Luokanopettajakoulutus Opetussuunnitelma 2017-2018 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Pääaine Kasvatustiede, perusopinnot Kasvatustiede, aineopinnot 180 op 25 op 40 op Pakollinen sivuaine Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op Muut opinnot OpeArt Valinnainen sivuaine Kieli- ja viestintäopinnot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu Vapaasti valittavat opinnot 6 op 25 op 18 op 2 op 4 op Kasvatustieteen maisterin tutkinto Pääaine Syventävät opinnot Valinnainen sivuaine 120 op 85 op 35 op 1
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Pääaine Kasvatustiede, perusopinnot 180 op 25 op 2330000 Kasvatustiede, perusopinnot (25op) Basic Studies in Education 2330008 Kasvatustiede tieteenä (2op) Education as a Science Opintojakson jälkeen opiskelija osaa paikantaa kasvatustieteet tieteiden kentässä. Opiskelija tunnistaa kasvatustieteen erityispiirteitä. Opiskelija tunnistaa kasvatuksen moniulotteisena ja kompleksisena kokonaisuutena. Opiskelija tietää kasvatustieteen syntyhistorian ja eriytymisen. Kasvatus ja kasvatustiede käsitteinä. Kasvatustieteen tutkimuskohteita ja erilaisia näkökulmia kasvatuksen ilmiökentässä. Luennot 8 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 44 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä luentojen ja kirjallisuuden itsenäinen opiskelu ja tenttiminen (yhdistetty ryhmä- ja yksilötentti). Toteutustavat Luennot, kirjallisuuden opiskelu, tentti Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. 2005 tai uudempi painos. Johdatus kasvatustieteisiin. Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. (sov. osin) Tentissä osoitettu teoreettisen perustan ja käsitteistön hallinta. 2
2230102 Johdatus ihmistieteelliseen tutkimukseen (3op) Introduction to human sciences Opiskelija osaa sijoittaa ihmistieteellisen tutkimuksen tieteiden kenttään on selvillä ihmistieteellisen tutkimusmetodologian monimuotoisuudesta ja sen taustana olevien erilaisten tiedekäsitysten olemassaolosta hallitsee kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen sekä monitapatutkimuksen peruskäsitteet, tyypilliset tutkimuskohteet ja tutkimusprosessien vaiheet (Ihmis)tieteen luonne. Kvantitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Kvalitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Monitapatutkimuksellinen ihmisen lähestyminen. Tutkimuksen virhelähteiden hallinta ja eettiset perusteet. Eräitä spesifejä tutkimusmenetelmällisiä kysymyksiä. Suoritustapa 1 (vain Skope:n Savonlinnan kampuksen opiskelijoille): Luennot (sis. pienryhmissä työskentelyä) 12 t ja omatoiminen työskentely 69 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja temaattisten oppimistehtävien suorittaminen Moodlessa olevan aineiston avulla. Suoritustapa 2 (vain Kapsy:n kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksen sekä ohjauksen koulutuksen opiskelijoille): 2 t luentoja ja omatoiminen työskentely 79 t Moodlessa olevan aineiston ja oppimistehtävien avulla. Kasvatus- tai aikuiskasvatustieteeseen suuntautuvat voivat valita kiinnostustaan tukevia artikkeleita, videoita ja esimerkkitutkimuksia. Soveltuvin osin teokset a) Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne, Paavilainen. Tutkimuksen voimasanat (joko 2011 tai 2013 painos) b) Raatikainen 2004. Ihmistieteet ja filosofia. c)hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001./Uudempi. Tutki ja kirjoita Valikoituja artikkeleja ja www-sivuja, jotka ilmoitettu Moodlessa Oppimistehtävien numeerinen arviointi asteikolla 0 5 3
2310211 P: Oppimisen ja kehityksen perusteet (Teema: Vuorovaikutus) (5op) P: Basics of Learning and Development Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata, selittää ja käyttää kasvatustieteen, pedagogiikan ja erityispedagogiikan käsitteitä. Opiskelija tunnistaa oppijan näkökulman keskeisyyden kasvussa ja oppimisessa. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutuksen keskeisenä prosessina kasvussa ja kasvatuksessa sekä opetuksessa ja oppimisessa. Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida ryhmäilmiöitä, vuorovaikutuksen, ryhmäprosessin ja dynamiikan eri muotoja ja keinoja pedagogisessa toiminnassa. Opiskelija osaa toimia tasavertaisena ryhmän jäsenenä tiedostaen ja analysoiden sekä oman että muiden toimijoiden merkityksen ryhmän toiminnalle pedagogisesta näkökulmasta. Opiskelija osaa keskustella kokonaisvaltaisesti kasvusta ja oppimisesta sekä niiden tukemisesta, kasvatuksesta ja opetuksesta sekä kasvattajuudesta ja opettajuudesta. Opintojaksolla käsitellään käsityksiä yhteiskunnasta, ihmisestä, tiedosta ja toiminnasta kasvatuksessa ja opetuksessa sekä niiden ilmeneminen opetussuunnitelmien perusteissa ja lainsäädännössä. Jaksolla käydään läpi oppimisen, kehityspsykologian, erityispedagogiikan ja vuorovaikutuksen peruskäsitteistöä. Teemoina ovat myös oppijan kohtaaminen ja kuuleminen sekä kehityksen huomioiminen ja tukeminen. Opintojaksolla käsitellään myös vuorovaikutusosaaminen lapsi- ja aikuisryhmien opetuksessa ja oppimisessa sekä ryhmädynamiikan ja ryhmäprosessien käsitteellistämistä. Luento 24 t, pienryhmätyöskentely 14 t, itsenäinen työskentely 97 t, joka sisältää myös opintopiiriopiskelua, ja luento- ja kirjallisuustentti 2 t. Tentitään luentotentin yhteydessä: Nurmi, J-E, Ahonen, T. Lyytinen, H, Lyytinen, P. Pulkkinen, L & Ruoppila, I. 2006 tai uudempi. Ihmisen psykologinen kehitys. Wsoy. (Luvut 1-4, Kehityspsykologinen näkökulma-nuoruus, n. 155 s.) Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. & Soini, T. 2003. Oppiminen ja koulutus. 9. uud. p. Helsinki: WSOY. Luennot ja tenttikirjallisuus. Lisäksi syventävä ja laajentava kaikille 4
