Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki. Opas kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja kiinteistönhallintaan

Transkriptio

1 Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki Opas kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja kiinteistönhallintaan 1

2 Tämän oppaan lähteinä on käytetty mm. seuraavia julkaisuja: ERA17. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia. Puuinfo 2010 Kohti vähäpäästöistä Suomea. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa. Kuntaliiton esiselvitys Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne. Ympäristöministeriö Tackle Climate Change. Use wood. CEI-Bois Energia ja kasvihuoneilmiön hidastuminen. Kuntaliitto

3 Kunnat suunnannäyttäjinä matkalla kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa Ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin syksyllä 2010 laatimasta ERA17-toimenpideohjelmassa kannustetaan kuntia ottamaan suunnannäyttäjän rooli matkalla kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Kunnan johtajista kootaan suunnannäyttäjäverkostoa, joka ohjaa kuntia kansainväliseen hiilivapaiden yhdyskuntien edelläkävijyyteen. Kunnilta toivotaan lisäksi määräystasoa parempaa rakentamista. Ohjelma tähtää energiaviisaaseen ympäristöön ja antaa käytännöllisen suunnan Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaisemille vaativille 80 prosentin päästövähennystavoitteelle vuoteen 2050 mennessä. Monessa tutkimuksessa on todettu, että rakennukset ja rakentaminen tuottavat maamme suurimmat päästöt. Rakennus- ja kiinteistösektori on strategisesti tärkein kehittämiskohde matkalla Kunnat ovat aktiivisia suunnannäyttäjiä. Kunnat pyrkivät määräystasoa parempaan rakentamiseen ja samalla ennakoimaan tulevia määräyksiä. Tavoitteena on, että useampi suomalainen kaupunki tunnistetaan kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Suurimpien kaupunkien johtajat muodostavat suunnannäyttäjäverkoston. (ERA17-toimintaohjelma, 2010) vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Euroopan Unioni on asettanut rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle kovat tavoitteet, joiden saavuttamisessa rakennusalalla ja rakennustuoteteollisuudella on keskeinen merkitys. Uuden energiatehokkuusdirektiivin mukaan vuonna 2020 kaikkien uudisrakennusten tulee olla EU:ssa lähes nollaenergiatasoa. Tämä haaste kohdistuu kunta-alalle kahta kautta. Ensiksi julkisen rakentamisen toivotaan näyttävän hyvää esimerkkiä, joten kunnan omien kiinteistöjen tulisi olla kehityksen kärjessä. Toiseksi kuntien ja kaupunkien kaavoitus ja rakennusvalvonta on se portti, jonka läpi kaikki vähäpäästöiseen yhteiskuntaan tähtäävä rakentaminen kulkee. Kunnat ja kaupungit tarvitsevat uusia käytännöllisiä kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja kiinteistöjohtamisen keinoja pysyäkseen kiristyvien rakennus- ja hankintamääräysten tasalla tai päästäkseen jopa määräystasoa parempaan rakentamiseen. Tässä oppaassa on suosituksia, tarkistus listoja sekä työkaluehdotuksia kuntien ja kaupunkien päättäjien ja viranhaltijoiden käyttöön. Keskeisimmäksi ympäristövaikutukseksi on valittu materiaalien val - mis tuksen hiilidioksidipäästöt, koska niillä on havaittu olevan käytännössä suurin vaikutus ilmastonmuutokseen. Vähäpäästöinen rakennettu ympäristö voidaan saavuttaa hyödyntämällä jo tunnettua tietämystä rakentamisen ympäristö vaikutuksista. 3

