Tunnista seksuaalinen väkivalta ja toimi 17.5.2017 klo 12-16 Kirjastotalo Metso, Tampere Seksuaaliväkivaltatyön yksikkö Välitä! Maire Toijanen Karolina Bechinsky
Koulutuksen sisältö Välitä! -esittely Mitä on seksuaalinen väkivalta Seksuaalisen väkivallan seuraukset Väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Asiakkaan kohtaaminen Miten toimia akuuteissa tilanteissa Seksuaalinen väkivalta rikoksena, ilmoitusvelvollisuudet
Seksuaaliväkivaltatyön yksikkö Välitä! Setlementti Naapurin seksuaaliväkivaltatyön yksikkö Jatkaa Välitä! hankkeessa (2012-2015) kehitettyjä palveluja Rahoittajana RAY (Ak-avustus) Henkilöstö: 4 vakituista työntekijää harjoittelijoita vapaaehtoistyöntekijöitä 4
Toiminta -alue Pirkanmaa (saa osallistua muualtakin) kriisityö vertaistukiryhmät Koko Suomi palvelut verkossa nettisivut, sosiaalinen media, keskusteluryhmät verkossa konsultaatio koulutus vaikuttamistyö
Kohderyhmät seksuaalista väkivaltaa kokeneet teoista epäillyt, tekoja tehneet ja tekoja harkitsevat/ riskissä olevat molempien läheiset Lisäksi ammattilaiset ja vapaaehtoiset, jotka kohtaavat työssään seksuaalista väkivaltaa kokeneita, tehneitä tai läheisiä
VÄLITÄ! tarjoaa 1/5 Kriisiapua seksuaalista väkivaltaa kokeneille ja heidän läheisilleen heti tapahtuneen jälkeen tai myöhemmin, kun kokemuksesta johtuva oireilu kriisiyttää arjen yksilökäyntejä tai yhteistapaamisia läheisten kanssa (5-10) olojen vakauttamista ja tietoa trauman vaikutuksista tuki rikosprosessiin (yhteistyö RIKUn kanssa) jatkoapuun ohjaus saattaen vaihtaen
Välitä! tarjoaa 2/5 Kriisiapua seksuaalirikoksista epäillyille, tekoja tehneille tai seksuaalisesta toiminnastaan huolissaan oleville ja heidän läheisilleen tapahtuneen seurauksista keskustelu motivointi avun vastaanottamiseen ja hoitoon tavoitteena tekijän uusintariskin ja itsemurhariskin vähentäminen Uusi Suunta ohjelma tekijöille/ potentiaalisille tekijöille Rikosseuraamuslaitoksen kehittämä menetelmä seksuaalirikollisille Välitä! yksikön kaikki työntekijät saaneet koulutuksen Voidaan tarjota myös ennaltaehkäisevästi, myös rikosseuraamusjärjestelmän ulkopuolella oleville
VÄLITÄ! tarjoaa 3/5 Ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä Selviytyjät-ryhmä Lapsuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille naisille CPT-tukiryhmä raiskauksen nuorena/ aikuisena kokeneille naisille Kuvasta voimaa ryhmä seksuaalista kaltoin kohtelua kokeneille naisille Voimavaraistava viikonloppuryhmiä seksuaalista kaltoin kohtelua kokeneille naisille läheisille Miehistä puhetta keskusteluryhmä Tukinetissä seksuaalista kaltoin kohtelua kokeneille miehille
VÄLITÄ! tarjoaa 4/5 Traumainfoja asiakkaille (2 x 2h) tietoa traumasta ja oireiden hallintakeinojen harjoittelua Liveryhmächatteja verkkokriisikeskus Tukinetissä kuukausittain 2h kerrallaan, eri teemoja Ajankohtaista tietoa Facebook: Välitä Seksuaaliväkivaltatyö Twitter: Välitä! yksikkö @Valitayksikko Nettisivut www.seksuaalivakivalta.fi (myös www.raiskaus.fi)
VÄLITÄ! tarjoaa 5/5 Ammattilaisille ja vapaaehtoisille: Konsultaatiota Koulutusta Traumainfot Tunnista ja toimi koulutukset Seminaarit Tietoa Välittäminen kannattaa! kirja Hoitoketju-ohjeistus Pirkanmaalla
Video Video: Pornstar Annan tarina http://www.seksuaalivakivalta.fi/
Mitä on seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai suostuttelua seksuaalisiin tekoihin, jotka loukkaavat tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Ei edellytä fyysistä väkivaltaa vaan voi olla toisen henkilön avuttoman tilan, kehittymättömyyden, sairauden tai riippuvuussuhteen hyväksikäyttöä.