yhteinen kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa erikseen (esim. artikkelit ja muu tutkimuskirjallisuus). Opintopiirityöskentelyn oheiskirjallisuus: 1. Rasku -Puttonen, H., Poikkeus, A-M. & Lerkkanen, M-K. 2009. Koulu vuorovaikutuksellisena oppimisyhteisönä. Teoksessa E. Ropo, H. Silfverberg, & T. Soini-Ikonen (toim.). Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat. Ainedidaktinen symposiumi 13.2.2009 Tampereella Tampere: Reports from the Department of Teacher Education in Tampere University A31. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65636/978-951-44-8011-9.pdf 2. Poikkeus A-M, Rasku-Puttonen H, Lerkkanen M-K, Kuorelahti M, Siekkinen M, Kiuru N, Nurmi J-E. 2013 Osallistava koulu syrjäytymisen ehkäisijänä. Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Teoksessa J. Reivinen & L. Vähäkylä (toim.) Gaudeamus 2013; julkaistu yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa (pdf muodossa kurssimoodlesta) Seuraavat artikkelit 3.- 6. teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) 2014, Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus. kirjasta seuraavia artikkeleita. E-kirja on saatavilla Saatavilla JOSKUn kautta https://josku.linneanet.fi/vwebv/holdingsinfo?searchid=1687&reccount=25 &recpointer=0&bibid=1039942 (Myös https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-451-632-7) 3. Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen. L 2014. Positiivisen pedagogiikan jäljillä. 4. Tuominen-Soini, H. 2014. Onko nuorella kaikki hyvin, jos koulussa menee hyvin? 5. Hotulainen, R., Lappalainen, K. & Sointu, E. 2014. Lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen 6. Salmela-Aro. K. 2014. Taitoa ja tahtoa opiskeluinnosta työn imuun? Lisäksi syventävä ja laajentava kaikille yhteinen kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa erikseen (esim. artikkelit ja muu tutkimuskirjallisuus) Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl, opintopiiritehtävä hyv/hyl ja tentti 0-5. Edellytykset Opinto-oikeus opettajaopintoihin. Tämä opintojakso on mahdollista suorittaa myös ennen opinto-oikeutta pedagogisiin opintoihin. (Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastonjohtajan päätös 189/2015) 5
2310212 P: Orientaatio opettajuuteen (2op) P: Orientation to Teaching and Teacher s Work Orientoiva harjoittelu (H1) suoritetaan Orientaario opettajuuteen opintojakson yhteydessä, jolloin opiskelija osaa hyödyntää em. opintojakson sisältöjä H1-harjoittelussa. Opiskelija soveltaa opintojaksolla oppimaansa H1-harjoittelussa, joka suoritetaan tämän opintojakson yhteydessä. Opiskelija tietää opetussuunnitelman opetusta ohjaavana lähtökohtana. Opiskelija tietää tutkivan opettajuuden periaatteet ja osaa arvioida käytännön oppimis- ja opetustilanteita sekä niihin liittyviä ilmiöitä erilaisissa oppimis- ja opiskeluympäristöissä peilaten niitä teoriaan. Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata vuorovaikutuksen eri muotoja ja keinoja pedagogisessa toiminnassa. Opintojakson teemoina ovat opetussuunnitelma ja sen tasot opetuksen perustana sekä tutkivan opettajan pedagoginen ja didaktinen ajattelu yksilön ja ryhmän tasolla tapahtuvassa opiskelu-opetus-oppimis-prosessissa. Jaksolla käsitellään oppilaiden oppimisedellytysten havainnointia ja tulkintaa sekä niiden merkitystä tutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksolla käsitellään myös vuorovaikutusta yhteisöllisyyden ja moniammatillisuuden lähtökohtana. Ammatillista kasvua tukeva portfoliotyöskentely alkaa. Luennot 14 t, pienryhmäopetus 8 t, itsenäinen työskentely 32 t ja opintotehtävät osana ammatillisen kasvun portfoliota. Oheismateriaalina käytetään ajankohtaista kirjallisuutta erikseen sopien sekä valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita. Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl ja opintotehtävät osana ammatillisen kasvun portfoliota hyv/hyl. Edellytykset Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op, jonka voi suorittaa myös samanaikaisesti harjoittelun kanssa. Opintojakso suoritetaan Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op -opintojakson yhteydessä. 6
2310213 P: Orientoiva harjoittelu (H1) (3op) P: Orientative practice Suoritettuaan harjoittelun opiskelija osaa kuvata opettajan työtehtäviä ja koulua oppimisympäristönä. Opiskelija tunnistaa eri ikäkauden oppilaiden kasvuun ja kehittymiseen liittyviä piirteitä sekä osaa kuvata ja jäsentää opetus-opiskelu-oppimisprosessia vuorovaikutteisen pedagogiikan näkökulmasta. Opiskelija osaa pohtia reflektiivisesti oppimista ja opettamista koskevia asenteitaan, ennakkokäsityksiään sekä osaa liittää pohdintansa teoreettisiin näkökulmiin ja oman pedagogisen käyttöteoriansa kehittämiseen. Opiskelija tutustuu opettajan työn kokonaiskuvaan ja kouluun turvallisena toimintaympäristönä. Opiskelija tutustuu oppimistilanteiden vuorovaikutussuhteisiin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa tiimityönä oppimistilanteita. Opiskelija observoi systemaattisesti erilaisten oppilasryhmien oppitunteja. Opiskelija tutustuu tieto- ja viestintäteknologian käyttöön kouluympäristössä. Opiskelija tutustuu kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja sen käytänteisiin. Opiskelija kirjaa oppimiskokemuksensa ammatillisen kasvun portfolioon. Harjoittelun laajuus on 3 opintopistettä. Harjoittelusuoritukseen kuuluu oppituntien systemaattista observointia, seurantatehtäviä, oppimistilanteiden suunnittelua ja toteuttamista, ryhmäohjausta, koulun toimintaan osallistumista, harjoittelun aloitus- ja päätösseminaari sekä oman oppimisen pohtimista ja arviointia (portfoliotyöskentely). Kontaktiopetusta 42 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 39 tuntia. Toteutustavat Harjoittelu suoritetaan opintojakson Opettajuuteen orientoituminen (2 op) yhteydessä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa Harjoittelusuunnitelma Esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa Harjoittelusuunnitelma Aktiivinen osallistuminen ohjaustilaisuuksiin ja koulun toimintaan, oppimistilanteiden hyvä suunnittelu ja toteuttaminen sekä 7
harjoittelusuunnitelmassa ilmaistut arviointikriteerit Harjoittelusuunnitelmahttp://www.uef.fi/documents/1982893/2150178/OH_ +suunnitelma.docx/d6f88050-eaf7-4b06-9900-ecbc0ee89d85 Harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty. Edellytykset Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Samanaikainen opintojakso Orientaatio opettajuuteen -opintojakson kanssa. Opiskelijan tulee esittää lasten ja nuorten kanssa toimivilta edellytettävä rikostaustaote normaalikoulun johtavalle rehtorille ennen harjoittelun alkamista http://hae.uef.fi/opiskelijaksi-ottamisen-rajoitukset-sorahttp://www2.uef.fi/documents/10437/118869/ohje+opiskelijoiden+rikostau staotteista+2014/128b67c4-0ffd-4b3e-ae1d-c2d04527c6b8 2330009 Kasvatushistoria ja -filosofia (5op) History and Philosophy of Education Opiskelija osaa kuvata kasvatushistorian ja kasvatusfilosofian peruskäsitteet ja keskeiset lähtökohdat. Opiskelija kykenee vertailemaan kasvatusfilosofisiin peruskysymyksiin eri aikoina annettuja vastauksia. Opiskelija osaa analysoida menneisyyden kasvatusaatteiden, kasvatus- ja koulutusjärjestelmien ja yhteiskunnan välisiä suhteita eri aikoina sekä niiden merkitystä nykyaikaan ja tulevaisuudessa. Opiskelija alkaa pohdiskella oman kehittyvän kasvatusajattelunsa historiallisia ja filosofisia perusteita. Kasvatushistoria ja kasvatusfilosofia kasvatustieteen tutkimusaloina. Kasvatuksen historian tärkeimmät henkilöt ja heidän kasvatusfilosofiansa 1600-luvulta nykyaikaan. Luennot 20 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 59 t. Suoritustapoina opetukseen osallistuminen sekä omatoimisena opiskeluna luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen sekä oppimispäiväkirjan tai klassikkoesseen kirjoittaminen. Tenttikirjallisuus: 8