4 Koko elinkaari mukaan! Rakennus vaikuttaa ympäristöön koko elinkaarensa ajan. Suunnittelu, rakennusaineet, rakennustyöt, käyttö, huolto, korjaus ja purkaminen ovat kaikki tärkeitä seikkoja ympäristövaikutusten kannalta. Suomessa osataan varsin hyvin seurata rakennuksen käytönaikaista energiankulutusta. Tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset viitoittavat tietä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta oikeaan suuntaan. Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen pienentyessä elinkaaren muiden vaiheiden merkitys korostuu. Rakennuksen elinkaaren vaiheet Materiaalit Rakentaminen Käyttö Kierrätys Elinkaaren kokonaispäästöt Raaka-aineiden hankinta Suunnittelu Energiankulutus Purkaminen Kuljetukset Rakennustyöt Vedenkulutus Kuljetukset Valmistus Kuljetukset Huolto Kierrätys ja uusiokäyttö Jatkojalostus Varastointi Korjaukset Jätteenkäsittely Varastointi Muutokset Ei ole yhdentekevää, miten energiatehokkuuteen päästään Vuoden 2020 jälkeen kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergialuokkaa. Nollaenergiatalon voi toteuttaa monella eri tavalla. Valinnoista riippuen talon rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset voivat poiketa toisistaan niin paljon, ettei edes vuosikymmenten aikana säästetty energia riitä sitä korvaamaan. Vaikka rakennus ei käyttöikänsä aikana kuluttaisi lainkaan ulkopuolista energiaa, voi sen rakennusvaiheessa syntyä merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Tämän lisäksi rakennuksen huoltamisen, korjaamisen ja purkamisen päästöt ovat eri rakennusmateriaaleille erilaiset. Tulevissa rakennusmääräyksissä tullaankin ottamaan huomioon myös rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset. Rakennusmääräysten suunniteltu kehityssuunta 2012 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen n. 20% 2013 Materiaalitehokkuuden ensimmäiset mallit 2015 Kokonaisenergiatehokkuutta 30 40% parantavat määräykset 2016 Energiatehokkuuden, toimivuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen 2017 Materiaalitehokkuus rakentamissäädöksiin 2019 Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa 4

5 Tapiolassa sijaitseva Finnforest Modular Office on Euroopan korkein puinen toimistotalo. Nollaenergiarakentamisen päästöt Nollaenergiarakentamisessa keskeiseen osaan nousevat rakennusmateriaalien ja rakennustapojen tuot tamat päästöt. Eri rakennusmateriaalien ympäristöselosteita vertailemalla voidaan selvittää tuotteiden elinkaaren ilmastovaikutukset ja hiilijalanjälki. Yleensä puutuotteilla on pienin hiilijalanjälki. Puuhun varastoituu metsässä hiilidioksidia noin tonnin verran kuutiometriä kohti. Puutuotteiden valmistuksessa syntyy sivutuotteena energiaa ja tuotteen elinkaaren lopussa puu voidaan hävittää polttamalla, jolloin saadaan lisää energiaa. Hiilidioksidi pysyy puutuotteissa koko niiden elinkaaren ajan. Vasta kun puu poltetaan energiaksi tai se hajoaa luonnonmukaisesti lahoamalla, siihen sitoutunut hiilimäärä palaa takaisin luonnon kiertokulkuun. Pitkä ikäisissä puutuotteissa hiili pysyy varastossa jopa vuosisatoja. ULKOSEINÄ/HIILIDIOKSIDI Puu Tiili Kuumasinkitty teräs Siporex Lecaharkko Nollaenergiatalo: Rakennus, joka tuottaa vuoden aikana yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. Betoni Tuotteeseen varastoitunut hiilidioksidi (g/kg) Valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt (g/kg) 5

