2 maaliskuu 08 MINUN KENTTÄNI Pertti Skogberg tuntee Tampere-Pirkkalan pintaa syvemmältä Tampereen Kauppa kamari lehti
Nordea Pankki Suomi Oyj Haluatko pitää kiinni parhaista? Kynsien ja hampaiden sijaan suosittelemme sydäntä. Yrityksen menestys on kiinni osaavista ihmisistä ja kilpailu heistä kovenee päivä päivältä. Selekta-eläkeratkaisut ovat sydämellinen tapa sitouttaa parhaat tuloksentekijät ajoissa. Eläkeratkaisumme avulla avainhenkilösi rakentavat entistä paremmin yhteistä tulevaisuuttanne myös pitkällä tähtäimellä. Soita (09) 1652 7535 (pvm/mpm) ma pe 8.30 16.30 niin kerromme lisää Selekta-eläkeratkaisuistamme. Lisätietoja löydät osoitteesta www.nordea.fi/ratkaisut. Selekta-vakuutukset myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joka myy Selekta-vakuutuksia sekä asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n että oman myyntiorganisaationsa kautta. Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi F A
tampereen kauppakamarilehti 3
208 sisältö 38. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611, martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitukset Helena Perälä, puhelin (03) 253 6612 Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, tiina.lautamaki@tammistoknuutila.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka Hämeen Kirja paino Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti 7.4.2008 Ilmoitusaineistot 25.3.2008 Painos 19 000 kpl Levikki osoitteellinen jakelu 3 000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu 15 600 kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat piritta.lehmus@chamber.fi 14 Liikenneruuhka tulee kalliiksi niin ruuhkassa seisoville, yrityksille kuin yhteiskunnallekin. Ajoissa tehty suunnittelu ja oikea-aikainen rakentaminen takaavat IHMISILLE JA YRITYKSILLE KUNNON KULKUREITIT Kuva: VTT 20 Teollisuus ottaa ohjat ja keskittää koneenrakennuksen tutkimusrahat strategisille aloille. SHOKKI SYNTYY HUHTIKUUSSA Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy 7.4.2008 / aineistopäivä 25.3.2008 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi Tampereen Kauppa kamari LEHTI www.tampereenkauppakamarilehti.fi historia: se on ilmestynyt vuodesta 1970 ja lisäksi verkko lehtenä vuodesta 1997. missio: se on Pirkanmaan elinkeino elämän äänen kannattaja. osoite: sillä on laajin yritys levikki Pirkanmaalla ja se tavoittaa tehokkaasti yritysten päättäjät heidän työpaikoillaan. elämä: tasokas, nelivärinen aikakauslehti ei vanhene ilmestymispäivän iltana keräyspaperilaatikkoon. tampereen kauppakamarilehti aineistopäivä ilmestymispäivä [3] 2008 25.3. 7.4. [4] 2008 5.5. 19.5. [5] 2008 25.8. 8.9. [6] 2008 29.9. 13.10. [7] 2008 10.11. 24.11. Hieno Tilaisuus -teemaliite ILMOITUKSET Helena Perälä puhelin (03) 253 6612 helena.perala@tammistoknuutila.fi Jatkuva kosketuksemme työntekijämarkkinoihin tekee meistä tehokkaan rekrytointipartnerin kiristyvässä kilpailussa tulevaisuuden osaajista. Puh. 030 6090 650 Hämeenkatu 13 b, 33100 TAMPERE Pekka Suuripää myyntipäällikkö, konsultti gsm. 040 717 5620 pekka.suuripaa@eilakaisla.fi 4 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi
8 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 Onko liikennetiedosta bisnekseksi? 18 Finpro tehosti aluetoimintaansa 19 Liikkuvan työn langaton tukiverkko 26 Profiilissa lentoaseman päällikkö Pertti Skogberg 30 Pirkanmaalla: Sirlog Oy 32 Kissa pöydälle: Jättipotti tai musta pekka 34 Ajankohtaista lainsäädännöstä 36 Esittelyssä: palveluvaliokunta 38 Ajankohtaista 45 Nyt 46 CV puhuu: UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari 5. sivun sitaatti Yksi vahvimpia työelämässä vaikuttavia muutoksia on erilaisten yhteyksien jatkuvasti kasvava määrä. Työskentelytaidot eivät kuitenkaan kehity samaan tahtiin, eikä työaikaa osata rytmittää. Jossain pitäisi olla aikaa keskeytymättömälle työnteolle, nyt on vain pelkkää sälää. Liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola Kauppalehti Optio 3/2008 tampereen kauppakamarilehti 5
6 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi
pääkirjoitus toimi tarkiainen Tampereen kauppakamari Aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan varapuheenjohtaja Liikenneratkaisut ja logistiikka Tampereen seudun kehityksen vetureina Tampere on syntynyt ja kasvanut kahden järven väliselle kannakselle ja niitä yhdistävän kosken molemmin puolin. Ympäristön ja viihtyvyyden kannalta sijainti on edelleenkin erinomainen mutta liikenteellisesti haastava. Liikkumis- ja kuljetustarpeiden voimakas kasvu alueellisesti ja tärkeänä valtakunnallisten liikennejärjestelmien osana pakottaa infran jatkuvaan kehittämiseen. Tampereen seudulla on sijaintinsa puolesta luonnolliset edellytykset kehittyä Etelä- ja Keski-Suomen tärkeimmäksi logistiseksi keskukseksi Helsingin seudun jälkeen sekä maantie-, rautatie- että lentoliikenteen osalta. Tampereen läntinen kehätie valmistuu sekä aikataulussaan että budjetissaan kiitos Hämeen tiepiirin, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden. Sen parantunut välityskyky saadaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön tämän vuoden lopulla. Tämän seurauksena ruuhkat helpottuvat jonkin verran myös kaupungin pohjoispuolella yhteysvälillä Lielahti Alasjärvi Paasikiventien Kekkosentien ja Teiskontien osalta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että väylän suunnitteilla olevien välityskyvyn parantamistoimenpiteiden, mm. bussikaistojen lisäämisen ja TAYS:n liitymän parantamisen sekä Rantaväylän tunnelin rakentamisen otollisin aika on käsillä. Tampere Vaasa välin Hämeenkyrön ohikulkutien Vt 3:lla ja Alasjärvi Orivesi välin rakentaminen nelikaistaiseksi Vt 9:llä ovat myös tärkeitä hankkeita, joiden eteenpäinviemistä Tampereen kauppakamari myös tukee. Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin ja Tampereen rautatieaseman seudun ulkoiset ja toiminnalliset puitteet eivät vielä ole läheskään merkityksensä mukaisessa kunnossa ottaen huomioon, että ne kumpikin ovat liikennemuotonsa toiseksi tärkeimmät asemat koko maassa ja liikenne kasvaa molempien kautta koko ajan. Kauppakamari toivoo molemmille asioille tehtävän pikaisia toimenpiteitä. Liikenne- ja logistiikkahankkeet tulevat toteutuessaan parantamaan merkittävästi alueen liikenneolosuhteita sekä avaamaan aivan uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnittelulle. Tammerkosken itäpuolen paikoituskapasiteetti tulee kasvamaan ja parantamaan alueen elinvoimaisuutta merkittävästi, kun liikkuminen sekä rautatieasemalle että Hämeenkadun varren liikkeisiin helpottuu P-Hämpin pysäköintiluolan valmistumisen myötä. Hanke on lajissaan valtakunnallisestikin merkittävä ja ainutlaatuinen. Tampereen Pysäköintitalo Oy on juuri käynnistämässä sen suunnittelua toivotaan hankkeelle menestystä! Parhaillaan selvitetään Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen sijoittamista Pirkkalan Lempäälän alueelle Sääksjärven länsipuolelle. Logistiikkakeskus palvelisi koko Pirkanmaan teollisuutta ja elinkeinoelämää. Samalla selvitetään Viinikan ja Rantaperkiön ratapihojen siirtämistä uuden ratakäytävän yhteyteen. Ratapihojen siirto korvaisi ja vapauttaisi nykyiset ratapiha-alueet aikanaan muuhun hyötykäyttöön. Selvitettävänä ovat myös oikoradan rakentamismahdollisuudet Sääksjärven eteläpuolelta Pitkäniemen kautta Ylöjärvelle. Kun oikorata linkittyisi myös Pirkkalan lentoaseman palveluihin ja toteutettaisiin samalla Vt 3:n Puskiainen Pirkkala moottoritieoikaisu, alueelle tulisi sekä maantie-, rautatie- että lentoliikenteen tehokas logistiikka-alue. Kun oikoradalle siirtyisi etupäässä nyt Tampereen keskustan kautta kulkevaa raskasta tavaraliikennettä, syntyisi uusia lähtökohtia ja mahdollisuuksia kehittää myös Tampereen seudun lähijunaliikennettä. Edellä mainitut liikenne- ja logistiikkahankkeet tulevat toteutuessaan parantamaan merkittävästi alueen liikenneolosuhteita ja valtakunnallista logistista asemaa sekä avaamaan aivan uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnittelulle, yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen sekä kaupunkikuvan eheytymiselle, liike-elämän kehittymiselle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja siten koko Tampereen seudun vetovoimaisuuden paranemiselle.l tampereen kauppakamarilehti 7
8 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Fysioline osti elämystekniikan osaajan Liikunta- ja terveysalan tuotteisiin sekä palveluihin erikoistunut Fysioline Oy on ostanut 60 prosenttia Entertainment System Finland Oy:n (ESF) osakkeista. Myyjänä on yhtiön pitkäaikainen omistaja ja perustaja Santeri Heitto. ESF on ääni-, kuva- ja valotekniikkaan keskittynyt yhtiö. Se myy ja asentaa tekniikkaa pääasiassa liikuntakeskuksiin sekä ravintoloihin, ja tarjoaa myös alan huoltopalveluita. Patrialle tilaus vedenalaisen valvontajärjestelmän prototyypistä Suomen merivoimat on tilannut Patrialta siirrettävän valvontajärjestelmän prototyypin. Sen hinta on 4,3 miljoonaa euroa. Mahdollisesta sarjahankinnasta Merivoimat päättää koetoimintajakson jälkeen. Patrian nopeasti siirrettävä vedenalainen valvontajärjestelmä SURA on uuden sukupolven järjestelmä, jota voidaan käyttää monissa erilaisissa tehtävissä, kuten satamien suojelussa tai aluevalvonnassa. Nokian Renkailla menekkiä Nokian Renkaat -konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna 22,6 prosenttia ja oli noin miljardi euroa. Liikevoitto oli 234 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto noin 170 miljoonaa euroa. Pirkanmaan Osuuskauppa myi hyvin Pirkanmaan Osuuskaupan liikevaihto vuonna 2007 oli 487,5 miljoonaa euroa. Se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vajaat kymmenen prosenttia, noin 44 miljoonaa euroa. Kaikki toimialat kasvattivat liikevaihtoaan edelliseen vuoteen verrattuna. Osuuskaupan liikevaihdon kasvua vauhdittivat muun muassa noin 35 miljoonan euron investoinnit toimipaikka- ja palveluverkostoon. Uusi, entisen myymälän korvannut S-market rakennettiin Virroille, uudet S-marketit avattiin Hervantaan ja Kaukajärvelle ja Valkeakosken S-marketia ja Kangasalan Prismaa laajennettiin. Lisäksi uuden S-market Vammalan rakennustyöt aloitettiin. Tampereen Seudun Osuuspankilla ennätysvuosi Tampereen Seudun Osuuspankin kehitys jatkui erinomaisena vuonna 2007. Pankki sai lähes 8 000 uutta asiakasta, ja pankkitoiminta kasvoi vuoden aikana 11,6 prosenttia. Liikevoittoa kertyi 18,8 miljoonaa euroa eli 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 2,2 miljoonaa euroa eli 13,1 prosenttia. Liikevoitto on pankin historian paras. Laivakaupoilla syntyi Suomen suurin sisävesivarustamo Katsan kasvu jatkuu Päätuotteinaan hammaspyöriä ja erikoisvaihteita valmistava Katsa jatkaa tasaisen kasvun tiellä. Päättyneellä tilikaudella Katsan liikevaihto oli 37 miljoonaa euroa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin edelliskaudella. Liikevaihdon arvioidaan tällä tilikaudella kasvavan 16 prosenttia, jolloin yritys on viidessä vuodessa kaksinkertaistanut liikevaihtonsa. Liikevaihdon kasvun taustalla on vahva tilauskanta ja suotuisat markkinanäkymät. Tämä puolestaan edellyttää meiltä jatkuvia investointeja koneisiin, laitteisiin ja henkilöstöön sekä tuotantotiloihin, toteaa Katsan toimitusjohtaja Timo Salli. Katsan kuluvan tilikauden investoinnit ovat viisi miljoonaa euroa. Myös henkilöstöä on lisätty. Tällä hetkellä Katsassa työskentelee 210 henkilöä. Coxa jälleen Suomen parhaita työpaikkoja Tekonivelsairaala Coxa on sijoittunut Suomen Parhaat Työpaikat 2008 -tutkimuksessa ainoana pirkanmaalaisena organisaationa Jos lämpimät syksyt ja pitkään sulat talvet jatkuvat, kohta sisävesilaivan kippari ei pääse helpolla talvellakaan, naurahtaa toimitusjohtaja Pekka Räsänen. Laiva Oy Matkailu (Suomen Hopealinja) on ostanut Tammer Line Oy:n kaikki neljä alusta. Kaupalla Laiva Oy Matkailusta tuli Suomen suurin sisävesivarustamo matkustajamäärillä mitattuna. Kuluvalle vuodelle yhtiön matkustajatavoite on 106 000 matkustajaa. Tämä kertyy Tampere-Hämeenlinna-reittiliikenteestä, tilausristeilyistä ja liikennöinnistä Tampereen Viikinsaareen. Laiva Oy Matkailun toimitusjohtajan Pekka Räsäsen mukaan tavoite on kehittää Pirkanmaan sisävesimatkailuun eri käyttäjiä houkuttelevia vaihtoehtoja. Tämä tietää lisää teema- ja tilausristeilyjä. Sitä varten Suomen Hopealinjan reittiliikennettä Pyhäjärvellä vähennettiin jo vuoden 2007 aikana. Tulevana kesänä samoin tehdään Runoilijan tie Oy:ssä. Yhtiö liikennöi Tampere-Virrat-alueella höyrylaiva Tarjanteella ja moottorialus Pyynikki II:lla. Räsänen toimii myös Runoilijan tien toimitusjohtajana. Risteilyt liitetään entistä paremmin esimerkiksi Tampereella järjestettäviin tapahtumiin. Tarjanteen aikataulua on muutettu niin, että laiva voi olla mukana myös reittipaikkakuntiensa kesätapahtumissa. Risteilyliikenteen kasvaessa ja ilmaston muuttuessa myös sisävesien varustamoliiketoiminta muuttuu. Jos ennen on seilattu neljä kuukautta ja lopun aikaa laivat ovat seisseet, nyt näyttää siltä, että kohta 10 kuukautta ajetaan. Ennen joulua ajettiin esimerkiksi joukko pikkujouluristeilyjä ja lisäksi tulevat kylmää ja pimeää hyödyntävät teemaristeilyt, esimerkiksi pelastautumispukuseikkailut. Laiva Oy Matkailu työllistää ympärivuotisesti neljä henkilöä ja kesäsesonkina 70-80 henkilöä. Yhtiö hoitaa myös Tampereen Viikinsaaren ravintolapalvelut ja se on vuokrannut Keuruun kaupungilta siipiratasalus Elias Lönnrotin. Yhtiön pääomistajat ovat Suomen Hopealinjan reitin varrella olevat kaupungit ja kunnat. kymmenen parhaan joukkoon. Coxa oli yleisessä sarjassa kahdeksas, viime vuonna Coxa sijoittui neljänneksi. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 105 yritystä. Yleisen sarjan voitti it-yritys Reaktor Innovations. Kansainvälisen Great Place to Work -ins tituutin järjestämä kilpailu perustuu sekä yrityksen työntekijöiden mielipiteisiin että yrityksen henkilöstöjohtamisen ulkopuoliseen arviointiin. Uusi koulutusohjelma siemenrahoittajille Hermia Yrityskehitys Oy lanseeraa vuoden 2008 aikana uuden Seedtrans-koulutusohjelman siemenrahastojen johtajille, työntekijöille ja rahoituspäätöksistä vastaaville henkilöille. Ohjelman osarahoittajana on Euroopan komissio ja se on kehitetty kansainvälisessä konsortiossa, johon kuuluivat edustajat Hollannista, Belgiasta, Suomesta, Italiasta, Espanjasta, Portugalista, Latviasta ja Romaniasta. Koulutusmoduuleissa on hyödynnetty muun muassa Hermia Ventures -siemenrahaston käytännön kokemuksia.l tampereen kauppakamarilehti 9
Aina Joskus En koskaan Taloudessa tapahtuu -pikku-uutiset 59 38 3 Yritys Pirkanmaalla -esittely 45 51 4 Ajankohtaista kauppakamarista 41 54 5 Pääkirjoitus 38 57 5 Kauppakamarin uusi jäsen -esittely 33 59 8 Lakipalsta 31 57 12 Esittelyssä-juttu Näin sen näin -kolumni Vapaalla 11 20 26 70 4 71 9 71 12 Asiakkaidemme menestys on myös meidän tavoitteemme. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tampereen kauppakamarilehden lukijaselvityksen mukaan lähes 60 prosenttia lehden lukijoista sanoo lukevansa aina Taloudessa tapahtuu -palstan. Yli 40 prosentin lukemat saavat myös Yritys Pirkanmaalla ja ajankohtaista kauppakamarista -palstat. Lähes saman lukeman saa myös pääkirjoistus. Tampereen kauppakamarilehti on luotettava ja kiinnostava Peräti 86 prosenttia vastaajista nostaa luotettavuuden tärkeimmäksi tai tärkeäksi Tampereen kauppakamarilehteä kuvaavaksi ominaisuudeksi tammikuussa toteutetussa lehden lukijakyselyssä. Lehti koetaan myös kiinnostavaksi ja hyvin toimitetuksi. Useampi kuin kolme neljästä vastaajasta sanoi olevansa samaa mieltä tai lähes samaa mieltä väitteiden lehti on hyvin toimitettu ja lehti on kokonaisuudessaan kiinnostava kanssa. Yli puolet vastaajista arvioi saavansa lehdestä sellaista tietoa, jota ei muualta saa. Lukijakyselyyn vastasi yhteensä 316 päättäjää Pirkanmaalta, sähköpostikyselyn sai runsaat tuhat kauppakamarin jäsenyhteisöjen toimitusjohtajaa. Näin vastausprosentti nousi 30:een. Vastaajista oli miehiä runsaat 70 prosenttia ja yli 50- vuotiaita 60 prosenttia. Kolmannes vastaajista toimii kauppakamarin luottamustehtävissä. Lehden sisällöstä luetuimpia ovat Taloudessa tapahtuu -palstan uutiset, Yritys Pirkanmaalta -sarja, kauppakamarin ajankohtaisasiat ja pääkirjoitus. Kaikki lukijaryhmät nostivat ykkössijalle talouden pikku-uutiset. Kauppakamarin luottamushenkilöille ja yli 50-vuotiaille lukijoille pääkirjoitus on toiseksi tärkein kohde. Naislukijat nostavat lakipalstan toiseksi tärkeimmäksi artikkelisarjaksi. Selvitys tehtiin ennen tämän vuoden ensimmäisen numeron ilmestymistä, joten lehden uudet palstat eivät olleet mukana kyselyssä. Lisätietoja: Anja Taskinen, Tampereen kauppakamari, puhelin (03) 230 0561, anja.taskinen@chamber.fi Uskottu asiantuntijasi. tilintarkastuksessa neuvontapalveluissa verokonsultoinnissa palkittuja > Tampereen ja 11 muun Pirkanmaan kunnan matkailuneuvonnasta ja -markkinoinnista vastaava GoTampere Oy sekä Kangasalla toimiva Hotelli Urku palkittiin matkailualan laatutonni -diplomilla Matka 2008-messuilla Helsingissä. Diplomin saadakseen yritykset ovat suorittaneet matkailualalle räätälöidyn, kansainvälisiin laatupalkintokriteereihin pohjautuvan laatuohjelman. > Pidä Lappi Siistinä ry on myöntänyt Kultainen Luuta -nimisen ympäristöpalkinnon Molok Oy:n perustajalle Veikko Sallille. > Eilakaisla sai Taloustutkimuksen valtakunnallisessa TEP 2007 -tutkimuksessa henkilöstöpalvelualan yrityksistä parhaan yleisarvosanan. Tutkimuksessa työvoiman vuokraus- ja henkilöstöpalvelutoimialan yrityksiä arvioi 586 työelämän päättäjää. PricewaterhouseCoopers Oy Hämeenkatu 26 A, 33200 Tampere Puh. (03) 3138 8000, faksi (03) 3138 8050 www.pwc.com/fi 10 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi
Älykkään liikenteen markkinat kiinnostavat niin muualla Suomessa kuin Euroopassakin, esimerkiksi Baltiassa, jossa liikenneinformaatiota ei vielä hyödynnetä, sanoo Infotripla Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Ylisiurunen. Liikenteessä ajan tasalla saako siitä bisnestä? Teksti ja kuva aila välikoski Tampereen seudun liikennetiedot ovat keskitetysti saatavilla uudessa sähköisessä LiikenneNyt-palvelussa. Sen on kehittänyt yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon Hämeen tiepiirin kanssa Infotripla Oy, joka ylläpitää palvelua ja aikoo jatkossa rahoittaa sen mainostuloilla. Käyttäjille palvelu on internetissä maksuton, ja matkapuhelimessa maksetaan viestiliikennekustannukset. Jos käyttäjä rekisteröityy, hän saa itselleen personoitua tietoa esimerkiksi käyttämiensä kulkuväylien tai matkakorttinsa perusteella. Tarjolla on informaatiota kaikille kulkumuodoille. Rekisteröinti myös parantaa markkinointia mainostajille, sen perusteella tiedetään tarkemmin, millä ja missä palvelun käyttäjät liikkuvat, ja heitä voidaan segmentoida asiakasryhmittäin, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Ylisiurunen Infotripla Oy:stä. Käyttäjille maksulliseksi liikennetieto ei hevin voi muuttua. Vaikka palvelu olisi hyvinkin käytetty, maksuhalukkuus on pieni. Liikennetietoa pidetään vahvasti yleishyödyllisenä palveluna. Parhaiten maksullisuus toimii ehkä silloin, kun tietoa personoidaan pitkälle ja syntyy hyvin yksilöllistä informaatiota. Kaupallinen koppi yrityksille Liikennetietoa tuottavat julkiset toimijat eivät näe, että ainoastaan niiden tehtävä olisi tuoda uudet älykkään liikenteen palvelut myös yleisesti tarjolle. LiikenneNyt on esimerkki uudesta toimintatavasta, jolla yksityinen palveluntuottaja