Huhmarniemi, S. & Skinnari, S. & Tähtinen, J. & Anttonen, S. (toim.) 2001. Platonista transmodernismiin. (soveltuvin osin) Tähtinen, J. & Skinnari, S. (toim.) 2007. Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa. (soveltuvin osin). Oheiskirjallisuus: Anttila, A-H. & Suoranta, A. (toim.) Ammattia oppimassa. Työväen historian ja perinteen tutkimusseura. 2001. Iisalo, T. Kouluopetuksen vaiheita. Katedraalikouluista nykyisiin kouluihin. Otava. 1989 tai uudempi Fröbel, F. 2012 (1826) Ihmisten kasvatus (Die Menschenerziehung) Kääntänyt ja toimittanut Aili Helenius. Helsinki: Kirja kerrallaan. Tentissä osoitettu opintojakson tavoitteiden riittävä saavuttaminen. 2330011 Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus (5op) Society, Culture, Education Opiskelija osaa selittää kasvatuksen sosiologiset peruskäsitteet, tietää mitä tavoitteita ja tehtäviä kasvatussosiologialla tieteenalana on. Opiskelija osaa tarkastella kasvatuksen ja koulutuksen ehtoja ja vuorovaikusta globalisaation ja muuttuvan oppimisyhteiskunnan rakennetekijöiden kontekstissa. Opiskelija osaa tarkastella yhteiskunnallisia kysymyksiä ja tehtäviä suomalaisesta ja yleismaailmallisesta näkökulmasta sekä ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen olemusta ikäryhmiin, sukupuoleen, ryhmiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan sosiaalistumisen kannalta. Opiskelija ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen merkityksen osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuureja sekä kasvatus- ja koulutusjärjestelmän peruspiirteet. Opiskelija tietää, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet yksilön asemalle sekä kasvatukselle ja koulutusinstituutiolle sekä tuntee yhteiskunnan tämänhetkiset muutostrendit. Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää taiteen ja kulttuurin kulttuuri- ja hyvinvointipoliittisia ulottuvuuksia. Opiskelijalle avautuu käsitys taiteen ja 9
kulttuurintutkimuksen menetelmistä ja taiteesta yhtenä kasvatuksen kielenä ja hän osaa soveltaa taidetta ja kulttuurisia käytänteitä ilon ja hyvinvoinnin tuottajana sekä henkisen kehityksen edistäjänä. Kasvatussosiologia ja kulttuurintutkimus tieteenalana. Peruskäsitteet ja teoreettiset näkökulmat. Lasten ja nuorten sosialisaatio. Identiteettien rakentuminen ja elämänkulku myöhäismodernilla kaudella. Globalisaatio, koulutuspolitiikka, oppimisyhteiskunta, koulu ja opettajuus sekä mediakulttuuri ja taide kasvatussosiologisesta näkökulmasta. Opintojaksolla tutustutaan kasvatuksen ja koulutuksen peruskysymyksiin ja -rakenteisiin niiden yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä ja tarkastellaan sitä, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet kasvatuksen muodoille ja koulutusinstituutiolle. Kurssin tavoitteena on avata taiteen, kulttuurien ja yhteiskunnan välisiä valtasuhteita kasvatuksen kentillä. Kulttuurilla ja kulttuurisilla merkityksillä sekä käytänteillä on keskeinen asema yhteiskuntaa ja hyvinvointia rakennettaessa modernissa globalisoituvassa maailmassa. Opintojaksolla tarkastellaan ihmisen luomaa maailmaa ihmistä määrittävinä kulttuureina, mutta myös ihmisen luomina kulttuurisina käytänteinä. Opintojaksolla pohditaan myös monikulttuurisuutta, kulttuurienvälisyyttä sekä alakulttuureita. Kurssilla paneudutaan myös kriittisesti taiteen ja kulttuurin merkityksiin yhteydessä yhteiskunnallisiin ja historiallisiin konteksteihinsa sekä taiteen välinearvoon ja sen itseisarvoon sekä leikillisyyden kontekstiin. Luennot yhteensä 8 t (sosiologia 4 t ja kulttuuri ja yhteiskunta 4 t) Kirjallisuuden tenttiminen yleisenä tenttipäivänä yhtenä kokonaisuutena. Luennoista voidaan esittää kysymyksiä kirjallisuustentin yhteydessä. Itsenäinen työskentely 127 t. Tenttikirjallisuus: Kaikki opiskelijat suorittavat yhteensä kolme teosta seuraavasti: Pakolliset kaksi seuraavaa teosta: 1) Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (toim.) 2010. Kasvatussosiologia (3.-4. painos), tentaattori Laura Hirsto. 10
2a) Julkunen, R. 2010. Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit, tentaattori Laura Hirsto tai 2b) Sennett, R., Uuden kapitalismin kulttuuri. Vastapaino 2007, tentaattori Laura Hirsto. Lisäksi tentitään yksi seuraavista, tentaattori Antti Juvonen: Sava, I. 2007: Katsomme Näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. PS-kustannus Parsons, M. 1987. How We Understand Art Elliott, D.J. 1995. Music Matters. A New Philosophy of Music Education Shusterman, R. 2004. Taide ja estetiikka - Pragmatistinen filosofia ja estetiikka Ruismäki, H. & Juvonen A. 2011. Searching for a better life trough arts and skills Kasvatustiede, aineopinnot 40 op 2330100 Kasvatustiede, aineopinnot (40 op) Education, Intermediate Studies 2220113 P: Oppiminen ja pedagoginen tuki (5op) P: Learning and Pedagogical Support Opiskelija osaa selittää oppimisteorioiden merkityksen tiedonmuodostuksen kannalta sekä osaa arvioida tietoteoreettisen ja oppimisteorioiden viitekehyksen merkitystä opetusmenetelmien valinnassa. Lisäksi opiskelija osaa selittää pedagogisen tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten opetusmenetelmien soveltamismahdollisuudet tuen eri tasoilla. Opiskelija tunnistaa ja arvioi oppivan yhteisön ideaa ja käytäntöjä. Opintojakso sisältää oppivan yhteisön käsitteellistämistä, käytäntöä ja tutkimusta, keskeiset tieto- ja oppimisteoriat, kolmiportaisen tuen mallin sekä tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten pedagogisten 11