6 Pohjoista säätämme hyvin kestävä puujulkisivu lahden hiihtomuseossa. 6

7 Rakennuksen elinkaaren ympäristö vaiku tusten huomioiminen kunnan ja kaupungin päätöksenteossa Kunnallinen päätöksenteko voi vaikuttaa merkittävästi rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeen. Tänään tehtävät maankäyttöpäätökset, kaavat ja rakennusratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja tulevat sukupolvet saavat valita. Vastuullisuus näissä päätöksissä helpottaa tulevaisuuden yhteiskunnan selviytymistä kiristyvistä ympäristövaatimuksista. Kuntien ja kaupunkien päättäjille tarjoutuu keskeinen vaikutusmahdollisuus kansalliseen ja kansainväliseen ilmastotyöhön. Asiantuntijoiden keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan lupaavimmat rakentamisen ohjauskeinot löytyvät kaavoituksen, tontinluovutuksen, rakennusvalvonnan ja rakennuttamisen parista. Uusia keksintöjä ei oikeastaan tarvita. Pitkälle päästään, kun nykyään olemassa olevien keinojen käyttöä tehos tetaan. Rakennetun ympäristön vaiheet Maankäyttö Kaavoitus Tontinluovutus Rakentaminen Korjaus Purku Maankäyttöpoliittinen ohjelma Yleiskaava Luovutusehdot Tiet ja kunnallistekniikka Maankäyttösopimukset Asemakaava Kilpailut/haut Rakennusluvat Maahankinta Rakennustapaohje Toimenpideluvat Kaavoitusohjelma Rakennusjätteen käsittelyselvitykset Purkujätteen käsittelyselvitykset Kunnan vaikutusmahdollisuudet ympäristöön alkavat maan käytön suunnittelusta ja jatkuvat aina rakennusten purkuun saakka. Tämän kiertokulun varrelta on poimittu ehdotuksia käytännöllisiksi toimenpiteiksi matkalla kohti vähäpäästöistä Suomea. 7

8 8

9 Kaavoitus ja tontinluovutus Alueen hiilijalanjäljen kertyminen alkaa kaavoituksesta. Sen myötä luodaan edellytykset vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentumiselle. Käytännöllisiä vaikutusmahdollisuuksia kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa ovat: Otetaan kaavoittajien käyttöön alueen hiilijalanjäljen arviointityökalu. Luodaan alueille ympäristöimago jo yleiskaavavaiheessa. Asuin- tai työpaikka-alueet voidaan profiloida vähähiilisiksi. Tällöin kriteerejä on luonteva jatkaa tarkemmiksi määräyksiksi asema kaavatasolla. ERA17-toimenpideohjelma suosittelee profiloitumisteemoiksi esimerkiksi puurakentamista tai hiilivapaata kaukolämpöä. Annetaan porkkanoita asemakaavassa: Ekologisilla valinnoilla sallitaan esimerkiksi rakennusoikeuden ylitys, alennusta kunnallistekniikan liittymämaksuista tai muita sopivia etuja. Tämä luo taloudellista kiinnostusta toteuttaa alueet vaatimustasoa ympäristöystävällisemmin. Kirjataan kaavaan määräys käyttää mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia rakennustuotteita. Laaditaan ekologinen rakennustapaohje. Havain nollistetaan vaihtoehtoisia tapoja kaavaan kirjattuihin ympäristötavoitteisiin pääsemiseksi. Rakennus tapaohjeen esimerkit helpottavat myös rakennusvalvonnan työtä. Suositaan tontinluovutuksessa ekologisia rakentajia. Kunnan omien tonttien valintamenettelyssä voidaan pisteyttää korkeammalle ne hakemukset, jotka tähtäävät pienimpään hiilijalan jälkeen. Aluerakentamisessa siirrytään edellyttämään alueen rakennusten hiilijalanjäljen arviointia yhdessä alueen liikennejärjestelyjen hiilijalanjäljen rinnalla. Tiukemmat vaatimukset suurempiin hankkeisiin. Julkisille rakennuksille, teollisuusalueille sekä laajempaan aluerakentamiseen edellytetään rakennusluvan ehdoksi rakennuksen hiilijalan jälkilaskelmaa. Suurempien hankkeiden toteuttajilla on yksityisiä pientalorakentajia paremmat edellytykset hiilijalanjäljen ja ympäristö vaikutusten arviointiin. Sallitaan rakennusoikeuden ylityksenä korttelikohtainen bio- tai aurinkoenergialaitos (kaukolämpöverkkoon liittymättömillä alueilla). Jatkuva kehitys: Velvoitetaan kaavamääräyksissä parantamaan rakennusten energia- ja hiilitehokkuutta jokaisen muutos- tai korjaustoimenpiteen yhteydessä. Seudun osaaminen käyttöön: Perustetaan seudullisia kaavafoorumeita, joiden avulla kaavoittajat, rakennuttajat ja maanomistajat voivat käydä keskustelua kaavoituksen ympäristötavoitteiden yhdenmukaistamiseksi. Oleellista on liittää ympäristötavoitteet systemaattiseksi osaksi kaavoituskäytäntöjä. 9

