Julkinen rakentaminen ympäristöystävällisen rakentamisen esimerkkinä

Transkriptio

1 Julkinen rakentaminen ympäristöystävällisen rakentamisen esimerkkinä Ohjeita tilaajille 1

2 Julkisilta hankinnoilta edellytetään kestäviä valintoja Sitran teettämän selvityksen mukaan puukerros talon päästöt ovat koko elinkaaren aikana 5 11 % pienemmät kuin betonikerrostalolla, riippuen rakennuksen energiatehokkuudesta. Pelkän raken nusvaiheen osalta eroa syntyy 29 %. Kaikkein keskeisintä on kuitenkin se, kuinka paljon ja mitä energiaa käytetään rakennuksen käytön aikana. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa julkiselle sektorille ohjeita siitä, miten ympäristönäkökulma voidaan sisällyttää julkisiin rakennushankintoihin. Valtioneuvosto teki vuonna 2009 periaatepäätöksen kestävien valintojen edistämiseksi julkisissa hankinnoissa. Sen mukaan vuoteen 2015 mennessä ympäristönäkökulma tulee ottaa huomioon kaikissa valtion keskushallinnon hankinnoissa. Lisäksi periaatepäätös suosittaa samaa käytäntöä puoleen kuntien ja valtion paikallishallinnon tekemiin hankintapäätöksiin vuoteen 2015 mennessä. Päätös on rakentamisen näkökulmasta merkittävä. Vuonna 2010 noin kolmannes julkisista hankinnoista oli rakennusurakointia, arvoltaan 3,8 miljardia euroa. Samaa tavoitetta tukee myös pääministeri Kataisen hallitus. Sen päämäärä on tehdä Suomesta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaa ja hiilineutraali yhteiskunta. Julkisesta rakentamisesta halutaan ympäristöystävällisen ja elinkaareltaan kestävän rakentamisen suunnannäyttäjä. Hallitusohjelman mukaan ympäristövaikutuksiltaan edullisimpien vaihtoehtojen suosiminen otetaan julkisten rakennushankkeiden periaatteeksi ja näiden vaihtoehtojen edistämistä julkisesti tuetussa asuntotuotannossa selvitetään. Julkisen sektorin esimerkki lisää sen vaikuttavuutta ympäristö- ja ilmastopolitiikassa sekä kannustaa myös yksityistä sektoria toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kotimainen osaaminen avaa Kansainvälisiä mahdollisuuksia Rakentamisen energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen eivät ole vain kansallinen asia. Euroopan unionin komissio toteaa etenemissuunnitelmassaan kohti resurssitehokasta Eurooppaa ihmiskunnan tarvitsevan nykymenolla vuonna 2050 kahden maapallon luonnon varat. Luonnonvarojen kestävä käyttö on EU:lle tärkeää, sillä se on erittäin tuontiriippuvainen useissa keskeisissä raaka-aineissa. Globaali kulutuksen kasvu näkyy jo nyt tiettyjen raaka-ainevarojen hintakehityksessä. Talouden ja luonnonvarojen kulutuksen kasvu tulee erottaa toisistaan. Rakentamisen rooli resurssitehokkuudessa on merkittävä, sillä sen osuus luonnonvarojen kulutuksesta on yli puolet. Lisäksi rakentaminen tulee kansainvälisesti kasvamaan voimakkaasti. Tähän vaikuttavat mm. väestönkasvu, kaupungistuminen ja muuttoliikkeet sekä hyvinvoinnin nousu. Valtaosa rakentamisessa käytetyistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Tiedonannon mukaan komissio ja jäsenvaltiot aikovat mm. toteuttaa toimenpiteitä, joilla edistetään resurssitehokkaiden rakennustapojen kysyntää ja käyttöä elinkaarikustannuslaskennan ja sopivien rahoitusjärjestelyjen avulla. Lisäksi eurokoodien soveltamisalaa laajennetaan entisestään kestävyyteen liittyvissä suunnittelukriteereissä ja kehitetään kannusteita, joilla palkitaan resurssitehokasta rakentamista ja edistetään puun kestävää käyttöä rakentamisessa. Resurssitehokkuuteen ollaan tarttumassa myös kotimaassa. Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi, hallitusohjelman mukaan, Suomeen laaditaan kansallinen ohjelma materiaalitehokkuudelle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle ja selvitetään mahdollisuuksia niiden mittaamisen ja arvioinnin kehittämiselle. 2

