CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Oulu 31.3.2011 - Simon le Roux
Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite: kaikki uudisrakennukset lähes nollaenergialuokkaa vuonna 2020 Vaakakuppi kallistuu rakentamisen, korjaamisen ja kierrättämisen energiantarpeeseen ja päästöihin Eri rakennusmateriaaleilla on tunnetusti erilaiset päästöt
Rakennustuotteiden valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt (g/kg) Puu Tiili Kuumasinkitty teräs Siporex Lecaharkko Valmistuksen aiheittamat hiilidioksidiäästöt (g/kg) Tuotteeseen varastoitunut hiilidioksidi (g/kg) Betoni -2000-1000 0 1000 2000 Lähde: Rakennustiedon RT-ympäristöselosteet
Kunnat suunnannäyttäjinä Kunnat ovat aktiivisia suunnannäyttäjiä. Kunnat pyrkivät määräystasoa parempaan rakentamiseen ja samalla ennakoimaan tulevia määräyksiä. Tavoitteena on, että useampi suomalainen kaupunki tunnistetaan kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Suurimpien kaupunkien johtajat muodostavat suunnannäyttäjäverkoston.
Rakentamismääräysten suunta 2012 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen n. 20% 2013 Materiaalitehokkuuden ensimmäiset mallit 2015 Kokonaisenergiatehokkuutta 30-40% parantavat määräykset 2016 Energiatehokkuuden, toimivuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen 2017 Materiaalitehokkuus rakentamissäädöksiin 2019 Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa
TAVOITTEISIIN PÄÄSEMINEN EI OLE RAKETTITIEDETTÄ
Rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutukset kunnan päätöksenteossa 1. Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus Tänään tehtävät kaavat ohjaavat tulevaisuuden rakentamista Tänään rakennettava talo kuluttaa energiaa vielä kauan sen jälkeen, kun olemme siirtyneet kokonaan nollaenergiarakentamiseen Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kautta kulkee ainoa tie tulevaisuuden rakennettuun ympäristöön 2. Kiinteistöjen käyttö ja omistus Kunnat ovat merkittävä rakennuttaja Periaatteita: uudis- ja korjausrakentamisessa pyritään matalaenergiatasolle ja 2015 jälkeen passiivitaloihin Hankintojen tulisi perustua elinkaariajatteluun, jossa ilmastovaikutukset huomioidaan alusta loppuun Julkisilla hankinnoilla voidaan merkittävästi tukea kotimaisen cleantechin kaupallistamista
1. KUNTA KAAVOITTAJANA JA RAKENNUSVALVOJANA
Rakennetun ympäristön vaiheet Maankäyttö Kaavoitus Tontinluovutus Rakentaminen Korjaus Purku Maankäyttöpoliittinen ohjelma Maankäyttösopimukset Yleiskaava Asemakaava Rakennustapaohje Luovutusehdot Kilpailut / haut Tiet ja kunnallistekniikka Rakennusluvat Toimenpideluvat Maahankinta Rakennusjätteen käsittelyselvitykset Kaavoitusohjelma Purkujätteen käsittelyselvitykset Vähähiilisyyden Mahdollistajat Porkkanat Työkalut
Vähähiilisyyden MAHDOLLISTAJAT kaavoituksessa Alueiden ekoprofilointi yleiskaavoituksessa Nollaenergia Nollapäästöt Moderni Puukaupunki Jatkuva kehitys Kaavaan sisällytetään velvoite parantaa rakennusten energia- ja hiilitehokkuutta jokaisen muutoksen tai korjauksen yhteydessä Ympäristövaikutusten arvioinnin laajentaminen Otetaan kaavoittajien käyttöön hiilijalanjäljen arviointityökalu Yhteispeliä Perustetaan seudullisia kaavafoorumeita, joiden avulla voidaan yhdenmukaistaa ympäristötavoitteita. Otetaan seudun paras osaaminen käyttöön. Progressiivinen ympäristöarviointi Julkisen ja teollisen rakentamisen alueille edellytetään kaavassa rakennuksen hiilijalanjälkilaskelmaa
Vähähiilisyyden PORKKANAT tontinluovutuksessa Ekologiset tontinluovutusehdot VIPpalvelu Ilmainen ympäristökoulutus vähähiilisen hankkeen toteuttajille Kunnan tarjoama ympäristökonsultointi Suositaan hakijoita, joiden suunnitelmat ovat määräyksiä ekologisemmat Priorisoidaan vähähiilisten hankkeiden rakennuslupien käsittelyä Etua ekologisista valinnoista Rakennusoikeuden ylitys Rakennusalan ylitys Alennusta kunnallistekniikan liittymämaksuista