pääsee kiinni julkisten toimijoiden synnyttämään liikennetietoon ja voi kehittää siitä omaa liiketoimintaa. Olemme murrosvaiheessa. Pari viime vuotta julkiset toimijat, esimerkiksi Tiehallinto, ovat linjanneet rooliaan uusiksi. He luonnollisesti käyttävät järjestelmistään tulevaa tietoa omassa toiminnassaan, mutta eivät tulevaisuudessa tarjoa ajantasaista liikennetietoa suoraan tienkäyttäjille. Yritykset ja palveluntarjoajat saavat informaation käyttöönsä ja voivat hyödyntää sitä bisneksessään, Kimmo Ylisiurunen kertoo. Uusi esimerkki tästä on valtakunnallinen palvelu, joka tuottaa liikenteen matkaaika- ja muita sujuvuustietoja. Palvelu aloittaa lähikuukausina. Infotripla on mukana tuottamassa siihen kuuluvaa palvelua, joka välittää tietoa liikenteen sujuvuudesta Tiehallinnon liikennekeskukselle ja myös muille palvelutuottajille. Kehitteillä on konsepti, jossa yhdistetään olemassa olevia tietolähteitä ja kehitetään kokonaisuutta eteenpäin. Se on liikenteen lisäksi sovellettavissa esimerkiksi matkailuun ja kulttuuriin. Tosi vaikeaa asenteet Kimmo Ylisiurunen sanoo, että Infotripla on älykkään liikenteen innovaatioissa Suomen ykkönen, ja kehitystyö jatkuu liikkumisen hallinnan ratkaisuihin. Ennen puhuttiin liikenteen hallinnasta, nyt liikkumisen, kun mukana on myös asenteisiin vaikuttaminen. Älykkään liikenteen sovelluksia tarvitaan esimerkiksi kaupunkiliikenteessä, kun se ruuhkautuu ja ilman laatu menee heikoksi. Reaaliaikaisen tiedon perusteella ihmiset voivat ratkaista mihin aikaan, mitä kautta ja millä he liikkuvat. Tähän voidaan yrittää vaikuttaa esimerkiksi älykkäillä opastuksilla, jotka kertovat reaaliaikaisen tilanteen eri puolilla kaupunkia. l www.liikennenyt.fi tampereen kauppakamarilehti 11
Heikkenevä korkeapaineenselänne siirtyy... Pirkanmaa Teollisuus ja rakentaminen: > Suhdannetilanne hyvä > Odotukset laskussa > Saldoluku -13 Palvelut: > Tilanne tavanomaista parempi > Heikkenee lähikuukausina > Saldoluku -22 Suhdannehuippu on jäänyt taakse ja odotukset ovat heikkenemään päin, mutta edelleen tilanne on tavanomaista parempi, tiivistää ekonomisti Jouko Kangasniemi EK:n tammikuussa tekemän suhdannekyselyn tulokset Pirkanmaan osalta. Kuva on saman tapainen myös koko maassa. Nopeita muutoksia suhdanteissa ei elinkeinoelämän säätiedotuksen mukaan ole odotettavissa. Teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä Pirkanmaalla kolme neljäsosaa arvioi suhdanteiden pysyvän lähikuukaudet ennallaan, kuusi prosenttia odottaa paranemista ja 19 prosenttia ennakoi tilanteen heikkenevän. Hyvästä suhdannetilanteesta kertoo muun muassa se, että teollisuuden tuotannon odotetaan edelleen jatkavan kasvua. Tilauksia on normaalia enemmän, valmiiden tuotteiden varastot ovat tavanomaista ohuemmat ja viime vuoden lopulla kasvaneen henkilökunnan määrän odotetaan pysyvän ennallaan. Neljäsosa yrityksistä kärsii kapasiteettipulasta ja 14 prosenttia ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Myös Pirkanmaan palveluyritysten ajantasainen suhdannetilanne oli tammikuussa tavanomaista parempi, suhdanteiden heikkenemistä odotti kuitenkin useampi vastaaja kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Odotuksia kuvaava saldoluku oli palvelualoilla -22, kun se teollisuudessa ja rakentamisessa oli -13. Palveluyrityksistä 72 prosenttia arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan. Myynnin ennustetaan kasvavan alkuvuonna noin kaksi prosenttia. Palveluyritykset ovat Pirkanmaalla kasvattaneet henkilökuntaansa viime vuoden lopulla ja ilmoittavat palkkaavansa lisää väkeä myös talven aikana. Yrityksistä 22 prosenttia ilmoitti kärsivänsä ammattityövoiman puutteesta. Kohtuuhintaisia tontteja rakentajille Rakennusalan tilanne Pirkanmaalla on kaksijakoinen, asuntorakentaminen on vähentynyt, mutta toimitilarakentaminen on pitänyt rakentajat kiireisenä. Kahden vuoden kuluttua on Tampereen kaupunkiseudulla pula uusista asunnoista, mikäli suunta jatkuu, arvioi rakennusalan näkymistä suhdannebarometrin julkistuksen yhteydessä kertonut Rakennustoimisto Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Juha Metsälä. Asuntorakentamisen vähentyminen johtuu Metsälän mukaan yleisestä epävarmuudesta ja syksyllä tapahtuneesta korkotason noususta, mutta myös järkevän hintaisten tonttien puutteesta. Esimerkiksi Pohjolalla ei Metsälän mukaan ole Tampereella ainuttakaan vapaata tonttia. Elintarvikkeiden hinnat nousussa? Kustannusten nousu on ongelma monella alalla, muun muassa elintarviketeollisuudessa. Raaka-aineiden hinnan nousu tuo paineita hinnankorotuksiin, sanoi Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä. Jos kustannuksia ei saa siirrettyä myyntihintoihin, ovat Mäkelän mukaan vaikeuksissa etenkin alan keskisuuret yritykset, koska kustannusten nousua ei elintarviketeollisuus pysty kompensoimaan tuottavuuden nostolla.l Talouden epävarmuus teki pk-yrityksistä varovaisia Finnveran Pirkanmaan aluekonttori myönsi viime vuonna erilaista rahoitusta noin 107 miljoonaa euroa. Summa on noin 20 miljoonaa pienempi kuin viime vuosina. Myös aluekonttorin uusien asiakkaiden määrä laski. Uusista asiakkaista pääosa on aloittavia yrityksiä, myös niiden määrä on sekä Pirkanmaalla että koko maassa kääntynyt laskuun. Luvuissa näkyy viime vuoden loppupuolella lisääntynyt talouden epävarmuus, arvioi Finnveran aluejohtaja Seppo Tyynelä. Emme silti ole huolissamme, vaikka pitkään jatkunut nopea kasvu tasaantuu, nyt vedetään henkeä. Finnveran rahoittamissa hankkeissa syntyi viime vuonna arviolta 916 uutta työpaikkaa Pirkanmaalle. Eniten niitä syntyi teollisuudessa, 375 kappaletta. Liike-elämän palveluissa työpaikkoja syntyi 236 kappaletta. Lähes samaan ylti toimialoista kauppa ja kuluttajapalvelut 205 uudella työpaikalla. Pirkanmaan vahva teollinen perusta näkyy Finnveran rahoituksessa, selvästi yli puolet riskirahoituksesta ohjautui teollisuuteen. Teollisuuden toimialoista eniten rahoitusta myönnettiin metalli- ja konepajateollisuuteen. Tekes-rahaa 165 yritysprojektiin Pirkanmaalla Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes rahoitti viime vuonna Pirkanmaalla yhteensä 243 hanketta 72,1 miljoonalla eurolla. Yrityksille tuosta summasta meni 32,4 miljoonaa euroa yhteensä 165 projektiin. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten 78 projektiin sijoitettiin yhteensä 37,9 miljoonaa euroa. Rahoituksen kokonaismäärä on hieman pienempi kuin aiempina vuosina mutta yritysprojektien saama rahoitus hieman nousi viime vuoteen verrattuna. Yrityksistä eniten Tekes-rahoitusta Pirkanmaalla saivat Nokia ja FIT Biotech sekä Metso Automation, Metso Minerals, Metso Power, Sisu Diesel, Bioretec ja Inion. Kaikkiaan Tekes sijoitti 469 miljoonaa euroa yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan vuonna 2007. 12 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi
Oppimisympäristö päästää kiinteistöautomaation, putkija sähköasennuksen sekä kiinteistönhoidon opiskelijat harjoittelemaan käytännössä sitä, mitä työelämässä oikeasti tehdään, TAKK:n talotekniikan kouluttaja Jukka Virtanen (vas.) ja koulutuspäällikkö lasse Lehtonen sanovat. TAKK ja yritykset rakensivat kiinteistöautomaation oppimisympäristön Teksti ja kuva riikka tietäväinen-arola Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK ja talotekniikan alan yritykset ovat rakentaneet yhteistyössä kiinteistöautomaation oppimisympäristön. Mukana oli yhteensä 23 yritystä, joten lopputulos on erittäin monipuolinen. Lähtökohta oli kehittää realistinen oppimisympäristö vastaamaan työelämän todellisiin vaatimuksiin, TAKK:n talotekniikan koulutuspäällikkö Lasse Lehtonen kertoo. Sting-nimen saaneesta oppimisympäristöstä löytyvät nykyaikaisen ilmastointijärjestelmän elementit lämmityksestä ja automatiikasta jäähdytyslaitteisiin ja ilmankostutukseen. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi mallinnushuonetta, joissa on toimistorakennusten tapaan huonekohtainen säätömahdollisuus. Osaaminen on nykyisin pirstaloitunutta. Sting kehittää opiskelijoiden kokonaistietämystä: he pääsevät säätämään sekä uutta teknologiaa että vanhempia ratkaisuja, lisäksi oppimisympäristössä voi simuloida ongelmatilanteita, TAKK:n talotekniikan kouluttaja Jukka Virtanen sanoo. Oppimisympäristö palvelee kaikkia talotekniikan koulutusaloja ammatillisista perustutkinnoista insinööritutkintoihin. Lisäksi alan yritykset voivat järjestää tilassa koulutuksia henkilökunnalleen sekä esittelytilaisuuksia asiakkailleen. Oppimisympäristö tarjoaa myös yritysten tuotekehitykselle sopivan testiympäristön. Järjestelmää voi kaukokäyttää internetin kautta. TAKK kehittääkin parhaillaan Stingistä myös virtuaalista oppimisympäristöä. Näin oppimisympäristöä voivat hyödyntää omassa koulutuksessaan myös muut oppilaitokset.l Alumiinirakentamisen taitajaksi virtuaalisessa oppimisympäristössä Tampereen ammattikorkeakoulu luo virtuaalisen alumiinirakentamisen oppimisympäristön. Oppimisympäristön avulla rakennusalan opiskelijat voivat erikoistua alumiinin käytön suunnitteluun. Opiskelijat oppivat muun muassa alumiinin valmistustekniikoista sekä alumiinin käytöstä ja kustannuksista rakentamisessa. Oppimisympäristön suunnittelu-, laskenta- ja toteutusesimerkit perustuvat vuonna 2010 voimaantuleviin rakennusalan eurooppalaisiin standardeihin. Alumiinia käytetään muun muassa lasikattojen, julkisivujen sekä ovien ja ikkunoiden rakentamiseen. Alumiinirakentamisen odotetaan kasvavan Suomessa nykyisestä 25 prosenttia vuoteen 2011 mennessä. Oppimisympäristö valmistuu vuoden 2008 aikana. TAMK:n lisäksi sen toteuttamiseen osallistuu Teknologiateollisuus ry sekä metalli- ja media-alan yrityksiä. Etelä-Pirkanmaalla odotetaan syksyksi uutta nousua Etelä-Pirkanmaalla tekevät Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikön International Business -koulutusohjelman opiskelijat kahdesti vuodessa alueellisen suhdannekyselyn. Se mittaa lähikuukausien lisäksi yritysten näkemyksiä myös 6-12 kuukauden kehityksestä. Etelä-Pirkanmaalla toimivista yrityksistä uskoo 27 prosenttia suhdanteiden paranevan vuoden alkupuoliskolla ja 21 prosenttia niiden heikkenevän. Saldoluvuksi tulee näin 6. Vuoden loppuun mennessä Etelä-Pirkanmaalla uskotaan vauhdin jälleen kiihtyvän, yrityksistä 34 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja 17 prosenttia heikkenevän, joten saldoluvuksi tulee 17. Teollisuuden vientitilausten määrän kasvuun uskoo 30 prosenttia vastaajista ja vähenemiseen 15. Saldoluku on näin 15. Keväällä 2007 teollisuuden vientitilausten saldoluku oli 47, joten pudotus odotuksissa on suuri. Etelä-Pirkanmaalla suhdannekuvaan vaikuttavat erityisesti metsäteollisuuden heikko suhdannetilanne ja energian hinnannousu. Marras-joulukuussa jo 14 kerran toteutetun barometrikyselyn toimeksiantajina olivat Valkeakosken Seudun Kehitys Oy sekä Akaan Seudun, Urjalan ja Valkeakosken Osuupankit. Kyselyyn vastasi 28 kaupan, 34 palvelualan ja 59 teollisuustoimialan yritystä. tampereen kauppakamarilehti 13
Huomisen reittejä hahmotellaan ajoissa Pirkanmaan tie- ja raideliikenteen kehittämisessä tähytään kauimmillaan vuosiin 2040-50, sillä suuria liikennehankkeita on välttämätöntä valmistella ja suunnitella hyvissä ajoin. Pirkanmaan liitto onkin käynnistänyt selvityksiä, joissa tarkastellaan muun muassa oikoradan rakentamismahdollisuuksia, järjestelyratapihan siirtoa, logistiikkakeskuksen rakentamista sekä muita tulevaisuuden liikennekysymyksiä. teksti leila tanskanen kuva Annikaisa knuutila E nnakoimalla tulevat tarpeet pyritään maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstilan mukaan tekemään tarvittavia aluevarauksia ja merkintöjä maakuntakaavaan niin, ettei rakentamisella tukittaisi vaihtoehtoja tulevaisuudelta. Pitkän aikavälin kysymyksissä on syytä pitää jäitä hatussa ja selvittää asioita kunnolla. On varottava, ettei anneta sitä väärää mielikuvaa, että jo huomenna ollaan rakentamassa, hän huomauttaa. Vuonna 2007 käynnistetyssä oikorataselvityksessä tutkitaan, onko mahdollista ja järkevää rakentaa tavaraliikenteelle uusi ratayhteys Tampereen länsipuolelle ja ohittaa se pullonkaula, jonka kaupungin keskusta ja nykyinen järjestelyratapiha aiheuttavat pääradan kuljetuskapasiteetille. On Logistiikkakeskus houkuttelee uusia toimijoita Suomessa tavaravirtojen kuljetuskustannukset ovat Kalmar Industries Oy Ab:n toimitusjohtajan Raimo Ylivakerin mukaan selvästi kilpailijamaita suuremmat. Kaikki keinot logistiikan tehostamiseksi onkin hyödynnettävä. Yksi tapa on kerätä ja jakaa tavaravirtoja logistiikka- ja jakelukeskusten avulla. Näitä lieneekin jo useita kymmeniä Tampereella ja sen lähiympäristössä, mutta pienempiä ja yksittäisiä, ripoteltuna eri puolille aluetta. Laajempi yhtenäinen logistiikkakeskus tuo tehokkuutta varsinkin, jos on hyvät yhteydet maantie- ja rautatieverkkoon. Tällainen keskus ei palvelisi ainoastaan Pirkanmaan tarpeita, vaan sillä olisi tärkeä rooli myös valtakunnallisesti, hän sanoo. Toimiva logistiikkakeskus houkuttelee hänen mielestään alueelle uusiakin toimijoita ja luo siten uusia työpaikkoja. Logistiikkakeskuksen lähelle uskoisi syntyvän myös sitä hyödyntävää teollista tai muunlaista toimintaa. Kannattaisi ainakin varata alueita sitä varten, koska Pirkanmaalla alkaa olla pulaa työpaikkatonteista. 14 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi
Tampereen kauppakamari > edistää Pirkanmaan asemaa Suomen logistisena keskuksena > seuraa aktiivisesti liikennepoliittisen selonteon valmistumista > vaatii Tampereen Rantaväylän tunnelin sekä valtatie 3:n sisällyttämistä valtakunnallisesti rahoitettaviin hankkeisiin > tekee aktiivista yhteistyötä muiden kauppakamarien kanssa liikennehankkeissa > vaatii valtakunnallisesti väyläinvestointien ja kunnossapidon tason nostoa sekä paikallisten budjettien korotusta ja rahoituksen pitkäjänteisyyttä Vuorian työryhmän mallin mukaisesti > edellyttää suunniteltujen pysäköintiratkaisujen toteuttamista sekä henkilöauto- ja joukko liikenteen kehittämistä keskustan elinvoimaisuuden turvaamiseksi > esittää Riihimäen kolmioraiteen rakentamista ja junayhteyden avaamista Tampereelta Pietariin > esittää Ratahallintokeskukselle korjaus kehotuksen Tampereen rautatieaseman katosten saattamisesta edustavaan kuntoon > tukee Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskushanketta ja auttaa omalta osaltaan hankkeen selvityksiä ja valmistelua Pirkanmaa säilyy kasvukeskuksena vastaisuudessakin, maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstilan muistuttaa. Nykyistä toimivampi liikenneverkko ja eri kulkumuotojen aiempaa tehokkaampi liittäminen toisiinsa nostaisivat maakunnan merkitystä entisestään. myös perusteltua selvittää, paljonko se maksaa ja mitkä ovat sen vaikutukset. Päärata Helsingistä Rovaniemelle on teollisen Suomen kuljetusten pääreitti ja Helsinki-Tampere-väli Suomen merkittävin kasvukäytävä. Sekä matkustajien että tavaroiden kuljetusedellytykset pääradalla täytyy varmistaa, Pekka Harstila sanoo. Rataverkon kapasiteettia ei pystytä Tampereen keskustassa lisäämään, sillä uusille raiteille ei yksinkertaisesti ole tilaa. Uusia ratkaisuja joudutaan tulevaisuudessa väkisinkin tekemään, mikäli tavarakuljetusten määrää rautateillä halutaan EU:n liikennepoliittisten linjauksien mukaisesti kasvattaa. Sujuvuus tuo elinvoimaa Harstila toteaa, että alustavien selvitysten mukaan oikoradan linjaukselle Lempäälästä Ylöjärvelle voisi olla 2-3 vaihtoehtoista reittiä. Pyhäjärven yli uusi rata menisi Rajasalmesta. Tulevaisuuden liikennekokonaisuuteen linkittyvät raideliikenteen lisäksi myös tie- ja lentoliikenne. Yksi oikoradan linjausvaihtoehto kulkee Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheltä. Valtatie 3:n oikaisu, niin sanottu Puskiaisten oikaisu, Lempäälästä Pirkkalaan on jo maakuntakaavassa varauksena ja se otetaan huomioon myös uusissa suunnitelmissa. Liikennemuotojen tehokkaalla kytkemisellä vahvistetaan Harstilan mukaan logistista tehokkuutta sekä luodaan edellytyksiä Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan elinkeinoelämän elinvoimaisuudelle ja samalla vahvistetaan laajalti koko teollisen Suomen kilpailukykyä. Rata-asioita suunnitellaan pitkällä tähtäyksellä. Nykyisen järjestelyratapihan laitteisiin on investoitu viime vuosien aikana, joten kestää aikansa ennen kuin ratapihan siirto on taloudellisesti järkevää. Logistiikkakeskuksen voisi toteuttaa yksinäänkin, mutta toimivan ja eri liikennemuodot sisältävän kokonaisuuden osana sen myönteiset vaikutukset korostuisivat. Tiehankkeiden puolella on Tampereen rantaväylän tunnelista nähtävissä maakuntakaavoitusjohtajan mukaan positiivisia merkkejä. Hän pitää hyvänä sitä, että läntisen Tampereen tieverkon ruuhkat helpottuvat ja kaupungin keskustaa voidaan laajentaa Näsijärven rantaan. Selvitykset valmiiksi keväällä Pekka Harstila arvioi, että jotkin suunnittelun alla olevista hankkeista näkevät päivänvalon nopeammin ja toiset etenevät hitaammin. Hän ei ota kantaa siihen, mitä tapahtuisi, jos hankkeet tyrmättäisiin. Pirkanmaan väestömäärä on kasvanut 2000-luvun aikana lähes 30 000 asukkaalla, joten sen tulisi näkyä myös valtakunnan tason investoinneissa. Kasvulukujen ja liikennemäärien luulisi antavan pontta investoinneille. Myös koko maan tampereen kauppakamarilehti 15
Ihmisille ja yrityksille kun kehityksen kannalta on hyvä asia, että Pirkanmaalla luodaan edellytyksiä työpaikoille ja hyvälle asumiselle ja että mahdollistetaan tehokas työvoiman liikkuvuus ja työssäkäyntimahdollisuudet laajemminkin. Jos jonnekin pitää investoida, niin kehittyville alueille, kuten Pirkanmaalle. Liikennekysymyksiä koskevat selvitykset valmistuvat kevään aikana. Sen jälkeen on aika tehdä johtopäätöksiä ja harkita mahdollisia täydentäviä selvityksiä. Tarvittaessa käynnistetään maakuntakaavoitus, jossa osoitetaan pitkän aikavälin yhteystarpeet ja aluevaraukset. Maakuntakaavasta ne välittyvät kuntien yleiskaavoihin ja muihin suunnitelmiin. Pirkanmaan kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja pitää puolensa. Hyvä esimerkki on Lahden oikorata, joka on avannut aivan uuden kasvukäytävän Helsingistä Lahden suuntaan. Se kuvaa hyvin sitä, kuinka tärkeitä investoinnit tie- ja rataverkkoon ovat kehityksen kannalta. Ennusteiden mukaan Pirkanmaa säilyy kasvukeskuksena vastaisuudessakin. Maakunnan merkitystä nostaisi entistä toimivampi liikenneverkko ja eri kulkumuotojen aiempaa tehokkaampi liittäminen toisiinsa. Harstila katsoo, että perusasiat Pirkanmaalla ovat kunnossa: alueella on erinomaiset edellytykset niin työnteolle kuin asumiselle - ja osaamistakin löytyy.l teksti leila tanskanen kuva martti tammisto Pirkanmaan tie- ja raideliikenteen kehittämisen tärkeyttä pitää Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajan Tommi Rasilan mukaan puntaroida monella mittarilla. Hän näkee asiassa maakunnallisen ja kansallisen ulottuvuuden sekä lisäksi talouden ja ihmisten tarpeet. Mikäli kaavaillut hankkeet jäävät suunnitelmien asteelle, siitä kärsivät hänestä eniten ihmiset, mutta yritysten kilpailukykykin on vaarassa. Ihmiset tarvitsevat hyvät liikenneyhteydet ja paikallinen teollisuus kunnolliset reitit tavaralle ja rahdille, samoin tietysti työntekijöilleen. Ihmiset liikkuvat nykyään paljon enemmän kuin ennen: on normaalia käydä junalla töissä Helsingissä tai ajaa sata kilometriä toiselle puolen maakuntaa töihin. Liikennesuorite on kasvanut räjähdysmäisesti, hän sanoo. Maakunnallisen näkökulman ohella on oleellista ottaa huomioon kansallinen todellisuus: Pirkanmaa on