Seksuaalinen itsemääräämisoikeus Ihmisoikeuksien julistus 1948 suosittaa Ihmisoikeusasiakirjat ovat oikeudellisesti sitovia, ratifioitu 1976 Jokaisen ihmisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tämä tarkoittaa myös seksuaalista itsemääräämisoikeutta eli oikeutta päättää omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Seksuaalirikokset loukkaavat jokaiselle ihmiselle kuuluvaa oikeutta määrätä omasta seksuaalisuudestaan. Ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia oikeuksia! Lähde: Tukinainen 2009
Seksuaalinen itsemääräämisoikeus Mulla on oikeus päättää, missä mun rajat menee. Mulla on oikeus säätää ne itse. Mulla on oikeus mun kehooni, oikeus määrätä, kuka saa koskea ja miten. Mulla on oikeus tuntea mun tunteita. Mulla on oikeus olla sitä mieltä mitä mä olen. Mulla on oikeus näyttää siltä miltä haluan. Mä en haluu eikä mun tarvii kuunnella päivästä toiseen sitä et mä tai joku muu on joku hemmetin homo tai huora. Mulla on oikeus elää maailmassa, jossa mun rajat huomioidaan, ja mä huomioin muiden. Mulla on oikeus elää turvallisessa maailmassa. Ja Sullakin on. Teksti PMMP:n videoklipistä MUN RAJAT www.amnesty.fi
Eri näkökulmia määrittelyyn Määrittelyssä ihmisen oma kokemus on ensisijainen: väkivaltaa tai ahdistelua on se, mikä on tuntunut väkivaltaiselta tai ahdistavalta Juridinen/ rikosoikeudellinen näkökulma: tunkeutuminen kehoon suu, anaali, vagina Uhrin näkökulma: nimeämisen vaikeus stereotypiat siitä, ketkä tulevat raiskatuksi kognitiivinen prosessi: pyrkimys selittää tapahtuma Oireiden vakavuus ei ole suhteessa väkivallan määrään! Lähde: Tukinainen 2009
Termit rikoslaissa Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan sukupuolielimellä tehtävää tai sukupuolielimeen tai peräaukkoon kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon, tai toisen sukupuolielimen ottamista omaan kehoon. Seksuaalisella teolla tarkoitetaan tekoa, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen.
Seksuaalinen väkivalta on monimuotoista Usein ensimmäiseksi mieleen tulee raiskaus Mutta se voi olla myös: Halventavia ja seksistisiä vitsejä Seksuaalisesti vihjailevia eleitä tai ilmeitä, kommentteja tai ehdotuksia Seksuaalisväritteisiä viestejä, puheluja, kuvia jne. Tirkistelyä tai itsensäpaljastamista Seksuaalista koskettelua: taputtelua, suutelua, sivelyä tms. Oman aseman hyväksikäyttöä toisen houkuttelemiseksi seksuaalisiin tekoihin, jotka palvelevat enemmän tekijän tarpeita Toisen painostamista sukupuolielinten kosketteluun Toisen painostamista tyydyttämään itseään tekijän katsoessa joko paikan päällä tai web-kameran välityksellä. Koskettamista käsin, suulla tai sukupuolielimellä vastoin toisen tahtoa.
Asenteella on väliä Seksuaaliseen väkivaltaan liittyy erilaisia uskomuksia ja myyttejä, jotka ohjaavat sekä uhrien että auttajatahojen toimintaa yhä edelleen kaksinkertainen tabu: väkivalta ja seksuaalisuus Seksuaalisen väkivallan uhreja kohtaavien ihmisten tulee olla tietoisia omasta asenteestaan ja ennakkoluuloistaan millaisia asenteita seksuaalisen väkivallan uhrit joutuvat kohtaamaan yhteiskunnassa Asenteet vaikuttavat uhrin avunsaantiin ja toipumiseen!
Meidän asenteemme Mieti hetki omia asenteitasi liittyen seksuaaliseen väkivaltaan Ota 2 eriväristä post-it lappua ja kirjoita niihin jokin ennakkoluulo, joka sinulla on 1. seksuaalisen väkivallan uhrista (keltainen) esim. vanhoja naisia ei raiskata 2. seksuaalisen väkivallan tekijästä (sininen) esim. perheenisä ei voi olla raiskaaja Palauta laput kiertävään palautelaatikkoon
Myyttejä ja vääriä uskomuksia seksuaalisesta väkivallasta Sitä koskevat luvut ovat liioiteltuja. Sitä tapahtuu vain tietynlaisille naisille. Tuntemattomat ovat suurin uhka. Sitä tapahtuu vain tytöille ja naisille. Miestä ei voi raiskata. Vain miehet raiskaavat/ käyttävät lapsia hyväksi. Jos uhri ei vastustele, hän on halukas. Naiset haluavat tulla otetuksi väkisin. Väärät ilmoitukset raiskauksista ovat tavallisia (katumuksen tai koston takia tehtyjä).
