Kulttuurilautakunta 18.03.2014 Sivu 1 / 1 1214/07.01.05/2014 16 Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -raportti Valmistelijat / lisätiedot: Helena Sarjakoski, puh. 050 381 4033 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 - raportin sekä toimenpidesuunnitelmat raportin esille tuomiin kehittämiskohtiin kulttuurin tulosyksikön osalta. Käsittely Päätös Kulttuurijohtaja Susanna Tommilan estyneenä ollessa asian esitteli johtava intendentti Juha Vilja. Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Hyvinvointikertomus 2013 Espoon kaupunki julkaisi syksyllä 2013 hyvinvointikertomuksen Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013. Hyvinvointikertomus on lakisääteinen asiakirja, joka laaditaan vähintään kerran valtuustokaudessa. Asiakirja toimii suunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Edellinen hyvinvointikertomus laadittiin 2009. Monessa suhteessa espoolaiset kokevat hyvinvointinsa tilan hyväksi. Väestön sairastuvuusindeksi on maan parhaita. Espoon vahvuuksia ovat muun muassa nuorekas ikärakenne, korkea syntyvyys, positiiviseksi kääntynyt muuttoliike ja koulutettu väestö. Myös vieraskielisten maahanmuutto on kaupungille tulevaisuuden voimavara, joka tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneviin ikäryhmiin. Hyvinvointi on kuitenkin laaja käsite ja eri väestö- ja ikäryhmien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi noin 9 % espoolaisista tuntee itsensä yksinäiseksi, yli 75-vuotiaiden naisten kohdalla luku on 15 %. Huolestuttava kehityspiirre on pienituloisuusrajan alapuolella elävien lasten määrän kasvu sekä lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien 0-17 - vuotiainen määrän kasvu. Erityisesti vieraskielisten lasten kohdalla on suhteellisen paljon pahoinvointina. Toimeentulotuen tarve kasautuu
Kulttuurilautakunta 18.03.2014 Sivu 2 / 2 maahanmuuttaja-, pienten lasten ja monilapsiperheisiin. Taloudellinen eriarvoisuus näkyy lasten arjessa syrjintänä ja kiusaamisena. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on muita huomattavasti suurempi riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Espoossa on myös paljon hyvinvointieroja eri alueiden välillä. Osa kuntalaisista ei koe saaneensa tarvitsemaansa apua arkielämää vaikeuttaviin ongelmiin. Erityisesti Espoon keskuksen alueella palveluja ei ole koettu saatavan tarpeeksi ja myös Espoonlahden alueella ollaan palveluihin muita alueita tyytymättömämpiä. Kulttuurin asema hyvinvoinnin edistämisessä Suomen Kuntaliitossa käynnistettiin 2009 kuntien kulttuuripolitiikan seurannan ja arvioinnin kehittämishanke, jonka puitteissa on määritelty 15 erilaista indikaattoria työkaluiksi kuntien omaan kehittämistyöhön. Yksi indikaattoreista on taiteen ja kulttuurin maininta kunnan hyvinvointikertomuksessa. Indikaattori kuvaa sitä, kuinka hyvin kunnan kulttuuritoiminta on kyennyt edistämään taiteen ja kulttuurin käyttöä kunnan hyvinvointipolitiikassa sekä kunnan suhtautumista kulttuuripalveluiden saatavuuteen ja kulttuuripalveluiden merkitykseen asukkaiden arjessa. Asiantilaa on esitetty arvioitavaksi esimerkiksi seuraavalla asteikolla: 1) Taidetta ja kulttuuria ei mainita lainkaan kunnan hyvinvointikertomuksessa 2) Taide ja kulttuuri mainitaan hyvinvointikertomuksessa muiden osioiden yhteydessä 3) Taide- ja kulttuurilähtöisille hyvinvointipalveluille on oma osionsa hyvinvointikertomuksessa. Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -raportissa kulttuuri mainitaan ainoastaan kohdassa Kuntalaisten palvelut, jossa esitetään FCG:n 2012 toteuttaman Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen tuloksia espoolaisten tyytyväisyydestä kunnan palveluihin. Kyselyyn sisältyy palveluryhmäkohta Kulttuuri- ja sivistyspalvelut, joihin Espoossa ollaan varsin tyytyväisiä (4,01 asteikolla 1-5). Taiteen ja kulttuurin maininta kunnan hyvinvointikertomuksessa - indikaattorin mukaan arvioiden taide ja kulttuuri eivät toistaiseksi ole saavuttaneet näkyvää roolia Espoon hyvinvointipolitiikassa. Esimerkiksi liikunnan harrastaminen on nostettu raportissa esiin nuorten hyvinvoinnin tilaa arvioitaessa. Kuitenkin taiteen ja kulttuurin harrastamisen merkitys terveyden ylläpitäjänä ja sairauksien ennaltaehkäisijänä sekä toimintakyvyn ylläpitäjänä on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Kulttuuri rikastuttaa elämysmaailmaa, kulttuuritoiminnan myötä syntyy verkostoja, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin. Kulttuuriosallistuminen lievittää yksinäisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisiin kokemuksiin. Kulttuuri auttaa myös juurtumaan uuteen ympäristöön. SITO:n uudessa organisaatiossa yhdistetty Kulttuurin tulosyksikkö helpottaa Espoon kulttuurin ja taiteen toimijoiden koko kentän tarkastelua laajemmassa viitekehyksessä myös hyvinvointipalvelujen näkökulmasta. Samaten kaupungin poikkihallinnolliset kehitysohjelmat kannustavat
Kulttuurilautakunta 18.03.2014 Sivu 3 / 3 kehittämään kulttuuripalveluja entistä enemmän hyvinvointipalvelujen suuntaan. Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -raportin mukaan kehittämistarpeet liittyvät ensisijaisesti lapsiperheiden pienituloisuuteen, lasten ja nuorten pahoinvointiin, nuorten syrjäytymiseen, vieraskielisen väestön kotouttamiseen, ikääntyvän väestön nopeaan kasvuun ja alueiden välisiin hyvinvointieroihin. Lapsiperheiden pienituloisuus ja lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet Perheiden taloudellinen tilanne vaikuttaa lasten ja perheiden harrastusmahdollisuuksiin. Raportin mukaan koko Espoon tasolla taloudelliset haasteet vaikeuttavat harrastamista 20 %:n kohdalla, alueellisessa tarkastelussa haasteellisin tilanne on Keski-Espoon ja Matinkylä-Olarin alueen perheillä. Edullisten ja myös kokomaan maksuttomien lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen sisällyttäminen palvelutarjontaan on tärkeää, huomioiden myös alueellinen saatavuus. Kaupungin kaikki kulttuuritoimijat toteuttavat palveluja KULPS!-toimintaan, joka on maksutonta kaikille Espoon koululaisille. KULPS!-toiminnan lisäksi kulttuuritiloissa järjestetään erilaisia ilmaisesityksiä tms. toimintaa päiväkotiryhmille sekä muille lapsille ja nuorille (hiihtolomaleffat ja muu elokuvatarjonta, avoimet työpajat, näyttelyt, pienimuotoiset konsertit jne.) Taiteen perusopetusta kehitetään Espoossa selkeämmin osaksi espoolaista koulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rinnalla. Tavoitteena on että se olisi Espoon kaikilla alueilla entistä useamman saavutettavissa ja luontevana osana lapsen ja nuoren arkipäivää. Kirjasto tarjoaa lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia (kerhot, musiikin tekeminen, esiintymismahdollisuudet) erityisesti niillä alueilla, joilla lapsilla ei ole mahdollisuutta osallistua maksullisiin harrastuksiin (vrt. Entressen kirjasto). Kirjasto tarjoaa palveluja myös lukija oppimisvaikeuksisten sekä muiden erityistarpeisten nuorten lukuharrastuksen ja kirjaston käytön tukemiseen. Suunnitteilla on myös Älä dissaa -bussi. Matinkylän ja Opinmäen palvelutorien suunnittelussa nuorten näkökulmaa pidetään keskeisesti esillä. Vieraskielisen väestön kotouttaminen Erityisesti vieraskielisen väestön kohdalla on suhteellisen paljon pahoinvointia, kotouttamistoimenpiteet eivät ole onnistuneet riittävästi. Kotoutuminen tarkoittaa paitsi yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietojen ja taitojen antamista maahanmuuttajille, myös hänen oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämisen mahdollisuuksien tukemista. Kirjastot ovat merkittävällä tavalla ottaneet vastuuta kotouttamistoimenpiteistä. Kaupunginkirjasto tarjoaa lähes sadalla kielellä tieto- ja kulttuuriaineistoja sekä erikielisiä tapahtumia. Kirjastot ottavat vastaan runsaasti eritaustaisia kieli- ja työelämäharjoittelijoita ja kirjastoissa järjestetään kielikahvilatoimintaa. Maan suurimman maahanmuuttajaryhmän palveluja laajennetaan mm. avaamalla 2014 venäjänkieliset HelMet-verkkosivut. Kulttuuripalvelujen kulttuurineuvolatoiminnalla on tavoitettu erityisesti maahanmuuttajataustaisia lapsiperheitä.