Suomen keskellä ja eittämättä liikenteen solmukohta. Sieltä lähtee junaja tieyhteyksiä muualle maahan, Tampere on suurin järjestelyratapiha Kouvolan ohella ja VR:n kaukoliikenteen vilkkain risteysasema. Maakunnassa on myös Tampere-Pirkkalan kenttä, jota Rasila välillä nimittää Helsinki kakkoseksi. Pirkanmaan seutukunta palvelee muidenkin suomalaisten tarpeita. Esimerkiksi lentokentälle tullaan paljon muualta, koska meillä on hyvät yhteydet Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan kautta maailmalle. Osoituksena laajemmasta hyödystä on se, että kun aikanaan teimme kirjelmän läntisen kehätien saamisesta, mukaan tuli kauppakamareita ja yrittäjäjärjestöjä Länsi-Suomesta ja Pohjanmaalta. Ydinkeskusta tiiviiksi Tampereen kauppakamarilla on liikennejärjestelyissä sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin tavoitteita, joita riittää 20 vuodeksi. Tommi Rasila uskoo, että tuolloin Pirkanmaalla on ensinnäkin Rantaväylän tunneli, läntinen ohitusraide ja kiskot lentokentälle. Lisäksi logistiikkakeskus on Pirkkalassa tai Lempäälässä, ratapiha on siirretty, Lempäälästä vie oikotie kentälle palvelemaan etelän suunnasta tulevia matkustajia, kakkoskehä on rakennettu ja 3-, 9-, ja 12-tiet ovat hyvää tasoa. 16 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi
Nouseeko tähän tulevaisuudessa uusi kansainväliset mitat täyttävä monitoimihalli, uusi kauppakeskus vai asuinalue? Viinikan ratapihan siirtäminen Pirkkalan ja Lempäälän väliselle metsäalueelle vapauttaisi keskeisellä paikalla olevan alueen uuteen käyttöön. non kulkureitit Toivotut liikenneratkaisut edistävät myös kestävää kehitystä: rantaväylän rakentaminen ja ratapihan siirto mahdollistavat tiiviimmän ydinkeskustan ja toisaalta läntinen ohitusrata hyvin toimivan lähiliikenteen junaverkoston. Silloin saamme tavarajunat pois kannakselta ja paikallisjunia Tampereen ja Ylöjärven välille. Tätä kehitystä tukee vielä Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen, joka mahdollistaa sujuvat henkilö- ja tavarajunayhteydet itään aina Venäjälle asti. Useita lyhyen tähtäyksen hankkeita ryhdytään jo nyt valmistelemaan. Kolmostietä pitää laittaa kuntoon erityisesti Hämeenkyrön kohdalla, tunnelista ja parkkiluolista on saatava aikaan ratkaisu ja 9-tietä parannettava. Näissä kohteissa on tolkku ja niistä on valmiit suunnitelmat. Tommi Rasilan mukaan on väärä käsitys, että kauppakamari ajaisi vain yksityisautoilua. Sen kasvua täytyy pystyä hallitsemaan. Joukkoliikennettä tarvitaan ja puolletaan, koska ruuhkien myötä Tampereelta häviävät hänen mielestään pienen kaupungin edut. ta eivät toteudu, se tietää Rasilan mukaan Pirkanmaan kasvun hidastumista ja iskee kiilaa kilpailukykyyn. Yritykset saattavat tulkita sen niin, että vievät työpaikkansa muualle. Tosin Pirkanmaan talous on Rasilan mukaan viriili ja kehitystä tapahtuu koko ajan: jos yksi firma tai työpaikka lakkaa, kaksi tulee tilalle. Meidän täytyy pitää huolta kilpailukyvystämme myös liikenneinvestoinneilla, että alue on kansallisesti ja kansainvälisesti houkutteleva. Oleellista on, että meillä on hyvät suunnitelmat, joiden varassa viemme asioita eteenpäin. Niitä muutetaan sitten, kun tulee muutoksia. Tällä hetkellä suunnitelmat ovat hyvät ja perustellut. Tommi Rasila karsastaa isojen infrastruktuurihankkeiden mieltämistä pelkkinä kuluina. Niille pitäisi sallia uusia rahoitusmuotoja, kuten elinkaarimallin käyttö. Rahoitustaakka olisi pois valtiolta ja sen rahoja voitaisiin kohdistaa enemmän paikalliseen tienpitoon, Tiehallinnon päätettävissä oleva määräraha kun kutistuu vuosi vuodelta. Esimerkiksi rantaväylän tunnelin rahoituksesta huolehtii rahoituskonsortio. l Uudenlaista rahoitusta Jos jokin tai jotkin näistä liikenteen kohentamishankkeis- tampereen kauppakamarilehti 17
Finpro tehosti aluetoimintaansa teksti ja kuva päivi eskelinen Pirkanmaalaisella metalliteollisuudella menee nyt lujaa. Tilauskirjat ovat täynnä, ja kaikki nuolet osoittavat kaakkoon. Finpron toiminnoista Pirkanmaalla ja Satakunnassa vastaava johtava konsultti Seppo Kaikkonen kehottaa yrityksiä kuitenkin miettimään, mihin hyvä tilanne perustuu. Onko kyse yritysten sisäisestä vahvuudesta vai onko tilanne seurausta pelkästään ulkoisista tekijöistä? En maalaa mörköjä enkä viljele pessimismiä, mutta jos yritykset eivät vahvista itseään strategisesti, laskusuhdanteessa voi tulla kylmää kyytiä. Eri puolilla maailmaa sijaitsevista vientikeskuksistaan tunnettu Finpro on puolentoista viime vuoden aikana tehostanut toimintaansa kotimaassa. Se on perustanut koko Suomen kattavan alueverkoston, jonka käytössä on Finpron koko osaaminen, muun muassa 25 konsulttia Suomessa ja yli 200 hengen vahvuinen organisaatio ulkomailla. Ideana on, että asetun yritysjohdon tai yrittäjän kanssa samalla puolen pöytää miettimään yrityksen strategiaa. Tehtäväni on tukea ja sparrata yritystä sen kehittäessä liiketoimintaansa ydinprosessiensa pohjalta. Käytännössähän tämä tarkoittaa nykyisin myös kansainvälistymistä. Tällaiset kartoitukset ovat yrityksille maksuttomia, Kaikkonen kertoo. Tampereella Seppo Kaikkosen lisäksi toimii asiakasneuvoja Raija Toivonen, jolta saa tietoa Finpron toiminnasta ja palveluista, markkinatietoa sekä vientineuvontaa. Vientikeskukset etabloitumisen tukena Kaikkonen painottaa, että yritys päättää itse strategisista ratkaisuistaan. Konsultin tehtävänä on löytää parhaat voimat, joilla yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä avitetaan ja niihin liittyviä riskejä pienennetään. Käytettävissä ovat myös Finpron partnerikonsultit. He ovat yritysten liiketoimintaa hyvin tuntevia, kansainvälisyyden osana toimintaa ymmärtäviä asiantuntijoita. Finpron vientikeskukset ovat prosessissa tärkeässä asemassa. Niissä on asiantuntemusta ulkomaisista markkinoista ja niitä voidaan hyödyntää vienti- ja tuontikanavien rakentamisessa. Vientikeskukset tuottavat lisäksi yrityksen tarpeisiin perustuvia selvityksiä. Jos tavoitteena on esimerkiksi etabloituminen Puolaan, tilannetta ruvetaan purkamaan systemaattisesti. Aluksi on selvitettävä, onko investoinnin pääasiallinen ajuri alhaiset kustannukset vai läheisyys päämarkkinoille, käytetäänkö alihankintaa, sopimusvalmistusta vai perustetaanko yhteisyritys. Vasta sen jälkeen on liiketoimintaympäristötutkimuksen vuoro. Palvelua yhdeltä luukulta Finpro toimii läheisessä yhteistyössä myös TE-keskusten, Tekesin ja Finnveran kanssa. Kvartetin konkreettisista yhteistyömuodoista Kaikkonen mainitsee yrityksille tarjottavan