Seksuaalisen väkivallan yleisyydestä Piilorikollisuutta poliisin arvio: Suomessa 6 000 10 000 raiskausta vuodessa Uhritutkimusten tuloksia: Yli 15-v. naisista Suomessa 47% kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Yli 15-v. naisista Suomessa 15% on kokenut seksiin pakottamista tai sen yritystä. 8. -luokkalaisista tytöistä 11,3% ja pojista 10,3% ilmoitti kokeneensa seksuaalista kaltoin kohtelua. 9. -luokkalaisista tytöistä 20% ja pojista 6% oli saanut netissä tuntemattomalta seksiehdotuksia tai kuvapyyntöjä. Vain 8 % raiskatuista ilmoittaa asiasta poliisille ulkomaalaisesta/ tuntemattomasta tekijästä ilmoitetaan herkemmin (Heiskanen & Piispa 1998/2005, Ellonen ym. 2008, Väestöliiton kysely 2006, EU:n tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta 2014)
Kouluterveyskyselyt 2013 ja 2015 Kysely 14-20-vuotiaille nuorille, vastaajia 194 000 (2013) ja 119 000 (2015) Kokenut seksuaalista väkivaltaa* joskus tai toistuvasti: Tytöt 2013 2015 Pojat 2013 2015 peruskoulussa 20 % 12% 9 % 7% lukiossa 23 % 15% 6 % 5% ammattikoulussa 33 % 22% 11 % 7% * koskettelua, seksiin pakottamista, maksun saamista seksistä
Poliisin tietoon 2014-2016
Naisuhri 2006: seksuaalinen väkivalta Yritetty pakottaa seksuaaliseen kanssakäymiseen N % parisuhteen ulkopuolella 16 000 0,9 nykyisessä parisuhteessa 7 000 0,6 entisessä parisuhteessa 2 200 0,3 Pakotettu seksuaaliseen kanssakäymiseen parisuhteen ulkopuolella 7 600 0,4 nykyisessä parisuhteessa 6 500 0,5 entisessä parisuhteessa 1 800 0,3 Pakotettu seksuaaliseen kanssakäymiseen, kun ei kyennyt puolustautumaan parisuhteen ulkopuolella 18 000 1,0 nykyisessä parisuhteessa 7 600 0,6 entisessä parisuhteessa 1 300 0,2 Lähde: Piispa ym. 2006, julkaisematon taulukko
Poliisin ja oikeuslaitoksen tilastoja Poliisin tietoon tulleista raiskauksista 75%:ssa tekijä on uhrille tuttu ja 13% on tapahtunut parisuhteessa. Seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä 75% uhreista on tyttöjä. 96%:ssa tapauksista epäilty tekijä on mies. v. 2006 raiskausilmoituksista 18% johti syytteeseen, 15% tuomioon. Syyttämättäjättämispäätös useimmiten näytön puutteen perusteella v. 2006 lapsen hyväksikäyttöepäilyistä 35% johti tuomioon. tuomioista alle 20% oli ehdottomia vankeusrangaistuksia. Kainulainen 2004, Honkatukia ym. 2008
Kysymyksiä? Kokenut kertoo
Seksuaalisen väkivallan seuraukset
Seksuaalinen väkivalta on traumaattinen tilanne aiheuttaa traumaattisen kriisin uhrille, ja usein myös hänen läheisilleen uhri ja läheiset tarvitsevat kriisin eri vaiheissa erilaista tukea selviytyäkseen kriisistä mieleen tunkeutuminen ja välttäminen vuorottelevat, lisäksi jatkuva kehon ylivireystila välttäminen korostuu seksuaalisessa väkivallassa välttäminen on suoja, mutta estää myös avun vastaanottamista yritys voi olla yhtä järkyttävä kuin toteutunut teko Tukinainen 2009
Seuraukset ovat vakavia Traumaperäisiä stressi-oireita kouluampumisen jälkeen 77%:lla, seksuaalisen väkivallan jälkeen 90%:lla* Raiskaus aiheuttaa muita traumaattisia tilanteita useammin vakavia pitkäaikaisseurauksia** PTSD kehittyy eri tutkimusten mukaan 54-94 %:lle uhreista (vrt. sodan naisuhreista 25-35 %:lle) * Poijula 2008: Lapsi ja kriisi ** Ylikomi & Punamäki 2007
Psyykkiset: Seurauksia uhrille 1/4 Akuutti stressireaktio Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) Mielialahäiriöt, erit. masennus Ahdistuneisuus Päihdeongelmat Itsemurha-ajatukset ja yritykset Itsetuhoinen käytös, kuten viiltely Univaikeudet Paniikkikohtaukset Lähde: Ylikomi, luento 2012