10 Rakentamisen ohjaus Rakennusvalvonnan kautta kulkee kasvava määrä energiatehokkaita uudisrakennuksia ja korjaushankkeita. Valvontatoimi tarvitsee tuekseen selkeitä työkaluja ja arviointimenetelmiä. Vähäpäästöiseen yhdyskuntaan tähtäävän rakennusvalvonnan tulisi olla johdonmukaista eri kunnissa ja kaupungeissa. Parempaan ympäristösuorituskykyyn tähtäävien rakennus- ja korjaushankkeiden tulisi saada konkreettista hyötyä muihin projekteihin verrattuna. Rakennusluvan hakemisesta ei pidä tehdä ylitsepääsemättömän vaikeaa uusilla monimutkaisilla vaatimuksilla. Siksi kuntien kannattaa kehittää selkeitä toimintaperiaatteita ja valita niiden tueksi hyväksi havaittuja arviointityökaluja. VÄHÄHIILINEN RAKENTAMINEN ehdotuksia RAKENNUSVALVONTAAN: Koulutetaan suunnittelijoita, rakennuttajia ja val vojia arviointivälineiden käytössä. Keino soveltuu esimerkiksi suurten kohteiden arkkitehti kilpailun osaksi tai pientalorakentajille järjestettävän tiedotustilaisuuden oheen. Edellytetään uudisrakennuksen rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen arviointia lupavaiheessa. Velvoite voidaan ottaa ensin käyttöön julkisessa rakentamisessa, sitten asuin- rakentamisessa ja lopuksi korjausrakentamisessa. Arvioidaan julkisessa uudis- ja korjausrakentamisessa energiatehokkuuden takaisinmaksuaika. Yhtälöön otetaan mukaan rakennusmateri aalien hiilijalanjälki suhteessa säästettävään energiaan esimerkiksi 50 vuoden tarkastelu jaksolla. Edellytetään kaikissa energiasaneerauskohteissa eristemateriaalien hiilijalanjäljen arviointia suhteessa niillä saavutettuun energiansäästöön esimerkiksi 50 vuoden tarkastelujaksolla. Otetaan käyttöön korjausrakentamisessa uuden talotekniikan rakentamisen ja käytön hiilijalanjäljen arviointi suhteessa sillä säästettävään energiaan. Sallitaan rakennusoikeuden ylitys esimerkiksi rakennuksen alhaisen hiilijalanjäljen perusteella. Sallitaan rakennusalan ylitys, jos se on seurausta parempaan energiatehokkuuteen johtavista rakenteista. Priorisoidaan rakennuslupahakemusten käsittely esimerkiksi rakennuksesta tehdyn hiilijalanjälkilaskelman perusteella. Olennaista on antaa rakennusluvan hakijalle selkeät ympäristöarvioinnin ohjeet sekä näihin tarvittavat työkalut. 10