3 Ympäristösuoristuskykyyn liittyvät keskeiset standardit: Rakennustuotteiden ymp ä ristö selostestandardi EN Rakennuksen ympä ristösuoristus tason arviointi standardi EN *) Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 Rakentamisen ympäristövaikutuksiin liittyvä julkinen säätely Helmikuussa 2011 hyväksytty ja vuoden 2013 heinäkuussa kaikissa EU-maissa pakolliseksi tuleva rakennustuoteasetus antaa jäsenmaille mahdollisuuden asettaa määrällisiä vaatimuksia ja tavoitteita rakennustuotteiden ympäristösuorituskyvylle. Rakennustuoteasetuksen seitsemäs olennainen vaatimus, luonnonvarojen kestävä käyttö, edellyttää että rakennuskohde on suunniteltava, rakennettava ja purettava siten, että luonnonvaroja käytetään kestävästi ja että varmistetaan erityisesti seuraavat: a) rakennuskohteen, sen materiaalien ja osien uusiokäyttö tai kierrätettävyys purkamisen jälkeen; b) rakennuskohteen kestävyys; c) ympäristöystävällisten raaka-aineiden ja uusiomateriaalien käyttö rakennuskohteessa. Vaatimusten asettaminen on jäsenmaiden tehtävä joko rakentamisen säädösohjauksen avulla tai kohdekohtaisesti vapaaehtoisesti. Vaatimuksia voidaan määrittää harmonisoitujen eurooppalaisten standardien mukaisille 24 ympäristöindikaattorille, joita ovat mm. luonnonvarojen ja energian käyttö sekä päästöt ilmaan ja veteen. Samoja indikaattoreita käytetään sekä rakennustuotteisiin että rakennuksiin. Suomi on ottamassa rakentamisen ympäristövaikutusten pienentämisessä edelläkävijän roolin. Ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin yhdessä laatiman ERA17 *) -vision mukaan Suomi on energiatehokkuuden edelläkävijä vuonna 2017 Suomen täyttäessä 100 vuotta. ERA17-toimenpideohjelmassa kuntia kannustetaan ottamaan suunnannäyttäjän rooli matkalla kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Ohjelman suosittamien toimenpiteiden toteutus on mainittu myös nykyisen hallituksen ohjelmassa. Edistykselliset rakennushankkeet palvelisivat koko rakennustuoteteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. 3 Rakentamisen ympäristövaikutukset Rakentamisen ympäristövaikutukset aiheutuvat mm. rakennustuotteiden valmistamisesta, kuljettamisesta ja asentamisesta, rakennuksen käytöstä, kunnossapidosta, lämmityksestä ja jäähdytyksestä, liikenteestä sekä rakennuksen käytöstä poistamisesta. Mikään näistä tekijöistä ei ole merkityksetön. Rakennustoiminnan ympäristövaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen etenkin rakennuksen käytön aikaisina ympäristökuormina, esimerkiksi ener giankulutuksena ja hiilidioksidipäästöinä. Rakentamisessa tarvittaviin materiaaleihin kulutetaan lyhyessä ajassa huomattavan paljon luonnonvaroja ja aiheutetaan kasvihuonekaasu- ja muita päästöjä. Toistaiseksi rakentamisen ympäristövaikutusten pienentämisessä on keskitytty voimakkaasti rakennusten käytön aikaisen energiatehokkuuden parantamiseen. Se on perusteltua, koska nykyisillä energiatehokkuusvaatimuksilla rakennettaessa valtaosa energiasta kuluu käytön aikana. Tulevaisuudessa, kun rakennukset kuluttavat käytön aikana yhä vähemmän energiaa, rakennusmateriaalien valmistuksen energiankulutus ja päästöt nousevat keskeiseen asemaan rakennuksen energia- ja ekotehokkuutta määritettäessä. Pyrittäessä hyvään lopputulokseen tulee tarkastella sekä rakentamisen että käytön aikaisia ympäristövaikutuksia ja asettaa niille molemmille omat vaatimukset tai tavoitteet. Samojen energiatehokkuusvaatimusten mukaan rakennetuissa taloissa käytön aikaiset erot ovat hyvin pienet, joten suurimmat erot muodostuvat jo rakennusvaiheessa ja rakennusmateriaalivalinnoissa. Näin tehtäessä tulee kuitenkin varmistaa, että valitut ratkaisut ovat kestävyydeltään riittävät suunnitellun elinkaaren kannalta. Rakentamisen aikaisten ympäristövaikutusten pienentäminen ei saa johtaa päinvastaiseen tulokseen rakennuksen käytön aikana.