Pelot Itsesyytökset, häpeä Itsetunnon heikkeneminen Seksuaalielämän vaikeudet Seurauksia uhrille 2/4 Riskikäyttäytymisen lisääntyminen Psykoseksuaalisen kehityksen häiriintyminen, jos uhri on lapsi tai nuori Oireet liittyvät usein tavalla tai toisella psyykkisen integraatiokyvyn heikkenemiseen trauman seurauksena - dissosiaatio. Oireiden taustalla on mm. ylivoimaisen tuskallisia tunteita ja hallitsemattomia kehon traumaperäisiä reaktioita. Lähde: Ylikomi, luento 2012
Fyysiset: Vammat Sukupuolitaudit Raskaus Seurauksia uhrille 3/4 Suurentunut somaattisten sairauksien riski (erit. gynekologiset vaivat) Ruumiinkuvan muutokset Tulkinnat ruumiillisista ja psyykkisistä tuntemuksista voivat vääristyä/sekoittua Traumaperäiset neurofysiologiset muutokset, kuten elimistön kortisolitasoa säätelevän HPA-akselin häiriintyminen ja sen myötä tunne-elämän ja elimistön säätelyn häiriöt ja kuormitus Lähde: Ylikomi, luento 2012
Sosiaaliset: Seurauksia uhrille 4/4 Läheisyyden välttäminen Epäluottamus Pelot Huonommuuden tunteet Vaikeus pitää puoliaan vs. vaikeus hallita aggressioita Miesten viha ja / tai pelko Naisten viha ja / tai pelko Jännitys Eristäytyminen Vaikeudet vanhemmuudessa Lähde: Ylikomi, luento 2012
Raiskauksen uhria Suojaa: Usko selviytymiseen Ajan, paikan ja kehotajun nopea palautuminen (muistikuvat) Pelastautumisen tunne, vastaan taistelu Raiskauksesta ilmoittaminen Puhuminen, eheä kertomus Asiallinen hoito, tiedon saanti ja kunnioitus Haavoittaa: Varhaiset traumakokemukset Dissosiaatio: kuin tapahtuisi jollekin muulle Väkivalta ja nöyryytys Tekijä tuntematon Lamaantuminen ja vastustelun puute Kuolemanpelko ja kontrollin menetys Kokemuksen salaaminen Yksinäisyys ja puhumattomuus Auttajien välinpitämättömyys Ylikomi, Punamäki 2008
Palautus nykyhetkeen Harjoitus
Kysymyksiä?
Tunnistaminen ja puheeksiotto
Apua haetaan usein muuhun Uhrin voi olla vaikea kertoa, miksi hän on tullut hakemaan apua esim. terveydenhuollosta saattaa hakea ehkäisyä, jälkiehkäisyä tai olla huolissaan sukupuolitaudeista saattaa hakea apua vain epämääräisiin oireisiin: ahdistus, masennus, paniikki, kivut ja säryt, univaikeudet tms. Moni raiskauksen kokeneista ei osaa nimetä kokemustaan raiskaukseksi Lähde: RAP-kansio
Mistä merkeistä epäily voi herätä? häpeä tai pilalla olon tunne syyllisyyden tunne, itsesyytökset, vahingoittaviin ja hyväksikäyttäviin suhteisiin ajautuminen nopea persoonallisuuden muutos tulevaisuuden näkymien katoaminen holtiton, vastuuton käyttäytyminen masennus nuoret: yhtäkkinen koulusuoritusten heikkeneminen, poissaolojen lisääntyminen naiseuden/ mieheyden ja/ tai seksuaalisuuden häpeäminen ongelmat seksuaalisuudessa (esim. haluttomuus, yliseksuaalisuus) seksuaalisesti provosoiva käyttäytyminen vaikeus luottaa kehenkään tai mihinkään yhtäkkinen, selittämätön vieraantuminen ystävistä ja läheisistä sosiaalinen eristäytyminen itsetuhoinen, riskialtis käyttäytyminen päihteiden käyttö syömishäiriöt PTSD (post-traumaattinen stressihäiriö) - oireet Lähde: Raiskauskriiisikeskus Tukinainen
Tauko Tauko
Parikeskustelu puheeksi ottamisesta Miten olet ottanut/ ottaisit asian puheeksi? Mikä puheeksi ottamisessa on vaikeinta?
Puheeksi ottamisesta Suoraan kysyminen paras tapa Hyviä tapoja kysyä: oletko tullut joskus seksuaalisesti loukatuksi? oletko joutunut tekemään jotain vastoin tahtoasi? onko joku pakottanut sinua? Pyri käyttämään termejä, joita kokija itse käyttää Tärkeää silti puhua asioista myös niiden oikeilla nimillä nimeä väkivalta väkivallaksi: pakottaminen, raiskaus, hyväksikäyttö jne.