ratkaisujen soveltamismahdollisuudet tukitoimien suunnittelussa. 2220113a tentti (sähköinen, 2 t), tenttiin valmistautuminen 52 t; 2220113b verkkotyöskentely ja oppimistehtävä 81 t. Toteutustavat Hyväksytty tentin suorittaminen (2220113a) on edellytyksenä verkkotyöskentelyyn (2220113b) osallistumiselle. Tentittävä kirjallisuus Ikonen, O. & Krogerus, A. (toim.) 2009. Ainutkertainen oppija. Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen. Tynjälä P. 2004. Oppiminen tiedon rakentamisena. Kirjayhtymä. Verkkotyöskentelyn ja oppimistehtävän lähdemateriaali: Mitchell, D. 2014. What really works in special and inclusive education. Using evidence-based teaching strategies. Routledge. Kokoteksti EBSCO e-book-palvelu. Lisäksi sisältöön sopivia artikkeleita. Tentti hyv-hyl; aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn hyv-hyl, oppimistehtävä 0-5. 2310214 P: Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet (3op) P: Foundations of Communal Learning Processes Opiskelija soveltaa opintojaksolla oppimaansa H2-harjoittelussa, joka suoritetaan tämän opintojakson yhteydessä. Opiskelija osaa soveltaa ryhmän ohjaamisen taitoja ryhmän toiminnan suuntaamiseen sekä vahvistamaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä oppijoiden osallisuutta ryhmässä. Opiskelija osaa suunnitella ja ottaa käytäntöön yhteisöllisen ja tutkivan oppimisen ja toimimisen sekä opetusteknologian ja hyvien käytänteiden mahdollisuuksia eri oppiaineissa. Opiskelija osaa arvioida moniammatillisia toimintaympäristöjä sekä erilaisia oppimisympäristöjä. 12
Opiskelija osaa arvioida oppijoiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opintojakso sisältää oppimisympäristöjen käsitteellis-teoreettista tarkastelua ja niiden soveltamista yhteisölliseen tiedonrakentamiseen eri oppiaineissa. Jaksolla käsitellään myös arviointia itsesäätelyn ja oppimisen tukena, tutkivaa ja yhteisöllistä oppimista sekä yhteisopettajuutta. Luennot 8 t. Muu opetus: Pienryhmäopetus: Joensuun aineenopettajakoulutus: 22 t, itsenäinen työskentely 50 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Luokan- ja erityisopettajakoulutus sekä luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus: luento- ja kirjallisuustentti 2 t, pienryhmätyöskentely 6 t, itsenäinen työskentely 66 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Kotitalous- ja käsityöopettajakoulutus: luento- ja kirjallisuustentti 2 t, pienryhmätyöskentely 10 t, itsenäinen työskentely 62 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Tentittävä kirjallisuus luokan- ja erityisopettajakoulutus, luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus sekä kotitalous- ja käsityöopettajakoulutus: Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2005 tai uudempi painos. Didaktiikan perusteet. WSOY. Kumpulainen, K. ym. 2010. Oppimisen sillat: kohti osallistuvia oppimisympäristöjä. CICERO Learning, Helsingin yliopisto. (pdf) Oheiskirjallisuus: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY Kansanen, P. 2004. Opetuksen käsitemaailma. PS-kustannus. Aine- ja alakohtainen oheiskirjallisuus ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. 13
Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl ja opintotehtävät 0-5. Edellytykset Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Orientaatio opettajuuteen 2 op Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op Opintojakso suoritetaan Opetuksen perusteiden harjoittelu 7 op (H2) -opintojakson yhteydessä 2310215 P: Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) (7op) P: Basic Teaching Practice Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) suoritetaan Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet -opintojakson yhteydessä, jolloin opiskelija osaa soveltaa em. opintojakson sisältöjä H2-harjoittelussa. Suoritettuaan harjoittelun opiskelija osaa soveltaa opetussuunnitelmaa opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetustaan soveltaen oppimisteorioita sekä käyttää opetuksessaan erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija tunnistaa oppilaiden erilaisia oppimistarpeita ja osaa rakentaa tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä ja yleisen tuen muotoja. Opiskelija osaa ohjata oppilaiden opiskelutaitojen kehittymistä ja arvioida oppilaiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata moniammatillisen yhteistyön toimintatapoja ja osaa arvioida jaetun asiantuntijuuden merkitystä työyhteisössä. Opiskelija osaa soveltaa yhteisopettajuutta opetuksessaan. Opiskelija osaa reflektoida opetuskokemuksiaan oppijoita, oppimista ja opetusmenetelmiä koskevan praktisen ja teoreettisen tiedon avulla. Opiskelija tutustuu opetussuunnitelmaan opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana sekä perehtyy opettajan perustehtäviin ja niiden hoitamiseen. Opiskelija analysoi oppitunteja. Opiskelija suunnittelee yksin ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa opetusta ja toteuttaa sitä käyttäen erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija hyödyntää opetuksessaan yleisen tuen muotoja. Opiskelija harjoittelee ryhmän ohjaamisen taitoja. Opiskelija tutustuu moniammatillisen yhteistyön toteutukseen koulussa. Opiskelija arvioi oppilaiden edistymistä sekä omaa 14
toimintaansa. Opiskelija kirjaa reflektointinsa ammatillisen kasvun portfolioon. Harjoittelun laajuus on 7 opintopistettä. Harjoittelusuoritukseen kuuluu opetuksen seuraamista, seurantatehtäviä, opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia, yksilö- ja ryhmäohjauksia, koulun toimintaan osallistumista, harjoittelun aloitus- ja päätösseminaari sekä portfoliotyöskentelyä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa http://www.uef.fi/documents/1982893/1994486/su unnitelma_ph.doc/1dec3ad1-8b2f-456c-b60b-0e540405f89ekontaktiopetusta 70 tuntia, itsenäistä työskentelyä 119 tuntia. Toteutustavat Harjoittelu 2 suoritetaan opintojakson Yhteisöllinen oppimisprosessi (3 op) yhteydessä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa http://www.uef.fi/documents/288123/595960/harjoittelusuunnitelma-17022 015.pdf/fb658b08-32bc-457f-9394-cbe3d0a9cb93 Esitetään erillisissä harjoittelusuunnitelmissa. http://www.uef.fi/documents/288123/595960/harjoittelusuunnitelma-17022 015.pdf/fb658b08-32bc-457f-9394-cbe3d0a9cb93 Aktiivinen osallistuminen ohjaustilaisuuksiin ja koulun toimintaan, oppimistilanteiden hyvä suunnittelu ja toteuttaminen sekä harjoittelusuunnitelmassa ilmaistut arviointikriteerit Harjoittelu arvioidaan hyväksytty/ hylätty. Edellytykset Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Orientaatio opettajuuteen 2 op Orientoiva harjoittelu 3 op Oppiminen ja pedagoginen tuki 5 op Luokanopettajakoulutus, erityisopettajien koulutus, luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus: suoritetaan kun sivuaine perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset 15