4 Ympäristövaikutusten huomioon ottaminen rakennushankkeessa Ympäristönäkökulmat otetaan huomioon samalla tavoin kuin muutkin rakennushankkeelle asetettavat vaatimukset. Ympäristövaikutuksille asetetaan yksiselitteisesti mitattavat tavoitteet tai vaatimukset ja ne otetaan huomioon päätöksiä ja hankintoja tehtäessä. Tavoitteita ja vaatimuksia voidaan asettaa esimerkiksi rakennukselle, sen käytölle ja rakentamiselle, rakennustuotteiden valinnalle sekä hankkeessa käytettävien konsulttien kuten suunnittelijoiden osaamiselle. Toiminnallisia kriteerejä ekotehokkuuden edistämiseksi ovat esimerkiksi sisäilmaolosuhteet, korjattavuus, muuntojoustavuus, kierrätettävyys, päästöttömyys, energiatehokkuus ja jätteen minimointi. Valtioneuvoston suositus ympäristönäkökulmien huomioon ottamisesta hankintakriteerinä voidaan käytännössä tulkita rakentamisen aiheut Tarkastellaan uudisrakentamistarvetta kriittisesti. Ratkaisu voi joskus olla rakentamisen sijaan tilojen vuokraus, vanhojen tilojen korjaus tai päätös olla tekemättä hankintaa. Uudisrakentamiseen päädyttäessä päätetään hankkia ympäristövaikutuksiltaan normirakennusta huomattavasti parempi vaihtoehto. Rakennuttajakonsultilta ja suunnittelijoilta edellytetään asetettujen tavoitteiden mukaista kokemusta. Edellytetään rakennukselta normeja parempaa energiatehokkuutta. Edellytetään rakennuksen koko elinkaaren ympäristövaikutusten laskentaa ja vertaamista jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Otetaan huomioon myös rakentamisen ja rakennusmateriaalien aiheuttamat ympäristövaikutukset. 1 Tarveselvitys, jossa päätetään koko hankkeen oleellisimmista piirteistä ja vaikutet- aan eniten syntyviin kustannuksiin Hankkeen tavoitteiden määrittely Eri tilavaihtoehtojen selvittely ja vertailu Hankepäätöksen valmistelu 2 Hankesuunnittelu, rakennushankkeen perusteiden ja tarpeiden sekä niiden edellyttämien toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen yksityiskohtaisesti Määritetään hankkeen toiminnalliset tavoitteet Laaditaan tilaohjelma vaatimustietoineen Tehdään selvitys rakennuspaikasta Päätetään toteutustapa Laaditaan hankkeelle yleisaikataulu Määritetään kiinteistönpidon tavoitteet Arvioidaan investointi- ja elinkaarikustannukset Järjestetään rahoitus Valmistellaan investointipäätös 3 Rakennussuunnittelu Organisoidaan suunnittelu Asetetaan suunnittelutavoitteet Määritellään suunnittelutehtävät ja -aikataulu Valitaan rakennuttajakonsultti Valitaan suunnittelijat Ohjataan ja valvotaan suunnittelutehtävät Kilpailutetaan hanke ja sovitaan urakkasopimukset Asetetaan hankkeen ympäristösuorituskyvylle mitattavat rakennuksen käytönaikaiset tavoitteet rakentamisen aikaiset tavoitteet materiaaleille asetettavat tavoitteet Sovitaan keinot näiden tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi konsulttien, urakoitsijoiden ja materiaalihankintojen kilpailuttamisessa ja valinnassa. Valitaan hankintamuoto, joka tukee kohteen tavoitteiden toteutumista ja mahdollistaa kilpailuttamisen. Kirjataan periaatteet ja tavoitteet tarjouspyyntöasiakirjoihin ja valintakriteereihin. Varaudutaan suunnittelutiimin täydentämiseen tarvittaessa tarvittavalla ympäristöosaamisella. Edellytetään, että teknisesti vertailukelpoisista rakenteista ja tuotteista valitaan hiilijalanjäljeltään edullisin. Edellytetään valittavaksi käyttöön sellaisia tuotteita, joista on olemassa ympäristöselosteet. Edellytetään ympäristönäkökohtien dokumentointia osaksi suunnitteluasiakirjoja. 4