Seksuaalista väkivaltaa kokeneen kohtaaminen ja auttaminen
Uhrin mielessä pyörii Mitä minulle tapahtui? Mitä minä nyt teen? Olisinko voinut estää sen? Miksi juuri minä? Oliko se minun syyni? Kuka sen teki? Miksi hän teki sen? Mitä minussa tapahtuu? Tulenko hulluksi? Kuka tietää tästä? Olenko pilalla? Tuleeko tämä perheen/ tuttujen tietoon? Mitä ihmiset ajattelevat? Uskooko minua kukaan? Voinko koskaan seurustella ja saada lapsia? Kenelle voin kertoa? Mitä siitä seuraa? Keneltä saan tukea? Selviänkö tutkimuksista/ rikosprosessista? Auttaako mikään? Toivunko tästä koskaan? Lähde: Tukinainen
Kohtaamisen periaatteita Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö on aina väärin ja rikos. Normalisoi uhrin/ läheisen reaktioita, tulkitse ne selviytymiskeinona Vähennä syyllisyyden ja häpeän tunteita Toimi niin, että lisäät uhrin/ läheisen turvallisuuden tunnetta fyysinen ja psyykkinen turvallisuus on ensisijaista ja aina varmistettava huolehdi perustarpeista älä jätä yksin Ylläpidä toivoa: kokemuksesta voi toipua Lähde: Tukinainen
Uhrin kohtaamisen ABC 1. Rauhoitu ja rauhoita. 2. Kysy ja kuuntele. 3. Usko uhria. Älä syyllistä. 4. Anna myötätuntoa ja huolenpitoa. 5. Anna tietoa. 6. Ohjaa lääkäriin. 7. Kannusta tekemään ilmoitus poliisille - alaikäiset: ilmoita poliisille ja lastensuojeluun. 8. Saata kriisiavun pariin.
Anna positiivista palautetta Teit oikein, kun kerroit Kiitos kun kerroit Rohkaise Kun uhri kertoo 1/3 Joskus näistä asioista voi olla vaikea puhua, mutta olit jo rohkea, kun kerroit Suhtaudu asiaan rauhallisesti Kunnioita uhrin tahtia kertoa tapahtuneesta Ole neutraali ja vältä kauhistelua Lähde: www.riku.fi/nuoret
Kun uhri kertoo 2/3 Älä moralisoi vaan tee selväksi, että uhri ei ole syyllinen tapahtuneeseen Se ei ollut sinun syysi Kuuntele ja kirjaa ylös mitä uhri sinulle oma-aloitteisesti kertoo. Älä haastattele uhria tapahtumista, se on poliisin tehtävä. Kysy mahdollisista kuvista tai viesteistä, joita tapahtumaan liittyen on otettu/ kirjoitettu näyttö, mahd. levittäminen Lähde: www.riku.fi/nuoret
Normalisoi oireita Kun uhri kertoo 3/3 On luonnollista olla ahdistunut, pelokas, vaikea nukkua, vaikea syödä, levoton, vaikea keskittyä Ei ole yhtä oikeaa tapaa reagoida Kerro, että olet velvollinen ilmoittamaan asiasta muille viranomaisille (jos uhri alle 18v.) Lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus Anna tietoa, mitä tarkoittaa Kerro, että nuorta ei jätetä yksin selviämään näistä Varmista uhrin hyvinvointi ja jatkohoito perhe, tukiverkosto, kriisiapu
Tärkeitä käytännön asioita Lääkärin tutkimus ja hoito Sairausloma ja mahdolliset lääkitykset Raskauden ja sukupuolitautien poissulkeminen Lääkärinlausunto tärkeä näytön ja korvausten kannalta Rikosilmoituksen teko Motivoi tekemään (yli 18v.): Ainoa tapa yrittää vastuuttaa tekijää/ ehkäistä tekoja. Tee ilmoitus poliisille ja lastensuojeluun (alle 18v.): Kerro että olet velvollinen tekemään, jotta alaikäinen saa tarvitsemansa tuen. Oikeus asianajajaan valtion varoista Oikeus tukihenkilöön (esim. Rikosuhripäivystyksestä) Alaikäiselle hankittava tarvittaessa edunvalvojan sijainen
Seri-tutkimuksista Tutkimukset tulisi tehdä keskitetysti erikoissairaanhoidossa Pirkanmaalla TAYS/ Acuta Tutkimukset kannattaa tehdä, jos tapahtumasta on aikaa alle kaksi viikkoa Kiireellisesti tutkimukseen, jos aikaa on alle viikko myöhemmin ilmi tulleissa riittää (ja on aina tarpeen) tavallinen lääkärissäkäynti Näytteet pitäisi ottaa terveydenhuollossa aina kun epäillään seksuaalirikosta rikosilmoituksen voi tehdä myöhemmin, ei saa olla ehto näytteiden ottamiselle
Ohjeet SERI-tutkimukseen tulevalle uhrille Älä riisu, peseydy, juo, virtsaa, ulosta vasta tutkimuksen jälkeen Talteen kaikki vaatteet ja todisteet Pidä päällä (riisutaan tutkimuksessa) tai ota mukaan Varavaatteet mukaan kotoa jos ei ole, saa myös ensiavusta/ terveyskeskuksesta Henkilöllisyystodistus mukaan Valmius rikosilmoituksen tekoon varaudu, että kysytään
Ohjeet terveydenhuollolle näytteiden ottoon Käytetään SETU-pakkausta (Seksuaalirikostutkimuspakkaus) Saa poliisilta RAP (Raiskatun akuuttiapu) -ohjeistusta käytetään silloin, jos poliisin SERI-pakkausta ei ole käytettävissä.
RAP-kansio (Raiskatun akuuttiapu) Sisältö: Seksuaalista väkivaltaa kokeneen akuuttiapu terveydenhuollon toimipisteessä Ohjattu tutkimus- ja hoitoprotokolla uhrin tutkimista, hoitoa ja näytteidenottoa varten Ohjeet somaattisen ja psykiatrisen lääkärinlausunnon tekemiseksi Ohjelehtiset uhrille, läheisille ja auttajille Ladattavissa netistä (pdf) www.nettitukinainen.fi/materiaalipankki/kirjallisuutta > RAP-käsikirja
Auttajan työkalupakki: Pirkanmaan hoitoketju Välitä! hankkeessa rakennettu hoitoketju seksuaalista väkivaltaa kokeneelle on julkaistu osana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjuja. Myös THL:n valtakunnallinen ohjeistus sairaanhoitopiireille on julkaistu 2016. Tutustu Terveysportissa: http://www.terveysportti.fi/dtk/ ltk/shp01191
Välittäminen kannattaa! Seksuaaliväkivaltatyön toimivat käytännöt -kirja Luettavissa myös sivuilla www.seksuaalivakivalta.fi
Sähköinen opas auttajalle Mitä sitten tekisin? Opas seksuaalista väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi Raiskauskriisikeskus Tukinaisen e-kirja: http://www.tukinainen.fi/e_kirja_1/#/0
Kysymyksiä?
Miehetkin joutuvat uhriksi Aihetta tutkittu vähän, tulosten yleistettävyys ongelma Yhteiskunnallinen ongelma: miesuhreja ei tunnisteta Tutkimuksista riippuen 3-18 % miehistä on ilmoittanut kokeneensa seksuaalista väkivaltaa aikuisiällä Miesuhreilla tyypillinen seksuaalisen väkivallan muoto on lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö Miesten tekemässä seksuaalisessa väkivallassa miehille uhrit useammin alle 15-vuotiaita. Pakottamisen keinoja: verbaalinen painostaminen, väkivallalla uhkaaminen, väkivalta tai huumaaminen Tekijöinä on useammin useita henkilöitä Naistekijänä usein puoliso, läheinen tai partneri Miestekijänä tyypillisesti työtoveri tai tuntematon
Seuraukset miesuhreille Seuraukset pitkälti samoja kuin naisilla Erityistä: 1. Seksuaalinen väkivalta kyseenalaistaa mieheyden ristiriita: maskuliinisuus poissulkee mahdollisuuden olla uhri Mies hallitsee aina tilanteet ja pystyy puolustamaan itseään Mies on aina seksuaalisesti aktiivinen ja oma-aloitteinen pelko leimautumisesta homoseksuaaliksi (jos tekijäkin on mies) 2. Itsetuhoisuus vakavampaa itsemurhat/-yritykset yleisiä erityisesti nuorilla miehillä
Nettimaailman rooli iso Nuoret kontaktinotto tai koko hyväksikäyttö tapahtuu netissä Tyypillistä: tapahtuu sisätiloissa, tekijä tuttu, päihteet usein mukana kuviossa Uhri ei ymmärrä olevansa uhri normaalin seksuaalisuuden rajat hämärtyneet teko tulee ilmi toisen käden kautta (kaverit) tai oireilusta Puuttuminen hankalaa, vaikka merkkejä näkyvissä nuori ei yleensä halua, että asiasta kerrotaan vanhemmille tai viranomaisille
Nuoret Seksuaalinen väkivalta haavoittaa erityisen paljon siksi, että nuoren seksuaalinen kehitys on kesken vaikuttaa haitallisesti/ vääristää seksuaalisen ja/ tai sukupuoliidentiteetin rakentumista Nuoren auttaminen voi olla haastavaa nuori voi olla haluton puhumaan tai ottamaan apua vastaan. Tarvitsee silti aina apua luottamussuhteen rakentaminen tärkeää työntekijän tiedettävä silti mikä on hyväksi nuorelle, ja tehtävä mm. alle 18-vuotiaista ilmoitukset lastensuojeluun ja poliisille
Oppaita nuorille/ nuorten auttamiseen Ota puheeksi - internet ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/l asten-suojelu-digitaalisessa-me/kyselyt-jaaineistot/ Kun nuori kokee seksuaalista väkivaltaa - opas seksuaalista väkivaltaa kokeneiden nuorten vanhemmille http://www.poikientalo.fi/sites/poikient alo.fi/files/opasvanhemmillesvv2013.pdf Rikosprosessitietoa nuorille http://nuoret.riku.fi/wp-content/ uploads/2013/01/ rikosuhri_fi.pdf