Vähähiilisyyden TYÖKALUT rakennusvalvonnassa RAKENNUSTAPAOHJE: Annetaan vaihtoehtoisia esimerkkejä kaavan ympäristötavoitteisiin pääsemiseksi MYÖNNETÄÄN lupa rakennusalan ylittämiseen, jos se johtuu suurempaan energiatehokkuuteen johtavista rakenteista LASKURIT KÄYTTÖÖN: rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi osaksi normaalia rakennuslupaprosessia MIELEKÄS ARVIOINTI: runkorakenteiden hiilijalanjäljen arviointi suhteessa rakennusmateriaalien käyttöikään ja toiminnallisuuteen JONON OHI: rakennuslupahakemusten priorisointi jos hiilijalanjälkilaskelma on tehty SÄÄSTÖJEN HAVAINNOLLISTAMINEN: uudisrakennuksen energiatehokkuuden takaisinmaksuaika SÄÄSTETÄÄN LUONTOA OIKEASSA KOHDASSA: energiasaneerauskohteen eristemateriaalien hiilijalanjäljen arviointi (panostuotto -suhde)
Suomen Ympäristökeskuksen hiilijalanjälkilaskuri Kehitetty Synergia-talon suunnittelukilpailua varten Excel-pohjainen ja helppokäyttöinen Laskee rakenteiden hiilijalanjäljen (CO 2-ekv. päästöt) (CO 2-ekv. nielut) = hiilijalanjälki 100 vuoden tarkastelujakso Huoltovälit huomioitavissa Mukana tiedot rakennusmateriaalien hiilisisällöstä
SYKE / Ari Nissinen 2010
SYKE / Ari Nissinen 2010
2. KUNTA KIINTEISTÖN OMISTAJANA JA KÄYTTÄJÄNÄ
Kiinteistönhallinnan vaiheita Valmistelu Suunnittelu Valmistus Rakentaminen Käyttö Korjaus Purku Käytön suunnittelu Koneet ja laitteet Kuljetukset Jätteet Maarakennus Runkorakennus Talotekniikka Sisustus Kuljetukset Jätteet Energiankulutus Muutostarpeet Huolto Rakennusosien elinkaari Hankesuunnittelu Rakennussuunnittelu Hankintamenettelyt Rakennusmateriaalit Rakennusaineiden elinkaari Purkutyö Kuljetus Jätteenkäsittely Toimenpide-ehdotuksia Toimenpide-ehdotuksia Rakennuttamiseen Kiinteistönhoitoon Hankintoihin
Toimenpide-ehdotuksia RAKENNUTTAMISEEN Suunnittelijalta edellytetään rakennuksen materiaalien hiilijalanjäljen arviointia jo hankkeen luonnosvaiheessa (esim. SYKE-laskurin avulla) Suunnittelijalta edellytetään rakennuksen suunnittelua normeja parempaan energialuokkaan Kirjataan rakennusmateriaalien ympäristöselosteiden keräämis- ja vertailuvelvoite pääsuunnittelijan tai rakennuttajakonsultin sopimukseen, toteutetaan esimerkiksi rakennustapaselostuksen liitteenä suunnitteluvaiheessa Kirjataan urakoitsijan kanssa tehtävään sopimukseen velvoite olla korvaamatta rakennusmateriaaleja tai tuotteita ympäristösuorituskyvyltään (esim. hiilijalanjälki tai sitoutunut kokonaisenergia) huonommilla vaihtoehdoilla
Toimenpide-ehdotuksia RAKENNUSSEKTORIN HANKINTOIHIN Pyritään valitsemaan suunnittelijoita ja konsultteja, joilla on kokemusta ympäristöystävällisistä rakennushankkeista Valtioneuvoston suositus ympäristönäkökulmien huomioimiseksi hankintakriteerinä tulkitaan tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljeksi, sillä se on selkeä ja ilmastonmuutosta tehokkaimmin hidastava toimenpide Suositaan rakennusmateriaaleja, joista on olemassa ympäristöseloste Suositaan materiaaleja ja tuotteita, joiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekv.) ja valmistuksen kokonaisenergiankulutus suhteessa tuotteen käyttöikään ja hankintahintaan ovat parhaimmat Suositaan sellaisia materiaaleja ja tuotteita, jotka ovat helposti korjattavia ja vikasietoisia Suositaan sellaisia materiaaleja ja tuotteita, jotka voidaan turvallisesti kierrättää tai hävittää niiden käytön jälkeen Suositaan sellaisia materiaaleja ja tuotteita, jotka voidaan hyödyntää uudelleen raakaaineena tai energianlähteenä käytön jälkeen
Toimenpide-ehdotuksia KIINTEISTÖNHOITOON Rakennusten korjauksessa suositaan materiaaleja, joiden hiilijalanjälki suhteessa elinkaareen on optimaalinen Rakennuksen huollossa käytettävissä aineissa ja tarvikkeissa suositaan sellaisia tuotteita, joiden ympäristösuorituskyky (esim. myrkyllisyys, hiilijalanjälki tai sitoutunut kokonaisenergia) on valikoiman paras suhteessa hankintahintaan Huolto- ja ylläpitosopimuksissa suositaan sellaisia työmenetelmiä ja tuotteita, joilla on luokkansa paras ympäristösuorituskyky Kunnan omat toimitilat kehitetään WWF:n Green Office kriteeristön mukaisiksi
Tietoa on, tahtoa tarvitaan Vähäpäästöisyyden edelläkävijyys voi tarjota kunnille monia mahdollisuuksia Rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan merkittävästi pienentää pelkästään nykyisiä keinoja käyttämällä
KIITOS! Kysymyksiä?