Kulttuurilautakunta 18.03.2014 Sivu 4 / 4 Ikääntyvän väestön palvelutarpeet Ikääntyvä väestö kasvavana kulttuurinkäyttäjäryhmänä on tiedostettu eri kulttuurilaitoksissa. Kaupunginmuseo järjestää senioreitten historiallisia iltapäiviä, jotka ovat olleet suosittuja. Kulttuuritaloissa järjestetään iltapäiväkonsertteja ja muita erityisesti senioriväestölle suunnattuja tilaisuuksia. Palvelutalo- ja hoivakotikäynnit kuuluvat esimerkiksi Tapiola Sinfonietta muusikoiden virkatyöhön, palvelukotikäyntejä tekevät myös monet muut kulttuuritoimijat. Kirjastoissa järjestetään opastuksia ja työpajoja, joissa eri- ikäiset toimivat yhdessä toisiaan auttaen. Kirjaston kotipalvelukonseptia uudistetaan Elinvoimaa ikääntyville -ohjelman mukaisesti tuomalla mm. tietotekniikkaopastusta kotiin asti. Näön ongelmista kärsivien sekä muistisairaiden yhdenvertainen mahdollisuus kirjallisuuden harrastamiseen pyritään kirjastoissa turvaamaan. Kulttuuripalvelujen alueellinen saatavuus Kirjaston alueellinen verkosto toteuttaa kulttuurin peruspalveluja Espoon eri alueilla. Kirjastoja on viime aikoina voimakkaasti kehitetty matalan kynnyksen kohtaamispaikoiksi ja olohuoneiksi. Vastaavanlaisia tavoitteita on myös muilla taide- ja kulttuurilaitoksilla. Erityisesti ei-työelämässä olevien (eläkeläiset, työttömät, kotiäidit) kohdalla mahdollisuus olla ja harrastaa jotakin yhdessä muiden kanssa voi olla erityisen tärkeä hyvinvointia edistävä tekijä, jonka tulisi olla helposti saavutettava palvelu Espoon kaikilla alueilla. Harkinnanvaraisilla kulttuuriavustuksilla on mahdollista aktivoida eri taustoista tulevia kuntalaisia kulttuuritoiminnan pariin. Kohdeavustuksilla voidaan paikata myös alueellisessa tarkastelussa näkyviä aukkoja kulttuuripalveluissa. Maahanmuuttajataustaisten avustuksen hakijoiden kohdalla tulee huomioida, että he tarvitsevat kantaväestöä enemmän henkilökohtaista neuvontaa omien hankkeiden toteuttamisessa. Kulttuuriavustusten myöntämisperiaatteet on tarkoitus päivittää tämän vuoden aikana. Uudistuksen valmistelutyössä tulisi huomioida hyvinvointiraportissa esille tulevat eri väestöryhmien tarpeista liittyen kaupungin nopeasti muuttuvaan väestörakenteeseen. Tiedoksi
Kulttuurilautakunta 18.03.2014 Sivu 5 / 5