Hengitysharjoitus Olon rauhoittaminen käsillä hengitystä kuunnellen
Ilmoitusvelvollisuudet
Jos uhri on alaikäinen Kerro, että olet velvollinen ilmoittamaan asiasta poliisille ja lastensuojeluun Anna tietoa, mitä tarkoittaa ja miksi on tärkeä tehdä Kerro, että nuorta ei jätetä yksin selviämään näistä Tampereella käytössä toimintamalli: Kaltoin kohdeltu lapsi käsikirja kaltoin kohdellun lapsen kanssa työskenteleville http://www.tampere.fi/material/attachments/k/ unnamed_7426/kaltoinkohdeltulapsi_kk.pdf
Ilmoitusvelvollisia ovat: Ilmoitusvelvolliset (lastensuojelulaki 25 1.1.2012 alkaen) sosiaali- ja terveydenhuollon opetustoimen nuorisotoimen poliisitoimen rikosseuraamuslaitoksen palo- ja pelastustoimen sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan opetuksen tai koulutuksen järjestäjän seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt
Ohjeistus ilmoitusten tekoon 1/2 1. Kirjaa havainnot, joiden pohjalta huoli ja epäily herää. Kirjaa mitä lapsi, nuori tai aikuinen on kertonut asiasta Kirjaa myös, mitä olet hänen kanssaan keskustellut Vältä johdattelevia kysymyksiä 2. Tee lastensuojeluilmoitus Sosiaalipäivystykseen*. Soita ja sovi, kuinka toimitaan lapsen asiassa 3. Tee ilmoitus poliisille, kun epäilet alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta Soita ja sovi poliisin kanssa milloin ja mitä asioita voi kertoa ilmoitukseen liittyen ja kenelle tietoja voi antaa. * Tampere, Orivesi
Ohjeistus ilmoitusten tekoon 2/2 Ilmoitusta poliisille tehdessä pyydetään osallisten tiedot ja yhteystiedot asiasta tietävien yhteystiedot riittävän yksityiskohtainen selvitys tapahtuneesta (mitä, missä, milloin, kuka) epäiltyä tekijää ei tarvitse tietää Poliisia on hyvä aina konsultoida, jos ei ole varma miten toimia asiassa klo 7-19 soita Tampereella 050 521 5110 (Tampereen pääpoliisiasema, tutkinnan vastuunumero) muuna aikana kiireellisissä asioissa soita hälytysnumeroon 112.
Video Emma ja Joonas: https://www.youtube.com/watch?v=bkigyv7tkso Right to Choose -hanke
Rikosprosessista
Uhri ja rikosprosessi Kaikki seksuaalisen väkivallan uhrit jaksa / halua lähteä pitkään ja raskaaseen rikosprosessiin. Rikosilmoituksen tekeminen ja ajatus tulevasta oikeusprosessista pelottaa useimpia uhreja Tekijän kohtaaminen pelottaa Uhri ei tiedä oikeuksiaan ja mitä prosessissa tapahtuu Prosessi ei poista eikä korjaa syntyneitä vaurioita Asiallinen ja hyvin hoidettu rikosprosessi on monelle tärkeä osa toipumista Edellyttää riittävää tietoa ja tukea koko prosessin ajan Uhri tarvitsee tietoa ja tukea rikosprosessiin (esim. RIKU)
Rikoslaki 20. luku Seksuaalirikoksista Raiskaus Törkeä raiskaus Pakottaminen seksuaaliseen tekoon Seksuaalinen hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen Paritus Törkeä paritus Myös yritys on rangaistavaa! Lisäksi: Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavat teot, mm. kuvan levittäminen. ROL luku 17. Katso kaikki tunnusmerkistöt www.finlex.fi > rikoslaki
Syyteoikeus 20. luvun seksuaalirikokset ovat nykyään kaikki virallisen syytteen alaisia Vain seksuaalinen ahdistelu on asianomistajarikos Asianomistajarikos = syyttäjä ei saa nostaa syytettä (eikä poliisi tutkia), ellei asianomistaja eli uhri itse vaadi rangaistusta Ammattilaisen ilmoittamista sitoo yli 18-vuotiaiden kohdalla vaitiolosäännökset Alle 18-vuotiaista on ilmoitusvelvollisuus!