opinnot on loppuvaiheessa. Tämä edellytys täsmennetään filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vuosittain hyväksymässä harjoittelusuunnitelmassa. Poikkeuksena luokanopettajakoulutuksen (Joensuun kampus) opiskelija, jolla on suoritettuna kasvatustieteen kandidaatin tutkinto lastentarhanopettajakoulutuksessa: opetuksen perusteiden harjoittelu H2 voi suorittaa, kun monialaisista opinnoista on suoritettuna kulkukaavion mukaisesti ensimmäisen vuoden opinnot (vähintään 23 op). Luokanopettajakoulutus sekä luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus: Oppiminen ja pedagoginen tuki 5 op jaksosta riittää kirjallisen osion 2 op suorittaminen ennen harjoittelun alkua. Aineenopettajan pedagogiset opinnot, kotitalousopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus sekä opinto-ohjaajakoulutuksen ne opiskelijat, joilla sivuaineena perusopetuksessa opetettava aine: suoritetaan kun oman pääaineen (perusopetuksessa opetettavan aineen) aineopintokokonaisuus on loppuvaiheessa. Tämä edellytys täsmennetään filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vuosittain hyväksymässä harjoittelusuunnitelmassa. Harjoitteluun voi osallistua, kun luokanopettajaopiskelijoilla ja erityispedagogiikan opiskelijoilla on suoritettuna vähintään 50 opintopistettä monialaisista opinnoista. Aineenopettajaopiskelijat ja opinto-ohjaajakoulutuksen ne opiskelijat, joilla on sivuaineena perusopetuksessa opetettava aine, voivat osallistua harjoitteluun kun oman pääaineen (perusopetuksessa opetettavan aineen) aineopintokokonaisuus on loppuvaiheessa ja suoritettuna on vähintään 40 opintopistettä pääaineesta (opetettavasta aineesta). Samanaikainen opintojakso Yhteisöllinen oppimisprosessin perusteet -opintojakson kanssa. Opiskelijan tulee esittää lasten ja nuorten kanssa toimivilta edellytettävä rikostaustaote filosofisen tiedekunnan ohjeiden mukaisesti ennen harjoittelun alkamista http://hae.uef.fi/opiskelijaksi-ottamisen-rajoitukset-sorahttp://www2.uef.fi/documents/10437/118869/ohje+opiskelijoiden+rikostau staotteista+2014/128b67c4-0ffd-4b3e-ae1d-c2d04527c6b8 2330116 Soveltava pedagoginen kirjallisuus (5op) Applied Pedagogic Literature Opiskelija tunnistaa ja osaa selittää eri tiedon tai taidon alojen opettamiseen, 16
opiskeluun ja oppimiseen kytkeytyviä pedagogisia erityiskysymyksiä. Vaihtoehto a: Tentaattori Ulla Härkönen Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan varhaiskasvatuksen opetusmalleja ja oppimisympäristöjä. Vaihtoehto b: Tentaattori Miikka Eriksson Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan luonnontieteiden opetuksen käytäntöjä ja niihin liittyviä teoreettisia malleja. Vaihtoehto c: Tentaattori Antti Juvonen Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan taiteen ymmärtämistä ja opetusmenetelmiä. Vaihtoehto d: Tentaattori Kaija Häkkinen Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan näkökulmia matematiikan opettamiseen ja oppimiseen. Vaihtoehto e: Tentaattori Jouko Heikkinen Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan kielitaitoa ja kirjallisuutta sekä mediakulttuuria. Vaihtoehto f: Tentaattori Ismo Pellikka Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan katsomusaineiden opettamista ja oppimista. Vaihtoehto g: Tentaattori Kati Mäkitalo-Siegl Tenttikirjallisuudessa tarkastellaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa. Vaihtoehto h: (vain Savonlinna) Tentaattori Ulla HärkönenTenttikirjallisuudessa tarkastellaan kestävän kehityksen ja taidekasvatuksen näkökulma Tentti 4 t ja itsenäinen työskentely 131 t Toteutustavat Opintojakso tentitään seuraavasti: Vaihtoehto a: Tentitään kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisinä tenttipäivinä (J,S) tai sähköisenä tenttinä 1.9. 15.5. (J) Vaihtoehto b: Tentitään kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisinä tenttipäivinä (J, S) tai sähköisenä tenttinä 1.9. 15.5. (J) Vaihtoehto c: 17
Tentitään kasvatustieteelisen ja psykologian alan yleisinä tenttipäivinä (J,S) tai sähköisenä tenttinä 1.9.-15.5. (J) Vaihtoehto d: Tentitään kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisinä tenttipäivinä. Vaihtoehto e: Tentitään kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisinä tenttipäivinä. Vaihtoehto f: Tentitään kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisinä tenttipäivinä. Vaihtoehto g: Tentitään kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisinä tenttipäivinä (J, S)tai sähköisenä tenttinä 1.9.-15.5. (J) Vaihtoehto h: Tentitään kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisinä tenttipäivinä. Vaihtoehto a: 1.Crain, W. 2016. Theories of development. Concepts and Applications. Sixth Edition. London and New York: Routledge Taylor & Francis Group. (tai aiemmat 6. painokset) 2.Helenius, A. & Korhonen, R. 2008. Pedagogiikan palikat. Johdatus varhaiskasvatukseen ja kehitykseen. WSOY. TAI Helenius, A. & Lummelahti, L. 2013. Leikin käsikirja. PS-kustannus. Juva: Bookwell. 3.Karlsson, L. & Karimäki, R. 2012. Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. TAI Hytönen, J. 2008 Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä. Vaihtoehto b: Valitse kaksi seuraavista: 1. Wellington, J. & Osborne, J. 2001. Language and Literacy in Science Education 2. Osborne, J. & Dillon, J. (toim.) 2010. Good Practice in Science Teaching. What Research has to say 18
3. Sears, J. Sorensen,P. 2000. Issues in Science Teaching 4. Bell, B. & Cowie, B. 2000. Formative Assessment and Science Education Vaihtoehto c: Valitse kolme seuraavista: 1. Wallin, N.L., Merker, B. & Brown, S. (Eds.) 2000. The Origins of Music. ss. 151-177, 269-329, 361-483. 2. Elliott, D.J. (Ed.) 2005. Praxial Music Education: Reflections and Dialogues. 3. McPherson, G. (Ed.) 2006. The Child as a Musician: A Handbook of Musical Development. 4. Ruismäki H. & Juvonen A. 2011. Searching for a better life trough arts and skills 5. J. Louhivuori, P. Paananen & L. Väkevä (Eds.) 2009. Musiikkikasvatus : näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen Vaihtoehto d: 1. Haapasalo, L. 2005. Oppiminen, tieto ja ongelmanratkaisu osat R3, S3 ja K3. 2. Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P. (toim.) 2004. Matematiikka - näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen, s. 1-169 3. Haapasalo, L. & Sormunen, K. (toim.) 2003. Towards Meaningful Mathematics and Science Education, s. 1-63 Vaihtoehto e (valitse kolme kirjaa seuraavista): Fisher, Ros, Larkin, Shirley, Jones, Susan J. & Myhill, Debra: Using talk to support writing. London: SAGE, 2010. Herkman, Juha: Kriittinen mediakasvatus, 2007. (tai opettajan kanssa sopien kirjallisuus) Waugh, David, Neaum, Sally & Waugh, Rosemary: Children s literature in primary schools. London: Sage, 2013 tai Mattila, Satu; Ollila, Minttu & Volotinen, Teresia (toim.) (2008) Lukupiirin lumo: kirjallisuudenopetuksen oppituokioita. Helsinki: WSOY. Vaihtoehto f: 1. Luodeslampi, J. & Nevalainen, S. (toim.) 2007. Opetan uskontoa alakoulussa. Helsinki: Lasten keskus. 2. Räsänen, A. 2006. Koulun uskonnonopetus. Helsinki: Teologinen kirjallisuusseura. 19
3. Ubani, M., Kallioniemi, A. & Luodeslampi, J. 2010. Kokonaisvaltainen kasvatus, Lapsi, ja uskonto. Helsinki: Lasten keskus. (s. 15-206). 4. Ubani, M. Poulter, S. & Kallioniemi, A. 2015. Uskonto lapsuuden kulttuureissa. Helsinki: Lastenkeskus (s. 15-350) Vaihtoehto g: 1. Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (toim.). 2006. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö 2. Roblyer, M.D. & Doering, A.H. 2010. Integrating Educational Technology into Teaching Vaihtoehto h: (vain Savonlinna) Tentaattori Ulla Härkönen Luhman, N. 2013. Introduction to Systems theory. (Translated by Peter Gilgen). UK, Cambridge: Polity. Luvut: I:1 ja 2 sekä II:1 ja 8 sekä V:1. Jämsä, T. 2006. The concept of sustainable education. Teoksessa A. Pipere (toim.) Education and Sustainable Development: First Steps Toward Changes, Volume 1, 2006. http://www.ise-lv.eu/ufiles/1290019848volume_1.pdf Halsall, F. 2008. Systems of arts. Art, history and systems theory. Oxford, Bern, Bruxelles, Frankfurt am Main, NY, Wien: Peter Lang Härkönen, U. 2006. Diversity of Early Childhood Education Theories in a democratic society. Journal of Teacher Education and Training (6), 2006, (pp. 103 115). Daugavpils: Daugavpils University, Institute of Sustainable Education. ISSN 1407-8724. http://wanda.uef.fi/~uharkone/tuotoksia/diversity_jtet_pdf.pdf 0-5 2330114 Kvantitatiivinen tutkimus I (5op) Quantitative Research Methods I Opiskelija osaa kuvata tutkimusaineistoa taulukoiden ja kuvaajien avulla sekä käyttää eri mittaustasoihin soveltuvia tunnuslukuja. Hän osaa selittää tilastollisen päättelyn perusteet; hän tunnistaa testien käytön edellytykset 20
sekä pystyy vertailemaan erilaisten tilastollisten testien käyttötarkoituksia. Lisäksi hän osaa tulkita tilastollisten testien tuloksia oikeata tilastollista sanastoa käyttäen, käyttää SPSS-ohjelman perustoimintoja sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan alustavasti pienimuotoisessa harjoitustyössä sekä opinnäytetyössään. Opiskelijassa syntyy utelias ja myönteinen asenne tilastollisia menetelmiä kohtaan. Mittaaminen, otantatekniikat, tilastollinen kuvailu ja tilastollisen päättelyn perusteet. Yksi- ja useampiulotteiset frekvenssijakaumat ja tunnusluvut. Tilastollinen estimointi, hypoteesien testaaminen ja teoreettiset todennäköisyysjakaumat. Muuttujien välisen riippuvuuden kuvaaminen ja testaaminen (korrelaatiokertoimet ja khin neliön testi). Keskiarvojen erojen testaamisen perusteet (Studentin t-testi). SPSS-ohjelman käytön perusteet tutkimusaineiston analysoinnissa. Kontaktiopetus 40 t, josta luennot 20 t ja harjoitukset 20 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 93 t. Suoritustapoina a) opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen, b) luennoilla annettujen kotitehtävien suorittaminen ja niiden ratkaisujen läpikäyminen harjoituksissa ja c) harjoitustyö parityöskentelynä. Toteutustavat Opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen ja harjoitustyö parityöskentelynä. Kontaktiopetuksessa jaettava materiaali. Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. s. 1 177, 275 308. Tentti: 0-5; harjoitukset ja harjoitustyö: hyväksytty-hylätty 2330115 Kvalitatiivinen tutkimus I (5op) Qualitative Research I Opiskelija 21
tunnistaa eri kvalitatiivisten menetelmien tieteenfilosofiset perusteet osaa muotoilla tutkimustehtävän, kuvata kvalitatiivisen tutkimusprosessin ja tunnistaa sen monimuotoisuuden osaa valita tarkoituksenmukaisen lähestymistavan erityppisiin kvalitatiivisiin tutkimustehtäviin ja käyttää joitakin kvalitatiivisten aineistojen keruu- ja analysointitapoja on selvillä virhelähteiden hallinnan eri ulottuvuuksista ja tutkimuseettisistä vaatimuksista Kvalitatiivisen tutkimuksen tieteenfilosofiset perusteet. Laadullisen tutkimusprosessin yleispiirteet. Laadullisen tutkimuksen keskeisiä aineistokeruumenetelmiä ja analyysin lähtökohtia. Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen, aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, omatoiminen työskentely ja kirjallisen harjoitustyön laatiminen. Luennot 12 t, harjoitukset/työpajatyöskentely 20 t, tentti 2 t, itsenäinen työskentely 101 t. Eskola, & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tuomi, J. & Sarajärvi, 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi verkkoympäristössä oleva aineisto Kirjallisuus- ja luentotentin hyväksytty suorittaminen sekä aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Kirjallisuus- ja luentotentti: 0-5. Harjoitukset: hyväksytty-hylätty. Harjoitusten hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa. 8020110 Kasvatustieteiden tiedonhaku (1op) Information skills in educational sciences Opiskelija tuntee oman koulutusalansa tieteellisen julkaisuprosessin sekä tärkeimmät kirja- ja lehtiartikkelitietokannat. Opiskelija tutustuu myös muihin keskeisiin tieteellisen tiedon lähteisiin ja avoimen tieteen mahdollisuuksiin. Opiskelija osaa tehdä haettavan aiheen käsiteanalyysin, laatia hakulauseita, tehdä tiedonhakuja sekä arvioida hakujen tuloksia. Opiskelija osaa käyttää 22
tiedonlähteitä eettisesti ja juridisesti oikein, sallitut käyttötavat tuntien ja plagiointia välttäen. Opiskelija ymmärtää yhtäläisyydet ja erot tieteellisen tiedon ja työelämässä tarvittavan ammatillisen tiedon hankkimisen sekä tiedonlähteiden välillä. - tieteellisen julkaisutoiminnan, aineistojen luotettavuuden arvioinnin ja tekijänoikeuden perusteet - tiedonhaun aiheen analysointi ja hakulauseiden laatiminen - suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi - oman alan kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen käyttö Opintojakso suoritetaan tutkielmaopintojen yhteydessä. Kurssi koostuu luennoista ja demoista (2 x 2 tuntia) sekä verkkokurssista tehtävineen. Vähimmäisvaatimuksena on tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Sisältyvät verkkokurssin aineistoihin Moodle-ympäristössä. Hyväksytty / Hylätty 2330112 Kandidaatin tutkielmaseminaari (3op) Bachelor s Thesis Seminar Opiskelija osaa rajata aiheen ja asettaa tutkimusongelman laatia tutkimusongelmaan vastaavan tutkimussuunnitelman esitellä tutkimusprosessin ja tulokset suullisesti arvioida toisten tekemiä tutkimuksia ja antaa perusteltua ja rakentavaa palautetta Kasvatustieteellisen (kasvatustiede) tutkimuksen tekemisen perusteet ja tutkimusprosessin eri vaiheet. 23
Seminaarityöskentelyyn osallistuminen, oheiskirjallisuuteen perehtyminen, kandidaatin opinnäytteen esittely ja opponointi. Seminaarityöskentely 28 t (yhteisluennot 4 t, ryhmässä tapahtuva seminaarityöskentely 24 t), omatoiminen työskentely 53 t. Tutkielman teon tukena käytettävät teokset: Eco, 1989. Oppineisuuden osoittaminen Hirsjärvi ym. 2000. (tai uudempi painos). Tutki ja kirjoita Karisto, & Seppälä. 2004. Maukas gradu Hakala, 2008. Uusi graduopas Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Edellytykset Suoritettuina edeltävät opinnot Kvantitatiivinen tutkimus 1 ja Kvalitatiivinen tutkimus 1. 2330113 Kandidaatintutkielma (6op) Bachelor s Thesis Opiskelija osaa tutkimuksen tekemisen perusteet arvioida oman tutkimuksen luotettavuutta esitellä tutkimusprosessin ja tulokset kirjallisesti kasvatustieteellisen tieteenalan käytäntöjen mukaisesti osaa esittää pro gradu -tutkielmaan soveltuvia jatkotutkimusehdotuksia Perehtyminen suunnitelmalliseen tiedonhankintaan, metodologisiin mahdollisuuksiin ja tieteelliseen viestintään laatimalla tieteellisen kandidaatintutkielman. Kandidaatin opinnäytteen laatiminen. Kandidaatin- tai sivuaineen opintojen tutkielma, joka tehdään yksilö- tai parityönä, voi olla pienimuotoinen empiirinen, teoreettis-filosofinen tai systemaattisella analyysilla tehty tutkielma, jonka suositeltu laajuus on noin 25 30 sivua. Omatoiminen työskentely 162 t. 24
Toteutustavat Tutkielma suositellaan tehtäväksi olemassa olevasta tutkimusaineistosta tai osana osaston jotain tutkimushanketta. ks. Kandidaatin tutkielmaseminaari -opintojakso Tutkielma 0-5 Edellytykset Suoritettuina edeltävät opinnot Kvantitatiivinen tutkimus 1 ja Kvalitatiivinen tutkimus 1. Opiskelijan on ennen kandidaatintutkielman hyväksymistä kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja hyvää kirjallisen viestinnän taitoa. Kypsyysnäyte arvioidaan sisällön ja äidinkielen osalta. Sivuaineopiskelijat eivät kirjoita kypsyysnäytettä. 2230204 Kypsyysnäyte (KK) () Maturity test for candidate s thesis Opiskelija hallitsee hyvin tutkielman aihepiirin hallitsee hyvin suomen tai ruotsin kielen osaa kirjoittaa omaan tutkimusaiheeseen liittyvää yleistajuista tekstiä. Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Suomenkielisen kypsyysnäytteen voi suorittaa seuraavilla tavoilla: Suomen kielellä kirjoitettu kandidaatintutkielma hyväksytään kypsyysnäytteeksi, jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi. Tutkielman suomenkielinen tiivistelmä hyväksytään kypsyysnäytteeksi silloin, kun opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi, kirjoittaa kandidaatintutkielmansa ruotsiksi tai vieraalla 25
kielellä. Ruotsinkielisen kypsyysnäytteen voi suorittaa seuraavilla tavoilla: Ruotsin kielellä kirjoitettu kandidaatintutkielma hyväksytään kypsyysnäytteeksi, jos opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi ja joka kirjoittaa kandidaatintutkielman muulla kuin ruotsin kielellä, voi kirjoittaa ruotsinkielisen kypsyysnäytteen yleisessä tentissä tai sähköisessä tentissä. Opiskelija kirjoittaa esseen oman kandidaatintutkielmansa aihepiiristä. Kypsyysnäyte suoritetaan ennen kandidaatintutkielman arvostelua. Tekstin asiasisältö ja jäsentyneisyys sekä asiatyylinen kirjallinen ilmaisu. Kypsyysnäyte arvioidaan sekä sisällön että kielen osalta. Vain molemmilla tavoilla hyväksytty kypsyysnäyte oikeuttaa saamaan kandidaatin tutkinnon. Hyväksytty-hylätty. Pakollinen sivuaine: Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op 2310000 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60op) Multidisciplinary Study Programme in Basic Education Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot antavat ammatillisia valmiuksia perusopetuksessa (luokilla 1 6)opetettavien kaikille yhteisten aineiden aineenhallinnan ja opettamisen kehittämiseen. Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot tuovat esiin eri oppiaineiden ja niiden taustalla olevien tieteen- ja taiteenalojen ominaisluonnetta. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella monitieteisesti opettamista, oppimista ja kasvatusta sekä soveltaa eri alojen tutkimustietoa opetuksen kehittämisessä. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida perusopetuksen alakoulun opetuskokonaisuuksia. Hän osaa soveltaa opetukseensa eri oppiaineiden sisällöllisiä ja pedagogisia perusteita sekä yhdistää oppiaineita läpäiseviä ja integroivia aihekokonaisuuksia. Opiskelija osaa tunnistaa oppiaineiden opiskeluun 26
liittyviä oppimisen ongelmia ja huomioida ne opetuksen eriyttämisessä. Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto järjestää Savonlinnan kampuksella perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (A 794/2004). Opinnot tuottavat luokanopettajan kelpoisuuden yhdessä aineenopettajan kelpoisuuden kanssa (A 986/1998). Edellytykset Savonlinnan kampuksella järjestettäviin monialaisten opintojen sivuaineopintoihin valitaan 10 Itä-Suomen yliopistossa kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Opiskelijan pääaineena tulee olla kotitalous- tai käsityötiede. 2310001 Tekstitaidot ja kielitieto (5op) Literacy Education and Language Awareness Opiskelija osaa analysoida tekstitaitoja sekä sosiaalisina että kognitiivisina taitoina pedagogisin sovelluksin. Opiskelija osaa tunnistaa ja arvioida oppilaiden kielen oppimisprosessin. Opiskelija tunnistaa eri-ikäisten oppilaiden lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen teoreettiset mallit ja osaa soveltaa niitä opetukseen. Opiskelija tunnistaa erilaiset lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ja niiden syytekijät, osaa arvioida tekstitaitoja ryhmä- ja yksilötasolla sekä osaa ohjata ja tukea erilaisissa kehitysvaiheissa olevien oppilaiden lukemaan ja kirjoittamaan oppimista. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kielen eri merkityksiä ja tehtäviä erilaisissa viestintäympäristöissä, mukaan lukien median ja puheviestinnän. Opiskelija tunnistaa suomen kielen rakenteen erityispiirteet ja osaa analysoida niitä soveltaen opetuksessaan. Opintojaksolla käsitellään tekstitaitoja monenlaisten tekstien tuottamisen, tulkitsemisen näkökulmista. Tekstitaitojen opetusta ja kriittistä lukutaitoa lähestytään genrepedagogisesta näkökulmasta. Vuorovaikutusosaamista tarkastellaan ja harjoitellaan puhumisen, havainnoinnin, argumentointi- ja tulkintataitojen näkökulmasta. Lukemaan ja kirjoittamaan oppimista lähestytään teoreettisten mallien ja pedagogisten sovellutusten kautta. Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaikeuksia ja taitojen arviointia käsitellään yleisen tuen näkökulmasta. Kielitietoisuutta tarkastellaan osana kielen kehittymistä. Metakieltä sekä suomen kielen rakennetietoutta ja merkitystasoja käsitellään kielenkäytön havainnoinnin ja kielellisten ilmiöiden selittämisen apuneuvoina. 27
Luennot 32 t, suurryhmäopetusta 2 t, pienryhmäopetus, observoinnit tai lukupiirit 26 t, itsenäinen työskentely 70 t ja tentti 2 t. Luennoista 10 tuntia ja pienryhmäopetuksesta 4 tuntia suunnataan esi- ja alkuopetusikäisten lasten kielen oppimisprosessiin ja ohjaamiseen. Muu opetus suoritetaan seuraavasti: metakielen hallinta ja opetus 6 t luentoja ja 6 t pienryhmäopetusta, tekstitaitojen didaktiikka ja genrepedagogiikka 4 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetusta, kielen vaihtelu 2 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetusta, puheviestintä 4 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetusta, palautteenanto ja arviointi 2 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetus, mediakasvatus 2 t luentoja sekä 4 t pienryhmäopetus, semantiikka ja pragmatiikka 2 t luentoja sekä 2 t pienryhmäopetusta. Lisäksi suurryhmäopetuksena järjestetään 2 t aloitusseminaaria oppiaineen aihealueista. Toteutustavat Luennot, suurryhmäopetus, harjoitukset, observoinnit alkuopetuksessa, kirjalliset tehtävät ja tentti tai portfolio luennoista ja kirjallisuudesta. Tentittävä kirjallisuus: Lerkkanen, M-K. 2006 Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Oheismateriaali: Myöhemmin sovittavaa kirjallisuutta ja artikkeleja. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja ryhmätyöskentelyyn: hyväksytty hylätty; kirjalliset työt, portfolio tai tentti: 0 5. 2310002 Kirjallisuuskasvatus (5op) Literary Education Opiskelija perehtyy kirjallisuuden, erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden, käyttöön opetuksessaan. Hän perehtyy kirjallisuuden lajeihin, käsitteisiin ja tutkimuksellisiin näkökulmiin ja osaa soveltaa niitä kirjallisuuskasvatuksen lähtökohdista käsin. 28
Opiskelija saa valmiuksia kirjallisuuden käyttöön osana draama- ja teatterikasvatusta. Opiskelija tietää draaman keskeisimmät lajit ja tuntee draaman keskeisiä käsitteitä ja työ- ja sovellustapoja. Kotimaisten teosten rinnalla kurssilla käsitellään myös kansainvälisesti keskeistä lastenkirjallisuutta ja tutustutaan alan uusiin suuntauksiin. Opiskelija osaa ottaa työskentelytapojen valinnassa huomioon erilaiset oppijat. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita teoksiin sopivat käsittelytavat eri luokka-asteille. Erityyppisiä maailmankuvia sisältäviä fiktiivisiä tekstejä, erityisesti lastenja nuortenkirjallisuutta. Kriittistä lukemista. Kirjallisuuskasvatuksen perusteet ja kirjallisuustieteen peruskäsitteet. Kirjallisuutta lähestytään paitsi taiteena myös lukemisprosessin ja lukuharrastuksen näkökulmasta. Kampuskohtaisesti osa sisällöstä voidaan kohdentaa draamaan, ekokritiikkiin ja monikulttuurisiin teemoihin ja näistä kumpuaviin työtapoihin. Kontaktiopetusta 44 t, joista 20 t luentoja ja 24 t harjoituksia. Projektityöt, lukupiirit, pienimuotoisten esitysten harjoittelu ja muu itsenäinen työskentely ja kirjalliset työt 91 t. Toteutustavat Kurssin suorittaminen edellyttää kaunokirjallisten teosten lukemista, harjoitustöiden tekemistä ja aktiivista osallistumista työskentelyyn. Opetusta voidaan eriyttää siten, että erityispedagogiikan opiskelijat kiinnittävät huomiota erityisesti erilaisten oppijoiden opetukseen ja kampuskohtaisesti siten, että Savonlinnassa kiinnitetään erityisesti huomiota draamakasvatukseen osana kirjallisuuskasvatusta. Luettava ja kirjallisissa töissä käsiteltävä lähdekirjallisuus: Linna, Helena 1999. Lukuonni. Kirjallisuuden opetus ala-asteella; Jokisalo, Jouko & Simola Raisa (toim.) 2010. Kulttuurisia kohtaamisia; Rastas, Anna (toim) 2013. Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa; Toivanen, Tapio 2007/2015. Lentoon! Draama ja teatteri koulussa! Opintojakson yhteydessä ilmoitettava oheismateriaali: lasten- ja nuortenkirjallisuutta (kuvakirjoja, helppolukuisia kirjoja, satuja, lasten- ja nuortenromaaneja). 29
Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja ryhmätyöskentelyyn: hyväksytty-hylätty. Kirjalliset työt 0-5. 2310003 Tutkiva oppiminen luonnontieteiden opetuksessa ja oppimisessa (5op) Inquiry-based Science Education Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata luonnontieteiden oppiaineiden taustalla olevien tieteenalojen toimintaa ja luonnetta. Opiskelija osaa tunnistaa, selittää ja mallintaa tieteenalojen käsitteiden avulla niitä keskeisiä elottoman ja elollisen luonnon ilmiöitä ja rakenteita, joihin perusopetuksen 1.-6. luokkien ympäristötiedon opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet kohdistuvat. Opiskelija osaa soveltaa luonnontieteellisiä tietoja ja taitoja arkielämän tilanteisiin ja hyödyntää lähiympäristöään henkilökohtaisessa sekä yhteisöllisessä oppimisessa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida pienimuotoisia luonnontieteellisiä kokeita ja tutkimuksia. Lisäksi opiskelija osaa yhdistää kestävän kehityksen osa-alueita sekä terveyskasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä luonnontieteiden opetukseen. Opiskelija osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisprosessin ja oppilaan ajattelun tukena sekä havainnollistamisen ja arvioinnin apuvälineenä. Opintojaksolla tarkastellaan oppijan ennakkotietämystä ja asenteita luonnontieteiden oppimisen lähtökohtana sekä mahdollisia erityisen tuen tarpeita. Opiskelijaa haastetaan pohtimaan kriittisesti tietoa, asenteita ja arvoja suhteessa omaan toimintaan. Elämän keskeisiin elinehtoihin liittyviin ilmiöihin (mm. planetaarisuus, lämpö, valo, vesi) perehdytään tutkivan ja kokeellisen oppimisen keinoin. Opintojaksolla painotetaan mallintamista ja selittämistä luonnontieteiden opetuksen ja oppimisen tukena. Lisäksi opintojaksolla tarkastellaan eliöiden ja ekosysteemien kehitystä, rakennetta ja toimintaa perusopetuksen 1.-6. luokkien ympäristötiedon opetussuunnitelman sisältöjä mukaillen. Opintojaksolla hyödynnetään tietoja viestintäteknologiaa, koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä ja asiantuntijoita luonnontieteiden yhteisöllisessä ja osallistavassa oppimisessa. Kontaktiopetusta 66 t (FY/KE luennot 8 t + harj. 12 t, BI/GE luennot 8 t, joista 2 t elokuussa + harj. 36 t, joista 20 t elokuussa, yhteinen tentti 2 t). 30