5 tamaksi luonnon varojen kulutukseksi ja/tai tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljeksi. Rakennustuotteiden ja rakennuksen osalta vaatimukset määritetään eurooppalaisen standardin mukaisilla indikaattoreilla. Hankintalaki ei rajoita tarjouksen kohteen määrittelyä, joka voidaan tehdä suhteellisen vapaasti painottaen haluttuja ominaisuuksia. Määrittelyssä voi daan mm. kertoa materiaalit, joita kohteessa toivotaan käytettävän. Kohdetta ei kuitenkaan saa määritellä siten, että se sopisi vain tietylle toimittajalle. Hankintamenettelynä voidaan käyttää neuvottelumenettelyä tai esimerkiksi rakennuttajan erillishankintoja, jos ympäristötavoitteisiin liittyvien ratkaisujen tuloksena hankkeeseen ehdotetaan uusia tai harvoin käytettyjä ratkaisuja. Rakennuksen käyttöohjeeseen kirjataan keskeiset ympäristönäkökohdat ja miten ne tulee ottaa huomioon rakennusta käytettäessä. Opetetaan tuleville käyttäjille rakennuksen oikea käyttö. Edellytetään rakennuksen purkujätteen täysimääräistä hyödyntämistä tai kierrättämistä suunnitellulla tavalla. 4 Rakentaminen Ohjataan toteutus Järjestetään työmaakokoukset ja tarkastukset Valvotaan toteutus Huolehditaan työturvallisuudesta Järjestetään vastaanottotarkastus 5 Käyttöönotto Suunnitellaan rakennuksen käyttöön opastus Järjestetään käyttäjille opastus rakennuksen oikeasta käytöstä ja huollosta Pidetään takuutarkastukset 6 Käyttö Käytetään, huolletaan ja ylläpidetään rakennusta suunnitellulla tavalla Raportoidaan mahdollisista vaurioista tai vahingoista niiden välittömäksi korjaamiseksi 7 Käytöstä poistaminen Selvitetään mahdollisuudet rakennuksen tai sen osien uudelleen hyödyntämiseksi Laaditaan purkusuunnitelma Edellytetään valittavilta urakoitsijoilta suunnitelmaa ympäristö näkökohtien huomioon ottamisesta kohteen toteutuksessa. Urakkasopimuksiin asetetaan ehto, ettei rakennusmateriaaleja saa korvata hiilijalanjäljeltään heikommilla materiaaleilla. Edellytetään normaalia korkeampaa laadunvarmistusta työmaalla mm. rakenteiden työmaa-aikaista suojaamista ja rakennuksen toteutusta säältä suojassa esim. teltalla. Sisällytetään vuokra- yms. rakennuksen käyttöön liittyviin sopimuksiin velvoite käyttäjien opastukseen ja rakennuksen oikeaan käyttöön mm. energiatehokkuuden suhteen. Seurataan rakennuksen käyttöä; esimerkiksi energiakulutusta, syntyvän jätteen määrää yms. ja raportoidaan niistä säännöllisesti rakennuksen käyttäjille. 5

6 Esimerkkejä julkisista rakennushankkeista Metsähallituksen nelikerroksinen toimitalo Pilke, Rovaniemi Toimitalo Pilke haluttiin toteuttaa puurakenteisena. Metsähallitus haluaa materiaalivalinnalla kertoa omasta toiminnastaan ja puun käytön ekologisesta merkityksestä. Pilke-talon rakentamisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat vain kolmasosa vastaavan kokoiseen teräs- tai betonirakennukseen verrattuna. Pilke myös on esimerkki puurakentamisen kustannustehokkuudesta. Hanke alitti budjettinsa noin eurolla. Kustannustehokkuuteen pääsemiseksi kohteessa edellytettiin käytettäväksi vain sellaisia rakennusosia, joita voitiin kilpailuttaa useamman valmistajan kesken. Suunnittelijoiden valinnassa keskeisenä kriteerinä olivat näytöt suurten puurakennusten suunnittelusta. Heti hankkeen alussa alkaneesta arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan yhteistyöstä saatiin hyviä kokemuksia. Rakentaminen aloitettiin syyskuussa 2009 ja rakennus luovutettiin käyttäjälle lokakuussa Pilkkeen on suunitellut Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, APRT. Suomen luontokeskus Haltia, nuuksio, Espoo Vuoden 2013 alussa valmistuva Haltia määriteltiin jo hankesuunnitteluvaiheessa puurakenteiseksi, sillä rakennuksesta halutaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava. Kohde on ensimmäinen suuri CLT (cross laminated timber) -puuelementeistä rakennettava julkinen rakennus. Haltia on suunnitteluratkaisuiltaan tavanomaisesta poikkeava ja tarjousvaiheessa sen rakenneratkaisujen toimittaminen osoittautui haastavaksi. Kohteen hankintamenettelyksi valikoitui neuvottelu menettely, jonka aikana rakenteita kehitettiin yhdessä tilaajan ja tarjoajien kanssa. Haltian suunnittelee Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. 6

7 Suomen ympäristökeskuksen uusi toimitalo SYNERGia, ViiKKi, Helsinki SYNERGIA-talosta on tarkoitus tehdä materiaali tehokas lähes nollaenergiarakennus, jossa rakennuksen päämateriaalien hiilijalanjälki on vähäinen. Ympäristötavoitteiden lisäksi rakennukselta toivotaan omaleimaisuutta ja ympäristömyönteisyyden kiinnostavaa ilmentämistä. Ekologiseen kestävyyteen pääsemiseksi SYNERGIA-talosta päätettiin järjestää suunnittelukilpailu, johon valittavilta ryhmiltä edellytettiin osaamista ekologisesti kestävästä rakentamisesta. Ehdotusten arviointia varten hankkeessa kehitettiin laskentatyökalu rakennusten päämateriaalien ja päärakenteiden arviointiin (SYNERGIA Hiilijalanjälki -työkalu). Kilpailun kuudesta ehdotuksesta viisi oli puurakenteisia. Voittaneessa ehdotuksessa oli pienin energiankulutus ja alhaisimmat 30 vuodelle lasketut energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt, mikä osoittaa, että suuresta matalasta puurakennuksesta on mahdollista tehdä energia- ja kustannustehokas. Synergiatalon suunnittelee Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Lisätietoja Motivan julkisen sektorin ympäristöteknologiahankintojen neuvontapalvelu Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioonottamiseksi julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan Unioni: GPP Green Public Procurement (2008). Eurooppalainen ohjeisto ympäristöystävällisistä hankinnoista. Sisältää mm. tarjouspyyntöohjeita. Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikön suosittelema. Euroopan Unioni: Buy Smart Procura+ -kampanja: WWF:n Green Office -kriteeristö Ari Nissinen: Julkisten hankintojen ympäristö opas. Ympäristöopas 113. Edita SYKElle suunniteltu ekotehokas toimitalo SYNERGIA, Ympäristöministeriö > Yritykset ja yhteisöt > Tuotteet ja hankinnat > Julkiset hankinnat Työ- ja elinkeinoministeriö > Kuluttajat ja markkinat > Julkiset hankinnat Julkisten hankintojen neuvontapalvelu > Etusivu > Julkiset hankinnat 7

8 Tehdään se puusta! Lisää tietoa puusta ja puun käytöstä Tässä esitteessä on käytetty lähteenä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N.o 305/2011 Kestävät julkiset hankinnat, Julkinen sektori kestävien hankintojen edelläkävijäksi, Ympäristöministeriö Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa. KOM(2011) 571 lopullinen. Bryssel {SEK(2011) 1067 lopullinen} {SEK(2011) 1068 lopullinen} Motivan hankintapalvelu ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017, Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki - Tapaustutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista. Panu Pasanen, Juho Korteniemi ja Anastasia Sipari, Bionova Consulting. Sitran Selvityksiä 63 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Julkisesta rakentamisesta halutaan ympäristöystävällisen rakentamisen suunnannäyttäjä. Julkisen sektorin esimerkki lisää sen vaikuttavuutta ympäristö- ja ilmastopolitiikassa ja kannustaa myös yksityistä sektoria toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämän opas antaa julkiselle sektorille ohjeita siitä, miten ympäristönäkökulma voidaan sisällyttää julkisiin rakennushankintoihin. Puu on ekoin! -projekti tähtää konkreettisiin puurakennushankkeisiin viestinnän ja koulutuksen avulla. Se on suunnattu rakennusalalle ja paikallisille päättäjille. Projektin avulla on tarkoitus osoittaa puun ympäristö ystävällisyys ja kilpailukyky rakennusmateriaalina todellisissa rakennuskohteissa. Projektin rahoittaa Suomen Metsäsäätiö. PUUINFO OY, puh. (09) , info@puuinfo.fi, 8