kasvuyrityspalvelun. Palvelussa yrityksen tavoitteiden pohjalta hahmotetaan ensin keskeiset haasteet ja kehittämiskohteet. Vaihdamme yrityksen luvalla tietoja keskenämme ja katsomme, mistä löytyy sopiva rahoitus strategian toteuttamiseen. Yrittäjän ei itse tarvitse hallita rahoitus- ja tukiviidakkoa, vaan hän saa koko paletin yhdeltä luukulta. Kaikkonen vertaa Finprota pelinrakentajaan, joka kokoaa yhteen yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä edistävät toimijat. Kun välillä kilautetaan kaverille ja testataan suunnitelmaa markkinoilla, varmistetaan, ettei yrityksen strategisesta suunnitelmasta ei tule yksinäistä saareketta, hän sanoo.l Seppo Kaikkosella on Finpron muiden aluekonsulttien tapaan vankka liikkeenjohdon tausta. Hän on toiminut pitkään valmistavassa teollisuudessa, muun muassa Helkama- Forste Oy:n toimitusjohtajana, sekä yrittäjänä. Finpro suomalaisten yritysten perustama ja omistama yhdistys jäseninä 560 yritystä, sekä muun muassa EK ja Suomen Yrittäjät 7 aluekonttoria Suomessa 50 vientikeskusta 40 eri maassa toimintaa rahoittavat yritykset sekä työ- ja elinkeinoministeriö 18 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi
Kaupunkiverkkototeutuksena langaton Tampere on toiminnoiltaan ja tietoturvallisuudeltaan huipputasoa maailmassa. Se tuo internetin vaikka puiston penkille ja tarjoaa myös erinomaisen alustan uusien sisältöpalvelujen kehittäjille, sanoo projektipäällikkö Kari Vääränen. Liikkuvan työn langaton tukiverkko Internet-yhteisö voi olla muutakin kuin viihtymisverkosto. Langaton Tampere rakentaa tukiverkkoa liikkuvalle työlle. teksti marketta tammisto kuva päivi eskelinen Langaton Tampere on seudulle tyypillinen laajapohjainen yhteishanke, jossa kunnat, korkeakoulut, operaattorit, yritykset ja yksityiset ihmiset yhdessä rakentavat langatonta, hyvin suojattua pääsyä internetiin WLANverkon kautta. Yhteisöksi yksittäisten WLAN-tukiasemien verkon tekee se, että jäsenet antavat oman langattoman laajakaistansa muiden jäsenten käyttöön ja saavat vastavuoroisesti käyttää toisten yhteyksiä. Kaupunkiseutuverkko on hyvä ratkaisu mille tahansa yritykselle, joka tarvitsee liikkuvalle henkilöstölleen helppokäyttöisen ja tehokkaasti suojatun reitin esimerkiksi yrityksen tietojärjestelmiin. Vierailleen yritys voi antaa määräaikaiset vierailijatunnukset, projektipäällikkö Kari Vääränen kertoo. Toinen yritysryhmä ovat esimerkiksi kahvilat, lääkäriasemat, autokorjaamot ja vastaavat, joiden tiloissa aikaansa viettäville asiakkaille internetyhteys omalta päätelaitteelta on lisäpalvelu. Langaton Tampere avautui käyttäjille viime syksynä, ja helmikuussa sillä oli noin 500 tukiasemaa, pääosin Tampereella. Yritysjäseniä on kolmisenkymmentä. Tavoitteena on noin 3000 tukiasemaa ja noin 300 jäsenyritystä vuoden loppuun mennessä. Yksityishenkilöille jäsenyys on ilmainen, yrityksille maksullinen. Pieni yritys maksaa jäsenyydestä vuodessa noin 400 euroa, 25-250 hengen yritys reilun tuhat euroa. Julkiselta sektorilta mukana on oppilaitoksia ja kuntia. Tampereen kaupungin lisäksi yhteisön jäseniä ovat Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti ja Hämeenkyrö, jotka liittyivät mukaan vuoden vaihteessa. Menestyksen generaattori? Langatonta Tamperetta on alusta alkaen rakennettu avoimeksi verkkoyhteisöksi, jossa vallitsee vapaa kilpailu palvelujen tarjoajien kesken. Tekninen ratkaisu noudattaa verkkostandardeja, joten tukiaseman tekninen toteutus ei ole sidottu tiettyihin WLAN-laitteisiin tai yrityksiin. Mikä yritys tahansa saa tulla tarjoamaan palveluitaan yhteisön jäsenille. Kaupunkiverkon keskeisenä hyötynä yrityksille Kari Vääränen näkee liikkuvan työn helpottumisen ja mahdollisuuden käyttää työaikaa tehokkaammin. Koko seudun kannalta tärkeintä on kuitenkin se, mitä verkkoyhteisö voi antaa tulevaisuudelle. Oman seudun verkkoyhteisö on hyvä paikka testata uusien palveluiden toimivuutta ja vetovoimaa laajempia markkinoita ajatellen. Uskon, että täältä löytyy taitoa kehittää menestystuotteita kansainvälisillekin markkinoille. Toistaiseksi yhteisön jäsenille tarjotut palvelut painottuvat tekniikkaan. Odotan kovasti, että sisältöpalvelujen tuottajat tulevat tosissaan peliin mukaan. Langaton Tampere kuuluu Luova Tampere -ohjelmaan ja sen toteuttaa Technopolis Ventures Professia Oy. l tampereen kauppakamarilehti 19
Keskeinen joukko suomalaisia metallituote- ja koneenrakennusalan huippuyrityksiä toimii Tampereen seudulla. Useat yrityksistä ovat alansa globaaleja teknologia- ja markkinajohtajia, esimerkiksi Kalmar Industries Oy kontinkäsittelylaitteissa. Kansallinen metallituotteiden ja koneenrakennuksen strategisen huippuosaamisen keskittymä MeKo-SHOK aloittaa huhtikuussa. Keskittymän osakkaiksi ovat menossa parikymmentä alan keskeistä yritystä ja tutkimuslaitosta. Joukossa ovat myös useat Tampereen seudun toimijat, esimerkiksi Cargotec Oyj, Metso Oyj, Sandvik Mining and Construction Oy, liikkuvien työkoneiden valmistajien valtakunnallinen yhteistyöfoorumi FIMA, Teknologiakeskus Hermia ja tutkimuspuolelta Tampereen teknillinen yliopisto sekä VTT. Teollisuus ottaa ohjat ja keskittää koneenrakennuksen tutkimusrahat strategisille aloille teksti aila välikoski kuva kalmar industries oy MeKo-SHOKissa resurssien strateginen ohjaus vaihtuu valtiolta teollisuudelle. Tähän asti valtio on ohjannut tutkimus- ja kehitystyötä pitkälti Tekesin teknologiaohjelmilla. SHOKissa valtio päättää edelleen isoista linjoista eli myöntää rahat teollisuuden linjaamille tutkimusohjelmille. Teollisuus kuitenkin itse päättää projekteista ohjelman sisällä, eli kanavoi yksityistä ja julkista Tekesin sekä Suomen Akatemian rahoitusta hankkeille. MeKo- SHOKin vuotuinen tutkimusvolyymi on arvioitu noin 55 miljoonaksi euroksi. SHOKkia valmisteltaessa koneenrakennuksen huippuosaamisesta on nostettu esiin kärjet, jotka keskeisimmin vaikuttavat yritysten ja koko alan tulevaisuuden kilpailukykyyn. Näistä sisältölinjauksista on syntynyt tutkimusagenda, joka ohjaa SHOKin tutkimusohjelmia. Tutkimusagendan osaamisalueet ovat palveluliiketoiminta, käyttäjäkokemus, globaalit verkostot, älykkäät ratkaisut ja läpimurtomateriaalit. Älykkäät liikkuvat koneet ovat mukana Tampereen seudun metalli- ja koneenrakennusalan toimijat, yritykset ja tiede- sekä tutkimusyksiköt ovat olleet tiiviisti mukana MeKo-SHOKin valmistelussa. Liikkuvat työkoneet ovat metallin merkittävin teollisuusryhmä, ja Tampere on Suo- 20 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi