv. vap. eff. Total chv. v. eff. ^ L ntensté de la force m otrce exprm ée en chevaux-vapeu r a en 920, dm nué com paratvem en t aux années précédentes. C ela dépend du fa t que les moulns à farn e afferm és ont été supprmés de la statstque.

45 L es chffres suvants, ndqu ant les chevau x-vapeu r effectfs, donnent une dée de l em plo de la force m otrce prm are et de l nten sté de la force des m oteurs électrques dans les dverses branches ndustrelles. Genre d ndustre. Des moteurs prm ares ont été employés pour producton drecte du î m oteurs hydralques. m ouvem ent de moteurs à vapeur. moteurs à combuston, total. pour producton du m ouvem ent de générateurs électrques ^ m oteurs hydralques. moteurs à vapeur. moteurs à com buston. total. Moteurs électrques. Force motrce e m ployéepou r la producton drecte du mouvement des m achnes ndustrelles. ndustre m nère... 20 0 30 620 620 537 667 M étallurge... 098 2 795 302 795 2 479 295 80 2 954 4 55 70 A telers mécanques... 803 2 532 585 3 920 240 552 825 2 67 8 645 22 565 Fabrques d nstruments de précson... 25 25 68 93 Industres de la perre, de l'argle, du verre, du charbon et de la tourbe... 36 4 364 724 5 24 3 626 6 3 632 8 734 3 858 Fabrcaton de produts ch m qu es... 447 869 3 3 2 9 2 200 55 20 2 275 4 767 6 096 Industres du goudron, de l hule, de la gom me, etc... _ 85 562 23 870 52 52 807 6 7 7 Industres du cur et du p o l... 44 2 2 7 22 3 9 3 330 763 50 4 3 3 66 5 009 Industre t e x t le.... : 3 232 0 699 2 582 6 53 5 530 5 053 5 0 698 8 592 25 05 Industre du paper... 68 909 9 572 8 78 499 2 886 7 255 25 2966 45 644 24 43 Industre du bos... Industres des com est 3 44 34 258 25 38 97 45 6 030 90 6 67 200 59 925 bles et exctants... 384 4 94 68 5 979 75 200 428 2 603 7 302 3 28 Eclarage, transmsson de force, servce d eau 225 790 205 220 3 820 63 8354 224 99 879 8 45 9 67 Industre graphque... 4 4 2 2 2 356 2 370 Industres uon-rapportables aux groupes précédents... '... 25 8 43 202 245 Tota l 8 932)72 727 6 52)67 65 0' 9 348 6 063 62422 35 246296 47 Dans 84 leux de traval, le tra val fu t nterrom pu pour un tem ps plus ou mons long. L e nom bre des nterruptons fu t de 026. Dans les tableau x d on t les données sont classées selon les ndustres, ces dernères son t numérotées: chaque groupe d ndustres est précédé d un ch ffre rom an e t chaque ndustre spécale d un ch ffre arabe. N ous donnons, p. 46, la lste françase de toutes ces ndustres et des numéros correspondants; elle perm ettra de retrouver les traductons françases respectves. E xem ple:,. V alm ot a konepaat G uterer och m ekanska verk städer =,. F onderes et atelers mécanques.

Lste des noms d'ndustres employés dans les tableaux (v. p. 45). I. Industre m nère. Lavage de sables aurfères. 2 Mne de cuvre. 3 Fabrcaton de brquettes de mnera. 4 Mneras lacustres. I I. M étallu rge. a ) Fabrcaton des métaux. Hauts-fourneaux. 2 Fonderes électrques. 3 Fonderes de cuvre. b ) Fabrcaton d artcles en métal. 4 Fours à puddler, fours Martn, lamnors. 5 Fabrques de clous et de fls de fer. 6 Ferronners, forgeurs do fer, forgerons. 7 Fabrques de lames de sces. 8 Fabrques de lmes. 9 Fabrques de ferblantere, de chaudronnere. 0 Fabrques de pegnes de tsserands. Fonderes de laton et d étan. 2 Fabrques de grans de plomb. 3 Orfèvreres. 4 Galvansaton. 5 Fabrques d agulles. 6 ; Fabrques de plumes à écrre. I I I. A telers mécanques. Fonderes, atelers mécanques, et chanters de constructon navale. 2 Atelers de réparaton ndépendants. 3, Atelers de réparaton annexés à d autres fabrques. 4 Fabrques de tuyaux. 5, Fabrques de machnes et d apparels électrques; nstallaton. ; IV. Fabrques d nstruments de précson. J Fabrques de panos. 2 Fabrques d orgues. 3 Fabrque d apparels de prothèses et de bandages. V. Industres de la perre, de l argle, du verre, du charbon et de la tourbe. a) Fabrcaton d'artcles en perre et en argle. Carrères; chanters de talleurs et polssage de perres. 2 Carrères de perres à chaux. 3 Fours à chaux, chaufoumeres. 4 Fabrques de crae. 5 Brqueteres. 6 Fabrque de céramque. 7 Fabrques de faïences pour poêles. 8 Fabrques de faïences et porcelanes. 9 Fabrques de morter. 0 Fabrque de cment. ; Fabrques de cment et de btume, de carton btumé, de perre artfcelle. 2 Fabrque de graphte. 3 Fabrques de masse solante. 4 Fabrques de plâtre. I ) Verreres. \ 5 IVerreres. c ) Industres du charbon et de la tourbe. 6 Fabrques de ltère de tourbe. 7 ; Etablssement pour préparaton de char- bon de forges.

47 V I. Fabrcaton de produts chmques. a ) Fabrcaton d acdes, de bases et de sels anorganques. Fabrques de chlorate. 2 Fabrques d acde carbonque. 3 Fabrques de soude. b) Fabrcaton d engras chmques. c ) 4 Fabrques d os pulvérsés. Fabrcaton de matères explosves et d'allumettes. 5 \Fabrques de dynamte. 6 Fabrques d allumettes. d) Fabrcaton de matères colorantes et d autres produts chmques. 7 Fabrques de nor anmal. 8 Autres usnes de chme ndustrelle. V II. Industres du goudron, de l hule, de a ) la gomme, etc. ; Fabrcaton des matères premères. Dstlleres de bos, fabrques de goudron et de pox. 2 Fabrques de résne. 3 Fabrques d hules. 4 Fabrque de suf. b) Fabrcaton d artcles. 5 Fabrques d artcles en caoutchouc. 6 Fabrques de bouges. 7 Savonneres. 8 Fabrques de laque. 9 Fabrques de couleurs et verns. IX. Industre textle. a) Flage et tssage. Tellage du ln. 2 ; Fabrque de lane artfcelle. 3 Fabrques de drap de lane. 4 Fabrques de drap de coton. 5 Fabrques de drap de ln. 6 Fabrques de rubans. 7 Fabrques de dentelles. b) Retordage. 8 Corderes. 9 Passementeres. 0 Fabrque de courroes de transmsson. c ) Industres du vêtement. Fabrques de trcots et de bas. 2 Fabrques de chemses. 3 Talleurs. 4 Fabrques de cravates. 5 Fabrques de chapeaux. d) Fabrques de casquettes. 6 Autres genres d ndustres textles. 7 Fabrques d étoupe. 8 Fabrques d ouate. 9 Fabrques d artcles en feutre. 20 Fabrques de paraplues et d ombrelles, 2 Fabrques de marquses et de volets. S 22 Fabrques de stores. 23 ; Fabrques de flets de pêche. 24 Frangers. 25, Usnes de tenturere. 26 Fabrque de guêtres. X. Industre du paper. V III. Industres du cur et du pol. a ) Fabrcaton du cur et des fourrures. Fabrques de cur et tanneres. b) Fabrcaton d artcles en cur. 2 Cordonneres. 3 Ganteres. 4 Selleres. 5 Fabrque d artcles sportfs. c ) Fabrcaton d artcles en pol, en soes et en crn.. \ 6 Fabrques de brosses et de pnceaux. a) Fabrcaton de la pâte de bos et du paper. ; Boullage du bos pour pâte mécanque. 2 Fabrques de pâte de bos et de carton. 3 Fabrques de cellulose. 4 Papeteres. b) ] Fabrcaton d'artcles en paper et en carton. 5 Fabrques de papers pents. 6 Fabrques d enveloppes et de sacs en paper. 7 Fabrques de cartons et de relures. 8 Fabrques de papers colorés.

48 X I. Industre du bos. Fabrques de bonbons, de fruts confts,5 I a ) ; Scage et rabotage; coloraton du bos. Sceres et raboteres. 2 Sceres pour bos de chauffage. 3 Fabrques de lane de bos. 4 Fabrques de bos en plaques. b) Fabrcaton d artcles en bos. 5 Chanters pour constructon de navres et bateaux en bos. 6 Fabrques de menusere et de meubles. 7 Fabrques de bobnes, de poulers, de chevlles. 8 Fabrques de tournage. 9. Fabrques de roues de voture. 0 Fabrques de tonnellere. Fabrques de casses en bos. 2 Fabrques de sks. 3 Fabrques de formes pour chaussures, de manches en bos. 4 ; Fabrques de cadres et de baguettes d encadrement. c) I Industres des écorces, etc. 5 Fabrques do bouchons de lège. 6 : Fabrques d artcles en oser, en rotn. X II. a ) Industres des comestbles et exctants. Fabrcaton de denrées de vande et de post son. ' Charcuteres. 2 Fabrques de conserves. 3 ' Fabrques pour fumage de possons. b) Tratement des céréales. 4 Moulns ndustrels à farne et à grane. 5 Moulns champêtres. 6 Fabrques de malt. 7 Boulangeres. 8 Fabrques de bscuts. c) Sucreres, fabrques de chocolat etc. 9 Sucreres. 0 Fabrques de mélasse. de cacao, de chocolat. 2 Fabrques de conftures et de srops. 3 ; Usnes de torréfacton du café. 4 Fabrques de chcorée. 5 Fabrques de beurre végétal. d) \ Fabrcaton de bossons, de vnagre. 6 Fabrques d eaux mnérales et de lmonades. 7 Brasseres de pette bère. 8 Brasseres. 9 ; Dstlleres d eau-de-ve, fabrques de le - vure et de levan. 20 Fabrques et dstlleres d alcool. 2 Fabrques de punch et de vns. 22 Fabrques de vnagre. e) ' Industre du tabac. 23 : Manufactures de tabac. X III. Eclarage, transmsson de force, servce d eau. Usnes à gaz. 2 Usnes d éclarage et de transmsson d énerge électrque. 3 Servce d eau. X IV. Industre graphque. Imprmeres. 2 I Atelers lthographques et chmgraph- ques. X V. Industres non-rapportables aux groupes précédents. \ Carrosseres. 2 Fabrques de votures d enfants. 3 Fabrques de ouets. 4 ; Fabrques de boutons. 5 Fabrques de cachets. 6 Fabrques de fleurs en cre et atelers de fabrcaton de couronnes de fleurs.

T A U L U L I I T T E E T V. 9 2 0. T A B E L L E R Å R 9 2 0. T A B L E A U X.

K a u p u n k ta k h la k u n ta. S ta d e lle r h ä ra d. V lle ou ballage. Taulu. Yleskatsaus maan teollsuusto- mntaan kaupungttan a khlakunnttan. Tabell. Överskt av den ndustrella verk- samheten landets städer och härader. Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndu- strelles dans les vlles et les ballages du pays. 2 T y ö - p a k k o e n lu k u. A n t a le t a r b e ts s tä lle n. Nom bre de le u x de traval. 3 4 [ 5, 6 ta m m k. p :n a. a n u a r..t :er a n ver. h u h tk. p :n â. a p rl. l:e r avrl. T y ö n t e k ö t ä : A n t a le t a r b e ta re : Nombre d ouvrers: h en ä k. p :n ä. u l. lo k a k u u n p :n ä. o k to b e r. 7 8 k e s k m ä ä rn. m e d e lta l. î :er ullet. :e r octobre. moyenne. M u u ta h e n k lö k u n ta a. Ö v r g p ersonal. Autre personnel. a V ä lt tö m ä s t te h d a sk o u e ta k ä y t t ä v ä v o m a. H. V. D v k r.t fö r o m e d e lb a r d r ft a v m ask n er. H. K. Force motrce drectement employée. Chv. vap. 0 T y ö n t e k ä n p a lk k a u s, S m k. A r b e ta re n a s a v lö n n g, T m k. Salare dee uvrers, M arcs. 2 3 R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o ch h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, TTnk. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. h ela värrdet. valeur totale. k o tm a s te n r a a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. valeur des matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tt e n te o lls u stu o t te - d e n a r v o. v ä r d e t a v n h e m ska h a lv fä r d g a n d u stra ls te r. valeur des produts m-achevés fnlandas. 4 T u o ta n n o n b r u tto a r v o, S m k. T llv e rk n n g e n s b r u tto v ä r d e, F m k. V aleur brute de la fabrcaton, Marcs. ; Uudenmaan lään. Nylands län. 668 2 759 23 806 24 42 24 028 23 840 2 724 35 7 225 7 500 759 73 400 9 22 400 64 274 400 42 657 600 Kaupungt Städer... 468 627 735 6 63 6 646 6 787 274 7 999 70 89 200 550 06 700 55 866 600 23 993 000 998 75 200 Helsnk Helsngfors... 3 9 7 4 6 5 4 5 5 3 5 0 8 8 4 9 4 5 523 9 7 9 6 2 3 7 5 4 9 3 2 0 0 50407 300 5 0 5 3 9 0 0 4 6 4 2 0 0 9285 500 Porvoo Borgå... 3 3 6 3 9 6 5 8 6 4 7 8 3 742 7 5 6 5 6 3 2 2 9 0 0 092 300 6 8 5 0 0 4 8 8 0 0 0 2383 600 Lovsa Lovsa... 3 8 7 2 4 2 2 8 5 2 9 3 253 2 5 2 3 4 8 5 7 5 0 0 3 22 600 2 0 6 8 0 0 5 2 5 0 0 5 847 600 Tammsaar Ekenäs...:... 2 2 4 7 2 7 2 3 0 4 3 0 4 283 3 5 3 2 0 2 7 3 5 6 0 0 3 040 000 2 3 4 3 4 0 0 8 0 8 2 0 0 9 233 400 Hanko Hangö... 3 4 0 0 4 5 0 3 3 8 9 ' a s f 6 0 5 5 7 3 4 8 2 0 0 0 8 lllll Mll nno 3 997 Fnn 9Q 9 ;-. t u o Maaseutu Landsbygd... 200 5632 6 67 7 790 7 382 7 053 550 7 72 54 280 300 209 65 700 63 345 800\ 40 28 400 422 942 400 Raaseporn khlak. Raseborgs härad... 3 0 6 8 2 4 8 3 6 8 3 5 305 4 4 0 8 9 3 4 3 2 0 0 59 86 00 0 7 4 6 3 0 0 7 4 7 6 7 0 0 9 464 900 Lohan Loo 4 8 3 4 4 8 3 6 8 9 7 7 7 630 3 3 4 0 9 8 4 3 9 9 5 0 0 3423 700 5 3 3 2 3 0 0 2 3 2 5 0 0 05 600 900 Helsngn Helsnge 9 3 2 4 2 5 2 9 0 3 5 3 4 3 2 5 3 080 2 5 5 6 6 6 7 2 2 9 4 6 9 0 0 95 07 700 2 0 6 2 6 0 0 9 9 6 8 4 0 0 83 260 700 Pernaan Perna 2 9 9 0 5 0 3 9 9 9 0 0 3 : 038 4 8 2 8 3 9 7 5 9 0 7 0 0 2 234 200 6 2 0 4 6 0 0 5 2 0 0 42 65 900 Turun a Porn lään. Åbo och Börneborgs län. 498 685 802 8 800 7 622 8 623 530 4959 36 730 700 449 643 300 37 853 000 95 395 300 939 030 200 Kaupungt Städer... 246 9 675 0 539 236 0 325 0 625 072 9 782 88 03 500 28 870 700 65 268 700 49 825 400 545 826 000 Turku Åbo... 6 5 5 6 8 5 9 7 4 6 0 9 4 6 4 5 ; 6 042 7 6 0 8 8 9 0 4 6 7 4 7 7 0 0 76 637 600 9 6 7 5 0 0 3 6 3 6 3 0 0 348 557 500 Por Börneborg... 3 6 2 5 7 8 2 7 9 2 3 7 5 2 9 8 2 725 9 0 8 3 4 2 4 9 0 6 0 0 73 653 600 3 6 9 4 3 2 0 0 7 3 0 9 2 0 0 7 432 500 Rauma Raumo... 2 7 8 2 5 3 3 3 9 3 9 266 7 3 2 3 7 2 6 7 4 3 0 0 25 800 300 5 5 4 4 0 0 4 9 3 4 0 0 64 764 400 Uuskaupunk N ystad... 6 3 3 8 4 8 8 5 8 8 6 3 4 560 4 3 3 5 3 4 4 5 9 5 0 0 5 22 00 3 0 5 9 5 0 0 4 5 0 0 3 63 400 Naantal Nådendal... 2 2 3 3 2 4 0 2 9 32 6 3 3 2 2 5 9 0 0 657 00 5 5 7 0 0 00 0 0 0 458 200 Maaseutu Landsbygd... 252 6 50 7 563 7 564 7 297 7 998 458 2277 48 77 200 67 772 600 72 584 300 45 569 900 393 204 200 Vehmaan khlak. Vehmo härad... 6 2 4 9 0 9 2 8 8 6 222 2 5 0 8 0 0 883 000 8 8 3 0 0 0 _ 954 200 Mynämäen Vrmo... 9 8 2 20 2 6 7 7 22 8 2 2 3 6 7 0 6 0 0 448 200 5 5 4 7 0 0 5 7 2 0 0 3 098 900 Pkkön Pkks 3 2 0 3 3 5 4 2 3 3 9 8 403 6 4 4 2 6 7 0 0 5 0 0 2 770 500 7 7 4 5 5 0 0 7 4 8 8 0 0 80 026 00 Halkon Halkko... 6 3 6 4 7 7 0 9 6 7 4 5 7 9 920 4 5 5 3 5 2 0 0 2 5 0 0 42 93 400 2 6 0 7 4 0 0 4 3 7 9 0 0 95 00 00 Ulvlan > Ulfsby... 4 4 7 0 5 2 0 2 7 9 6 8 7 6 2 036 7 6 3 9 0 9 0 6 2 0 7 0 0 39 64 700 2 2 4 9 6 0 0 6 7 2 0 9 0 0 82 787 400 Ikaalsten Ikals... 6 5 4 7 7 5 7 68 7 3 5 8 2 8 8 4 0 0 9 704 700 4 3 2 8 0 0 8 0 3 4 6 0 0 23 49 700 Tyrvään Tyrvs... 22 2 5 0 3 0 3 3 0 8 3 4 333 2 6 3 6 5 2 2 9 7 0 0 5 302 200 4 3 7 4 0 0 3 9 9 9 0 0 4800 Lomaan Lomok... 3 5 3 9 9 6 6 9 6 8 2 6 3 7 728 4 4 2 4 3 5 5 3 9 0 0 346 600 4 6 4 2 0 0 3 2 6 3 0 0 23 544 200 Maskun Masku... 3 6 0 4 6 V I 74 2 8 9 9 0 207 7 5 2 2 5 8 8 0 9 0 0 0 35 509 300 9 6 7 3 0 0 0 5 4 3 0 3 0 0 780 500 Ahvenanmaan lään. Ålands Iän. 7 0 68 246 82 29 27 306 63 700 340 000 324 700 825 900 4 666 000 Kaupungt Städer Maaranhamna Marehamn... 5 22 2 7 2 9 2 7 27 7 2 7 2 0 0 263 700 -- 2 3 3 6 0 0 04300 Maaseutu Landsbygd 4 2 7 5 5 Ahvenanmaan khlak. Ålands härad.. 2 88 92 2 2 9 9 3 5 9 6 0 0 076 300 3 2 4 7 0 0 5 9 2 3 0 0 3 622 900 Hämeen lään. Tavastehus Iän. 486 2 049 22 928 24 927 24 67 24 045 77 55 677 69 463 900 78 976 600 46 234 800 230 568 300 2679 000 Kaupungt Städer... 245 2 088 2 854 3268 3 788 3 250 06 2340 94 805 000 426 6 800 52 633 600 6 682 300 652 792 200 Hämeenlnna-Tavastehus... 3 7 5 6 5 8 3 643 6 6 5 644 8 6 7 8 4 3 8 5 0 0 2 003 600 5 6 5 3 0 0 6 7 9 0 4 0 0 22 57 200 Tampere Tammerfors... 8 5 7 2 8 9 6 2 2 0 9 2 6 9 9 2 200 97 2 2 2 3 3 86 7 8 3 5 0 C 404 406 400 4 8 6 5 8 4 0 0 0 5 5 4 8 0 0 6 050 400 Laht L ahts... 2 3 3 5 5 3 7 5 4 6 4 2 4 406 54 4 9 9 3 6 4 0 0 0 0 9 75 800 3 4 0 9 9 0 0 4 3 7 7 0 0 9 584 600 AO U V v «JUU 6DD UUU O u u I «JUU v & VJ A W

4 Taulu. B Tabell. ---------- 2 3 4, 6 6 7 8 9 0 n s I 3 4 K a u p u n k ta k h la k u n ta. S ta d e lle r h ä ra d. V lle ou ballage. ' T y ö p a k k o e n lu k u. A n t a le t a r b e ts s tä lle n. Nom bre de leu x de traval. ta m m k. p :n a. a n u a r. l:e r a n ver. lu h tk. p :n a. a p r l. l:e r avrl. T y ö n t e k ö t ä : A n t a le t a r b e ta re: Nombre d ouvrers: h en ä k. p :n ä. u l. lo k a k u u n p :n ä. o k to b e r. k e s k m ä ä rn. m e d e lta l. l:e r ullet. l:e r octobre. moyenne. M u u ta h en k lö - Ö v r g p erson al. Autre personnel. V ä lt tö m ä s t te h d a sk o n eta k ä y t tä v ä v o m a H. V. B r v k r 'f t fö r o m e d e lb a r d r ft a v m a sk n er. H. K. Force motrce dnctem nt employée. Chv. vap T y ö n t e k ä n p alk k a u s, S m k. A r b e ta ren a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, Marcs. R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. k o k o a r v o. h ela v ä r d e t. valeur, totale. k o tm a s te n ra a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. valeur des matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tt e n te o lls u u s tu o tte d en a r v o. v ä r d e t a v n h e m s k * h d v fä r d g a n d u stru ls te r. valeur des produts m-achevés fnlandas. T u o ta n n o n b ru tto a r v o, S m k. T llv e rk n n g e n s b r u t to v ä r d e, F m k. Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. Maaseutu Landsbygd... 24 8 96 0 074 659 0 883 0 795 666 32 267 74 658 900 355 84 800 93 60200 3 886 000 608 386 800 Ruoveden khlak. Ruoves härad... 3 6 002 6 0 22 0 9 5 53 9 5 2 4 9 8 3 3 5 3 0 0 52 244 300 2 0 6 5 9 0 0 2 9 6 9 7 0 0 98 097 700 Prkkalan Brkkala... 4 7 0 3 7 7 8 9 8 5 8 3 5 847 6 8 7 3 0 5 3 4 9 0 0 66 707 600 2 8 5 9 9 8 0 0 8 6 5 3 2 0 0 20 380 600 Tammelan Tammela... 4 6 3 0 3 4 2 4 3 6 4 2 3 2 5 4 3 384 4 0 7 2 0 0 8 6 7 0 0 35 40 300 7 3 0 8 0 0 3 7 9 9 0 8 0 0 202 457 300 Hauhon Hauho... 6 5 4 0 3 7 6 6 2 4 2 0 6 8 2 090 I 4 E 3 5 7 0 5 8 2 5 4 0 0 48 642 800 3 0 8 3 7 0 0 4 9 8 9 3 0 0 89 27 900 Jämsän Jämsä... 2 7 8 2 8 8 5 9 0 5 6 0 5 039 5 2 9 6 6" 6 8 5 6 3 0 0 3 580 00 9 9 8 8 5 0 0 5 2 3 0 5 0 0 59 693 200 Hollolan Hollola... 2 6 9 2 4 0 8 7 4 4 3 5 2 6 282 6 2 2 2 2 9 6 2 7 0 0 2 238 700 2 7 3 2 5 0 0 7 3 3 0 5 0 0 38 54000 Vpurn lään. Vborgs Iän. 448 8 906 267 24 634 23 420 22 659 532 89 079 76 454 700 647 924 400 266 878 300 240 8600 228 765 400 Kaupungt Städer...... 72 5 47 5 796 6 372 6 266 5 97 566 885 5 966 900 75 907 400 66 446 800 3045 000 303 69 500l Vpur Vborg... 9 7 2 4 5 2 6 2 0 2 6 6 7 2 7 6 5 2 685 3 5 2 8 7 4 2 3 0 5 6 8 0 0 77 356 400 4 6 4 8 0 0 0 23 7 3 0 0 0 0 27 99 300 Sortavala Sordavala «... 2 3 3 2 4 2 6 4 5 0 3 6 8 383 5C 4 4 2 3 5 4 5 5 0 0 5 090 200 3 6 8 8 0 0 9 9 9 0 0 0 3 658 200 Käksalm Kexholm... 6 6 2 8 7 3 9 5 4 40 ; 2 2 3 3 6 8 2 5 4 0 0 2 657 800 2 5 5 2 0 0 0 5 7 0 0 2 284 QOO; Lappeenranta Vllmanstrand... 8 2 3 6 3 0 9 3 3 7 3 8 4 320 3 2 9 8 2 6 7 5 0 0 4 456 200 3 2 0 0 6 7 9 5 0 0 0 22 900 Hamna Fredrkshamn... 7 66 8 9 7 0 7 0 74 ' 2 8 5 3 5 0 0 529 000 6 0 0 0 0 2 0 0 0 590 000 K otka... 2 3 2 3 2 4 2 2 6 5 2 7 0 9 2 5 2 5 2 369 3 6 4 2 0 7 2 3 3 2 6 0 0 85 87 800 4 2 9 0 5 8 0 0 4 4 9 8 0 0 48 22500 Maaseutu Landsbygd... 276 3435 5 82 8 262 754 6 688 967 80 894 24 487 800 472 07 000 20043500 20 7600 925 595 900 Rannan khlak. Stranda härad... 5 0 5 2 6 8 5 6 9 3 0 2 0 0 3 882 3 5 3 7 2 0 3 8 9 0 0 47 34 700 8 5 8 0 0 3 0 8 5 8 0 0 90 354 800 Kymn Kymmene... 4 9 3 8 3 9 0 4 9 0 4 4 0 8 4 038 2 2 8 2 9 0 4 3 2 4 3 2 6 0 0 87 45 900 4 9 6 9 2 7 0 0 3 2 2 3 0 0 76 37 400 Lappeen Lappves... 5 2 3 5 9 3 9 2 3 4 5 6 3 8 0 2 3 893 2 2 5 2 6 3 3 0 4 9 0 5 0 0 76 858 300 5 9 3 8 2 6 0 0 0 5 6 4 3 0 0 376 675 300 Jääsken Jääsk... 3 6 2 2 2 2 2 6 7 0 3 0 7 4 3 0 9 3 2 903 ; 44 6 5 9 0 2 2 5 0 9 0 0 92 36 400 4 2 9 5 0 C 3 4 2 3 9 0 0 55 745 800 Äyräpään Äyräpää... 2 8 0 2 7 0 0 8 7 5 6 0 2 976 5 4 9 8 4 6 8 5 0 0 5 984 300 4 7 0 7 7 0 0 9 6 5 0 0 248 00 Käksalmen Kexholm... 0 2 4 4 2 8 8 4 4 0 8 352 4 6 3 0 2 8 6 8 9 0 0 5 057 200 5 0 3 6 4 0 0 20 8 0 0 7 777 600 Kurkoen Kurkok... 20 2 7 4 4 0 6 3 8 2 4 4 4 : 2 9 2 7 2 3 3 0 6 9 2 0 0 6 790 500 4 0 7 2 7 0 0 0 9 3 4 0 0 29 26 700, Sortavalan Sordavala... 2 7 4 5 4 7 0 8 9 5 9 8 5 6 795 7 0 6 8 4 3 5 0 0 0 3582 000 3 0 0 2 0 0 7 6 4 9 6 0 0 68 25 400; Salmn Salm... 2 7 6 3 6 9 5 7 4 5 6 8 438 24 5 4 5 0 4 5 2 0 0 5 520 700 4 2 6 6 9 0 0 2 5 3 8 0 0 0 88 800 Mkkeln lään. S:t Mchels län. 74 526 725 860 85 867 79 4 072 3 7400 28 333 00 7 900 800 4 854 500 57 256 400[ Kaupungt Städer... 34 34 329 368 375 379 60 4 2 884 200 7 339 000 5 528 400 4 000 6 025 200 Mkkel S:t Mchel... 4 7 7 7 00 0 06 34 4 2 0 9 8 5 3 0 0 4 422 700 3 8 6 0 0 4 2 5 0 0 0 7 77 500î Henola... 5 8 9 8 00 0 4 02 0 7 4 6 0 2 4 0 0 464 00 9 8 8 0 0 3 2 2 0 0 423 400 Savonlnna N yslott... 5 4 8 7 7 6 8 7 0 7 6 5 2 0 2 9 6 5 0 0 2 452 200 6 3 5 0 0 3 7 6 8 0 0 6 884 300; Maaseutu Landsbygd... 40 22 396 492 440 488 6 2 958 0 856 900 20 994 00 2372400 3 740 500 4 23 200 Henolan khlak. Henola härad... 7 6 2 3 2 3 2 5 84 C 5 7 5 5 0 0 2 634 500 0 9 9 0 0 3 9 8 0 0 3 634 400) Mkkeln S:t Mchels 2 3 9 2 4 7 5 4 3 4 5 4 479 3 6 4 3 8 3 4 3 2 7 0 0 8 66 800 7 2 0 7 7 0 0 2 5 4 0 0 0 4 649 300 Juvan Jockas 4 3 9 9 4 3 9 4 8 0 5 3 9 506 4 6 7 6 8 3 7 2 9 9 0 0 3 40 000 0 8 3 0 0 3 6 5 0 0 0 094 400) Rantasalmen Rantasalm 7 3 0 5 3 6 3 3 4 6 3 2 2 369 2 7 6 3 7 2 9 7 8 8 0 0 6 296 800 2 9 7 3 5 0 0 9 8 7 0 0 85300; Kuopon lään. Kuopo Iän. 73 5 984 6 509 7 665 7 286 7 026 504 24 646 55 654 700 49 289 900 60 069 700 48 28 300 308 085 50Q; Kaupungt Städer... 75 954 2 009 250 268 2 085 97 4 924 6 682 500 42 57 900 7378 700 8 87 400 0 023 700) Kuopo... 5 6 6 9 7 2 6 8 2 3 8 7 2 782 5 6 4 2 4 3 4 4 5 8 0 0 37 570 800 3 8 9 8 3 0 0 8 8 4 6 0 0 80 227 400) Joensuu... 3 5 2 4 7 5 3 0 48 22 9 0 0 6 0 0 265 600 3 9 5 8 0 0 2 9 2 0 0 4 29 400 Isalm Idensalm... 3 3 3 6 7 6 6 6 55 2 5 5 9 5 2 0 6 0 0 3 68 500 3 0 8 4 6 0 0 3 4 0 7 0 0 25 504 900 Maaseutu Landsbygd... 98 4 030 4 500 5 55 58 4 94 307 9 722 38 972 200 06 772 000 52 69 000 39 463 900 98 06 800 Pelsärven khlak. Pelsärv härad. 9 2 5 5 3 3 6 3 7 9 4 5 365 23 6 0 8 3 4 7 4 0 0 500 600 2 8 9 0 0 2 5 0 0 27 800 400) Ilomantsn Ilomants 20 9 4 7 9 4 2 2 7 2 4 29 5 5 3 4 9 3 7 0 6 0 0 45 784 400 2 9 4 8 4 0 0 3 5 5 7 7 9 0 0 52 835 900'

6 7 Taulu. 2 3 5 4 e Tabell. 7 8 9 0 H ty ö n t e k ö t ä : V l l e o u b a lla g e. N o m b r e de l e u x de t r a v a l. L p e rn k h la k. L b e lts h ä ra d. M u u ta h e n k lö - N o m b re d 'o u v r t r s : A n t a le t a r b e ts s tä lle n. S ta d e l l e r h ä r a d. t a m m k. p :n. h u h tk. p :n â. h e n ä k. p :n ä. lo k a k u u n p :n ä, k e s k m ä ä r n. a n u a r. a p r l. u l. ok tob er. m e d e lta l. l e r a n v e r. l e r a v r l. l : e r u l le t. l : e r octobre. m oyenn e. 3 607 7 96 7 776 768 854 Is a lm e n Id e n s a lm K u o p o n K u o p o 4 R a u ta la m m n R a u ta la m p 25 325 847 698 394 524 20 428 3 5 0 6 5 4 8 0 373 9 276 068 22 0 669 S t ä d e r... 47 5633 5 746 5 935 6 074 V a a s a - V a s a... 6 2 5 7 "" Vaasan lään. K a u p u n g t V a sa Iän. 3 82 859 900 892 3 643 4 422 587 4 595 4 930 462 2 663 2 700 5 72 70 6 89 7 60 77 79 70 U u s k a a rle p y y P e ta rs a a r N y k a rle b y... 3 28 27 28 29 J a k o b s t a d... 26 8 9 2 9 2 7 9 7 7 2 069 4 52 74 27 25 K o k k o la G a m la k a rle b y... J y v ä s k y l ä... M a a s e u tu L a n d s b y g d... Ilm a o e n k h la k. N ä rp ö n I lm o la N ärp es h ä r a d... 32 405 606 708... 3 50 04 97 72 K o rs h o lm a n K o r s h o l m s.... 30 225 290 396 33 L ap u an L appo... 37 624 736 797 837 P e ta rs a a re n P e d e rsö re... 32 330 435 46 39 K u o rta n e e n K u o rta n e... 25 77 747 0 2 6 845 L aukaan L aukas... 50 2 4 8 4 5 8 6 8 6 0 V ta s a a re n V ta s a a r... 7 44 Oulun lään. K a u p u n g t U leä borgs Iän. S t ä d e r... 84 46 65 37 433 700 69 592 700 638 337 700 00 985 200 4 0 2 7 8 700 4 20 8 354 500 85 88 500 2 442 700 659 522 700 4 554 400 272 64800 82 520 500 4 05 200 66 400 95 300 68 609 600 655 500 5 035 600 3 928 700 48 300 459 000 700 266 73 600 5 898 700 654 700 328 300 44 365 300 3 847 400 36 74 700 92 78 800 9 855 800 088 000 8 08 600 8 968 800 00700 7 299 300 26 068 700 42 500 36 448 500 29 34 000 5 730 600 3 24 400 886 3 0 0 78 400 33 40 44 700 2 907 3 46 700 360 327 600 6836 04 4 9 8 432 4 249 30 279 00 900 688 59 0 6 7 2 993 600 23 368 772 45 940 55 73 9 27 489 900 2 06 700 34 947 63 946 5 673 200 4 955 2 528 600 63 3 88 5 246 700 55 59 8 2 0 789 400 8 200 45 000 52 600 00 0 0 0 95 300 9 30 000 9 255 700 297 000 425 500 540 000 2 042 600 3 66 2 0 0 6806 8456 8486 600 88 5 8 600 3 730 600 2 069 300 2 876 900 800 4 6 7 5 400 00 2 6 24 800 378 300 34 200 79 337 000) 7 894 600 2 247 900) 6 64 500 29 878 000 5 875 900) 33 807 700 6 7 900) 306 500 77 404 200 40 578 700 308 732 400) 3 9 9 79 700 224 22 578 700 29 005 200 96 735 900 4 043 200 7 400 000 2 29 700 592 500 62 570 500 39 888 900 8 0 89 00 6 7 233 9 673 200 3 328 4 365 3 593 48 9 73 3 0 5 700 256 0 5 36 9 4 8 59 705 434 3 803 044 652 75 804 3 208 49 3 0 3 oo O 44 885 400 8 340 200 2 570 300 50400 75 5 526 8 9 500 23 473 500 3 40 9 6 5 0 7 6 9 8 3 2 508 54 645 46 466 3 98 000 79 736 580 300 958 3 2 955 5 409 2920 24 096 700 37 25 725 64 2 2 973.20 5 L a n d s b y g d... 48 756 705 2 2 0 690 L ap p m ark en s 365 366 900 42 202 500 3 7 5 5 300 3 <> 72 48 600 9 669 09 598 00 77 439 000 3 083 300 7 90 700 242 400 2642 700 6 L a p n 23 98 54 483 500... Yhteensä kaupungessa Summa för städerna Yhteensä maaseudulla Summa f. landsbygden Yhteensä koko maassa Summa för hela landet 896 464 97 678 600 2 059 000 70 409 000 K a a n a.... 9 775 300 39 357 300 443 3 078 400 2049 397 709 9 479 38 367 K a a n a 30 9 2 982 00 24 852 700 8 650 900 22 948 900 038 400 64 787 300 3 3 3 37 K em 45 000 3 H a a p a ä rv h ä ra d 79 900 K e m... 400 4 542 300 4 278 2 982 67 398 206 6076 8 08 2 794 K a a a n n 7 934 800 5 09900 3 660 700 32 799 600 V a le u r b ru te de la fa b r c a to n, M a rcs. 7 774 47 K e m n 7 574 900 T llv e r k n n g e n s b ru tto v ä rd e, Fm k. 48 2 647 H a a p a ä r v e n k h la k. 5 755 600 3 770 h e la v ä r d e t. v a le u r to ta le. k o t m a s te n p u o lv a lm t t e n te o lls u u s tu o t te d en a r v o. v ä r d e t a v n h e m s k a h a lv fä r d g a n du sfcralster. v a le u r des p r o d u ts m -a c h e vés fn la n d a s. 8 327 33 h ä r a d... 2 842 55 koko arvo; k o t m a s te n ra a k a -a n e d e n arvo. v ä rd et a v n h e m s k a rå äm n en. v a le u r des m a tè re s p r e m è re s f n la n d a ses. 3 962 2 389 k h la k. - U le å S a la r e des o u v re rs, M a rcs. T u o ta n n o n b ru tto a rv o, Sm k. 6 932 9 O u lu n A r b e ta r e n a s a v lö n n g, Fm k. 53 2 8 R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. V a le u r des m a tè re s p re m è re s et des p ro d u ts m -a c h e v é s, M a r c s. 3604 220 M a a s e u tu F o r c e m o tr c e d re cte m e n t em p lo y ée. C hv. va p. T y ö n t e k ä n p a lk k a u s, Sm k. 6 36 4 T o rn eä 4 3 3 36 73 K a a a n 83... T o rn o 2 9 R a a h e B r a h e s t a d... O u lu - U le å b o rg A u tre p e rs o n n e l. 0 869 226 2 52... K ask ö D r v k r a f t f ö r o m e d e lb a r d r f t a v m a sk n er. H. K. ö v r g p e rs o n a l. 794 803 449 40 5 939 2 597 72 72 28 996 72 902 K r s t n a K r s t n e s t a d... K a sk n e n V ä lt t ö m ä s t te h d a s k o n eta k ä y t t ä v ä v o m a. H. V. A l t a le t a r b e ta re: Työp a k k o e n lu k u. R a a k a - a n e d e n a r v o, S m k. 65 64 2 339 9 9 0 2 032 ; 6 828 00 4 40 600 084 400 2 6 0 4 702 800 2 085 900 75 000 89 74 400 59 95 62 05 22 002 59 850 57 67 7 467 59 34 57 888 7 229 9 500 7 609 00 34 700 4 500 996 500 4 324 600 23 540 500 804 700 9 47 900 20 500 73 326 700 5 99 000 7 88 3 0 0 50 900 2 273 200 232 00 58 039 53 96 955 000 5 977 3 667 9 644 96 408 200 009 296 47 507 075 200 44 663 700 92 738 900 866 368 400 47 702 700 3 338 07 00 39623 300 57688 300 963 3600 4 069 00 48463 00 895 232 200) 3 283 33 500 2 884 378 700 6 67 70 200)

9 8 Taulu 2. Yleskatsaus maan teollsuustabell 2. Tableau 2 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 III 2 A Konepaat. M ekanska verkstäder. V a lm o t, k o n e p a a t a r a u t a la v a v e s t ä m ö t G u t e r e r, m e k a n s k a v e r k s t ä d e r o c h s k e p p s v a r v 4).. I t s e n ä s e t k o r a u s p a a t S ä lv s t ä n d g a r e p a r a t o n s v e rk s tä d e r............................................ n. kv. h. f. 9 8 6 ta a K a - a m e a e n a r v o, o m c. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a t e n s v ä r d e, F m k. T y ö n t e k ä n p a lk k a u s, Va leu r des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o t m a s te n r a a k a -a n e d e n arvo. A rb e te ré n a s a v lö n n g, Fm k. S alare des ouvrers, M a rcs. vä rd et a v n h e m s k a rå ä m n e n. k ok o arvo. h e la v ä r d e t. valeur totale, valeur des matères p re mères f n landases. T u o ta n n o n b ru tto a rv o, Sm k. k o t m a s te n p u o lv a lm t t e n te o lls u u s tu o t e. T llv e r k n n g e n s b ru tto v ä rd e, Fm k. v ä r d e t a v n h e m s k a h a lv fä r d g a n - V a le u r brute de la fa b r caton, M a rcs. ; valeur des p ro duts m -a ch e vés fnlandas. ; _ 453 4-50 _ 8 2 m 05 6 _ 06, _ 2 6 667 848 900 06. - 6 667 77400 74800 6 ; 6 279 900 273 900 273 900 5 «86 400 498 000 408400 480 000 6 753 000 685 3 644 800 4 444 42 70 37 420 000 70 56 28 78 57 28 235 94 28 24 4 857 2 6 532 700 650 3 094 700 950 200 35 600 2 423 300 265 500 96 700 48 3 773 4 540 700 69 744 309 5 522 000 83 2 572 9 257 00 39 935 500 86 7 4 200 478 400 454 00 4 077 300 574 00 689 900 66 27 66 28 6 57 347 800 273 900 34 Metallen alostuslatokset. Förädlng av me taller. A h o t a o n t a -, m e llo t u s -, m a r t n - a v ä ls s la t o k s e t H ä r s m d e, p u d d e l-, m a r t n - o c h v a ls v e r k ').... N a u la - a r a u a la n k a t e h t a a t S p k - o c h ä m t r ä d s f a b r k e r 2)............................................. K a r k e a -, m u s t a - a le n o t a e t e h t a a t G r o v -, s v a r t o c h f n s m d e s f a b r k e r 3)............................. S a h a n t e r ä t e h t a a t S å g b la d s f a b r k e r................. V lla t e h t a a t F l f a b r k e r.............................. V a s k -, lä k k - a le v y s e p ä n t e h t a a t B le c k -, p lå t o c h k o p p a r s la g e r e r.................................. M e s s n k - a t n a v a l m o t M e s s n g s - o c h t e n n g u t e r e r............................................... A m p u r a a t a r v e t e h t a a t A m m n n t o n s f a b r k e r...... K u lt a s e p ä n t y ö p a a t G u ld s m e d s v c r k s t ä d e r......... G a lv a n o m s t e h t a a t G a lv a n s e r n g s f a b r k e r......... N e u la t e h d a s N å l f a b r k.............................. T e r ä s k y n ä t e h d a s S t å l p e n n s f a b r k.................. m. m. employée. I h. n. kv. 5 V ä lt tö m ä s t teh da sk o n eta k ä y t tävä v o m a. H. V. D rv k r a t lör om edelbar drft a v m a sk n er. H. K. fe) 3 _ 54 total motrce drectement Chv. vap. 2 Force V a s k k a v o k s e t K o p p a r g r u v o r...................... R a u t a k a v o s J ä r n g r u v a * ).......................... J ä r v m a lm n n o s t o p a k k a S ö m a lm s t ä c k t......... h.. 4 Muuta h e n k lö k u n ta a ö vrg p e rs o n a l. su m m a. K a k k a a n. h. f y l l d a 8 Ar. y h te e n s ä. personnel. 4 M a s u u n t M a s u g n a r )... S ä h k ö s u la t t o E le k t r s k t s m ä lt v e r k................. K u p a r n u u t o s la t o s K o p p a r e x t r a k t o n s v e r k...... âges de: 8 ans révolus, m. m. 3 m e d e lta l: n. kv. n d u stres. lu k u : 8 v u o t t a tä y t t ä n e t ä, m. m. d 2 n Autre n. kv. 5 8 ans. Ensemble. m. m. 5 8 v. 5 âr. u n d e r 5 år. M alm nnosto. M alm uppfordrng. Sulatot a metallen alostuslatokset. Smält= och m etallförädlngsverk. m on s de 5 ans. a) Metallen valmstuslatokset. Berednng av me taller 3 9 «T o t a ls u m m a. 5 v u o t t a n u o r e m p a. lu k u. de traval. -lu o k k a. -k lass. a r b e ts s t ä lle n. Genre d 'ndustre. de leux I n cl u s t r a r t.. II 2 7 6 ; Nom bre moyen d ouvrers T y ö p a k k o e n T e o l l s u u s l a. a d ndustres. och 3 5 g rou pes p a r genres A r b e ta re A n tale t Nombre et classe In d ustrgrup p Groupe T eo llsu u sryh m ä 2 4 verksamheten eîter ndustrarter. Len en treprses n du strelles T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n s 2. tomntaan teollsuuslattan. Den ndustrella 92 602 700 4 998 500 993 400 265 500 238 226 500 2 857 700 2 775 700 750 000 ; 7 0 66 5 532 55 3 4 9 40 82 79 32 3 3 3 5 9 9 2 676 4 38 2 3 384 60 5 43 26 300 ' 6 9 4 63 4 6 2 293 64 47 57 72 40 2 3 39 2 3 3 4 0 4 3 60 068 926 29 45 804 5 47 34 4 20 938 67 3 7 676 237 206 63 522 77 335 5 043 200 66 64 96 434 0 36 43 70 687 000 A 4-0 4*±uu 00 UxtU 608 4 20 459 53 30 Du ~v. 0 A 2 25: 34 4 432 729 078 23 0 863 492; 78 75500 59 994 800 404 400 84 9 0 0 38 00 23 600 38 09 000 30 00 943 400 7 649 200 2 2 0 0 0 0 0 0 5 638 700 572 600 386 200 486 700 3 400 22 0 0 0 3 500 ±«JU k a «JUU ^ 00 934 400 3 850 200 6 079 800 A 88 006 lo O V W 6 52 376 55 50 348 800 25 948 300 K O AQ ±6 4 29 5 872 763 7 35 o a n ( 48 33 6 635 2 805 4 xoo l v0 v0 00 l a9 9 ûuu ù\) loq JU U JU U 0 22 565 96 900 q v S# U a ov nv n U 0 9 0 0 0 0 UéSU U V v A AAA l o UUU 45 000 70K AAA 6 0 D v v 532 000 68 427 700 228 458 00 226 500 72 037 560 53 688 800; 24 230 300 O A4 A û h «A A J U o f o ï /OU A O KA OA A ) b o b JU U n m aa b U y u / U U ÊO 004 o n Al 4 AR 0 0 sa son 9, oaa onn ; 53 3 57 60 998 3 AA 55 a 2 53 373 AAA 7 F 9 696 2AA A AF0 AOO aa 4 0 ^ Ö M îj w ) 5 079 200 ) Y h d e llä t e h t a a lla t y ö v ä k a k ä y t t ö v o m a y h t e s e t t o s e n t e h t a a n k a n s s a, F o r e n f a b r k g e m e n s a m t e h t a d e n k a n s s a. F ö r tr e f a b r k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o c h d r v k r a f t m e d a n d r a fa b r k e r. 3) V d e llä t e h t a a lla. -,, -, p e r s o n a l o c h d r v k r a f t m e d e n a n n a n fa b r k. samma med andra fabrker. 4) Kahdella tehtaalla työväk, konttorhenklökunta a käyttövoma yhteset tosten yhtenen työväk ]a käyttövom a tosten tehtaden kanssa. r o r fem fabrke personalen och drvkraten gcmentehtaden kanssa.för tv a fabrker arbetarena, kontorspersonalen och drvkraften gemensamma med andra fabrker. v Teollsuustlasto v. 920. n a. x n u....,.. ) K o l m e l l a t e h t a a ll a y h t e n e n t y ö v ä k a k ä y t t ö v o m a o. t e