11 SYKE Synergiatalo LIITE 19.1 Senaatti-Kiinteistöt MATERIAALITEHOKKUUS JA HIILIJALANJÄLKI Rakennetyyppikohtainen laskenta Rakennetyyppi: Ulkoseinä /1 Kokonaispinta-ala rakennuksessa: 363,56 m 2 Oletus-pinta-ala, jota kohti materiaalien määrät on annettu (oletusarvo on 1 m2): 1 m 2 Rakennetyypin kokonaistilavuus yllä annettua pinta-alaa kohti: 999,8 m 3 Sanallinen kuvaus: tarkistus: dm 3 (eli litraa) Passiivitalon puuseinä, tyyppi US1 Lisäksi liitä mukaan rakennetyyppikuva, josta käy ilmi päämateriaalit. Rakennusmateriaalit ja niiden hiilijalanjälki (Alkaen ulkoa päin) (Katso materiaalit ja niiden ominaisuudet liitteestä 18.2.) Materiaali Ominaisuudet Tilavuus Paino Kerrat Hiilijalanjälki Tilavuuspaino Kasvihuonekaasupäästöt Hiilidioksidin varasto Oletuspinta-alaa kohti Lasketaan automaattisesti Jos ei uusimistarvetta 100 v aikana, arvo on 1 kg/m 3 g CO 2 -ekv/kg g CO 2 -ekv/kg dm 3 (eli litraa) kg kg CO 2 -ekv päästöt varasto Tuulensuojalevy Uumapilarit Puukuitueriste Ilmasulkupaperi Vaneri Koolaus Puukuitueriste Lastulevy , , , Tässä voit antaa ne materiaalit, joiden paino on helpompi arvioida kuin tilavuus: Paino Naulat, kiinnityslevyt yms ,2 1 4, , , YHTEENVETO Rakennetyypin hiilijalanjälki neliömetriä kohti, kg CO 2 -ekv / m Rakennetyypin hiilijalanjälki rakennuksessa yhteensä, kg CO 2 -ekv SYNERGIA-toimitalon kansainvälisessä suunnittelukilpailussa käytettiin hiilijalanjäljen arviointiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) kehitettyä laskuria. Laskuria voidaan käyttää päärakenteiden hiilijalanjäljen karkean tason arviointiin. Laskuri ei ota huomioon rakennuksen käytöstä poiston jälkeisiä vaikutuksia eikä rakennuksen käytön aikaisen energiankulutuksen hiilijalanjälkeä. Kuvassa laskuriin täytetyt materiaalimäärät eivät liity kilpailutöihin. 11

12 Rakennuttaminen, kiinteistöt ja hankinnat Kunnat, seurakunnat ja valtio omistavat noin 10 prosenttia maamme kiinteistöistä. Kuntasektorin osuus on tästä noin kolme neljäsosaa. Usein kuntien omistamat ja rakennuttamat kiinteistöt ovat alueellaan suuria tai merkittäviä rakennuksia. Jo siksi on tärkeää, että kunnat ja kaupungit ovat itse esimerkkeinä vähäpäästöisestä rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2009 Kestävien hankintojen periaatepäätöksen. Siinä esitetään toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen, jätemäärän ja ympäristön kemikaalirasituksen vähentämiseksi. Valtioneuvosto suosittelee, että ympäristönäkökulma otetaan huomioon vuonna 2010 vähintään 25 prosentissa ja vuonna 2015 vähintään 50 prosentissa julkisista hankinnoista. Julkisten hankintojen eräs periaate on ns. kestävät hankinnat. Tällä tarkoitetaan kestävän kehityksen huomioimista julkisissa hankinnoissa. Kestävän kehityksen klassiset peruspilarit ekologinen, ekonominen ja sosiaalinen kestävyys ovat hyviä periaatteita, mutteivät sinänsä anna selkeitä ohjeita rakentamiseen tai hankintoihin. EU on laatinut Green Public Procurement -ohjeiston, jonka tavoitteena on selkiyttää kestävän kehityksen mukaisia hankintoja käytännössä. Kuntaliitto suosittelee tämän oppaan käyttöä kestä vään kehitykseen tähtäävissä hankinnoissa. Käytännöllisiä toimintaehdotuksia kuntasektorille rakentamiseen ovat: Suunnittelijoiden valintakriteereiksi otetaan kokemus rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnista ja ympäristöystävällisestä rakentamisesta. Suunnittelijalta edellytetään rakennuksen materiaalien hiilijalanjäljen arviointia jo hankkeen luonnosvaiheessa eri vaihtoehtoja tarkasteltaessa (esim. Suomen Ympäristökeskuksen Synergia-laskurin avulla). Tätä varten tarvitaan pääsuunnittelijan tueksi jo alkuvaiheessa muita suunnittelijoita. 12

13 Edellytetään rakennuksen suunnittelua normeja parempaan energiatehokkuuteen. Kirjataan rakennusmateriaalien ympäristöselosteiden keräämis- ja vertailuvelvoite pääsuunnittelijan tai rakennuttajakonsultin sopimukseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi rakennus tapaselostuksen liitteenä suunnitteluvaiheessa. Kirjataan urakoitsijan kanssa tehtävään sopimukseen ehto olla korvaamatta rakennusmateriaaleja tai tuotteita hiilijalanjäljeltään huonommilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi: tuotteita tai materiaaleja ei saa korvata sellaisilla, joiden ympäristöselosteessa mainitut kasvihuonekaasupäästöt tai kokonaisenergiankulutus ovat huonommat kuin alku peräisellä tuotteella. Ehdotuksia kuntien ja kaupunkien kiinteistönhoitoon: Rakennusten korjauksessa edellytetään käytettäväksi materiaaleja, joiden hiilijalanjälki suhteessa elinkaareen on mahdollisimman pieni. Rakennuksen huollossa käytettävissä aineissa ja tarvikkeissa suositaan sellaisia tuotteita, joiden hiilijalanjälki tai sitoutunut kokonaisenergia on valikoiman pienin suhteessa hankintahintaan. Tämä voidaan tarkistaa tuotteen ympäristö selosteesta. Edellytetään huolto- ja ylläpitotöissä käytettäväksi tuotteita, joilla on luokkansa pienin hiilijalanjälki tai sitoutunut kokonaisenergia. Tämä voidaan kirjata osaksi kiinteistön huoltokirjaa tai -sopimusta. Omat toimitilat kehitetään ympäristöystävällisiksi esim. WWF:n Green Office -kriteeristön mukaan. Ehdotuksia kuntien ja kaupunkien rakennus sektorin hankintoihin: Valtioneuvoston suositus ympäristönäkökulmien huomioimiseksi hankintakriteerinä tulkitaan tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljeksi, sillä se on selkeä ja ilmastonmuutosta tehokkaimmin hidastava toimenpide. Suositaan sellaisia rakennusmateriaaleja ja tuotteita, joista on olemassa ympäristöseloste, joiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöt ja kokonaisenergia suhteessa tuotteen käyttöikään ja hankintahintaan ovat parhaimmat, jotka ovat helposti korjattavia ja vikasietoisia sekä jotka voidaan hyödyntää uudelleen käytön jälkeen (kierrätysmateriaalina tai energianlähteenä) tai hävittää turvallisesti. Rakennusmateriaalien ympäristöselosteiden selvittäminen voidaan antaa joko suunnittelijan, urakoitsijan tai rakennuttajakonsultin tehtäväksi. Lisätietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista: Motivan julkisen sektorin ympäristöteknologiahankintojen neuvontapalvelu Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioonottamiseksi julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan Unioni: GPP Green Public Procurement (2008). Eurooppalainen ohjeisto ympäristö ystävällisistä hankinnoista. Sisältää mm. tarjouspyyntöohjeita. Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikön suosittelema. Euroopan Unioni: Buy Smart Procura+ -kampanja: WWF:n Green Office -kriteeristö Ari Nissinen: Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Edita SYKElle suunniteltu ekotehokas toimitalo SYNERGIA ( 13

14 Eläviä esimerkkejä Vähähiilinen rakennettu ympäristö ei ole pilvilinna. Kansainvälisissä rakennushankkeissa on toistuvasti havaittu, että rakennuksen hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää soveltamalla jo tiedossa olevia menetelmiä. Kyse on ensisijaisesti tahdosta. Murray Grove, Lontoo Lontoon Murray Groven alueelle valmistui vuonna 2009 puinen 9-kerroksinen asuinkerrostalo. Kantavaksi runkomateriaaliksi valittiin massiivinen puuelementtijärjestelmä (cross-laminated timber). Lopputuloksena on talo, jonka runkoon on varastoitunut 188 tonnia hiilidioksidia sen elinkaaren ajaksi. Vertailulaskelmissa huomattiin, että vastaavan betonitalon rakentaminen olisi tuottanut 124 tonnin hiilidioksidipäästöt. Lisäksi esivalmistetuista puuelementeistä toteutetun talon rakentamisaika oli nopea. Rungon pystytys kesti neljältä ammattilaiselta vain 27 päivää ja koko rakennus valmistui 49 viikossa. Växjön puukerrostalot Ruotsin Växjön poliitikot päättivät jo vuonna 1996, että seudusta tulee fossiilisista polttoaineista vapaa alue. Vuosien 1993 ja 2006 välillä hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovatkin pienentyneet jo 30 prosenttia. Samaan toimenpideohjelmaan kuuluu myös kaupungin kampusalueelle vuosina valmistunut ryhmä 8-kerroksisia asuintaloja. Limnologen-nimellä tunnettu kohde toteutettiin kokonaan puurakenteisena ja sen hiilidioksidipäästöt olivat ruotsalaisen SP Trätekin vertailututkimuksessa selvästi vastaavaa betonitaloa alhaisemmat. 14

15 Metlan toimistotalo, Joensuu Metsäntutkimuslaitoksen uusi kolmikerroksinen toimistotalo valmistui vuonna 2004 Joensuuhun. Rakennustapana oli puinen pilari-palkki-laatta -rakenne. Rakennuksen ympäristöystävällisyyden selvittämiseksi teetettiin vertailevia laskelmia VTT:llä. Selvityksen mukaan rakennuksen puisen rungon ja vaipan energiankulutus ja ympäristökuormitus olivat alhaisemmat kuin vastaavassa betonirakennuksessa. Puisen toimiston rakentamisen hiilidioksidipäästöt olivat 40 prosenttia ja metaanipäästöt 50 prosenttia pienemmät kuin betonitoimistossa. Luukku Aalto-yliopiston opiskelijajoukkue osallistui vuonna 2010 kansainväliseen energiatehokkaan rakentamisen Solar Decathlon -kymmenotteluun. Suomen joukkueen suunnittelema ja rakentama prototyyppitalo Luukku on puurakenteinen. Se tuottaa vuosittain enemmän energiaa kuin kuluttaa sekä Suomessa että kilpailumaassa Espanjassa. Lisäksi talon puurakenteisiin on varastoitunut yli 26 tonnia hiiltä. Rakennusmateriaaleista 83 prosenttia oli uusiutuvia ja vain 17 prosenttia uusiutumattomia. Luukku on konkreettinen esimerkki nykyhetkellä markkinoilla olevilla rakennustuotteilla toteutettavasta erittäin energiatehokkaasta ja vähähiilisestä rakennuksesta. 15

16 Tehdään se puusta! Lisää tietoa puusta ja puun käytöstä Kun rakennukset kuluttavat yhä vähemmän energiaa, rakennusmateriaalien päästöt nousevat keskeiseen asemaan. Tässä oppaassa annetaan suosituksia vähäpäästöiseen kaavoittamiseen, rakentamisen ohjaukseen ja kiinteistönhallintaan. PUU ON EKOIN! -projekti tähtää konkreettisiin puurakennushankkeisiin viestinnän ja koulutuksen avulla. Se on suunnattu rakennusalalle ja paikallisille päättäjille. Projektin avulla on tarkoitus osoittaa puun ympäristöystävällisyys ja kilpailukyky rakennusmateriaalina todellisissa rakennuskohteissa. Projektia rahoittaa Suomen Metsäsäätiö. 16