0 u Taulu 2. Tabell 2. T eo llsu u sryh m ä a -lu o k k a. ^ In dustrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o 3 u u s a. I n d u s t r a r t. Genre d ndustre. T y ö p a k k o en lu k u. 20 A n ta le t a rb e ts s tä lle n. Nombre de leux de traval. 4 6 6 7 8 9 5 v u o tt a n u o re m p a. u n d e r 5 år. mons de 5 ans. n. m. h. n. k v. / T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n 5 8 v. 5 8 år. 5 8 ans. m. m. h. A r b e ta r e Nombre moyen d ouvrers n. k v. /. 8 v u o tt a tä y tt ä n e tä. fy lld a 8 å r. IS ans révolus. m. m. h. n. k v. / 0 lu k u : m e d e lta l; âges de: yh teensä. su m m a. total. \ : m. n. m. k v. h. \ t. T o ta ls u m m a. Ensemble. (M K a k k a a n. Muuta h e n k lö k u n ta a. 2 Övrg p ers o n a l. Autre personnel. V ä lttö m ä s t tehdaskoneta k ä y t tävä vom a. H. V. D rlv k ra t <r om edelbar drft a v ^ m askner. H. K. Force motrce dnctment employée. Chv. vap. 5 T y ö n t e k ä n p alk k a u s, A r b e ta re n a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, Marcs. 6 7 [ 8 R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, Marcs. k o k o a r v o. h e la v ä r d e t. valeur totale. k o tm a s te n ra a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. matères premères fnlandases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n te o llsu u s tu ote. a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv fä r d g a n d u s tra lster. valeur des produts m-achevés fnlandas. 9 T u o ta n n o n b r u tto a r v o, T llv e rk n n g e n s 3 Muden tehtaden yhteydessä olevat korauspaat 60 3 89 3 278 2 370 74 2 444 56 273 25 555 300 4 6 4 30 305 7 32 7 84 3 885 80C 9 5 Sähkökone- a sähkölatetehtaat ynnä kuntoonpano- Reparatonsverkstäder sammanhang med andra fabrker 4)... Putkohtotehtaat - Rörlednngsfabrker 2)... 7 7 _ 797 600 79 600 4 258 700 27 468 000 latokset Fabrker för elektrska maskner och apparater ämte nstallatoner3)... 7 _ 48 8 489 56 538 64 702 84 46 8 05 700 0 89400 33 900 487 800 26 306 700 b r u tto v ä r d e, F m k. Valeur brute de la fabrcaton, IV Henomp koneteollsuus. Fnare masknndustr. 6 4 02 7 7 7 24 22 3 256 906 628 900 488 400 2 820 600 Sottokonetehtaat Fabrker för musknstrument.. 2 2 28 2 3 2 33 4 8 328 IOC 80 000 _ 60 000 66400 2 Urkutehtaat Orgelfabrker... 3 4 47 5 5 8 5 42500 90 900 70 400 654 300 3 Protees- a sdetarvetehdas Fabrk för proteser och bandager... - - 8-27 5 35 5 40 0 24 503 700 258 000 258 000 502 200 ; V Kvs, savs, las=, hl= a turveteollsuus. Sten=, ler=, glass, kols och torvndustr. 30 90 35 456 303 5 23 205 5 759 2 443 8 202 60 3 858 57 229 906 37 255 600 7 275 800 2 3000 239 75 700 a) Kv- a savtavarateollsuus. Tllverknng av sten- och lervaror. Kvlouhmot sekä kvenhakkuu- a homalatokset Stenbrott samt stenhuggerer och -slperer... 28 2 9 42 3 432 3 435 44 46 o 037 70C 605 500 2 Kalkkkvlouhmot Kalkstensbrott4)... 6. 3 46 2 49 2 5 5 38 64 200 -- 2 605 500 3 Kakktehtaat a -polttmot Kalkbruk och -brännerer5)... 3 8 8 269 70 277 78 355 43 949 2 652 60C 4 682 900 2 34 900 2 34 000 25 303 00 4 Ltutehdas Krtfabrk... 9 4 9 ' 4 3 30 57 00C 375 00( 700 000 5 Tltehtaat Tegelfabrker 4)... 7 8 4 96 24 64 564 755 592 2 347 32 4 449 5 3840C 38 800 500 6 Keramkktehtaat Keramkfabrker... 2 2 5 38 36 40 4 8 8 20 555 00C 4 90( 665 300 7 Kaakeltehtaat Kakelfabrker... 6 5 6 52 08 67 4 28 27 330 2 453 00C 748 20( 54 200 6 00 6 023 000 8 Porsln- a faansstehtaatporslns- o. faansfabrker 2 6 43 220 272 236 35 55 45 573 4 459 900 07 200 22 000 2600 3 878 00 9 Muurauslaasttehdas Murbruksfabrk... 20 4 2 4 25 3 30 249 50C 954 700 306 500 648 200 868 500 0 Sementttehtaat Cementfabrker... 2 8 2 224 90 232 9 325 8 3 473 940 00C 3 625 50( 3 004 80C 52 245 000 Sementt- a asfalttvalmot sekä asfaltthuovan a kenotekosten kven valmstuslatokset Cementoch asfaltguterer samt tllverknng av asfaltflt och konstgord sten 3)... 30 3 308 46 3 46 357 92 320 4 222 00C 2 85 600 24300 6 599 000 22 90 600 2 Graftttehdas Graftfabrk... 4 5 0 OOC 27 000 ; 27 000 40 400 3 Erstysanetehtaat Isolerngsmassefabrker... 3 s ; u 5 6 5 22 73 50C 98 000 55 400 39 00 344 300 b) Las- a lastavarateollsuus. Tllverknng av glas ; och glasvaror. 4 Lastehtaat a -homot. Glasbruk och slperer3). 2 5 7 8 0 55 425' 387 542 929 99 88 3 600C 93 600 208 000 700 900 5 592 900 5 Lasnlekkaamot Glasmästerer... 0 3 2 28 24 29 53 9 3 479 00C 832 900 708 000 83 500 c) Hl- a turveteollsuus. Kol- och torvndustr. 6 Turvepehkutehtaat Torvströfabrker... 57 8 23 2 04 54 436: 644 563 207 69 468 4 039 500 7 79 800 7 Sysen valmstuslatokset Inrättnngar för smdeskolberednng3)... 6 69 6 59 6 75 6 80 642 800 870 00 83 900 56 200 3 599 700 4) Vdellä tehtaalla käyttövoma a nelällä tehtaalla konttorhenklökunta yhteset tosten tehtaden kanssa. För fem fabrker drvkraften ooh för fyra kontorspersonalen gemensamma med andra fabrker. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen henklökunta, kahdella käyttövoma a nelällä yhteset raaka-aneet tosten tehtaden kanssa. För en fabrk personalen, för två drvkraften och för fyra råämnena gemensamma med andra fabrker 3) Yhdellä tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam perso- nal och drvkraft med en annan fabrk. 4) Kahdella tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosten tehtaden kanssa. För två fabrker personalen ooh drvkraften gemensamma med andra fabrker. 5) Yhdellä tehtaalla yh- tenen konttorhenklökunta tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam kontorspersonal med en annan fabrk.

2 Taulu 2. Tabell 2. 3 Teollsuusryh m ä a -lu o k k a. w In dustrgrupp och -klass. Groupe et classe d'ndustres. 2 T e o s u u s a. I n d u s t r a r t. Genre d'ndustre. T yö p a k k o en lu k u. w A n talet a rb e ts stä lle n. Nombre de leux de traval. J 4 & 6 7 8 9 ; 5 v u o tt a n u o re m p a. u n d er 5 år. m ons de 5 ans. m. m. h.,n - k v. /. T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n 5 8 5 8 5 8 m* m. h. ; A r b e ta r e N om bre moyen d ouvrers V. å r. an s. n. k v. 8 v u o t t a t ä y tt ä n e tä. f y lld a 8 å r. IS ans révolus. \ m. m. h. n. k v. t- 0 ( n lu k u : m e d e lta l: âges de: y h te e n s ä. su m m a. total. m. n. m. k v. h.. Ensemble. 2 T o ta ls u m m a. K a k k a a n. Muuta h e n k lö k u n ta a, w ö vrg p ers o n al. Autre personnel. V ä lttö m ä s t tehdaskoneta k ä y t tävä vom. H. V. ^ D rvk ralt ör om edelbar drft a v - m a sk n er. H. K. Force motrce drectement employée. Chv. tap. 5 T y ö n t e k ä n p alk k a u s, S m k. A r b e ta ren a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, M arcs. 6 7 8 R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o ch h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. V aleur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. ; h e la v ä r d e t. : k o tm a s te n ra a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n te o llsu u s tu o te. a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv fä r d g a n - valeur des pro duts m-achevés fnlandas. T u o ta n n o n b r u t to a r v o, S m k. T llv e rk n n g e n s b r u t to v ä r d e, F m k. V aleur brute de la fabrcaton, VI Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus. Industr för tllverknng av kemska preparater. 57 3 7 49 72 779 62 83 24 2 072 99 6 096 3 0600 42 25 500 B 44 000 5 08400 84 842 300 a) Elmettömen happoen, emäksen a suoloen valmstus. Tllverknng av oorganska syror, baser ; och salter. Kloraatttehtaat. Kloratfabrker... 2 7, 50 24 57 25 82 2 3 765 823 300 4 642 200 955 400 0 0000 2 Hlhappotehdas Kolsyrefabrk... 3 3 3 4 40 30 600 2700 _ 2700 020 600 3 Soodatehtaat Sodafabrker... 3, 0 3 3 4 3 25 0 600 833 500 - - 323 700 4 b) Lannedtusaneteollsuus. Tllverknng av gödnngsämnen. Luuauhotehtaat a lmmsurvomslatokset Benmölsfabrker och stam par... 9 2 5 63 5 65 80 7 487 42 300 3 326 000 79400 878 300 6 269 400 c) Räähdys- sytytysaneteollsuus. -Tllverknng av spräng- och tändnngsämnen. 5 Dynamtttehdas Dynamtfabrk... ' 2 4 I 2 4 35 7 6 6 Tultkkutehtaat Tändstcksfabrker... 0 3 7 28; 39 303 707' 334 753 087 37 69 42 600 5 967 200 75 900 2 52 400 643 900 5 058 500 2 40300 27 843 500 d) Vären sekä muden kemallsten valmsteden tuotanto. Tllverknng av färgämnen och andra kemska preparater. ; 5' 2 5 7 3 55 5 000 90 000 90 000 20 000 ' 7 2 ; s Muut teknokemallset tehtaat Övrga teknokemska fabrker r)... 30 3 30 65 346 78 376 554 6 099 3 239 000 9 624 400 3 000 7 730 800 35 76 900 VII Tervas, ölys, kums y. m. tällasten aneden teollsuus. Tärs, oles, gumms och övrg sådan ndustr. 85 45 30 788 245 834 275 09 203 677 7 799 900 99 822 600 4 658 800 9 826 400 3476 400 a) Häden aneden valmstus. Berednng av hthörande ämnen. Puuntslauslatokset, tervapolttmot a pktehtaat TrädestUerngsverk, tärbrännerer och beckbruk2) 45 4: 375 2l 389 2 40 90 98 2 95 900 6 259 300 3 256 000 2 506 900 2 758 200 2 Ilartstehtaat Hartsfabrker... 3 _ 3 53 57 57 2 245 430 000-650 300 72 800 443 500 2 46 200 3 Ölytehtaat Olefabrker... 5 64 2' 64 2 76 5 20 669 900 36 074 800 34600 8 853 300 42 37 200 4. Taltehdas. Talgfabrk2)... 6 ; 6 6 4 900 628 200 33 200 668400 b) Nästä anesta tehtäven valmsteden teollsuus Tllverknng av fabrkat av hthörande ämnen. 5 Kumta varatehtaat Gummvarufabrker... 2 3 27 94 7 07 98 205 2 477 450 000 2 938 000 430 000 9 600 000 6 Kynttlätehtaat Lusfabrker )... 3 44 79; ; 44 79 23 8 5 57 800 5 857 200 8 600 8 442 600 7 Sappua- a suopatehtaat Tvål- och såpfabrker.. 6 0 3 5: 37: 20 40 60 43 28 242 800 27 874 800 95 400 958 000 34 54 700 8 Lakka- a poltuurtehtaat Lack- och poltyrfab- rker... 2 9 4 ; 3 4 4 9 700 036 600 576 000 587 400 9 Vär- a vernssatehtaat-färg och fernssfabrker 8 33 24; 34 24 58 8 79 497 500 7 503 400 _ 26 900 745 700 ) Yhdellä tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam personal och drvkraft med en annan fabrk. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövom a tosen tehtaan kanssa. För en fabrk drvkraften gemensam med en annan fabrk.

4_ 5 Taulu 2, Tabell 2. Teollsu u sryh m ä a -lu o k k a. ^ Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 Teollsuusla. Industrart. Genre d ndustre. T yöpa kk oen lu k u. 50 A n talet a r b e ts s tä lle n. Nombre de leux de traval. 4 5 6 7 8 9 [ 0 5 v u o tt a n u o re m p a. u n d er 5 à r. m ons de 5 ans. m. m. h. n. k v. f. T y ö n te k ä n k es k m ä ä rä n en lu k u : 5 8 v. 5 8 år. 5 8 ans. m. m. h. Nom bre moyen d ouvrers n. k v. / A r b e ta r e m e d e lta l: 8 v u o tt a t ä y tt ä n e tä. f y lld a 8 å r. } 8 ans révolus. m. m. h. n. k v. - âges de: yh te e n s ä. su m m a. total. m. n. m. k v. h. f. Ensemble. S T o ta ls u m m a. K a k k a a n. Muuta h e n k lö k u n ta a. rt övrg p erson al. Autre personnel. V ä lttö m ä s t tehdaskoneta k ä y t tävä vom a. H. V. rt D rv k r a ft för omedelbar drft a v ^ m askner. H. K. Force motrce drectement employée. Chv. vap. 5 T y ö n t e k ä n p alk k a u s, A r b e ta ren a s a v lö n n g, F m k. S alare des ouvrers, M arcs. 6 7 8 R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä rd e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. h e la v ä r d e t. valeur totale. k o tm a s te n r a a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n te o llsu u s tu o te. a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv f ä r d g a n d u s tra lster. valeur des produts m-achevés fnlandas. 9 T u o ta n n o n b ru tto a rv o. S m k. T llv e rk n n g e n s b r u tto v ä r d e, F m k. Valeur brûle de la fabrcaton, - VIII Nahkas a karvateollsuus. Läders och hårndustr. 230 29 8 252 282 2 764 2 25 3 045 2 55 5 560 45 5 009 4480 00 295 630 300 83 224 800 0 52 700 407 549 800 a) Nahkoen valmstus. Berednng av läder. Nahkatehtaat a nahkurntyöpaat Läderfabrker och garverer... 46 3 49 6 352 246 404 262 666 7É 3 448 4 275 000 44 647 800 82 37 00 5 6000 94 472 000 T>) Nahkatavarateollsuus. Lädervarutllverknng. 2 Jalknetehtaat Skofabrker)... 59 6 2 75 20 08 249: 272 47 2 743 22 222 22 054 200 38 886 800 86 26 200 9 734 800 3 Ianskastehdas Handskfabrk... 2 3 4 _.34 300 8 800 9 400 2 200 4 Satulasepäntehtaat Sadelmakerer... U 6 4 4 8 259 552 279 574 853 2r 22 3 589 300 9 699 200 -- 9 022 400 5 77 600 6 Karstatehdas Kardfabrk... 3 5 3 5 8 42 700 82 000-65 000 43 600 7 c) Karva-, haras- a ouhtavarateollsuus. Hår-, borst- och tagelvandllverknng. Hara- a svellntehtaat-borst- och penselfabrker 2 4 2 4 37 68 6 86 200 286 2C 8 484 600 2 232 700 853 700 598 600 5 369 600 IX Kutomateollsuus. Textlndustr. 244 47 07 35 00 3 502 266 3 900 3 373 7 273 04( 2505 0 388 000 54 68 600 34 877 400 7005 400 867 279 500 a) Kehruu- a kdomateollsuus. Spnn- och vävndustr... Pellavanpuhdstuslatos Lnskftkter... 4 6 4 6 0 20 8 900 48 300 48 300 205 300 2 Tekovllatehdas Konstullfabrk... 4 2 4 2 6 : 65 42 00( 270 000 270 000 306 700 3 Vllatehtaat Yllefabrker... 28 6 7 73 78 770 2 702 849 2 887 3 736 23: 5 373 24 262 900 46 894 900 23 875 500 6 522 00 270 669 800 4 Puuvllatehtaat Bomullsfabrker 2)... 9 30 76 9 488 450 4 579 67 543 6 84 6r 4876 36 302 800 2549 600 749 700 343 824 500 5 Pellavatehdas Lnnefabrk... 53 42 508 025 56 67 728 4 2 350 8 560 200 2 822 800 7 54 700 65 200 37 547 000 6 Nauhakutomot Bandväverer... 5 4 2 3 230 7 25 268 S 79 226 800 7 046 200. 348 300 66 200 7 Ptstehtaat Spetsfabrker... 2 4 2 29 3 33 46 45 296 300 2 032 00 842 500 2 985 700 b) Punomateollsuus. Tvnnndustr. 8 Köydenpunomot Repslagerer... 2 9 36 9 36 55. 246 22 200 099 900 8 200 2 298 400 9 Nuoranpunomot Snörmakerer... 3 2 3 63 3 75 78 45 330 400 455 00. 226 00 445 200 0 Koneremmtehtaat Fabrker för tllverknng av masknremmar... 2 - - 7 3 8 3 3 98 28 000 4 007 000 747 000 5 028 000 c) Pukutavarateollsuus. Industr för beklädnadsartklar. Trkoon- a sukankutomot Trkot- och strumpväverer... 20 7 3 78 53 769 57 854 9 6( 256 4693 800 29 508 300 9 050 500 46 732 900 2 Patatehtaat Skortfabrker... 25 4 7 4 53 27 682 35 742 777 7. 92 4 03 90C 8 073 500 3 336 500 26 756 300 3 Olkantehtaat Hängselfabrker... 2 7 7 7 2 20 000 686 000 24 000 937 500 4 Kurelvtehtaat Korsettfabrker... 2 2 36 38 38 2 29 300 709 000 33 900 309 800 5 Räätälnlkkeet Skrädderer... 74 4 4 4 393 080 397 25 522 U 56 2 984 90C 35 6 500 7 060 500 59 909 900 ) Yhdellä tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam personal och drvkraft med en annan fabrk. 2) Yhdellä tehtaalla työväk, käyttövoma a raaka-aneet yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk personalen, drvkraften oeh råämnena gemensamma med en annan fabrk.

6 Taulu 2. Tabell 2. 7 Teollsuusryh m ä a -lu o k k a. " Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o s u u s a. Indu stra t. Genre d ndustre. T yöpak k o en lu k u. w An talet a rb e ts s tä lle n. Nombre de leux de traval. 4 5 6 7 8 9 [ 5 v u o tt a n u o re m p a. u n d er 5 å r. mons de 5 ans. m. m. h. n. k v. - T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n 5 8 V. 5 8 å r. 5 8 ans. m. m. h. A r b e ta r e N om bre moyen d ouvrers n. k v. /. 8 v u o tt a tä y tt ä n e tä. f y lld a 8 å r. 8 ans révolus. m. m. h. n. k v. / l lu k u : m e d e lta l: âges de: y h te e n s ä. su m m a. total. m. n. m. k v. h. f. Ensemble. 2 T ota ls u m m a. K a k k a a n. Muuta h en k lö k u n ta a rt ö vrg p erson al. Autre personnel. V ä lttö m ä st tehdaskoneta k ä y t tävä vom a. H. V.,* D rv k r..t ör omedelbar drft a v m askner. H. K. Force motrce drectement employée. Chv. vap. 5 T y ö n t e k ä n palk ka u s, A rb e ta re n a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, Marcs. 6 7 8 R a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. h e la v ä r d e t. valeur totale. k o tm a s te n r a a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em s k a rå ä m n e n. valeur des matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n teollsu u s tu ote. a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv fä r d g a n - vafeur des produts m-achevês fnlandas. 9 T u o ta n n o n b r u tto a r v o, T llv e rk n n g e n s b ru tto v ä rd e, F m k. V a le u r brute de la fabrcaton, M arcs. 6 Kaulustntehtaat Kravattfabrker4)... 3 l 23 24 24. 5 300 99 200 244600 2 8 6 8 000 7 Hattutehtaat - Hattfabrker... 3 2 8 25 44 29 53 82 2 43 644 300 6 065 200 _ 95 00 0 426 500 8 Lakktehtaat Mössfabrker )... 26 3 2 55 65 436 67 494 56 b l 32 3 433 900 487 400 8 352 300 24 259 600 d) M uu valmsteteottsuus. Övrg tllverknngsndustr. Täpetehtaat Drevfabrker... 7 2 3 24 4 253 224 400 9 900 993 600 2 39 000 9 20 Vanutehtaat Vaddfabrker... 5 2 6 6 54 94 62 0 63 20 65 966 400 2 325 000 842 800 56 800 5 05 800 2 Iluopatavaratehtaat Fltvarufabrker 2)... 5 3 3 38 38 42 42 84 6 ' 34 383 900 2 60 400 232 500 6000 3 457 000 22 Sateen- a pävänvarotehtaat Paraply- och parasollfabrker... 3 2 5 6 5 9 56 65 8 6 35 400 889 200 3 900 666 900 23 Marks- a sälekahdntehtaat Marks- och persennefabrker... 2 4 3 5 4 9 8 29 600 253 200 253 200 35 200 24 Käärekahdntehdas Rullgardnsfabrk... 2 7 800 24 900 6 200 278 600 25 Kalanverkkotehtaat Fsknätfabrker... 2 3 24 3 24 27 3 6 230 800 674 500 07 500 26 Mattokutomo Mattväver... 4 4 5 2 5 78 300 34 700 32 000 27 Väräystehtaat Färgerer... 9 _ 2 20 68 20 70 90 40 62 635 500 88 800 50 700 3 653 200 X Paperteollsuus. Pappersndustr. 78 37 48 428 662 8 56 6 448 898 758 6 39 027 2443 3 827 800 582 876 900 67 474 600 328 97900 235 692 600 a) Puuvcmuke- a paperteollsuus. Tllverknng av trämassa och papper. Homapuukettmö Slpvedkoker... 306 58 307 58 365 3 59 329 700 64900 6 49 00 7 806 600 2 Puuhomot a pahvtehtaat Träslperer och pappfabrker 2)... 47 2 _ 60 25 887 76 949 20 350 76 67 043 2 24 800 8 077 200 58 97400 9 375 500 27 320 900 3 Selluloosatehtaat Cellulosafabrker 2)... 20 2 8 26 2 929 25 3 02 277 4 289 22 7 287 35 04 200 57 266 300 99 579 900 0900 370 595 400 4 Papertehtaat Pappersfabrker... 28 6 2 48 87 2 885 946 3 039 2 035 5 074 389 35 75 33 475 400 300 065 500 2 762 800 265 303 500 5584 400 b) Paper- a pahvtavarateollsuus. Tllverknng av pappers- och pappvaror. 5 Tapetttehtaat Tapetfabrker... 5 23 6 57 53 80 59 39 9 3 029 200 3 32300 2 582 600 827 600 6 Krekuor- a paperpusstehtaat Kuvert- och påsfabrker 2)... 3 2 4 9 6 76 289 97 354 45 46 2 438 2 94 700 2 694 600 8 700 57500 8 388 900 7 Kotelo- a kranstomotehtaat Bokbnderer och kartongfabrker 2)... 57 24 42 87 427 33 609 442 2 078 2 520 45 635 5 722 800 6 838 700 _ 4 020 700 45 634 200 8 Papernalostustehtaat Pappersförädlngsfabrker.. 7 9 30 * 45 66 55 96 5 8 95 2 047 000 5 462 400 5 023 400 9 677 600 XI Puuteollsuus. Trändustr. 660 93 34 269 48 22 528 6 575 23 990 7 090 3 080 709 59 927 25 379 600 545 265 700 463 643 600 67 437 000 03063 900 a) Sahaus- a höylåysteollsuus. Såg- och hyvlngsndustr. Sahat a höyläämöt Sågverk och hyvlerer... 389 33 24 92 30 736 4 484 890 4 809 22 999 048 46 934 88 404 200 434 645 800 434 645 800 796 45 800 2 Halkosahat Vedsågar... 20, 9 309 53 38 54 372 40 36 3 253 00 22 776 00 22 776 00 27 624 800 3 Lastuvllatehtaat Träullfabrker 2)... 4 3 3 9 5 22 8 30 3 66 87 000 6 600 96 600 20 000 254 800 4 Vanertehtaat Fanérfabrker... 7 2 22 7 67 379 64 396 037 9 229 7 02 200 6 097 00 5 746 800 6 804 700 43 4 500 5 b) Puunvalmsteteollsuus. Industr för trätllverknng. Puulava- a venevestämöt Skepps- och båtvarv för fartyg av t r ä... 37 4 29 2 874 28 907 30 937 72 476 7 745 400 8 482 300 28 000 7 230 600 9 022 200 *) Kahdella tehtaalla yhtenen työväk a käyttövoma tosten tehtaden kanssa. För två fabrker gemen- sam personal och drfkraft med andra fabrker. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen työväk a käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam personal och drvkraft med en annan fabrk. Teollsuustlasto v. 920.

8 9 T aulu 2. Tabell 2. I T eolls u u s ryh m ä a -lu o k k a. ^ In d u strgru p p och -k lass. Groupe et classe d'ndustres. T e o s u u s a. Industrart., Genre d'ndustre. 6 P u u s e p ä n - a h u o n e k a l u t e h t a a t S n c k e r e r o c h T y ö p a k k o en lu k u. n A n ta le t a rb e ts s tä lle n. Nombre de leux de traval. 5 6 7 I 8 9 0 5 v u o tt a n u o re m p a. u n d er 5 år. mons de 5 ans. m. m. h. n. k v. - T y ö n te k ä n k es k m ä ä rä n e n 5 8 v. 5 8 år. 5 8 ans. n. m. h. Nom bre moyen d ouvrers n. k v. /. lu ku: A r b e ta r e m e d e lta l: 8 v u o tt a tä y ttä n e tä. f y lld a 8 år. 8 ans révolus. m ö b e l f a b r k e r... 4 9 3 3 7 8 3 5 2 3 3 3 2 3 7 R u l l a -, r u l l a n e m ä s - a n a p p u l a t e h t a a t R u l l -, b l o c k - m. m. h. n. k v. f. âges de: yh te e n s ä. s u m m a. total. m. n. m. k v. h. /. ' Ensemble. «' T o ta ls u m m a. K a k k a a n. Muuta h en k lö k u n ta a. ö vrg person al. ; Autre personnel. V ä lttö m ä s t tehdaskoneta k ä y t tävä vom a. II. V. D rv k ralt för om edelbar drft a v - m askner. H. K., Force motrce drectt ment employée. Chv. vap. 5 T y ö n t e k ä n p alk ka u s, A rb e ta re n a s a v lö n n g, F m k. Salare des ouvrers, M arcs. f [ 7 ( 8 K a a k a -a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o ch h a lv fa b r k a te n s v ä r d e, F m k. Valeur des matères premères et des produts m-achevés, M arcs. k o k o a r v o. h ela v ä r d e t. valeur totale. k o tm a s te n ra a k a -a n e d e n a r v o. v ä r d e t a v n h em sk a rå ä m n e n. matères premères fn landases. k o tm a s te n p u o lv a lm tte n te o llsu u s tn o tt. a rvo. v ä r d e t a v n h em sk a h a lv fä r d g a n d u s tra lster. valeur des produts m-achevês fnlandas. 9 T u o ta n n o n b ru tto a rv o, S m k. T llv e rk n n g e n s b ru tto v ä rd e, F m k. Valeur brute de la fabrcaton. 2 522 36 2 8 8 3 2 9 0 4 4 7 2 2 0 9 3 0 7 0 0 3 989 300 0 3 0 0 2 5 2 6 9 7 0 0 8338 300 o c h p n n f a b r k e r... 3 2 7 0 7 2 6 9 7 733 768 5 0 4 9 3 0 3 4 8 9 8 9 0 0 5 426 00 3 2 0 0 0 5 0 8 4 4 0 0 29 852 00 8 S o r v a u s t e h t a a t S v a r v e r e r... 0 9 8 7 5 7 37 75 2 0 7 7 5 3 5 0 0 0 348 800 6 5 3 0 0 82 800 0 T y n n y r t e h t a a t T u n n b n d e r e r x)... 7 8 2 2 5 8 8 7 5 20 6 8 0 2 4 9 2 3 3 0 0 3 829 500 3. 5 7 2 9 0 0 6 656 00 ; U L a a t k k o t e h t a a t L å d f a b r k e r... 8 4 3 5 7 2 3 8 3 0 5 257 35 5 7 2 4 7 8 0 4 2 5 8 0 0 6 863 600 _ 6 8 5 3 0 0 U 399 000 : 2 S u k s t e h t a a t S k d f a b r k e r )... 5 2 7 9 28 2 3 0 7 3 4 2 7 9 0 0 287 500 2 8 7 5 0 0 07 500 3 L e s t - a p u u v a r s t e h t a a t L ä s t - o c h t r ä s k a f t f a b r k e r 7 3 3 3 3 3 36 34 7 0 U 4 9 4 9 8 0 0 0 867 200 7 7 3 0 0 332 600 K e h y s - a p e n a t e h t a a t R a m - o c h l s t f a b r k e r.... 4 4 8 9 7 9 8 7 2 ; 25 ; 90 2 5 8 7 9 4 2 9 0 0 572 900-8 4 7 0 0 4 665 000 5 c Kaarna- y.m.s. teollsuus. Bark- och övrg lkartad ndustr. K o r k k t e h t a a t K o r k f a b r k e r... 3 3 3 8 7 9 6 P a u -, u u r - a r o t t n k t e h t a a t V d e -, r o t - o c h r o t t g f a b r e r... n k 2 2-0 ; 4 79 20 3 3 2 8 0 8 8 0 0 752 900 3 0 0 0 3 777 000 7; 3 8 2 6-7 8 600 20 000 2 8 0 0 0 6 0 0 0 0 62 400 ' X II Ravntos a nautntoaneteollsuus. Närngss och nutnngsmedelsndustr. 39 0 66 34 302 4 562 3 278 4 700 7 978 95 3 28 59 396 000 753 250 400 80 462 200 69 559 700 63 9800 a) Lha- a kalatavarateollsuus. Kött- och fskvarutllverknng. M a k k a r a t e h t a a t K o r v f a b r k e r... 8 0 2 2 3 2 8 7 9 35 80 4 3 7 5 5 2 3 4 6 4 2 4 0 0 45 464 300 4 3 7 2 9 9 0 0 6 7 2 6 0 0 58 948 900 2 S ä l y k e t e h t a a t K o n s e r v f a b r k e r... 3 3 2 3 4 24 3 8 U 2 8 2 3 5 5 0 0 0300 5 7 6 0 0 9 5 9 0 0 537 300 - ; 6) Vlatavarateollsuus. Spannmålsvarullverknng. 4 J a u h o - a s u u r m o m y l l y t M ö l - o c h g r y n k v a r n a r ) 3 2 4 2 8 9 5 430 96 6 2 6 5 2 3 9 5 2 4 9 6 0 8 0 0 70 579 300 ' 9 6 7 4 0 0 0 232 488 400 6 M a l l a s t e h t a a t M a l t f a b r k e r... 6 20 2 2 2 2 3 3 7 5 8 7 8 0 0 2 603 800 8 6 0 0 7 9 2 2 0 0 3 64 300 7 L e p o m o t B a g e r e r... 8 4 20 2 3 3 7 4 6 2 357 475 8 3 2 9 7 4 4 3 7 3 3 7 2 0 0 68 86 260 3 8 7 8 0 0 2 6 5 5 3 9 0 0 92 882 00 8 K e k s t e h t a a t K e k s f a b r k e r... 3 8 9 5 2 9 33 38 2 7 4 6 220 2 2 0 3 0 0 8 5300 00 0 0 0 3 3 3 6 0 0 27 343 900 9 P e r u n a a u h o t e h d a s P o t a t s m ö l s f a b r k... 5 5 5 2 4 5 2 3 2 0 0 50 000 8 0 0 0 0 750 000 c) Soker-, suklaa- y. m. s. teollsuus. Socker-, chokolad- o. övr. lkartad ndustr. 0 S o k e r t e h t a a t S o c k e r f a b r k e r... 5 2 7 5 7 4 4 6 60 46 7 4 7 6 7 2 8 9 5 5 3 3 5 9 0 0 27 885 400 G 9 6 5 0 0 0 207 824 700 U S r a p p t e h t a a t S r a p s f a b r k e r... 3 3 8 8 38; 8) 4 6 22 3 9 7 4 9 9 8 0 0 25 443 200 0 6 2 9 0 0 28 678 000 2 K a r a m e l l -, m a r m e l a a t -, k a a k a o - a s u k l a a t e h t a a t K a r a m e l l -, m a r m e l a d -, k a k a o - o c h c h o k o l a d f a b r k e r 6 8 3 3 3 4 4 5 49 479 6 2 8 7 0 7 0 6 4 0 6 6 6 0 0 46 752 800 2 0 0 0 2 0 9 0 0 0 60 3 400 3 H l l o - a m e h u t e h t a a t S y l t - o c h s a f t f a b r k e r.... 7 2 4 2 6 5 29 4 4 U 8 2 6 3 0 0 2 862 600 4 3 8 5 0 0 6 5 2 0 0 4 786 400 4 K a h v p a a h t m o t K a f f e r o s t e r e r... 3 2 2 4 2 24 3 6 7 4 0 3 4 0 6 0 0 2 935 200 6 2 0 0 0 4 25 200 5 S k u r t e h t a a t C k o r e f a b r k e r... 4 3 3 4 3 6 44 6 0 0 9 6 4 5 2 4 0 0 4 237 000 908 600 6 K a s v s v o t e h t a a t V ä x t s m ö r f a b r k e r... 7 2 2 3 7 4 2 39 44 8 3 3 4 4 9 0 7 0 9 0 0 30 842 000 2 0 0 0 0 0 3 2 2 0 0 34 48 700 7 d) Juoma- a etkkateollsuus. Dryckes- och åtksndustr. K v e n n ä s v e s - a v r v o t u s u o m a t e h t a a t M n e r a l v a t t e n - o c h l ä s k d r y c k s f a b r k e r... 4 7 2 9 9 3 2 4 7 43 56 2 9 9 5 8 9 5 2 0 5 0 7 0 0 3 69 400 2 2 5 0 0 3 2 3 3 0 0 9 860 200 9 Yhdellä tehtaalla työväk a käyttövoma yhteset tosen tehtaan kanssa. För en fabrk drvkraften och personalen gemensamma med en annan fabrk. 2) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft med en annan fabrk.

20 2 Taulu 2. Tabell 2. I 5 6 7 8 9 S v a g d r g s b r v g g e r e r... 3 Ö l b r y g g e r e r...... 26 V n a p o l t t m o t a h v a t e h t a a t B r ä n n v n s b r n n e r e r 2 V ä k v n a te h ta a t och h. d e s t l l e r n g s v e r k... T u p a k k a te h ta a t 2 9 3 3 9 02 24 77 39 35 ts lä u s la to k s e t - S p rtfa b rk e r e ) T u p a k k a te o lls u u s 22 6 o c h ä s t f a b r k e r... a - 6 I n. kv. f. 22 5 28 6 400 6 7 8 9 R a a k a - a n e d e n a r v o, S m k. R å ä m n e n a s o c h h a lv fa b r k a t e n s v ä r d e, F m k. T y ö n t e k ä n p a lk k a u s, Sm k. A r b e ta r e n a s a v ö n n g, Fm k. Salare des ouvrers, Mares. Valeur des matères premères et des produts m->achevés, Marcs. k o t m a s te n ra a k a -a n e d e n arvo. k ok o arvo. h e la v ä r d e t. vä rd et av n h e m s k a rå äm n en. matères pre mères fn landases. k o t m a s te n p u o l v a lm t t e n te o U s u u s tu o tt. arvo. v ä r d e t a v n h e m s k a h a lv f ä r d g a n d u s tra ls te r. 29 244 05 77 42 35 234 6 402 789 700 42 89 999 3 9 6 400 2 998 00 5 532 00 77 33 432 23 400 355 500 8 400 2200 20 059 900 72 327 200 6 2 477 433 -- 0 3 2 538 200 2 97-4 2 5 28 800 627 500 24 800 959 00 2 382 700 2 3 4 600 T u o ta n n o n b ru tto a rv o, Sm k. T llv e r k n n g e n s ' b ru tto v ä rd e, Fm k, Valeur brute de la fabr- \ caton. \ valeur des pro duts m-achevês fnlandas. T o b a le s n d u s t r. T o b a k s f a b r k e r... H. H. m. m. 5 V ä lt tö m ä s t teh daskon eta k ä y t tävä v o m a. V. F r v k v lt för om edelbar drft a v m ask n er. K. h. Force motrce dncument employée. Chv. vnp. n. kv. / m. m. Autre personnel. h. total. IS ans révolus. n. kv. f m. m. l. kv. /. f y l l d a I S år. 5 IS ans. Muuta h e n k lö k u n t a a, ö v r g p ers o n a l. m ons de 5 ans. m. n. sum m a. 5 8 å r. u n d e r 5 4 r. y h te e n s ä. Ensemble. 20 âges de: K a k k a a n, de traval. O lu tp a n m o t m e d e lta l: 8 v u o t t a tä y t t ä n e t ä. 5 8 v, K a la p a n m o t 9 n T o t a ls u m m a. 5 v u o t t a n u o re m p a. h. 8 [ Genre d'ndustre. 0 I n d u s t r a r t. Nombre moyen d ouvrers lu k u : T e o l l s u u s la ll. A r b e ta re T y ö p a k k o e n lu k u. A n t a le t a r b e ts s t ä lle n, Nombre de leux Groupe et classe d'ndustres. T eo lls u u s ry h m ä a -lu o k k a. In d u s trgru p p och -k las s. T y ö n t e k ä n k e s k m ä ä r ä n e n ^ 4 S ^ 2 8 656 900 7 847 000 30 340 800, 4 400 78 200 7 263 300 37 97500. Valastus?, vomansrto? a ves oh to teollsuus. Belysnngs?, kraftöverförngs? och vatten? lednngsndustr X III 2 K a a s u te lta a t G asv e rk S ä h k ö v a la s tu s tr s k a 3 a... v o m a n s rto la to k s e t b e ly s n n g s - och V e s o h to la to k s e t....... Graafllnen teollsuus. G rafsk ndustr. X IV 2 K r a p a n o t - B o k try c k e re r K v p a n o t tr y c k e r e r a... k e m g ra a flls e t och k e m g ra fs k a la to k s e t A o n e u v o t e h t a a t Å k d o n s f a b r k e r 3 L e lu te h ta a t 4 N a p p te h d a s L e k s a k s fa b rk e r K n a p p fa b rk S t ä m p e l f a b r k e r... Kakk teollsuudet yhteensä Summa lör alla n dustrer... t e h t a a lla 79 226 22 60 3 7 2 53 20 4 098 873 227 80 22 434 ' 22 54 4 69 3 539 332 269 52 3 470 255 8 2 6 958 2 708 2 348 443 226 26 8 69 77 283 40 360 27 8 298 28 82 23 79 2 4 4 5 24 2 3 7 3 3 ; 59 268 79 4 3 9 8 60 2 36 2 2 920 3 4 4 K ra n s b n d e re r s a m t t l l v e r k n n g a v v a x b l o m m o r... ) Y h d e llä 808 35 5 V a h a k u k k a te h ta a t a s e p p e ls to m o t 6...... 6 4 4 L e m a s n te h ta a t 62 2 0... 5 S te n - a n s t a l t e r...... Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus. Industr, som e är att hänföras tll före? gåfende grupper. X V 8 E le k k ra ftö v e rfö rn g s v e rk V a tte n le d n n g s v e rk 3 32 4 5 468 3 563 6903 38 236 y h t e n e n t y ö v ä k, k ä y t t ö v o m a a k o n t t o r h e n k lö k u n t a t o s e n t e h t a a n k a n s s a. - F ö r 27 2 053 467 9 67 290 20 379 300 8 94 200 8 776 600 249 56 5 8 8 356 26 55 68 3 5 2546 45 685 2 370 45 582 00( 3 574 620 2 8 0 3 7 8 6 7 50C 4 53 500 35 8 600 577 65 90 7 74 500 6 42 900 2 525 400 35 245 2 22 20( 20 77 573 bd 5 28 2 98 00 873 800 37 Ö 0 2 öu b 25 l b 20C 30 000 6 00C Z ou U 0 40C 578 900 4 7562 42 067 7 229 9 644 296 47 92 738 900 8 3 3 8 39 389 300 33 597 300 _ 5 792 000 2 39 600 793 700 ZZ\) ouu 5 5 6 8 OC 2000 37 600 2 37 400 84 3 926 400 5 536 500 297 3 938 400 07 00 y / yuu 00 752 00 5 983 000 77 095 900 7 673 200 943 700 95 966 800 2376 900 7 93 800 4 790 700 O 0 y v o OO 2 U 0, (o 963 3600 UUU 0 0 4 th J v 75 000 85200 895 232 200 667 70 200 en abrk P ^ n a l e n, d r v k r a f t e n o c h k o n t o r s p e r s o n a l e n gemensamma med e n a n n a n f a b r k.

22 23 I T eo llsu u sry h m ä a -lu o k k a. In d u strg ru p p och -klasf. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o s u u s a. In d u stra rt. Genre d'ndustre. Malmnnosto. Malm uppfordrng. Vaskkavos Koppargruva... Rautakavos Järngruva 4)... Taulu 3. Teollsuudessa käy- tetty käyttövoma. Tabell 3. I ndustren an- vänd drvkraît. Tableau 3. Force motrce employée par f ndustre. 3 4 5 6 7 8 V e s m o o tto re ta V a tte n m o to r e r Moteurs hydraulques v e s p y ö rä v a tte n h u l roues hydraulques lu k u. a n ta l. nombre. J : te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. lu k u. a n ta l. nombre. tu r b n e ta t u r b n e r turbnes ( - teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. Prm äär- Fr mär- Moteurs H ö y ry - Å n g - Moteurs m ä n tä k o n e ta ' k o lv m a sk n e r machnes à pston \ lu k u. a n ta l. nombre. te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. 9 I 0 m o o tto r e ta : m o to re r: prmares : m o o tto re ta m o to re r â vapeur t u r b n e ta t u b n e r tur Hnes l u k u. an tal. nombre. te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. t//. ö ly - a k a a s u m oo ttoreta o le - o c h g asm o to r e r moteurs à combuston lu k u. an tal. nombre. 2 3 u 6 6 7 3 9 20 teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. < tff. y h te e n s ä s u m m a total [ teh. h v. eff. hk r. chev.-vap. eff. P r m ä ä r m o o tto r e ta o n k ä y t e t t y : A v p r m ä r m o to r e r n a h a v a a n v ä n t s : Moteurs prmares employés: kone< e n v ä lttö m ä ä n k ä y ttö ö n fo r 0 îe d e lb a r d r f t a v m a s k n e r drectement pour actonner des machnes vespyörä a -tu rb n e ta v a tte n h u l och -tu rb n e r roues et turbnes hydraulques h ö y ry k o n. a - tu r b n e ta ; ån g m ask n er 0. - tu r b n e r machnes et turbnes \ à vapeur öly- a k a a s u m o o tto r e ta ole- och g a s m o to r e r moteurs à combuston y h teen sä s u m m a total s ä h k ö g e n e r a a tto r e n k ä y ttö ö n fö r d r v a n d e a v e le k tr c te ts g e n e - r a t o r e r pour actonner des générateurs électrques ; hydraulques ' v a tte n h u lo c h -tu r b n e r roues et turbnes : vespyörä a - tu r b n e ta à vapeur h ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ångm askner 0. -turbner machnes et turbnes \ T e h. h v. - E ff. h k r. Chev.-vap. eff. öly- a k a a s u m o o tto re ta ole- och g a sm o to re r moteurs à combuston 2 2 2 ) 23 yhteensä s u m m a total S ä h k ö m o o tto re ta E le k tr s k a lu k u. an tal. nombre. m o to r e r Électromoteurs teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. T eh d ask o n ed en a -latteden v ä lttö m ä ä n k äyttöön teh. hv. För o m edelb ar drft av m a - ^ skner och a p p a r a te r, eff. h k r. Force motrce d rectement employée, chev. vap. eff. (sar.-kol. 7+ 23). 3 740 2 0 750 20 0 30 620 620 7 537 667 3 ; 7 4 0... - - _ 2 0 750-20 0 30 - - 6 2 0-620 7 537 667 Sulatot a metallen alostuslatokset. Smält? och m etallförädlngsverk. 4 3? > 73 6 420 22 2 867 2 65 4 482 0 49 4 098 2 795 302 795 2 479 295 80 2 954 380 4 55 70 a) Masuunt Masugnar4)... 8 5 0 0 500 500 _ 500 9 3 5 7 857 2 Sähkösulatot Elektrska smältverk... - - - - - - - - - - - - J 6 2 2 3 Kuparnuutoslatos Kopparextraktonsverk... î :, 0 6 5 0 650 I) 4 Ahotaonta-, mellotus-, martn-a valsslat. Härsmde-, puddel-, martn- och valsverk4)... 4 3? > 6 7 2 4 ' 2 5 0 2 6 5 2 3 63 7 9 8 2 5 8 2 3 38 2 9 5 295 3 0 4 5 5 3 773 5 Naula- a rautalankatehtaat Spk- och ärntrådsfab- J ' rker 2)... - 2 3 9 4 2 2 2 4 2 3 9 5 5 4 2 3 20 2 2 4 4 0 0 2 344 4 8 3 6 2 2 572 6 Karkea-, musta- a henotaetehtaat Grov-, svart- och fnsmdesfabrker 3 )... _ 6 9 3 5 2 8 0 7 8 2 97 8 3 0 8 0 02 02 05 8 0 85 4 6 6 6 4 676 7 Sahanterätehtaat Sågbladsfabrker... - - ; ; 9 2 3 7 237 8 Vlatehtaat-Flfabrker... 2 4 5 - - - - ; - - - - - _ 8 0 225 5 _ 8 0 95 30 30 5 U I 206 9 Vask-, lakk- a peltsepäntehtaat-bleck-, plåt- och kopparslagerer...-... _ 2 Î 5 5 55 5 5 55 7 7 2 8 0 335 0 Messnk- a tnavalmot - Messngs- och tennguterer... ; I... 9 3 6 36 Ampumatarvetehtaat Ammuntonsfabrker... 8 4 3 43 2 3 4 5 Kultasepäntvöpaat Guldsmedsverkstäder... z z Galvanomstehtaat Galvanserngsfabrker... Neulatehdas Nålfabrk... _] : III Konepaat. Mekanska verkstäder. 22 925 Valmot, konepaat a rautalavavestämöt Guterer, mekanska verkstäder och skeppsvarv 4)... 8 2 : Itsenäset korauspaat Sälvständga reparatonsverk 7 4 5 3 städer... Muun tehtaan yhteydessä olevat korauspaat Repara 4 Putkohto tehtaat Rörednngsfabrker... n - - 5 5 5 5 3 0 -- 3 0 02 70 70 2 2 0 8 20 76 3 429 7 465 24 78 6 537 803 2 532 585 3 920 240 552 825 2 67 79 8 645 22 565 6l 3 099 ' 2 9 0 9 6 4 6 5 580 6 2 3 292 5 2 8 3 343 2 4 0 8 7 8 0 2 237 3 3 2 6 3 5 3 9 696 _ ; 4 5 5-6 6-5 5 6 6 - - - - 8 2 305 366 tonsverkstäder sammanhang med annan fabrk ä)... ' ' _ 4 8 C 0-260 ' 2 2 0 0 p 65 80 45 336 3 5 35 30 937 273 - ~ 2 8 4 84 5 Sähkökonetehtaat Fabrker för elektrska maskner 4).. 5 3 7 5 2 5 5 245 40 40 80 5 0 5 65 226 966 46 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e n e n k ä y t t ö v o m a t o s e n t e h t a a n k a n s s a. F ö r e n f a b r k g e m e n s a m d r v k r a f t m e d e n a n n a n f a b r k. 2) K o l m e l l a t e h t a a l l a y h t e n e n k ä y t t ö v o m a t o s t e n t e h t a d e n k a n s s a. F ö r t r e f a b r k e r g e m e n s a m d r v k r a f t m e d a n d r a f a b r k e r. 3 ) V d e l l ä t e h t a a l l a y h t e n e n k ä y t t ö v o m a t o s t e n t e h t a d e n k a n s s a. F ö r f e m f a b r k e r g e m e n s a m d n v - m e d a n d r a f a b r k e r. _ 4 \ K a h d e h a t e h t a a l l a y h t e n e n k ä y t t ö v o m a t o s t e n t e h t a d e n k a n s s a. F ö r t v å f a b r k e r g e m e n - sam drvkraît med andra fabrker. ù) Nelällä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosten tehtaden kanssa. Tor tyra abr- ^er gemensam drvkraft med andra fabrker.

M.Taulu 3. Tabéll 3. 25 T e o llsu u sry h m ä a -lu o k k a. ^ In d u strg ru p p och -k la ss. Groupe et classe d n d u s tr e s. I V 2 3 4 6 7 8 T e o s l u a a. I n d u s t r a r t. G enre d n d u s tr e. v e s p y ö rä v a tte n h u l * ro u es h y d r a u lq u e s \ lu k u. an t a. nom bre. V e s m o o tto re ta V a tte n m o to r e r M o te u rs h y d ra u lq u e 9 J te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. lu k u. an tal. ; n o m b re. \ tu r b n e ta tu r b n e r tu rb n e s te h. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. Prm äär- Prm är- M o te u rs m a n ta k o n e ta k o lv m a s k n e r H ö y r y - A n g - M o te u rs m achnes à pston lu k u. ' a n ta l.. J n o m b re. te h. h v. I eff. h k r. I chev.-vap. eff., y o m o o t t o r e t a m o to re r: p r m a r e s : m o o tto r e ta m o to r e r öly - a k aasu d v a p e u r J m o o tto re ta o le - o c h g asm o to r e r tu r b n e ta turbn er tu r b n e s lu k u. a n ta l. n om bre. te h. h v. I eff. h k r. chev.-vap. eff. J l ; 2 ( 3 4 35 l t J 7 S 9 20 m o te u rs à c o m b u sto n lu k u. an tal., n o m b re. te h. h v. : eff. h k r. chev.-vap. e ff. y h te e n s ä s u m m a to ta l teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. k o n e d e n v ä lttö m ä ä n k ä y ttö ö n lö r o m e d e lb a r d r f t a v m a s k n e r d recte m e n t p o u r a c to n n e r des m a c h n e s h ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ån g m a sk n e r o. -tu rb n e r m achnes et tu r b n e s à v a p e u r v espyörä a - tu r b n e ta v a tte n h u l och - tu r b n e r roues et tu rb n e s h y d r a u lq u e s P r m ä ä r m o o tto r e ta o n k ä y t e t t y : p r m ä r m o to r e r n a h a v a a n v ä n t s : Öly-a k a a s u m o o tto r e ta ole- ocl g a s m o to r e r moteurs à co m b u sto n M oteurs prm ares em ployés: y h te e n s ä s u m m a to ta l s ä k ö g e n e r a a tto r c n k ä y ttö ö n f ö r d rv a n d e a v e le k tr c te ts g e n e - rato rer pour a ctonner des générateurs électrques vespyörä a - tu r b n e ta v a tte n h u l och - tu r b n e r roues et turbnes, h y d r a u lq u e s îo y ry k o n. a -tu rb n e ta ån g m ask n er 0. -tu rb n er ; m achnes et tu r b n e s à v a p e u r T e l. h v. - E ff. h k r. C h e v.-v a p. eff. öly- a k a a s u m o o tto r e ta ole- och g a s m o to r e r moteurs à combuston 2 22 ; 23... H enom p koneteollsuus. Fnare maskn? ndustr- - 25 ' 25 25J, _ 25 20 68 93 I S o t t o k o n e t e h t a a t F a b r k e r f ö r m u s k n s t r u m e n t... 9 8 8 2 U r k u t e h t a a t O r g e l f a b r k e r... 25 25 25 25 ' 5 2 6 5l 3 P r o t e e s - a s d e t a r v e t e h d a s F a b r k f ö r p r o t e s e r o c h b a n d a g e r....... - - 6 2 4 24 y h teensä sum m a total [ S ä h k ö m o o tto re ta E le k tr s k a m o to r e r lu k u. a n ta l. nom bre. É le c tro m o te u rs tel. lv. eff. h k r. cher. vap. eff. T ehdask o n ed en a -latteden v ä lttö m ä ä n käyttöön te h. hv. För o m edelb ar drft av m a - skner och a p p a r a te r, eff. h k r. Force m o trce drectem ent e m p lo yée, chev. vap. eff. (sar.-kol. 7+ 23). ; V Kv?, sav?, las?, hl? a turveteollsuus. Sten?, er?, glas?, ko? och torvndustr. - - ; 25 435 4 423 6 3 578 3 730 8 756 36 4 364 724 524 3 626 6 3 632 436 8 734 3 858 a ) K v l o u h m o t s e k ä k v e n h a k k u u - a h o m a l a t o k s e t % S t e n b r o t t s a m t s t e n h u g g e r e r o c h - s l p e r e r... - - - ----- 0 8 6 2 2 9 5 8 6 29 5 4 0 3 4 6 46 7 7 7 7 2 4 K a l k k k v l o u h m o t K a l k s t e n b r o t t 4)...... ---- : 3 7 4 38 3 K a l k k t e h t a a t a p o l t t m o t K a l k b r u k o c h - b r ä n n e r e r.... ---- 4 65 ; 2 5 80 5 0 5 65 5 ; 5 8 6 8 8 4 949 4 L t u t e h d a s K r t f a b r k....... 6 3 0 30 0 T l t e h t a a t T e g e l b r u k.... - - 2 5 6 2 5 0 9 3 77 2 2 4 8 2 859 3 6 2 5 7 5 942 2 853 6 6 5 9 5 9 6 4 449 6 K e r a m k k t e h t a a t K e r a n k f a b r k e r... ---- 0 0 40 0 0 4 0 '- 40 4 0 6 7C 20 7 K a a k e l t e h t a a t K a k e l f a b r k e r... -----. - 2 6 0 2 3 5 95 6 0 a f 95 8 2 3 5 ' 330 8 P o r s l n - a f a a n s s t e h t a a t P o r s l n s - o c h f a a n s f a b r k e r.. - [ [ 4 8 5 7 3 573, 9 M u u r a u s l a a s t t e h d a s M u r b r u k s f a b r k... ; 7 3 0 30 - - 3 3 9 6-3 396 3 3 9 6 3 396 2 8 3 4 7 3 3 473 0 S e m e n t t t e h t a a t C e m e n t f a b r k e r... U S e m e n t t - a a s f a l t t v a l m o t s e k ä a s f a l t t h u o v a n a k e n o t e k o s t e n k v e n v a l m s t u s l a t o k s e t C e m e n t - o c h a s f a l t - g u t e r e r s a m t t l l v e r k n n g a v a s f a l t f l t o c h k o n s g o r d ( s t e n * )... ---- - - 4 0 0 ] 2 9 2 0 320 2 G r a f t t t e h d a s G r a f t f a b r k... - - ' 4 5 5 3 E r s t y s a n e t e h t a a t I s o l e r n g s m a s s e f a b r k e r... - - 4 2 2 ; 22 5l4 L a s t e h t a a t a - h o m o t. - G l a s b r u k o c h - s l p e r e r x)... - 5 8 6 00; 286 3 0 0 2 3 5 5 55 7 6 5 8 7 ; 88 5 L a s n l e k k a a m o t G l a s m ä s t e r e r... ---- :. 3 3 3 c) 6 T u r v e p e h k u t e h t a a t T r o v s t r ö f a b r k e r... ----- ---- 4 5 3 2 0 2 5 6 I 3 8 8 0 7 2 2 5 6 I 328 6 0 ; 60 8 4 0 4 6 8 7 S y s e n v a l m s t u s l a t o k s e t I n r ä t t n n g a r f ö r s m d e s k o l - b e r e d n n g x)... 3 7 5 2 0 5 - - 8 0 8 0 8 8 0 V I K em allsa valm steta tuottava teollsuus. Industr för tllverknng av kem ska preparater. 7 2 2 6 4 0 2 889 ' 2 35 4 33 3 6 0 4 447 869 3 329 2 200 5 5 2 0 ; 2 2 7 5 9 4 4 765 6 096 a ) K l o r a a t t t e h t a a t K l o r a t f a b r k e r.... - - 0 2 2 0 0 2 200 O 9 0 0 ' 2 200 3 8 3 7 6 c 3 765 2 H l h a p p o t e h d a s K o l s v r e f a b r k... ----- ----- 4 0 40.. - 4 0 4 0 40 3 S o o d a t e h t a a t S o d a f a b r k e r... : ----- ----- 9 9 9 9 2 6 25 l ) 4 L u u a u h o t e h t a a t a l u u n s u r v o m s l a t o k s e t B e n m ö l s f a b ; r k e r o c h s t a m p a r... 3 5 2 9 ; ' 3 2 4 8 5 2 3 9 3 2 4 2 3 6 3 ; 4 8 7 25 6 6 2 5, c ) 5 D y n a m t t t e h d a s D y n a m t f a b r k... - - 25; 2 5 3 l) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft med en an- nan fabrk Teollsuustlasto v. 920. 4

T e o l l s u u s r y h m ä a - l u o k k a. ^ I n d u s t r g r u p p o c h - k l a s s. Groupe et classe d n d u s tr e s. 2 T e o l l s u u s l a. I n d u s t r a r t. G enre d n d u s tr e. 3 4 5 G 7 8 P r m ä ä r P r m ä r M o te u r 9 0 m o o t t o r e t m o t o r e r : p r m a r e s : x : 2 3 4 5 G 7 8 9 P r m ä ä r m o o t t o r e t a o n k ä y t e t t y : A v p r m ä r m o t o r e r n a h a v a a n v ä n t s M o te u r s p r m a r e s em p lo yés : 2 0 2 2 2 2 3 S ä h k ö m o o t t o r e t a E l e k t r s k a m o t o r e r É lectro - m o te u rs T e h d a s k o n e d e n a - l a t t e d e n v ä l t t ö m ä ä n k ä y t t ö ö n t e h. h v. F ö r o m e d e l b a r d r f t a v m a - ^ s k e r o c h a p p a r a t e r, e f f. h k r. Force motrce d rectem ent em p lo yée, chev. vap. e ff. ( s a r. - k o l. 7 + 2 3 ). V e s m o o t t o r e t a V a t t e n m o t o r e r M o te u rs h y d ra u lq u e s H ö y r y  n g M o teur. m o o t t o r e t a m o t o r e r à v a p e u r ö l y - a k a a s u m o o t t o r e t a o l e - o c h g a s m o t o r e r m o te u rs à co m b u sto n y h t e e n s ä s u m m a to ta l k o n e d e n v ä l t t ö m ä ä n k ä y t t ö ö n f ö r o m e d e l b a r d r f t a v m a s k n e r d recte m e n t p o u r a c to n n e r des m a c h n e s s ä h k ö g e n e r a a t t o r e n k ä y t t ö ö n f ö r d r v a n d e a v e l e k t r c t e t s g e n e - r a t a r e r pour actonner des généra teurs électrq u es I v e s p y ö r ä a - t u r b n e t a v a t t e n h u l o c h - t u r b n e r roues et tu r b n e s h y d r a u lq u e s h ö y r y k o n. a - t u r b n e t a å n g m a s k n e r o. - t u f b n e r machnes et tu r b n e s à v a p e u r ö l y - a k a a s u m o o t t o r e t a o l e - o c h g a s m o t o r e r moteurs à c o m b u sto n. v e s p y ö r ä v a t t e n h u l ro u es h y d r a u lq u e s t u r b n e t a t u r b n e r tu rb n e s m ä n t ä k o n e t a k o l v m a s k n e r m achnes d pston t u r b t u r tu r î n e t a o n e r b n e s y h t e e n s ä s u m m a to ta l v e s p y ö r ä a - t u r b n e t a v a t t e n h u l o c h - t u r b n e r roues et tu r b n e s h y d r a u lq u e s h ö y r y k o n. a - t u r b n e t a å n g m a s k n e r o. - t u r b n e r m achnes et tu r b n e s à v a p e u r ü l y - a k a a s u m o o t t o r e t a, o l e - o c h g a s m o t o r e r moteurs à com buston y h t e e n s ä s u m m a total l u k u. a n t a l. nom b re. t e h. h v. e f f. h k r. chev.-vap. e ff. l u k u. I a n t a l. nom bre. t e h. h v. e f f. h k r. chev.-vap. e ff. ' l u k u. a n t a l. nom bre. t e h. h v. e f f. h k r. chev.-vap. e ff. l u k u. a n t a l. nom bre. t e h. h v. e f f. h k r. chev.-vap. eff. l u k u. a n t a l. n o m b re. t e h. h v. e f f h k r ch ev.-va p. eff. \ t e l. l v. ; e f f. h k r. ch ev.-va p. l u k u. a n t a l. n o m b re. t e h. h v. e f f. h k r. ch ev.-va p. t ff- ' T e h. h v. E f f. h k r. C h e v.-v a p. eff. df- 6 T u l t k k u t e h t a a t T ä n d s t c k s f a b r k e r............................................ 7 9 4 2 8 5 2 3 4 6 3. 7 4 3 3 4 3 3 3 0 3 0 2 3 8 6 6 9 d) 7 K m r ö ö k k t e h d a s K m r ö k s f a b r k.................................................... 5 5 _ OO 5 5 5 5. 5 5 8 M u u t t e k n o k e m a l l s e t t e h t a a t Ö v r g a t e k n o k e m s k a f a b r k e r......................................................................................................... 3 3 0 0 4 6 8 2 2 0 4 8 8 3 0 0 6 8. 4 6 8 2 0 2 0 0 5 6 3 0 9 9 V I I T e r v a?, ö l y?, k u m? y. m. t ä l l a s t e n a n e d e n t e o l? l s u u s. T ä r?. o l e?, g u m m? o c h ö v r g s å d a n n d u s t r. 5 8 5 2 9 5 3 4 2 8 0 6 2 3 9 2 2 8 5 5 6 2 2 3 8 7 0 5 2-5 2 8 9 8 0 7 6 7 7 a) P u u n t s l a u s l a t o k s e t, t e r v a p o l t t m o t a p k t e h t. T r ä - d e s t l l e r n g s v e r k, t ä r b r ä n n e r e r o c h b e c k b r u k 4 )................. 3 5 9 6 6-2 9 2 2 0 3 5 3 2 9 8 6 3 4 3 4 2 2 9 8 2 H a r t s t e h t a a t H a r t s f a b r k e r............................................................. 2 6 7 7 5 4 2 4 2 4 2 3 0 3 2 4 5 3 Ö l y t e h t a a t O l e f a b r k e r..................................................................... 3 0 0 6 0 6 0 0 0 6 0 6 0 8 4 2 0 b) 5 K u m t a v a r a t e h t a a t G u m m v a r u f a b r k e r.................................. _ 2 2 4 7 7 4 7 7 6 K y n t t l ä t e h t a a t L u s f a b r k e r 4 )........................................................ - 5 5 5 5 5 7 S a p p u a - a s u o p a t e h t a a t T v å l - o c h s ä p f a b r k e r................. 5 0 6 3 8 5 0 3 6 3 8 8 2 2 8 2 8 8 L a k k a - a p o l t u u r t e h t a a t - L a c k - o c h p o l t y r f a b r k e r ).. 9 0... 9 0 9 0 9 0 9 9 V ä r - a v e r n s s a t e h t a a t - F ä r g - o c h f ä r n s s f a b r k e r J ).......... 8 0 3 4 4 2 4 8 0 4 4 2 4-2 5 5 7 9 V I I I N a h k a? a k a r v a t e o l l s u u s. L ä d e r? o c h h å r n d u s t r. - - 7 4 7 4 6 0 7 3 0 2 2 6 0 5 7 2 2 5 3 6 4 4 2 2 7 2 2 3 9 3 3 8 0 7 6 3 5 0 4 3 4 5 3 3 6 6 5 0 0 9 a) N a h k a t e h t a a t a n a h k u r n t y ö p a a t L ä d e r f a b r k e r o c h g a r v e r e r....................................................................................................... 4 2 9 4 5 7 6 5 4 2 2 6 0 ' 4 2 2 2 2 3 0 4 4 2 0. 2 2 : 3 6 7 5 0 7 3 8 6 3 2 2 7 2 0 8 3 4 4 8 b) 2 J a l k n e t e h t a a t S k o f a b r k e r................................................................. _ 3 8 0 2 6 6 5 0 2 9 6 6 6 8 0 5 0 5 0 2 8 0 8 2 2 0 6 2 2 2 4 S a t u l a s e p ä n t e h t a a t S a d e l m a k e r e r............................................... 0 0 0 0 6. 2 2 2 e) 7 H a r a - a s v e l l n t e h t a a t B o r s t - o c h p e n s e l f a b r k e r............ - - - - - 2 8 8 8 I X K u t o m a t e o l l s u u s. T e x t l n d u s t r. 4 2 8 7 6 2 6 7 3 8 4 7 9 0 5 7 0 2 6 9 7 2 7 2 3 2 3 2 0 6 9 9 2 5 8 2 6 5 3 5 5 3 0 5 0 5 3 5 0 6 9 8 9 9 9 8 5 9 2 2 5 0 5 a). P e l l a v a n p u h d s t u s l a t o s L n s k ä k t e r............................................ - 2 0 _... 2 0 2 0 2 0 2 0 2 T e k o v l l a t e h t a a t K o n s t u l l f a b r k e r............................................... 3 6 5 6 5 3 V l l a t e h t a a t Y l l e f a b r k e r..................................................................... 2 5 0 3 3 0 2 0 4 7 6 5 9 0 5 4 9 4 2 8 9 9 7 3 0 7 4 3 4 2 0 8 5 3 0 5 6 3 5 2 2 0 8 2 7 9 3 2 9 2 5 3 7 3 4 P u u v l l a t e h t a a t B o m u l l s f a b r k e r J )...................................................... 0 3 9 5 2 4 0 9 0 4 2 0 5 5 4 2 0 0 5 9 0 4 4 0 4 9 9 0 2 8 7 5 4 0 6 5 4 0 8 3 8 2 7 4 8 7 6 5 P e l l a v a t e h d a s L n n e f a b r k................................................................ 4 3 7 0 0 3 5 0 2 2 0 0 f n 2 3 5 0 6 6 0 0 2 3 5 0 2 3 5 0 3 7 0 0 5 5 0 4 2 5 0 2 3 5 0 6 N a u h a k u t o m o t B a n d v ä v e r e r........................................................ U 7 9 7 9 7 P t s t e h t a a t S p e t s f a b r k e r.................................................................... U 4 5 4 5 b) 8 K ö y d e n p u n o m o t R e p s l a g e r e r........................................................ 9 0 6 0 6.... 9 0 6 0 6 5 4 0 2 4 6 9 N u o r a n p u n o m o t S n ö r m a k e r e r........................................................ 7 4 5 4 5 0 K o n e r e m n t e h t a a t F a b r k e r f ö r t l l v e r k n n g a v m a s k n - r e m m a r........................................................................................................... 2 2 2 2 4 8 6 9 8 c) T r k o o n - a s u k a n k u t o m o t T r k o t - o c h s t r u m p v ä v e r e r J ).. 3 0 6 0 9 0 6 0 6 0 3 0 3 0 5 5 9 6 2 5 6 2 P a t a t e h t a a t S k o r t f a b r k e r............................................................. 2 5 4 ; 3 9 2 5 4 3 9 6 3 5 3 9 2 3 O l k a n t e h t a a t H ä n g s e l f a b r k e r......................................................... 2 2 2 x) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft mod en annan fabrk. 26 Taulu 3. Tabell 3. 27

28 20 Taulu 3. Tabell 3. Teollsu u sryh m ä a -lu o k k a. - Industrgrupp ooh -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 S 4 T eolls uusla. Industrart. Genre d ndustre. V esm o c V a t te n 5 G t t o r e t a u o t o r e r M oteurs h /draulques v e s p y ö T ä v a tt e n h u l roues hydraulques lu k u. an ta l. nombre. chev.-vap. eff. eff. h k r. teh. h v. lu k u. an tal. nombre. tu r b n e ta tu r b n e r turbnes chev.-vap. eff. eff. h k r. teh. h v. 7 ; s Prmäär- Prmär- M oteurs H ö y r y - A n g - Moteurs m ä n tä k o n e ta k o lv m a s k n e r machnes à pston lu k u. an ta l. nombre. chev.-vap. eff. eff. h k r. tel. hv.. I 9 0 m o o ttoreta : m otorer: prmares : m o o tto r e ta m o to re r à vapeur tu rb n e ta lu k u. a n ta l. nombre. tu rb n e r turbnes teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. ö ly - a k a a s u m o o tto r e ta o le - o c h g a s m o to re r moteurs à combuston lu k u. ; an ta l. nombre. 2 3 4 teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. y h te e n s ä Summ a total - teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. 5 6 P r m ää A v p rm k o n e den v ä lt tö m ä ä n k ä y ttö ö n fö r on le d e lb a r d r ft a v m a s k n c r dre sf ernent p our acton er des ma chnes vespyörä a -turbneta vatten h u l och -tu rb n e r roues et turbnes hydraulques à vapeur. h ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ångm askner o. -tu rb n e r m-achnes et turbnes 7 8 I 9 r m o o tt o r e t a o n k ä y t e t t y : x rm o to re rn a h a v a a n v ä n ts M oteurs prmares employés : Öly-a k a a s u m o o tto re ta ole-och g a s m o to r e r moteurs à combuston y h te e n s ä s u m m a total s ä h k ö g e n e r a a tto re n k ä y t tö ö n 20 2 2 2 2 3 f ö r d r v a n d e a v e le k tr c te ts g e n e - r a to r e r pour actonner des générateurs électrques vespyörä a -tu rb n e ta v a tten h u l och -tu rb n e r roues et turbnes \ hydraulques, h ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ' ångm askner o. -turbner machnes et turbnes à vapeur T e h. h v. - - E ff. h k r. Chev.-vap. eff. öly- a k a a s u m o o tto re ta ole- och g a s m o to r e r moteurs à combuston y h te e n s ä summa total : S ä h k ö m o o tto r e ta lu k u. a n ta l. nombre. E le k trs k a m o to r e r Électromoteurs teh. h v. eff. h k r. chev. vap. eff. Tehdaskoneden a -latteden v ä lttö m ä ä n käyttöön teh. hv. - För om edelbar drft av m a - ^ skner och a p p a ra te r, eff. hkr. Force motrce drectement employée, chev. vap. eff. (sar.-kol. 7 + 2 3 ). 4 Kurelvtehtaat Korsettfabrker... 2 2 5 Räätälnlkkeet Skrädderer... 38 56 56 7 Hattutehtaat ITattfabrker... 2 55 55 20 20 35 35 25 23 43 8 Lakktehtaat Mössfabrker... 23 32 32 <U9 Täpetehtaat Drevfabrker... : 2: 42 ; 8 50 42 8 50 7 03 253 20 Vanutehtaat Vaddfabrker... - - 3 92 3 65: 00 00 457 92 265 00 457 2 94 65 2 Huopatavaratehtaat Fltvarufabrker * )...... ; 0 2 64 74... 64 64 0. 0 5 70 34 22 Sateen- a pävänvarotehtaat Paraply- och parasollfabrker... 2 6 6 23 Marks- a sälekahdntehtaatmarks- o. persennefabrker.,. _ 8 8 8 25 Kalanverkkotehtaat Fsknätfabrker... _... ' 2 6 6 26 Mattokutomo Mattväver... : 5 5 27 5: : 5 5 5 7 57 62 ' X Paperteollsuus. Pappersndustr. - 336 88 408 69 0 465 4 8 749 3 43 07 665 68 909 9 572 8 78 499 2 886 7 255 25 2966 83 45 644 24 43 a) 200: 32-232 - 232-232 - 6 287 59 2 Puuhomot a pahvtehtaat Täshperer och pappfab- ; rker... 232 62 962 960 50 63 972 53 636 875 _ 54 5 9 326 35 _ 9 46 285 2 532 67 043 3 Selluloosatehtaat Cellulosafabrker x)... ; 3 405 300 9 7 892 25 2 422 405 855 3 260 2 387 6 750 25 962 46 4 027 7 287 4 Papertehtaat Pappersbruk J)... 9: 24 04 40 5 900 3 775 2 8 30 734 3 868 6 405 8 20 29 0 73 270 0 443 57 5 424 35 75 b) 5 Tapetttehtaat Tapetfabrker... :... 3 77 77 _ 77 _ 77 27 34 3 f Krekuor- a paperpusstehtaatkuvert- och påsfabrker *) I - - 83 2 438 2 438 7 Kotelo- a kranstomotehtaat Bokbnderer och kartongfabrker * )... 2 6 6 6 _ l _ 00 _ 00 349 69 635 8 Papernalostustehtaat Pappersförädlngsfabrker..., 2 2 2. 2 39 83 95 XI Puuteollsuus. Trändustr. 4 0 80 3 740 463 36 226 36 407 34 405 45 588 3 444 34 258 25 38 97 45 6 030 90 6 67 57 2 00 59 927 a) Sahat a höyläämöt Sågverk och hyvlerer *)... 4 0 75 327 392 3487 28 54 4 545 36 423 2 83 30 39 495 33 645 45 2 277 50 2 778 692 3 289 46 934 2 Halkosahat Vedsågar...... _ 3 83 83 83 83 30 233 36 3 Lastuvllatehtat Träullfabrker *)... _. _ 2 66 _ - 66 66 66 - _... 66 4 Vanertehtaat Fanérfabrker... 8 75 4 540 75. 490 400 890 685 40 825 30 239 229 b) 5 Puulava- a venevestämöt Skepps- och båtvarv för fartyg av trä... 9 70' 7 83 253 70 83 253 3 223 476 6 Puusepän- a huonekalutehtaat Snckerer och möbelfabrker x)... 4 57 25 458 2 ' 6 8 7 9 874 57 258 9 606 268 268 372 2 866 4 472 7 Rulla-, rullanemäs a nappulatehtaat Rull-, block- och pnnfabrker... 2 330 750 5 2 865 6 3 95 330 85 6 5 2 800 2 800 86 883 3 034 8 Sorvaustehtaat Svarverer.... 9 77 77 0 Tynnyrtehtaat Tunnbnderer... 0 4 29 * 39 0 29 39. 3 0 Laatkkotehtaat Lådfabrker... 2 70 3 775' 20 865 70 795 865 ' ' 2 Sukstehtaat Skdfabrker... 2. 2 2 2. 3 Lest- a puuvarstehtaat Lest- och träskaftfabrker.... 2 46 3 69. 5 46 69 5. 6 34 49 *) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft med en annan fabrk.

o 30 Taulu 3. Tabell 3. 3 Teollsuusryhmä a -luokka. ^ Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o lls u u s la. I n d u s t r a r t. Genre d'ndustre. 3 4 6 7 S P rm ä ä r - Prm är- Moteurs Vesmoottoreta Vattenmotorer Moteurs hydraulques luku. antal. nombre. teh. hv. eff. hkr. chev.-vap. e n- turbneta turbner turbnes luku. antal. nombre. teh. hv. eff. hkr. chev.-vap. eff. moteurs Höyry- Ang- Moteurs mäntäkoneta kolvmaskner machnes à pston luku. antal. nombre. teh. hv. eff. hkr. chev.-vap. eff. 9 0 H m o o tto r e ta : m o to re r: prm ares : moottoreta motorer à vapeur turbneta turbner turbnes luku. antal. nombre. teh. hv. eff. hkr. chev.-vap. eff. öly- a kaasumoottoreta ole- och gasmotorer moteurs à combuston luku. antal. nombre. 2 3 4 5 6 7 8 ; 9 Prmäärmoottoreta on käytetty: Av prmärmotorerna hava använts Moteurs prm ares employés: teh. lv. eff. hkr. chev.-vap. e n- yhteensä, summa total vespyörä vattenhul roues hydraulques teh. lv. eff. hkr. chev. vap. t tt- koneden välttömään käyttöön för omedelbar drft av maskner drectement pour actonner des machnes vespyörä a -turbneta vattenhul ooh -turbner roues et turbnes hydraulques h å öyrykon. a -turbneta.ngmaskner o. -turbner machnes et turbnes à vapeur. Iy* a kaasumoottoreta ole- och gasmotorer moteurs à combuston yhteensä summa total 20 2 22 23 sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elektrctetsgeneratorer - pour actonner des générateurs électrques vespyörä a -turbneta vattenhul och -turbner roues et turbnes I hydraulques höyrykon. a-turbneta ångmaskner o. -turbner machnes et turbnes à vapeur Teh. hv. -Eff. hkr. Chev.-vap. eff. öly- a kaasumoottoreta oe- och gasmotorer moteurs à combuston yhteesä sumha total \ Elektrska motorer luku. antal. nombre. Sähkömoottoreta Électro- tell. hv. eff. hkr. chev.-vap. eff. Tehdaskoneden a -latteden välttömään käyttöön teh. hv.för omedelbar drft av maskner och apparater, eff. hkr. Force motrce w drectement employée, chev. vap. eff. (sar.-kol. 7+23). 4 Kehys- a penatehtaat Ram- och lstfabrker... - 6 6 6 6 2 63 79 cj6 - - 36 40 76 36 40 76 6 56 32 XII Ravnto? a nautntoaneteollsuus. Närngs? och nutnngsmedelsndustr. : 6 459 2 6 39 3 687 25 7 8 582 384 4 94 68 5 979 75 200 428 2 603 08 7 302 3 28 a) Makkaratehtaat Korvfabrker... 3 22 22 8 4 22 85 50 523 2 Sälyketehtaat Konservfabrker... ;. U 28 28 b) 4 Jauho- a suurmomyllvt Möl- och grynkvarnar * )... 4 369 4 58 30 8 508 2 425 369 540 508 2 47 8 8 44 535 3 952 6 Mallastehtaat Maltfabrker... - - - - - ;.... 7 75 75 7 Lepomot Bagerer... 5 3 8 33. 5 8 33 3 40 443 8 Kekstehtaat Keksfabrker.... _... 20 20 _... 20 20 30 220 220 9 Perunaauhtotehdas - Potatsmölsfabrk... 45 45 clo Sokertehtaat Sockerbruk... _ 4 2 895 2 895 _ 737 737 58 58 4 58 2 895 Srapptehtaat Srapsfabrker... 75 3 330... 405 80 80 75 250 _ 325 7 37 397 2 Karamell-, marmelaat-, kaakao- a suklaatehtaat Kara ( mell-, marmelad-, kakao- och chokoladfabrker... 30 225 3 80 435 30 65 95 225 5 340 65 6 706 3 Hllo- a mehutehtaat Sylt- och saftfabrker... 3 : - 3 3 3 8 5 8 4 Kahvpaahtmot Kafferosterer... -.... 5 40 40 5 Skurtehtaat Ckorefabrker*)... 2 57 57 57 _ 57. 7 39 96 6 Kasvsvotehtaat Växtsmorfabrker... 3 95 : - - - - - 60 55 95 60 55... 2 335 490 d ) 7 Kvennäsves- a vrvotusuomatehtaat Mneralvatten- och läskdrycksfabrker... 4 2 3 8 5 0 5 3 3 43 80 95 8 Kalapanmot Svagdrgsbryggerer... 5 7 95 2 2 _ 3 5 96 20 20 53 29 402 9 Olutpanmot Ölbryggerer... ~ ~ 26 735 2 0 6 75 637 6 643 08 08 74 356 999 2 0 Vnapolttmot a hvatehtaat Brännvnsbrännerer och ästfabrker 7 380 2 50 530 25 _ 25 65 50 35 9 27 432 e22 Tupakkatehtaat Tobaksfabrker... 0 62 6 400 40 602 396 396 66 40 206 3 029 425 ; _ XIII Valastus?, vomansrto? a vesohtoteollsuus. Belysnngs?, kraföverförngs? och vatten?, lednngsndustr. 95 32 045 72 750 46 53 305 58 3 999 0 999 225 790 205 220 3 820 63 835 4 224 99 879 289 8 45 9 67 Kaasutehtaat Gasverk... 2 260' 6 50 2 60 0 389 0 0 20 260 _ 260 2 70 290 2 Sähkövalastus- a vomansrtolatokset Elektrska be lysnngs- och kraftö v erfö rn g sv erk :... 87 3 260 5 0 980 44 53 245 4 3 538 99 023 3 260 63 795 3 968 99 023 229 6 835 6 835 3 Vesohtolatokset Vattenlednngsverk... 6 525 5 720 U 45 696 225 680 95 00 300 40. 256 596 39 446 2 546 XIV Graafllnen teollsuus. Grafsk ndustr. 2 2 3 4 26 _ 4 4 2 2 979 2 356 2 370 Krapanot Boktryckerer2)... 2 2 2 0 22 0 0 _ 2 _ 2 88 270 280 2 Kvpanot a kemgraafllset latokset Stentryckerer och kemgrafska anstalter 3)... ~ _ 4 4 4 98 86 90 ) Yhdellä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosen tehtaan kanssa. För en fabrk gemensam drvkraft med en annan fabrk. 2) Kahdella tehtaalla yhtenen käyttövoma tosten tehtaden kanssa. För två fabrker gemensam drvkraft med andra fabrker. 3) Nelällä tehtaalla yhtenen käyttövoma tosten tehtaden kanssa. För fyra fabnker ge- mensam drvkraft med andra fabrker.

Teollsu u sryh m ä a -lu o k k a. ^ Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. 2 T e o l s u u s a. In dustrart. Genre d ndustre. XV E d e l l s n r y h m n k u u l u m a t o n t e o l l s u u s. 32 33 T aulu 3. Tabell 3. 3 4 5 v e s p y ö r ä V e s m o o tt o r e t a V a t te n m o to r e r Moteurs hydraulques v a tt e n h u l roues hydraulques lu k u. a n ta l. nombre. teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. lu k u. a n ta l. nombre. tu rb n e ta tu rb n e r turbnes eff. h k r. chev.-vap. eff. 6 7 8 9 ] 0 ( teh. h v. Prm äär- Prmär- Moteurs m ä n tä k o n e ta H ö y r y - Å n g - Moteurs k o lv m a s k n e r machnes à pston lu k u. antal. nombre. eff. h k r. chev.-vap. eff. teh. h v. m oottoreta: m otorer: prmares: m o o tto r e ta m o to r e r à vapeur tu r b n e ta lu k u. a n ta l. nombre. tu rb n e r turbnes teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. ö ly - a k a a s u m o o tto r e ta o le - o ch ga s m o to re r moteurs à combuston lu k u. a n ta l. nombre. 2 3 4 5 6 7 8 9 teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. y h te e n s ä su m m a total teh. h v. eff. h k r. chev. vap. eff. k o n e d e n v ä lt t ö m ä ä n k ä y t tö ö n för.o m e d e lb a r d r ft a v m a sk n er drectement pour actonner des machnes V V e s p y ö rä a -tu rb n e ta a tte n h u l och -tu rb n e r roues et turbnes hydraulques l à ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ngm askner o. -tu rb n e r machnes et turbnes à vapeur P r m ä ä r m o o t t o r e t a o n k ä y t e t t y A v p rm ä r m o to re rn a h a v a a n v ä n ts Moteurs prmares employés: Ö Iy- a k a a s u m o o tto re ta ole- och g a s m o to rer moteurs à combuston y h te e n s ä su m m a total 20 2 22 23 s ä h k ö g e n e r a a tto re n k ä y t tö ö n fö r d r v a n d e a v e le k tr c te ts g e n e - r a t o r e r pour actonner des générateurs électrques vespyörä a -tu rb n e ta v a tte n h u l och -tu rb n e r roues et turbnes hydraulques h å ö y ry k o n. a -tu rb n e ta ngm askner o. -tu rb n e r machnes et turbnes à vapeur T e h. h v. - E ff. h k r. Chev.-vap. eff. öly- a k a a s u m o o tto re ta o le- och g a s m o to r e r moteurs à combuston y h te e n s ä su m m a total S ä h k ö m o o tto r e ta lu k u. a n ta l. nombre. E le k tr s k a m o to re r Électromoteurs teh. h v. eff. h k r. chev.-vap. eff. Tehdaskoneden a -latteden v ä ltt ö m ä ä n käyttöön teh. hv. För om edelbar drft av m a - JJ skner och ap p ara ter, eff. hkr. Force motrce drectement employée, chev. vap. eff. (sar.-k o l. 7 + 2 3 ). I n d u s t r, s o m e ä r a t t h ä n f ö r a s t l l f ö r e g å e n d e g r u p p e r. - ; 25-2 8 43 25 8 43-56 202 245 Aoneuvotehtaat Åkdonsfabrker.... _. 6 6 6 6-46 7 77 3 Lelutehtaat Leksaksfabrker...... 2 2 2 2 6 25 37 4 Napptehdas Knappfabrk.... _ 25. - 25 25.... 25 25 5 Lemasntehtaat Stämpelfabrker..... ' : - ; 4 6 6 Kakk teollsuudet yhteensä Summa för alla ndustrer 9 432 696 4408 32 93 356 4 73 236 276 2 46 323 593 8932 72 727 6 52 67 65 0 9 348 6 063 62 422 0 06035 246 296 47 Teollsuustlasto v. 920.

l 84 35 Taulu 4. Teollsuuden kuluttamat raaka-aneet a sen tuotteet. Talbell 4. Använda råämnen och halv- fabrkat samt förfärdgade alster ut ndustren. Tahle 4. Matères p-emères et pro- duts m-achevés employés et produts fabrqués. 2. ;> 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 E n m m ä k s e e n k u lu te ttu ra a k a -a n e en a. H u v u d s la g a v rå ä m n e n o c h h a lv fa b r k a t. E n m m ä k se e n v a lm s te ttu. - - H u v u d s la g a v llv e r k n n g a r. Genre prncpal de matères premère s et de produts m-achevés. Genre prncpal de produts fabrqués. 6 Teollsuusryh m ä a -lu o k k a. Industrgrupp och -k lass. Groupe et classe d ndustres. T e o lls u u s la. In d u s tr a rt. Genre d ndustre. T a v a r a n n m. V a ran s b en ä m n n g. N om des matères premères. M tta y k sk k ö. M å tten h e t. Unté de mesure. u lk o m a s ta ra a k a - a n e tta, utländska råäm nen och h a lv fa b r k a t, matères premères et produts m-achevés mportés, m ä ä rä, t m ä n g d. J quantté. \ värd e, F m k. valeur, Marcs. M ä ä r ä a a r v o. - M ä n g d o ch : arvo, Sm k. k o t m a s ta ra a k a - a n e tta, n h em s k a rå ä m n e n, matères premères fnlandases, m ä ä rä, m ä n g d. J quantté. valeur, Marcs. värd e, F m k. arvo, Sm k. v ä r d e. Quantté et valeur. k o tm a s a p u o lv a l m ta te ollsu u s tu o tte ta, n h em s k a h a lv fa b r k a t, quantté. produts m-achevés fnlandas, m ä n g d. m ä ä rä. valeur, M arcs. värd e, F m k. arvo, S m k. quantté., m ä n g d. y h te e n s ä, m ää r ä. s u m m a, total. T a v a ra n n m. valeur, Marcs. v ä rd e, F m k. arvo Sm k. V a ran s b en ä m n n g. N o m du produt. I Vaskkavokset. Koppar- Louhttu kallota a malma yh Suorastaan käyttökelp. malma. \ gruvor. teensä. Brutet berg och malm Drekt användbar malm. tonn. 23 4.33 498 000 tllsammans. tonn. 5 628 _ 5 628 2 Rautakavos. Järngruva. Louhttu kallota a malma yh Brketteä. Brketter. 634 408 400 teensä. Brutet berg och malm tllsammans. 5 438 5 438 _ Käytett. malma. Använd malm. _ 2 973 273 900 2 973 273 900 3 Järvmalmnnostopakka. Nostettua ärvmalma. Uppta SÖmalmstäkt. gen sömalm. 480 000 II Masuunt. Masugnar. Vuormalma. Bergmalm. tonn. 2 297 844 200 920 432 500 4 27 276 700 Takkrautaa. Tackärn. tonn. 7 798 2 499 700 Kalkkkveä. Kalksten. 46 6 500 46 6 500 Koklloa. Kokller. 57 358 000' Puuhlä. Träkol. m3 3 23 045 900 3 23 045 900 Sekalasta. Dverse.. 690 000 3 53 600 4 203 600 2 Sähkösulatto. Elektrskt Vuormalma. Bergmalm. tonn. 20 392 200 _ 20 392 200 Takkrautaa. Tackärn. 703 2 554 600 smältverk. Romua. Skrot. Puuhlä. Träkol. Kvartstä. Kvartst. 2 874 200 09 43 500 495 200 230 97 700 495 200 53 200 Tnté de mesure. Ferroclcum. 22 00' tonn. 23 53 200 23 Elektroodea. Elektrod.. 87 26 000 87 26 000 Ferroslcum. 7 66 800 n o 220 00 27 286 900 Kalkka. Kalk. 6 700 6 700 3 Kuparnuutoslatos. Kuparmalma. Kopparmalm. - 2 596 265 500 2 596 265 500 Kupara. Koppar. 75 750 000 Kopparextraktonsverk. 4 Ahotaonta-,mellotus-, mar Rautamalma. Järnmalm. 489 223 400 489 223 400 Sulama. Smältstycken. 8 082 4 000 000 tn- a valsslatokset. Takkrautaa. Tackärn. 3 898 979 200 3 09 6 390 000 6 97 5 569 200 Rauta- a teräsvalanteta. - Järn- Härsmde-, puddel-, mar Romua. Skrot.. _ 82 5 522 000 8 2 5 522 000 ocl stålgöt. 6 084 8 303 300 tn- ooh valsverk. Blletsä, martnvalant. Bllets, Rautavalutavaraa.Järngutgods. 68 75 800 martngöt. 689 2 756 000^ 5 669 25 798 000 6 358 28 554 000 Teräsvalutavaraa. Stålgutgods. 457 4 033 000 Mangan-, ksel- a pelrautaa. Levyä. Plåt. 22 325 000 Mangan-, lrsel- och spegelärn. 32 564 900 32 564 900 Valssattua rautaa a terästä. Sulama. Smältstycken. 540 080 000 7 597 U 400 000 837 2 480 000 Valsat ärn och stål. 6 88 44 723 500 Anerautaa. Ämnesärn. 720 2 200 000 720 2 200 000 Kankrautaa. Stångärn. 855 5 960 00 Muuta(koksa, sysä, kalkka,-kveä, Muuta. Övrgt. 334 400 halkoa y. m.). Övrgt (koks,. träkol, kalk, -sten, ved m. m.) 70 000 4 560 800 4 630 800 5 Naula- a rautalankatehtaat. Anerautaa. Ämnesärn. tonn. 3 069 3 939 400 707 25 779 800 0 76 39 79 200 Nauloa. Spk. tonn. 5 926 Spk- och ärn tråds- Sekalasta. Dverse. 47 800 68 500 26 300 Ilevosenkenkänauloa. Hästskofabrker. 290 laat. låd. 7 70 tonn. 8 677 73 söm. Pärenauloa. Pärtspk. Lankanauloa. Trådspk. Prässnauloa. - Prässpk. Rautalankakudosta. Jämtrådsvävnad. Rautalankaa. Järntråd. M å tten h e t. M tta y k sk k ö. Quantté. M ä n g d. M ä ä r ä. 23 2 442 Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. T llve rk n n gen s b ru tto v ä rd e, F m k. Tuotannon b ru tto a rv o, S m k. 38484 600 357 000 } 330 300 4 262 00 80 300 256 900 U 323 600

36 37 Taulu 4. 2 3 4 5 6 s 7 Tabell 4. Genre prncpal de matères premère t Genre prncpal de produts fabrqués. y h te e n s ä, sum m a, n h e m s k a h a lv f a b r k a t, arvo Fm k. Sm k. 964 500 2 2 800 3 235 o c h f n s m d e s f a b r k e r. R a k e n n u s t a t e t a. Byggnadsto n n. s m d e. H e v o s e n k e n k ä. K e t u a. / H ä s t- s k o r. k p l. s t. to n n. K e ttn g a r. H e n o t a k e t a. F n s m d e. L a m p p u a. L a m p o r. L a p o t a y. m. Spadar m. m. K r v e t ä Y xo r m. m. y. P u u k k o a a v e t s ä. H o y r y v a s a r a t a k e t a. m. S e k a la s a ta k e ta. S e k a la s ta. 7 S a h a n te rä te h ta a t. Säg- b la d s fa b rk e r. R a u ta a a te rä s tä. R a u ta - a.j ä rn o c h s tå l. te rä s le v v. Jä rn - och 25 3 to n n. 47 300 08 700 52 500 25 24 47 300 07 200 S rk k e l- H a lk o - s tå lp lå t. S e k a la s ta. ----- D v e rs e. 85 600 85 600 a C rk e lv ed D v e rs e 8 V M te h ta a t. F lfa b rk e r. R a u t a a a t e r ä s t ä. J ä r n o c h s t å l. S e k a la s ta. 9 V a s k -, la k k - a p a a t. le v y s e p ä n - B le c k -, p lå t- o c h k o p p a rs la g e re r. V a lu ra u ta a. G u tä rn. R a u ta a a te rä s tä. L ev y ä. M u ta P u o lv a lm s ta d g a P lå t. m e ta lle a. Ö v rg a a K o p p a rp lå t. t e r ä s l a n k a a. J ä n - 0 M e s s n k - a M e s s n g s - R o m u a, S k ro t. och R a u ta - re r. a 500.3.3 4 0 0 Jä rn - m e ta lle a, Ö v rg a ta lle r. A m p u m a ta rv e te h ta a t. A m m u n to n s la b rk e r. B ly. R u u ta. K ru t. kg N a lle a. K n a lla r. K u u l a. K u l o r. K e m k a a le a. M u u ta. K e m k a le r. Ö v rg t. 3 275 54 700 4935 570 886 000 47 000 500 3 400 323 500 600 83 3 900 778 800 450 600 420 200 2 200 450 600 420 2 00 2 40 80 00 300 52 700 425 000 225 000 870 000 23 500 30 000 k p l. s t. 26 8 4 465 2 900 540 500 000 000 V lo a, ' 307 2 600 800 - - 2 77 26 540 8500 4 465 000 2 900 000 82 37 52 425 225 870 23 30 700 200 700 000 000 000 500 000 3 55 900 254 300 65 00 4 66 703 500 20 876 7 756 84 000 80 000 z 2900 383 500 k p l. s t. te rä. H a lv fä r D v e rs e. u u s a a te ro te ttu a. H a lv fä rd g t. K u p a rs e p ä n te o k s a. k p l. s t. M u u ta. J ä rn a rb e te n. - R e p a ra to n e r. Ö v rg t. A rm a tu u re a 553 542 32 44 K o p p ar- s la g e ra rb e te n. R a n ta te o k s a. a m u ta u o te a n e tta y. î 866 800 76 600 2 348 87 93 9 533 400 500 200 600 - kg 207 206 779 000 3 20 6 794 24 700 46 500 3 800 000 2 000 000 v a lu ta v a m. A r m a tu r e r o c h a n n a t g u tg o d s, g u täm nen 3 6 00 F la r, n y a o c h u p p h u g g n a. ro ta, m e L y y ä, 6 500 60 400 4 46 600 fa b rk a te r. K o ra u k s a. 83; S e k a la s ta. D v e rs e. 2 355 44 o. kg 636 300 53 600 2 000 352 600 263 800 to n n. te rä s la n k a a. s tå ltrå d. M u ta 00 D v e rs e. tn a v a lm o t. te n n g u te - 730 300 47 000 02 - - 36 o. s tå ltrå d. S e k a la s ta, 35 860 570 23 600 524 200 88 700 ta v a ra a. 678400 754 900 293 500 23 600 95 500 5 382 700 4 786 200 5 536 000 B e tt. P u o lv a lm ta. m e kg V a s k le v y ä. ---- 636 300 30 000 4 500 27 48 800 405 4 52 800 to n n. J ä r n o c h s tå l. ta lle r. R a u ta - 02 to n n. D v e rs e. te rä. r a m s å g b la d. ta s o tu s s a h o. S e k a la s ta. D v e rs e. o. u s te rs å g b la d. T e rä s m ä ; R e p a ra to n e r. k e h ä s a h o. och a 72 2 H -h o c k a r. s m d e n. 2 5 5 3 Å ngham to n n. K o ra u k s a. 46 070 2 358 582 4 774 4 402 450 K n v a r. m a rs m d e. H -h o k k e a. S m k. v ä rd e, l aleur, Marcs. m ä ä rä. m ängd. Fm k. S m k. quantté. a rv o, aleur, Marcs. v ä rd e, m ä ä rä. m ängd. quantté. 7 723 200 767 900 b ru tto a rv o, Fm k. S m k. 229 404 400 Nom du produt. M ä ä rä. V a r a n s b e n ä m n n g. M ängd. T a v a r a n n m. total> produts m-achevés fnlandas, T u o ta n n o n T llv e r k n n g e n s b r u t t o v ä r d e, F m k. k o t m a s a p u o lv a lr a t a t e o lls u u s t u o t t e t a, Valeur brute dela fabrcaton, Marcs. Quantté et valeur. v ä rd e. ; 6 5 E n m m ä k s e e n v a l m s t e t t u. H u v u d s la g a v t l lv e r k n n g a r. h a lv f a b r k a t. et de produts m-achevés. a rv o, Marcs. v ä rd e,?)aleur, 4 24 300 940 500 m ä ä rä. m ängd. quantté. Fm k. _ S m k. 06 J ä r n o c h s t å l. : t o n n. D v e r s e. a rv o, Marcs. R a u t a a a te rä s tä. v ä rd e, h e n o mleur, a matères premères fnlandases, m u s ta - t a e t e h t a a t, G ro v -, s v a rt- S e k a la s t a. m ä ä rä. K a rk e a -, m ängd. 6 quantté. lu o k k a. - klass. N om des matères premeres. 3 2 och Quantté V a r a n s b e n ä m n n g. matères premères et produts m-achevés mportés, k o t m a s t a ra a k a a n e t t a, n h e m s k a r å ä m n e n, 0 rå ä m n e n M å tte n h e t. a och Genre d'ndustre. n m. u lk o m a s t a ra a k a a n e t t a, u t lä n d s k a r å ä m n e n o c h h a lv f a b r k a t, \ av M t t a y k s k k ö. T a v a ra n M tta y k s k k ö. M å tte n h e t. I n d u s tr a r t. Unté de mesure. T e o lls u u s la. H u v u d s la g Unté de mesure. re o lls u u s r y h m ä In d u s tr g ru p p Groupe et classe d ndustres. II M ä ä r ä a a r v o. - - M ä n g d oc l 9. ; E n m m ä k s e e n k u l u t e t t u ra a k a - a n e e n a. m. m. 934 400 ~ H a u le a. H a g e l. L y y le m o a y. m. B ly p lo m b e r m. m. L a a k e rm e ta lla. K v ä ä rn p a tru u n a. ro n e r. L a g e rm e ta ll. G e v ä rp a tk p l. s t.

2 3 4 5 6 7 8 teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Troupe et classe d ndustres. Teollsuusla. Industrart. Genre d ndustre. II 2 Kultasepäntyöpaat. Guldsmedsverkstäder. Tavaran nm. Varans benämnng. N om des matères premères. Mttaykskkö. Måttenhet. Unté dc mesure. Enmmäkseen kulutettu raaka-aneena. Genre prn cp a l de matères premères ulkomasta raakaanetta, utländska råämnen och halvfabrkat, matères premères et produts m-achevés mportés, î quantté. \ määrä. mängd, arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. Kultaa. Guld. Hopeaa. - Slver. Muta metallea. Övrga me taller. Sekalasta. - Dverse. Rautalevyä. Järnplåt. Rautalankaa. Järntråd. Muta metallea. Övrga metal gr 395 886 6 54 700 3 506 788 2 49 700 Määrä a arvo. Mängd och kotmasta raaka- anetta, nhemska råämnen, matères premères J määrä, mängd. quantté. fnlandases,... - arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. 9 0 ; 2 Huvudslag av råämnen och halvfabrkat. et de produts m-achevés. värde. Quantté et valeur kotmasa puolval- mta teollsuus- tuotteta, nhemska halvfabrkat, \ produts m-achevés \ fnlandas, \ määrä, mängd. quantxé. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. ~ ~ yhteensä, summa, total,... f määrä, mängd, quantté. arvo Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. 395 886 6 54 700 3 506 788 2 49 700 3 4 5 Enmmäkseen valmstettu. Huvudslag av tllverknnga Tavaran nm. Varans benämnng. N om du produt. Kultatötä, Arbeten av guld. Hopeatötä. Arbeten av slver. Kulta-, hopea- y. m. tötä. Guld-, Genre prncpal de produts fabrqués. Unté de mesure. Mttaykskkö. Måttenhet. Quantté. Määrä. Mängd. gr 389 799 3 399478 27 300 4 700 27 300 4 700 slver m. m. arbeten. 989 700 06 600 22 Odd \ 3500 ] 36000 Korauksa. Reparatoner. 638300 3 Galvanomstehtaat. Gal- tonn. 79 548 000 79 548 000 Galvansotua sankoa, sokkoa a. vanserngsfabrær. \ H ; 25 000 03 000 25 000 03 000 rkkalapota. Galvanserade I ; ämbaren, balor, sopskyfflar. tus. dus. 6 97 88000 \ ler. 30 000 258000 30 000 258 000 Sekalasta. Dverse. 63 500 : 47 500 000 4 Neulatehdas. Nålfabrk. Rauta- a teräslankaa. Järn- och J Neuloa y. m. Nålar m. m. ståltråd. kg 26; 6000 _. _ 572 600 26 6000 ~ 5 Teräskynätehdas. Stål- Rauta- a teräslevyä. Järn- och ' Teräskynä. Stålpennor. kross.gross 54 82 330 000 pennsfabrk. stålplåt. tonn. 8 45 000 _ 8 45 000 Nastoa. Stft. laat. låd. 95 000, 202 000 III l Valmot, konepaat a lava- Takkrautaa, Tackärn. 7 9724 776 600 2 920 56 400 0 892 9 893 000 Kauppa- a rakennus valu tavaraa. vestämöt. Guterer, Romua. Skrot. 5 959 5 578 600 5 959 5 578 600 Handels- och byggnadsgut- ( mekanska verkstäder och Valutavaraa (alostan.) Gutgods gods. tonn. 2 59 3 977 600 skeppsvarv. (obearbetat). 206, 35 400 2 28 7 839 900 2 424 955 300 Konevalutavaraa. Maskngut- Rautaa a terästä. Järn och stål. 7 962 2876 900-3 060 0 239 600 022 3846 500 gods. 309 483 700 Levyä. Plåt. 5 954 23 530 000 649 2 795 500 6 603 26 325 500 Raftennustaketa. Byggnads- Rauta- a teräslankaa, Järn- och : smde. ; ståltråd. kg 39580 349 000 _ 2 54 500 2 840 359 400 52 420' 708 400 Musta- a karkeataketa. Svart- Putka. Rör. 5 075 300 283 500 5 358 800 och grovsmden. 5 662 900 Kuparlevyä. Kopparplåt. kg 8 54 234 00 : 3 08 36 200 84 559 270 300 Lokomotvea. Lokomotver. kpl. st. 6 9085 400 Kuparputkea. Kopparrör.. 50 830 866 400 643 23 800 52 473 ' 890 200 Lokomobleä. Lokomobler. 00 Kuparlankaa. Koppartråd. 0 625 43 200 2 5 400 2 40 22 000 3 035 65 200 Höyrykoneta. Ångmaskner. 54 2 343 900 Kupara harkossa sekä kupar- a Höyrykattlota. Ångpannor. 78 4 70 700 messnkromua. Koppartackor Polttomoottorea. Bränslemoto- samt koppar- och messngsskrot. Snkkä a valkometalla (bobbts). Znk och vtmetall (bobbts). Koneenosa. Maskndelar. Kemkaalea. Kemkaler. Sekalasta. Dverse. - - 38 T a ulu 4. * 4 706 437 300 43 403 373 900 85 09 8 200 rer. Sähkökoneta. Elektrska ma > 262 496 3 285 00 _ 59 52 639300 322 008 3 924 400 skner. 20 566 00 3 03 400 23 579 500 Valastusarmatuurea. Belys 496 200 473 200 969 400 30 272 800 5 077 600' 29 69 000 65 04 400 nngsarmaturer. Vesturbnea. Vattenturbner. Tuulmoottorea. Vndmotorer. Höyrylavoa. Ångbåtar. Moottorvenetä. Motorbåtar. Proomua a lavoa lman omaa Valeur brute de la fabrcaton, Marcs 6 Tuotannon bruttoarvo, Smk. Tllverknngens bruttovärde, Fmk. 9 229500 5 222300 23 28 400 72 000 ' : käyttöv. Pråmar och båtar utan egen drvkraft. 4 46 500 ) Rautatevaunua. Järnvägsvagnar. 564 908 600 ; Sltoa a rautarakenteta. Brooch.ärnkonstruktoner. tonn. 89 872 400 : Metallnmuokkauskoneta a n den osa. Maskner 0. maskndelar för bearbetnng av metaller. - 500 700 ; Puuhomakoneta a nden osa. Maskner och maskndelar för träslperer. _ 478 900 Tabell 4. 39 kpl. st. 04 5 3 26, 243 600 7 726 200 245 000 23 500 400 2 383 500

4 40 Taulu 4. 2 3 4 6 Tabell 4. 8 7 Enmmäkseen k u lu tettu raaka-aneena. Genre prncpal de matères premères 5 6 H uvudslag av tllverknngar. Genre prncpal de produts fabrqués. Tuotannon bruttoarvo, Smk. arvo Smk. värde, Fm k. valeur, Marcs. m äärä. m ängd. quantté. arvo, Smk. värde, Fm k. valeur, Marcs. Nom du produt. M äärä. V a r a n s b e n ä m n n g. Mängd. T a v a r a n n m. total, produts m-achevés fnlandas, Tllverknngens bruttovärde, Fm k. yhteensä, sum m a, Quantté. kotm asa puolval m ta teollsuus tu o tte ta, nhem ska halvfabrkat, m äärä, mängd. arvo, Smk. värde, Fm k. valeur, Marcs. m äärä. mängd. quantté. Valeur brute dela fabrcaton, Marcs. v ä rd e. Quantté et valeur. m äärä. mängd. quantté. arvo, Smk. värde, Fm k. valeur, Marcs. Nom des matères premères. M åttenhet. Varans benämnng. kotm asta raakaanetta, nhemska råäm nen, matères premères fnlandases, 4 3 Enmm äkseen valm stettu. Mttaykskkö. Genre d ndustre. ulkom asta raakaanetta, u tländska råäm nen o c h halvfabrkat, matères premères et produts m-achevés mporté s, 2 Unté de mesure. Tavaran nm. M ttaykskkö. M åtten h et. Industrart. Unté de mesure. Teollsuusla. et de produts m-achevés. quantté. Teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres. M äärä a arvo. - Mängd och 0 9 H uvudslag av råäm nen och halvfabrkat. : S e llu lo o s a te h ta d e n den o s a. - s k n d e la r k o n e ta M a s k n e r fö r a n och m a c e llu lo s a fa b rk e r. P a p e rte h ta d e n k o n e ta a 3 709 900 n d e n o s a. M a s k n e r o c h m a s k n d e la r fö r sek ä m u ta h ö y lä ä m ö k o n e ta. 3 2 8 4 0 0 p a p p e rsb ru k. S a h a ra a m e a a saha- n d e n a o s a. S å g r a m a r o c h ö v rg a m a s k n e r o c h m a s k n d e la r f ö r s å g v e rk och 2 925 500 h y v le re r. : S rk k e l- a C rk e l- k e h ä s a h a n te rä. och 87 600 ra m s å g b la d. M u ta p u u n m u o k k a u s k o n e ta a n d e n o s a. ' A n d ra m a s k n e r o c h lh a s k n d e la r ; K v e n, fö r saven k o n e ta a. 8 2 0 0 trä b e a rb e tn n g. m. n d e n s. m u o k k au s- o s a. - M a s k n e r o c h m a s k n d e la r fö r b e a r b e t n n g av s te n, le ra o. N a h k o e n a k a rv o e n k o n e ta a n d e n s k n e r och b e tn n g M a m a s k n d e la r fö r b e a r av lä d e r K u to m a te h ta d e n den 673 800 d. m uok kau s- o s a. o s a, och 476 900 h å r. k o n e ta M a s k n e r a n och m a n s k n d e la r fö r te x tlf a b rk e r. M y lly k o n e ta a n d e n o s a. M u ta r a v n to - te o lls u u d e n o s a. a 3 28 400; 200 n a u tn to a n e - k o n e ta A n d ra K v a r n m a s k n e r o c h m a s k n d e la r. a n d e n m a s k n e r och m a s k n d e la r fö r n ä rn g s - o. n u t95 600 n n g s m e d e ls n d u s tre r.. ' P o ltto tu rv e - a tu r v e p e h k u te h ta - d e n k o n e ta a n d e n o s a, M a. s k n e r o c h m a s k n d e la r fö r b r ä n n to r v - och to r v s tr ö f a b r k e r. 427 300 K e m a lls e n te o lls u u d e n k o n e ta a n d e n o s a. m a s k n d e la r M a s k n e r och k e m s k a n fö r 625 900 d u s tre r. K r a p a n o - y. m. s. k o n e ta a den o s a. s k n d e la r M a s k n e r och fö r try c k e re r o. V o m a n s rto la to k s a. n m a 88 900 d. T ran s 4 098 500 m s s o n e r. H ö y r y -, v e s - a k a a s u a r m a tu u r e a. A n g -, Teollsuustlasto v. 920. v a tte n - och g a s a rm a tu re r to n n. 43 400

42 Taulu 4. TdbeU 4. 4H? 3 4 6 6 7 8 9 0 > 2 3 4 5 «E n m m ä k s e e n k u lu te ttu ra a k a -a n e en a. H u v u d s la g a v rå ä m n e n Ych h a lv fa b r k a t. E n m m ä k se e n v a lm s te ttu. H u v u d s la g a v tllv e rk n n g a r. Genre prncpal de matères premères et de produts m-achevés. Genre prncpal de produts fabrqués. T eollsu u sryh m ä a -lu o k k a. Industrgrupp och -klass..groupe et classe d ndustres. \ T e o lls n u s la. In d u s tra rt. Genre d ndustre. T a v a r a n n m. V a ra n s b en ä m n n g. Nom des matères premères. M tta y k s k k ö. M å tten h e t. Unté de mesure. u lk o m a s ta ra a k a - a n e tta, u tlä n d s k a rå ä m n e n och h a lv fa b r k a t, matères premères et produts m-achevés mportés, m ä n g d quantté. m ä ä rä, värd e, F m k. valeur, Marcs. M ä ä r ä a a r v o. - - M ä n g d o ch arvo, S m k. k o t m a s ta ra a k a - a n e tta, n h em s k a rå ä m n e n, matères premères fnlandases, m ä n g d. quantté. m ä ä rä. vätde, F m k. valeur, Marcs. arvo, S m k. v ä rd e. Quantté valeur k o tm a s a p u o lv a l m ta teollsu u s tu o tte ta,. n h em s k a h a lv fa b r k a t, produts m-achevés fnlandas, m ä n g d. quantté. m ä ä rä. v ä rd e, F m k. valeur, Marcs. arvo, S m k. m ä n g d. quantté. m ä ä rä, yh te e n s ä, su m m a, total, T a v a ra n n n. arvo S m k., v ä rd e, F m k. valeur, Marcs. V a ra n s b en ä m n n g. Nom du produt. Unté de mesure. M å tt e n h e t. M tta y k s k k ö. Quantté. M ä n g d. M ä ä r ä. Valeur brute dela fabrcaton, Marcs. T llve rk n n gen s b ru tto v ä rd e, F m k. Tuotannon b ru tto a rv o, S m k. m : ; /. Pumppua a muta pumppulatoskoneta, Pumpar och övrga maskner för pumpverk. Valettua putka a putkenosa. Gutna rör och rördelar. Ves- a vemärohtoa. Vattenoch avloppslednngar. Lämmtys- a lmanvahtolatoksa. Centraluppvärmnngs- och ventlatonsanordnngar. Muta putkohtotötä. Övrga rörlednngsarbeten. Meerkoneta a -työkalua sekä madonkuletusast. Meermaskner och -redskap samt mölktransoprtkärl. Auroa, äketä. m. s. maanvlelyskoneta. Plogar, harvar o. d. ordbearbetnngsredskap. Nttokoneta, hevosharav.. m. s. maanvlelyskon. Slåttermaskner, hästräfsor o. d. ordbruksmaskner. Pumalatoksa. Tröskverk. Penempä pumakoneta a vlanlattelota. Mndre tröskverk och sädessorterare. Muta maanvlelyskoneta a -työkalua. övrga ordbruksmaskner och -redskap. Hsseä, nostokoneta. Ilssar, elevatorer. Sammutusvälnetä. Eldsläcknngsredskap. Kassa- a asakrakaappea. Kassa- och dokumentskåp. Rautasänkyä. Järnsängar. Vomstelu- a urhelutarpeta. Gymnastk- och sportredskap. Polkupyörä. Velocpeder. Lumensulatuskoneta. Snösmältnngsmaskner. Vaakoa. - Vågar. Kuparsepäntötä, Kopparslagerarbeten. Vaskenvalmotötä. Gelbguterarbeten. Ratovaunua. Spårvagnar. Patenttkorkkea. Patentkorkar. tonn. * - kpl. tonn. st. kpl. st. kpl. st. kpl. st. 708 06 397 234 732 4 783 2 953 333 6 294 500 3 238 700 220 600 6 363 200 80 600 4 52 000 8 529 600 83 300 96 000 2 053 00 4 446 500 3 970 800 63 500 2 368 700 2 587 900 6 000 3 07 400 36000 400 000 2 220 300 2 387 600] 62 900 82 400:

44 Taulu 4. Tabell 4. 45 - Teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d ndustres.. Teollsuuslal. Industrart. Genre d ndustre. 2 3 4-5 6 7 8 \ \ 9 0 2 3 4 5 6 \ Tavaran nm. Varans benämnng. N om des matères premères. I Mttaykskkö. Måttenhet. Unté de mesure. Enmmäkseen kulutettu raaka-aneena. Genre prncpal de matères premères Määrä ulkomasta raakaanetta, utländska råämnen och halvfabrkat, matères premères et produts m-achevés mportés, määrä. mängd. quantté. valeur, M arcs. arvo, Smk. värde, Fmk. a arvo. Mängd och kotmasta raakaanetta, nhemska råämnen, matères premères fnlandases, määrä. mängd. quantté. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M arcs. J Huvudslag av råämnen och halvfabr kat. et de produts m-achevés. värde. Quantté et valent kotmasa puolvalmta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, pro/luts m-ackevés fnlandas, määrä, mängd. quantté. arvo Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. määrä. mängd. quantté. yhteensä, summa, total. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, Marcs. Enmmäkseen valmstettu. Huvudslag av tllverknngar. Tavaran nm. Varans -benämnng. N om du produt. Genre prn cp a l de produts fabrqués. Ill Emalastota. - - Emalkär. n u ooo, Höyryakkunulaattorea. Angaccumulatorer. 502 400 Vrkapukunappea. - - Unformsknappar. 468 000' Anturanastoa. Klmakser. 300 000 Kamnota. Kamner. 200 000 Kuorma- a henklöautoa, - - Last- och personbler. 2720 000 Moottorpyörä. Motorcyklar. 5 600 000; Varmuuslukkoa. Säkerhetslås.. 90 000 I Sotatarpeta. Krgsmateral. 079300] Puolvalmta tavarota vuoden lo I pussa. Halvfärdga varor vd årets slut, 58 203 900' Sekalasta. Dverse. _ 4 60 900. Koraustötä. Reparatonsarbe 2]Itsenäset korauspaat. ten. 38 250 00; S älvständga reparatons verkstäder. Metallea y. m. Metaller m. m. 938 700 58 800. ; - - 2683 900 4 68 400 Koraustötä. Reparatonsarbe ten. 5 079 200 4 Putkohtotehtaat. Rör- Romua. Skrot. tonn. ; 53 79 600 53 79 600 Armatuurea. Armaturer. tonn. 4 268 400; lednmgsfabrker. Rautaa a terästä. Järn och stål. 3 8.800 ; 3 83 200 34 92 000 Vesohtoa. Vattenlednngar. 0 486 900 Rauta- a teräslevyä. Järn- och Lämpöohtoa. Värmelednngar. 908 400 stålplåt. 2 700 3 6 500 4 9 200 Puolvalmsta. Halvfärdgt. 58500 Putkea. Rör. 559 3 273 300 55 72 800 74 3 995 00 Korauksa. Reparatoner..3 392 800 Muta metallea. Övrga me Sekalasta. Dverse. 253 000 taller. kg 24 539 35 500 2 950 24 000 27 489 4.39 500 Koneenosa. Maskndelar. 22 200 6 900 8400 Valutavaraa. Gutgods. tonn. 34 228 000 426 2 829 000 460 3 057 000 Takkrautaa. Tackärn. 2 5 00 2 500 Sekalasta. Dverse. 403 700 -- 422 300 826 000 5 Sähkökone- a sähkölate- Romua. Skrot. tonn. 22 26 400 22 26 400 Sähkökoneta a -latteta. Elektehtaat ynnä kuntoon- Valutavaraa, Gutgods. 4 24 000. 63 335 900 67 359 900 trska maskner och apparater. 2 943 600]' panolatokset. Fabr Rautaa a terästä. Järn och stål. 52 58 900' 35 69 500 87 228 400 Sähköohtoa. Elektrska lednn ' ker för tllverknng av Rautalevyä. Järnplåt. 24 608 600 ; 62 00 35 670 700 gar. 8 24 200 elektrska maskner och Rautalankaa. Järntråd. kg 932 7 300 20 050 50 200 20 982 508 500 Moottoreta. Motorer. kpl, st. 342 254 200 apparater ämte nstalla Rautaputkea. Järnrör. 42 000 42 000 Muuntaa. Transformatorer. 98 997 400, toner. Takkrautaa. Tackärn. tonn. 78 95 800, 42 47 000 220 242 800 Puolvalmsta. Halvfärdgt. 6 400 Kuparlevyä. Kopparplåt. kg 203 63 700 50 400 253 64 00 Korauksa. Reparatoner. 525 200 Sahkötarpeta. Elektrska tll Generaattorea. Generatorer. kpl. st. 9 99 400 behör. 550 000 00 000 650 000 Muuta. Övrgt. - 2 00 Muta metallea, Övrga me. taller. kg 220 797 2342 000 40 200 567 000 260 997 2 909 000 : Koneenosa. Maskndelar. 29 800 49 500 79 300 Kuparlankaa. Koppartråd. kg 53 08 459 700 2 750 08 000 55 83 567 700 Sekalasta. Dverse. 889 900 205 500 2247 200 3 342 600 Unté de mesure. Mttaykskkö. Måttenhet. Quantté. Määrä. Mängd. Valeur brute de la fabrcaton, Marcs. Tuotannon bruttoarvo, Smk. Tllverknngens bruttovärde, Fmk.

2 3 4 ; 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 I Enmmäkseen kulutettu raaka-aneena. Huvudslag av råämnen och halvfabrkat. Enmmäkseen valmstettu.-huvudslag av tllverknngar. Teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. ; Teollsuusla. Industrart. G enre d n d u s tr e. Genre prnc pal de m atères premères et de produts m-achevés. Genre prncpal de produts fabrqués. ' Määrä a arvo.mängd och värde. Q u a n tté et v a le u r. ; ulkomasta raakakotmasta raaka- anetta-, utländska råämnen och anetta, halvfabrkat, nhemska råämnen, m a tè r e s p re m è re s et ; Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d es m a tè re s prem ères. Mttaykskkö. Måttenhet. Unté de m esu re. \ p r o d u ts m -a ch evés m portés q u a n tté. J määrä, mängd, valeur, M a rcs. arvo, Smk. värde, Fmk. m a tè re s p rem è res fn la n d a s e s, määrä. mängd. q u a n tté. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M a rc s. ' kotmasa puolvalmta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, p r o d u ts m -a chevés fn la n d a s, q u a n tté. määrä, mängd. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M a rcs. määrä, mängd. q u a n tté. yhteensä, summa, to ta l. arvo Smk. I värde, Fmk. valeur, M arcs. Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d u p ro d u t. lv Sottokonetehtaat. Fab Rautakehyksä, koneenosa, puu Pannoa. Pannos. 450 000, rker för musknstru tavaraa y. m. Järnramar, ma Korauksa. Reparatoner. 24 00 ment. skndelar, trävrke m. m. ; 20 000 60 000 2 Urkutehtaat. Orgefab ; 80 000 Krkkourkua, u.-harmoonea y. m. rker. Tarvepuuta. Trävrke. 500 69 400 -- 69 900 sekä kor. tötä. Kyrko-orglar, Metallea. Metaller. I 20 000-6 200 ; 8 200 orgelharmoner o. reparatoner. 559300' Sekalasta. Dverse. 39 800 39 800 Puusepäntötä. Snckerarbeten. 95 000 3 Protees- a sdetarvetehdas Rautaa a terästä. Järn och stål. kg. 8000 35 000 8 000 35 000 Proteesea a sdetarpeta. Pro Fabrk för tllverknng Nahkoa, vuota, kuma y. m. teser och bandager. kpl. st. 200 000 av proteser och bandager Läder, sknn, gumm m. m. -- 223 000 : 223 000 Henomek. tötä, Fnmek. arbeten. _ 500 000 V Kvlouhmot sekä kven ' Satulasepäntötä. Sadelmaker- : hakkuu- a homalatok arbeten. 802 200 set. Stenbott sanr stenhuggerer o. slperer Kvtötä. Stenarbeten. _ 9 605 500 2 Kalkkkvlouhmot.Kalk ; _ Kalkkkveä, Kalksten. tonn. 28 080 2 49 400 ' S Kalkktehtaat stensbrott. a -polttmot Kalkkkveä. Kalksten. tonn. _ 25 77 Marmora, -Marmor. 2000 4 00 m3 2 2ô7 2 34 900 25: 2 34 900. Kalkbruk och -brännerer Sammuttamatonta kalkka. ( tonn. Osläkt kalk. hl -- --- 5 065 2 682 [ 2 34000 5 0657 2 682Î/ 2 34 000 Sammuttamat, kalkka. Osläckt ( 5 770 ( g ggg QQQ kalk. \ hl. 274 594. aöaöauu: Sammutett. kalkka. Släckt kalk. 4930 5 604 200 K Ltutehdas. Krtfabrk Ltua. Krta. tonn. 2 500 375 000. 2 500, 375 000 Huuhdott. ltua. Slammad krta. tonn. 400 700 000, Tltehtaat. Tegelbruk. 46 Taulu 4. Tleä, Tegel. Kaakelea. Kakel. Kalkktleä. Kalktegel. Sekalasta. Dverse. 6 Keramkktehtaat. Kera Savea. Lera. kg 5 000 3 500 ( _. 5 000 3 500 Salaotusputka. - Täckdknngsrör. kpl. st. 4030 93 300 mkfabrker. Kvartsa. Kvarts. 500' 400, ; 500 400 Erlasa keramkkvalmsteta. Metallväreä. Metallfärger. 2 000 0 000 ~ : 2000 0 000 Olka keramktllverknngar. 384 472 000 7: Kaakeltehtaat. Kakel ; Savea a hekkaa. Lera och sand. _ 2 300 54 200 66 500 Kaakelea. Kakel. 5 773 300 fabrker. Ltua. Krta. 2 800 _ 2 800 Ltua. Krta... 87 400 Metallea, Metaller. 340 600 340 600 Sekalasta. Dverse. 62300 Sekalasta. Dverse.. 22 200. 600 228 300 Porsln- a faansstehtaat Savea y. m. Lera m. m. 569 000 67 400. 736 400 Porslna, faanssa, kaakelea y. m. Porslns- och faansfabr Sekalasta. Dverse. 205 600; 53 600 _ 2 600. 280 800 Porsln, faans, kakel m. m. 3 87800 9: Muurauslaasttehdas.Mur Kalkka. Kalk. hl 7 326 648 200 7 326 648 200 bruksfabrk. Savea a hekkaa. Sand och lera. = ' - 306 500: 306 500 Muurauslaasta, Murbruk. f kuorma t lass 44 62 868 500 0 Sementttehtaat. Cement Kalkkkveä. Kalksten. kg 06 062 2 588 200 06 062 2 588 200 Sementtä. Cement. vat.fat. 43946 52 245 000 ; fabrker. Savea a hekkaa. 32 60 46 600 32 60 46 600 Kpsä. Gps. 2 298 620 700 Sementt- a asfalttvalmot Sementtä a asfaltta. Cement 2 298' 620 700 sekä asfaltthuovan a och asfalt, 573 000 : : _ 793 800 _ s 3 366 800 Asfaltteeraus- a sementttötä, kenotekosten kven va Tervaa a pkeä. Tära och beck. 3 239 600 _ 493 300 3 732 900 katto- a vuoraushuopaa, muurauslaasta, lakkaa, myllynkvä mstuslatokset. Ce Kalkka. Kalk.. - ; * 8800 8800 ment- och asfaltgutere Raakahuopaa. Råflt. ' ' -- 2 357 400 2 357 400 y. m. Asfalterngs- och cesamt tllverknng av as Raakapahva. Råpapp. ; _ 403 700 403 700 menterngsarbeten, tak- och förfaltflt och konstgorc Rautaa. Järn. _ 58300 58300 hydnngsflt, murbruk, lack, sten. Sekalasta. Dverse. 60 900 24300-944 400 22 90 600' 2 348 400 kvarnstenar m. m. Tabell 4. 47 U nté de m esure. Mttaykskkö. Måttenhet. kpl. st. Q u a n tté. Määrä. Mängd. 66 69 742 2 824 8 277 600 Valeur brute de la fa b rcaton, M a rc s. 6 Tuotannon bruttoarvo, Smk. Tllverknngens bruttovärde, Fmk. 36 083 500, 3 700' 2 555 200 4800,

- 48 Taulu 4. Tdbell 4. 49 2 3 4 5 ( 6 7 8 > n 2 3 4 5 6 Enmmäkseen ku utettu raaka-aneena. Huvudslag av råämnen och halvfabrkat. Enmmäkseen valmstettu. - Huvudslag av tllverknngar. G enre p r h c ;m l de m a tères -premères et de p ro d u ts m -a ch evés. G enre p r n c p a l de p ro d u ts fabrqués. Teollsuusryhmä a -luokka Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. Teollsuusla. Industrart. G enre d n d u s tr e. Tavaran nm. Varans benämnng. ^ M ttaykskkö. Måttenhet. Unté de m esu re. ulkom asta raaka- : anetta, utländska råäm nen och halvfabrkat, m a tè re s p re m è re s et p r o d u ts m -a chevés m p o r té s, m äärä. m ängd. q u a n tté. värde, Fm k. valeur, M a rc s M äär à a arvo. M ängd och arvo, Smk. kotm asta raakaanetta, nhemska råämnen, q u a n tté. m a tè re s p re m è re s fn la n d a s e s, mängd. m äärä. värde, Fm k. v a le u r, M a rcs. arvo, Smk. värde. Q u a n tté e t va leur. kotm asa puolvalm ta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, p r o d u ts m -a chevés fn la n d a s, \ V 2 Graftttehda.s. Graft- fabrk. Graftta. Graft. : kg 27 000 27 000 27 000 27 000 3 Erstysanetehtaat. Iso-; 3900 98000 lenngsmassefabrker. ' Sekalasta. Dverse. 3 b' 55 400 4 Lastehtaat a -homot. Glasbruk och -slperer. : Hekkaa, savea, kalkka, kalkkkveä y. m. Sand, lera, kalk, - 2 2 9 8 0 0 6 0 0 00 kalksten m. m. ' 273 300 : 97 000 Kemkaalea a väreä. Kemkaler o. färger. - -, 6 666 300 2 8 7 0 0 6 8 9 5 0 0 2 4 0 0 6 7 7 8 7 0 0 _ :35g 800 000 Homatonta pel- a akkunalasa. 4 0 0 0 0 2 5 3 0 0 5 > 6 7 VI 2 3 4 5 6 T Lasnlekkaamot. Glasmästerer. Turvepehkutehtaat. Torvströfabrker. Sysen valmstuslatokset. ' Inrättnngar för smdeskolberednng. Kloraatt tehtaat. Kloratfabrker. ' Hlhappotehdas. Kolsyrefabrk. Soodatehtaat. Sodafabrker. Luuauhotehtaat a luunsurvomslatokset. Benmölsfabrker och -stampar. Dynamtttehdas. Dynamtfabrk. Erlasa lastavarota. Olka glasvaror. Kemkaalea. Kemkaler. Sekalasta. Dverse. - Vfluputa. Kolved. Klorkaala. - Klorka. Vuorsuolaa. - - Bergsalt. Kemkalota. Kemkaler. Kalkka. Kalk. Sekalasta, Dverse. Puuhlä. Trakol. Soodaa. Soda. 3-laubersuolaa. Gaubersalt. Sekalasta. Dverse. Luta. Ben. Sekalasta. Dverse. Kemkaalea y. m. Kemkaler m. m. Tultkkutehtaat. Tänd- Puutavaraa. Trävrke. - stcksfabrker. Kemkaalea. Kemkaler. Kmröökktehdas. Km-, röksfabrk. Papera. Papper. Sekalasta. -Dverse. m 3 ; 9 5 0 0 0 9 4 0 0 ; 0 5 0 0 4 6 7 2 0 0 5 8 0 4 0 0 2 2 5 3 6 6 7 8 5 4 6 0 0 ' 2 5 8 0 0 ; kg kg Puuhlä. Träkol. m3 2 6 4 4 0 0 6 7 2 6 0 0 68 O O O 9 5 0 0 6 5 8 0 0 6 5 3 6 0 0 7 5 9 0 0 ; 2 2 7 4 5 0 0 3 5 0 0 3 7 2 0 0 0 2 7 5 7 8 3 9 0 0 6 2 7 5 8 : 7 9 4 0 0 6 4 3 9 0 0 m ängd. q u a n tté. m äärä. 0 5 0 5 8 6 4-9 0 0 _ värde, Fmk. v a le u r, M a rc s arvo, Smk. 5 3 3 0 0 0 2 000 7 3 0 0 0 5 6 2 0 0 3 0 9 0 0 6 4 6 3 0 0 2 7 0 0 8 7 8 3 0 0 2 0 7 6 0 0 9 0 4 0 0 3 3 2 0 0 7 7 2 3 0 0 määrä. m ängd, q u a n tté. 3 8 0 2 2 4 6 7 2 0 0 2 2 5 3 6 6 7 yhteensä, summa, 8 6 4 2 6 4 4 0 0 68 0 0 0 6 2 7 5 8 9 0 000 9 0 0 to ta l, arvo Smk. värde, Fmk. valeur, M arcs. ] 6 2 8 000 2 4 0 0 8 3 5 0 0 8 7 0 0 0 5 8 0 4 0 0 8 5 4 6 0 0 2 5 8 0 0 3 0 9 0 0 6 4 6 3 0 0 2 7 0 0 6 7 2 6 0 0 9 5 0 0 6 5 8 0 0 7 9 4 0 0 5 3 9 0 0 7 5 9 0 0 3 7 5 5 0 0 3 7 5 9 0 0 3 6 7 0 0 3 9 4 4 3 0 0 9 0 0 0 0 Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d u p r o d u t. Jauhettua graftta. Förmalad graft. Erstystötä. Isolerngsarbeten. Unté de m esu re. M åttenhet. M ttaykskkö. Q u a n tté. Mängd. M äärä. Valeur brute de la fa b r c a to n, M a rcs. Tllverknngens bruttovärde, Fm k. Tuotannon bruttoarvo, Smk. kg 27 000 40 400 344 300 Akkunalasa. Fönsterglas. Talouslasea, pulloa y. m. Hushållsglas, flaskor m. m. Hottua pel- a akkunalasa. Spat spegel och fönsterglas. Lasnlekkaustötä. Glasmästerarbeten. Peleä. Speglar. Turvepehkua. Torvströ. Polttoturvetta. Bränntorv. Turvetlä. Torvtegel. Puuhlä. Träkol. Tervaa. Tära. Kloorkaala. Klorkal. Krstallsoodaa. Krstallsoda. Kaustksoodäa. Kaustcsoda, Juoksevaa hlhappoa. Flytande kolsyra. Kalsalpetara. Kalsalpeter. Krstallsoodaa. Krstallsoda. Glaubersuolaa. Glaubersalt. Sekalasta. Dverse. Luuauhoa. Benmöl. Luulmaa. Benlm. Luurasvaa. Benfett. Sekalasta. Dverse. Dynamtta y.m. Dynamt m.m. Tultkkua. Tändstckor. Kmröökä. Kmrök. J paal. bal. tonn. m3 tonn. kpl. st. hl. m3 kg tynn.tunn. kg kg laat. lad. kg 5 4 8 0 6 3 2 4 5 3 3 5 0 0 8 8 5 7 3 5 0 0 0 9 8 0 4 3 6 9 2 0 4 0 5 0 2 0 5 3 2 7 4 7 7 5 0 7 8 0 5 9 6 2 0 3 7 5 6 000 6 4 6 0 0 0 7 0 0 0 9 4 9 4 6 7 2 8 9 2 0 5 0 0 8 3 6 8 6 5 7 3 0 0 0 0 0 2 2 8 6 3 9 0 0 2 5 9 6 0 0 3 5 3 7 4 0 0 8 6 3 5 0 0 9 5 0 0 0 0 ) 6 0 4 2 2 0 0 ) 3 0 6 0 0 7 0 0 0 ) 3 5 9 6 0 0 ) 8 0 0 7 4 9 9 6 0 0 2 3 0 0 0 2 4 8 7 5 0 0 020 6 0 0 6 0 000 6 9 0 0 8 5 0 0 0 6 8 0 0 ) 6 2 6 9 4 0 0 2 4 0 3 0 0 2 7 8 4 3 5 0 0 20 000 Teollsuustlasto v. 920. 7

50 Taulu 4. Talett 4. 5 2 3 * 5 8. 7 8 t o 2 3 I 4 5 6 E n m m ä k s e e n k u lu te ttu ra a k a -a n e en a. H u v u d s la g a v rå ä m n e n o c h h a lv fa b r k a t. G enre p r n c p a l d e m a tè re s p re m è res P ro d u ts m -a ch evés. E n m m ä k s e e n v a lm s te ttu. - - H u v u d s la g a v tllv e r k n n g ar. G enre p r n c p a l de p r o d u ts fa b r qués. Teollsuusryh m ä a -lu o k k a. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. V I T e o lls u u s la. In d u s tra rt. G enre d 'n d u s tr e. 8 Muut teknokemallset tehtaat. övrga teknokemska fabrker. V II Puunky ästytysla tokset, tervapolttmot a pktehtaat. Trädestllerngsverk, tärbrärmerer och beckbruk. T a v a r a n n m. V a ran s b e n ä m n n g. N o m des m a tères prem ères. M tta y k s k k ö. I M å tten h e t. I Unté de m esu re. u lk o m a s ta ra a k a - a n e tta, u tlä n d s k a rå ä m n e n och h a lv fa b r k a t, m a tè re s p re m è re s et p r o d u ts m -a ch evés m portés, m ängd. quantté. m ä ä rä, valeur, M a rc s. värd e, F m k. M ä ä r ä a a r v o. - - M ä n g d och arvo, S m k. k o t m a s ta ra a k a - a n e tta, n h em s k a rå ä m n e n, q u a n tté. m a tè re s p re m è re s fn la n d a s e s, m ä n g d. m ä ä rä. v a le u r, M a rcs. v ärd e, F m k. arvo, S m k. v ä r d e. Q uantté et valeur. k o tm a s a p u o lv a l m ta teollsu u s tu o tte ta, % n h em s k a h a lv fa b r k a t, q u a n tté. p r o d u ts m -a chevés fn la n d a s, m ä n g d. m ä ä rä. v a le u r, M a rcs. värd e, F m k. arvo, S m k. q u a n tté. m ä n g d. m ä ä rä. y h te e n s ä, Sprtä, mehusteta, ölyä a rasvaaneta, kemkaalea y. m. Sprt, essenser, olor o. fettämnen, kemkaler m. m. 890 600 3 000 7 730 800 9 624 400 Tervapuuta. Tärved. Tervaa. Tära. Sekalasta. Dverse. m3 ( tynn. \tunn - 496400 99 278 3 256000 872 373 97 000 73 800 69600 050 su m m a, 373 to ta l, valeur, M a rcs. värd e, F m k. arvo S m k. 3 353 000 73 800 292 500 T a v a r a n n m. V a ran s b en ä m n n g. N o m d u p r o d u t. Teknokemallsa valmsteta. Teknokemska preparater. Tervaa. Tära. Tärpättä. Terpentn. t Pkeä. Beck. Pkölyä, tervavettä, puuhappoa, puuhlä, y. m. Beckola, Unté de m esu re. M å tten h e t. M tta y k s k k ö. kg. tynn. Q u a n tté. M ä n g d. M ä ä r ä. Valeur brute de la fa b r c a to n, M a rcs. T llve rk n n gen s b ru tto v ä rd e, F m k. Tuotannon b ru tto a rv o, S m k. 35 76 900 09 J 2 95 900 645 856 766 828 [ 4 880 00: 6 890 456 888 500,. A 0 3 7 7 0 0 3 Ölytehtaat. Olefabrker. Puunkantoa. Trästubb. Muuta. övrgt. Pellavansemenä. Lnfrö. Kemkaalea. Kemkaler. Sekalasta. Dverse. 4 Taltehdas. Talgfabrk. Ölyä, Olor. Pkkkalaölyä. Taggfskola. Sekalasta. Dverse. 5 Kumtavara tehtaat. Gummvarufabrker. Lus 6 Kynttlätehtaat. fabrker. 7 8 9 Ölyä a rasvaa. Olor och fett. 3 039 880 26 680 800 Vernssaa. Fernssa. 788 900 0 64 800 PcIIavansemenkakkua, Lnfröo q 7 q n -, o.ls foo kakor. Tala. Talg. 7000 668400 Sappua- a suopatehtaat. Tvål- och såpfabrker. Kuma. Gumm. Kangasta. Tyg. Kvennäsaneta. Mneraler. Stearna. Stearn. Paraffna. Paraffn. Sekalasta. Dverse. Rasva-aneta, kasvsölyä, hartsa, kemkaalea y. m. Fettämnen, växtolor, harts, kemkaler, m.m. Lakka- a poltuurtehtaat. Väkvnaa. Sprt. Lack- och poltyrfabrker. harts m. m. Lakkaa, hartsa y. m. Vär- a vernssatehtaat. Sekalasta. Dverse. Färg- och fernssfabrker. Lack, V III Nahkatehtaat a nahkurn- Vuota a nahkoa. Hudar och työpaat. Läderfabrker och garverer. Parkkalueta. Garvämnen. sknn. Sekalasta. Dverse. m3-34 000 kg 3 44 35 6337 800 537 35 0 849 00 kg - kg 296 676 38 666 55 000 495 000 6509000 405 000 894 000 3 824 900 692400 33300 25 72 400 460 600 6 286 500-43 004 900 9 976 900 3 684 800 0 370 67 00 05 700 7 700 34 600 - - 443 500 709465 8 535 800 37 500-8000 26 000 7 200 - - 3 530 000 600 000 95 400-80 83 300 2 056 500 3300 8 600 958 000 4904 576 000 26 900-490 600 2 330 700 2 788 800 0370 6700 583 200 3 422 05 2 246 86 55 000 8000 6372 400 9384 900 37 500 495 000 26 000 7 200 6 509 000 3 935 000 2 494 000 296 676 38 666 3 824 900 692 400 339 900 27 874 800 4904 576 000 _ - 460 600 7 503 400 23 678 800 4 364 00 6 604 900 Hartsa. Harts. Tärpättä. Terpentn. Sellakkaa. Schellack. kg 230 88 36 500 250 252 095 00 325 500 040 600 2 Hartstehtaat. Hartsfabrker. Kalossea. Galoscher. Teknll. tavarota.teknska varor. Tuttea. Nappar. Stearnkynttlötä. Stearnlus. Paraffnkynttlötä. Paraffnlus. ( Sappuaa. Tvål. Suopaa. Såpa. Pesupulvera. Tvättpulver. Sekalasta. Dverse. Lakkaa a poltuura. Lack och poltyr. Snettlakkaa. Sgllack. Väreä. Färgor. Vernssaa. Fernssa. Lakkaa a teknokemallsa valmsteta. Lack och teknokemska tllverknngar. Nahkaa, mänttnahkaa, konehhnoa, valata, salkkua y. m.läder, mäntläder, masknremmar, körredskap, portfölvaror m. m. para, par kg gross. kg laat.låd. kg )). kg 370 000 39 000 5 600 698728 2 000 000 7 200 000 400 000; 7 95 200: 45382 527 400 8 562 ) 3375 000: 3 264 35 67 250 347 600: 89 25 96 200 8826 8d.fl U( 0 82 000 56 000 50 583 000 4 400 4 0900 596 000 6 057 800 94 472 000

52^ Taulu 4. Tàhell 4. 58 Teollsuusryhmä a -luokka. ** Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. 2 TeoUsunsla. Industrart. Genre d ndustre. 3 * 5 6 7 8 Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d es m a tè res prem ères.. M ttaykskkö. M åttenhet. Unté de m e su re. Enm mäkseen kulutettu raaka-aneena. ulkom asta raakaanetta, utländska råämnen och halvfabrkat, m a tè re s p re m è re s et p r o d u ts m -a ch evés m portés, mängd. q u a n tté. m äärä. Genre prncpal de m atères premères valeur, M a rcs. Mää *ä a arvo. Mängd och arvo, Smk. värde, Fmk. kotm asta raakaanetta, nhemska råämnen, m a tè re s p re m è res fn la n d a s e s, mängd. q u a n tté. m äärä, J arvo, Smk. värde, Fm k. v a le u r, M a rcs. 9 0 2 Huvudslag a v råäm nen och halvfabrkat. et de p rod u ts m -achevés. värde. Q uantté et valeur. kotm asa puolvalm ta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, p r o d u ts m -a chevés fn la n d a s, mängd. q u a n tté. määrä. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M arcs. m äärä. mängd. q u a n tté. yhteensä, summa, to ta l, valeur, M arcs. arvo Smk. värde, Fmk. 3 Î l 5 Enm mäkseen valm stettu. Huvudslag a v tllverknngar Tavaran nm. Varans benämnng.?. s e G enre p r n c p a l d e p r o d u ts fa b rq u és. Unté de m esu re. M åtten het. M ttaykskkö. Q u a n tté. M ängd. M äärä. Valeur brute dela fa b rca to n, M arcs. 6 Tllverknngens bruttovärde, Fmk. Tuotannon bruttoarvo, Smk. VIII 2 J a l l r n e t e h ta a t. S k o f a b N a h k a a. L ä d e r. '43 552 200 73 276 800 6 829 000 J a l k n e t a. S k o d o n. 89 237 400 rker. S ek alasta. D verse. 98 400 2 939400 22 057 800 V o m s te lu - a p o tk u p a llo k e n k ä, p o tk u p a llo a y. m. G y m n a - o+lr nph ft fh n llîlrü ntrdl* fn f o t l - U l a lu l;u U llojarj.jl ^U l, U I- b o la r m. m. H a n s k k a t a. H a n d s k a r. 2 497 400 2 200 ) I 3 H a n s k a s te h d a s. H a n d s k - N a h k a a. L ä d e r. 72 400 4 000 76 400 f a b r k. S e k a la s ta. D v e r s e.. 5 400 5 400 4 S a t u l a s e p ä n te h t a a t. S a - V u o ta. H u d a r. 499 500 7 355 800 7 855 300 S a t u l a s e p ä n tö t ä. S a d e lm a k e r - delm akerer. S ek alasta. D verse. 77 300 666 600 843 900 arb eten., 5 77 600 6 K a r s t a t e h d a s. K a r d f a b - L a n k o a, n a h k o a y. m. T r å d a r, K a r s t o a. K a r d o r. 43 600 r k. l ä d e r, m. m. 7 000 65 000 82 000 7 H a r a - a s v e lln te h ta a t. H a r a k s a, o u h a, u u r a, k u t u a H a r o a a s v e ltm ä. B o r s t a r B o rst- och penselfabrker. y. m. B o rst, tag el, ro t, fber, och penslar. 5 369 600 IX m. m. 780 400 853 700 598 600 2 232 700 P ellav an p u h d stu slato s. P ellav an v a rsa. L n stän g lar. kg 98 890 48300 98890 48300 P ellav aa. L n. kg 6 22 62 200 S e k a la s ta. D v e r s e. 43 00 L n s k ä k te r. * 2 T e k o v l l a t e h t a a t. K o n s t- R y y s y ä. L u m p. 35 000 270 000 u llf a b r k e r. 35 000 270 000 N u k k a v l a a. B lä n. k g. 30 000 306 700 * 3 V l l a t e h t a a t. y s y ä a n u k k a -. Y lle f a b r V lla a, te k o v lla a, r y V lla la n k a a. U llg a rn. 2 672 730 k e r. v lla a. U ll, k o n s tu ll, lu m p, S t ä m y y t ä v ä k s. D ä r a v fö r s h o d d y. 805 990 9 746 700 986 334 23 875 500 2 792 324 5 622 200 f ö r s ä ln n g. 682 89 55 57 000 P u u v l l a a. B o m u ll. 602 8 200 602 8 200 ( m 457 250 V lla la n k a a, o s t e t t u a. U llg a r n, K u d o k s a. V ä v n a d e r. < k p l. s t 53 244} 208 95 300 n k ö p t. 80 02 2 522 700 25 37 2 669 500 05 49. 5 92 200 { k g 80 400 J P u u v l l a l a n k a a, o s t e t t u a. B o m T o m tu s t ö tä. I k o m m s s o n. 6 003 200 u lls g a r n, n k ö p t. 2 324 06 200 _ 64 039 3 4500 76363 4 427 700 M u u ta. ö v r g t. 234 300 K u to m o s s a k ä y t e t t y la n k a a, o m a a v a l m s te t ta. I v ä v e r e t a n v ä n t g a r n a v e g e n tllv e r k n n g. 989 9 ' 989 9 V ä r e ä, k e m k a a le a, o le n a y. m. F ärg e r, kem kaler, olen o. dyl. ---- 203 500 4400 644 600 4 P u u v l l a t e h ta a t. B o m P u u v lla a. B o m u ll. k g 6 762 382 24 563 000 6 762382 24 563 000 L a n k a a. G a m. k g 5 98 97 u lls f a b r k e r. L a n k a a, o s t e t t u a. G a r n, n k ö p t. 58 009 2 552 800 0 760 430 400 68 769 2 983 200 S tä m y y t ä v ä k s. D ä r a v fö r K u to m o s s a k ä y t e t t y la n k a a, o m a a f ö r s ä ln n g. 250 620 0207 000 v a l m s te t ta. I v ä v e r e t a n v ä n t ( m 4 743 052 g a rn av egen tllverknng. 4 73349 4 73 349 K u d oksa. V äv n ad er. kpl. st. 857 357 } 228472 200 V äreä, k em kaalea y. m. F ä r l kg 347 246 J g e r, k e m k a le r m. m. ---- 6 28400. 39300 6 603 400 V a n u a y. m. V a d d m. m. 284 68 445 300 t> 5 P e lla v a te h d a s. L n n e P e lla v a a. L n. k S 89 3 43 700 923 497 7 502 200 84 608 0 933 900 L a n k a a m y y t ä v ä k s. G a r n fö r fabrk. Rohtma. B lår. 5 34 40 300 _ 5 34 40 300 försälnng. 32922 9 027 600 k p l. s t. 55 478 27 438300 0800 H a m p p u a. H a m p a. 40 365 356 600 5 472 39400 45 837 396 000 K u d o k s a. V ä v n a d e r. ) J u t e a. J u t e. 4 364 09 000 _ 4 364 09 000 k g 554 239 K e h r u u k a r k k e ta. m. s. S p n n - K a r k e t a p p u r o t a a t e r v a k ö y t t ä. av fall m. m. dyl. 9 228 2 500 9 228 2 500 A v fallsblån och tä rtå g. K u to m o s s a k ä y t e t t y la n k a a, o m a a v a l m s te t ta. I v ä v e r e t a n v ä n t g a rn av egen tllverknng. 535 834 535 834 L a n k a a, o s t e t t u a. G a r n n k ö p t. 265 564 800. _ 458 25 800 2 623 590 600 K e m k a a le a a v ä r e ä. K e m k a le r o c h fä r g e r. 740 500-740 500

2 3 * 5 6 I 9 0 2 3 4 5 6 Teollsuusryhmä a -luokka. Industrgrupp och -klass. Groupe et classe d n d u s tr e s. Teollsuusla. Industrart. Genre d ndustre. 54 Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d es m a tè re s p rem ères. Mttaykskkö. Måttenhet. Unté de m esure. Enmmäkseen kulutettu raaka-aneena. Huvudslag av råämnen och halvfabrkat. Enmmäkseen valmstettu. -Huvudslag av tllverknngar. G enre p r n c p a l de m a tè r e s p re m è re s e t d e p r o d u ts m -a ch evés. G enre p r n c p a l de p r o d u ts fa b rq u és. ulkomasta raakaanetta, utländska råämnen och halvfabrkat, m atères premères et p r o d u ts m -a ch evés m p o rté s, määrä, mängd. quantté. arvo, Smk. värde, Fmk. valeur, M a rc s. Määrä a arvo. - Mängd och kotmasta raakaanetta, nhemska råämnen, m atères premères fn la n d a s e s, määrä. mängd. q u a n tté. Taulu 4. arvo, Smk. värde, Fmk. v a le u r, M a rcs. värde. Q uantté et valeur. kotmasa puolvalmta teollsuustuotteta, nhemska halvfabrkat, p r o d u ts m -a c k e v è s fn la n d a s, määrä. mängd. q a n tté. arvo, Smk. värde, Fmk. v a le u r, M a rcs. määrä. mängd. q u a n tté. yhteensä, summa, to ta l, arvo Smk. värde, Fmk. v a le u r, M a rc s. Tavaran nm. Varans benämnng. N o m d u p r o d u t. IX 6 Nauhakutomot. Band- Slkkä, lankaa, metallea y. m. Nauhaa a kengännauhoa y. m. väverer. Slke och garn, metaller m. m.. 5 697 900 _ 348300 _ 7 046 200 Band och kängsnören m. m -- U 66 200 7 Ptstehtaat. Spetsfabr Pellava- a puuvllalankaa. Ptseä. Spetsar. m 664 980 463 900 ker. Lnne- och bomullsgarn. kg 2 93 00 400 3 75 80500 26 646 90 900 Uutma. Gardner. 86500 326 200 Sekalasta. Dverse.. 89 200 _ 32 000 _ 2 200 Sekalasta. Dverse. 95 600 8 Köystehtaat. Repslage- Pellavaa a hamppua. Ln och Köyttä. Rep. kg 3 630 764 400 rer. hampa. kg 83 066 894 400 _.. 83 066 894 400 Sekalasta. Dverse. 534 000 Sekalasta. Dverse. 87 300. _ 8 200 _ 205 500 * 9 Nuoranpunomot. Snër- Lankaa, slkkä y. m. Garn, Nyörä, rpsua, tohveleta y. m. makerer. slke m. m. -- 229 000 _ 22600 _ 455 00 Snören, fransar, tofflar, m. m. 445 200 0 Konehhnatehtaat. Ma- Puuvllakudontaa y. m. Bom- Konehbnoa y. m. Masknrem- 5 028 000 sknremfabrkcr. ullsvävnader m. m. -- 3 260 000 _ 747 000 _ 4 007 000 mar m. m. Trkoon- a sukankutomot. Lankaa. Gam. kg 32 33 052 400; 275 929 8454 800 408 062 28 607 200 Trkota, kudottua patoa, nut Trkot- och strump- Kankata. Tyger. -- ' 8500 _ 47 400 55 900 tua, kntata, sukka y. m. väverer. Sekalasta. Dverse. -- 296 900 548300 845 200 Trkot- och stckade skortor, tröor, vantar, strumpor m. m. _ 46 732 900 2 Patatehtaat. Skortfab Kankata y. m. Tyger m m. 4 737 000. ' 3 336 500.. 8 073 500 Nasten a mesten alusvaatteta rker. y. m. Dam- och herrunderkläder m. m. - - 25 064 300 Uutma. Gardner. 692 000 3 Olkantehtaat. Hängsel- Sekalasta. Dverse. 562 000 24 000 686000 Olkama y. m. Hängslen m. m. tus. duss. 7 000 887 500 fabrker. Sekalasta. Dverse. 50 000 4 Kurelvtehtaat. Korsett- Kangasta y. m. Tyg m. m. -- _ 37700 ' _ 33 900 _ 709 000 Terveyslveä, kurelveä y.m. fabrker. Sundhetslv, korsetter m.m. 309 800 5 Räätälnlkkeet. Skräd Kankata y. m. Tyger m. m. -- - 6 97 600 _ 6 59400 _ 33 5 700 Vaatteta. Kläder. 59 909 900 derer. Sekalasta. Dverse. -- 83 400 ; _ 466400 _ 649 800 6 Kaulustntehtaat. Kra- Slkk- a vuorkankata. Sden- Kaulustma. Kravatter. 2 868 000 vattfabrker. och fodertyger. -- 674 600 -- 244 600 _ 99 200 > 7 Hattutehtaat. Hattfab- Hattuhuopaa. Hattflt. kpl. st. 240 75 400 -- _ 240 75 400 Huopa- a sametthattua. Fltrker. Kankata a nahkoa. - Tyger och och sammetshattar. tus. duss. 8 096 7 495 000 sknn. 076 000 -- _ 5 000 09000 Kors- a olkhattua. Strå- och Olk- a nauhapalmkota. Halm- halmhattar. 767 2 93 500 och bandflätor. 25 700 -- 30 00 55 800 Vllaa a nukkaa. Ull och shoddy. kg 28 000 2 80 000 -- - -- 28 000 280 000 Sekalasta. Dverse.. 873 000 -- \ _ 50 000 923 000 8 Lakktehtaat. Mössfab Nahkoa a kankata. Sknn och Lakkea a nahkatavarota. rker tyger.. 5 835 00 -- 8352300 487 400 Mössor och sknnvaror. 24 259 600 * 9 Täpetehtaat. Drevfabr Juteryysyä. Jutelump. kg 28 630 257 300 28 630 257 300 Rakennustäppetä. Byggnads- ker. Sekotettua ryysyä. Blandad drev. kg 24 770 379000 lump. 45 000 98300 523 000 736300 938000 654 600 Täppetä, nukkaa a vanua. Drev, flock o. vadd. 807 00 2 02 000 * 20 Vanutehtaat. Vaddfabr Ryysyä. Lump. 895 630 842 800 895 630 842 800 Nukkavllaa. Shoddy. 54 000 62 000 ker. Puuvllaa. Bomull. 02 70 95 400 02 70 95400 Erstysanetta. Isolerngsämne. 49765 2 200 Sekalasta. Dverse. 4 000 56 800 530 800 Vanua. Vadd. 36 856 3 698 400 2 Huopatavaratehtaat. Flt- Vllaa. Ull. kg 32 762 866 800 3 694 208 000 64 456 2 074 800 Huopaalkneta. Fltskoplagg. para par 34 200 varufabrker. Sekalasta. Dverse. 000 24 500 6000 85 600 Sekalasta. Dverse. 6820 3 457 000 22 Sateen- a pävänvaroteh- Kankata, kehkkoa y. m. Sateen- a pävänvaloa, Pa taat. Paraply- och Tyger, stommar m. m. 885 300 3 900 889200 raplyer, parasoller. parasollfabrker. Tabell 4. 65 Unté de m esu re. Mttaykskkö. Måttenhet. Q u a n tté. Määrä. Mängd. Valeur brute dela fa b rca to n, M a rcs. Tuotannon bruttoarvo, Smk. Tllverknngens bruttovärde, Fmk. 60 300 Keppeä. Käppar. 2000 Sekalasta. Dverse. _ z 53 600