Vanhentumisajoista Nykyään voimassa olevat 10 vuotta: lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö 20 vuotta: törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä raiskaus Lasketaan tekohetkestä (vanhemmat teot) tai uhrin täysi-ikäiseksi tulemisesta (nykyään) Merkittäviä muutoksia lakiin 1999 ja 2006 Kannattaa tarkistaa aina poliisilta tai asianajajalta!
Suojaikärajat 1/2 16 vuotta (RL 20:6, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) kaikki seksuaaliset teot tai niiden yritykset alle 16-vuotiaan kanssa ovat rikoksia silloinkin, kun nuori itse on suostunut/ halunnut poikkeus: saman ikäisten tai kehitystasoltaan samalla tasolla olevien seurustelu on sallittu oikeuskäytännössä linjattu, että ikäero voi olla korkeintaan 3 vuotta, jotta tähän voi vedota
Suojaikärajat 2/2 18 vuotta (RL 20:5-6, seksuaalinen hyväksikäyttö) kun seksuaalisen teon tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa tai kun tekijä on auktoriteettiasemassa nuoreen nähden (esim. opettaja, leirinohjaaja) tai hyväksikäyttää sairaalassa tai muussa laitoksessa olevaa nuorta, jonka kyky puolustaa itseään on olennaisesti heikentynyt sairauden tai vammaisuuden vuoksi
Oikeus maksuttomaan avustajaan Seksuaalirikoksen uhrilla on oikeus oikeudenkäyntiavustajaan, jonka palkkio maksetaan valtion varoista (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 1 a ) Jo esitutkintaa varten eli poliisikuulusteluun Myös oikeudenkäyntiä varten Jos syyttäjä ajaa asiaa ja uhrilla vaatimuksia (rangaistus ja vahingonkorvaukset) Uhria ei laskuteta, vaan oikeudenkäyntiavustaja hakee maksumääräyksen käräjäoikeudelta Ei tarvita oikeusapua tai oikeusturvavakuutusta Uhrin tulot eivät vaikuta, ei omavastuuta Oikeudenkäyntiavustajana voi toimia yksityinen asianajaja, oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai muu lakimies, joka saa toimia oikeudessa asiamiehenä.
Oikeus tukihenkilöön Seksuaalirikoksen uhrilla on oikeus avustajan lisäksi tukihenkilöön Rikosilmoituksen teossa, kuulustelussa, oikeudenkäynnissä Tukihenkilön kulut voidaan korvata valtion varoista Tukihenkilönä voi toimia kuka tahansa Läheinen ei ole aina paras tähän rooliin Koulutettuja vapaaehtoisia tukihenkilöitä tarjoaa mm. Rikosuhripäivystys Tampereella Setlementti Tampere ry:n toteuttamaa palvelupisteitä 29 paikkakunnalla
Kysymyksiä?
Välitä!-yksikkö: www.seksuaalivakivalta.fi Hyödyllisiä linkkejä Pirkanmaan hoitoketju: http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/shp01191 Raiskauskriisikeskus Tukinainen: http://tukinainen.fi/ Sensitiivisyysmalli Senja: http://senjanetti.fi/ Väestöliitto: http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/ Rikosuhripäivystys (RIKU): www.riku.fi NUORIKU: http://nuoret.riku.fi/ Naisten linja: https://www.naistenlinja.fi ja www.omatrajani.fi MLL Lasten ja nuorten puhelin ja netti: http://www.mll.fi/nuorille/lnpn/ Amnesty: http://www.amnesty.fi/kampanjat/joku-raja/taustat/seksuaalinen-vakivalta http://naistenvirta.nettisivu.org/tyontekijalle/raiskaus-ja-seksuaalinen-vakivalta/ THL: Tasa-arvotiedon keskus http://www.minna.fi/web/guest/raiskaukset Tampereen kaupunki/ Kaltoin kohdeltu lapsi: http://www.tampere.fi/material/attachments/k/ unnamed_7426/kaltoinkohdeltulapsi_kk.pdf Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen, Käypä hoito -suositus: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi34040
Kirjallisuutta Lampinen (2007): Raiskattu mies. Tutkimus miehiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta Selvityksiä raiskausrikoksista. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 13/2012. Ylikomi, Virta (2008): Raiskaustrauman hoito. Opas CPTmenetelmän käyttöön. Ylikomi, Punamäki (2007): (Lääkärilehti 8/2007): Raiskaustrauma I: Raiskauksen kokeminen altistaa psyykkisille ongelmille (Lääkärilehti 9/2007): Raiskaustrauma II. Raiskauksen uhrin psyykkinen akuuttihoito ja hoitopolun rakentaminen
Kirjallisuutta Heikinheimo, Tasola (2004): Vain muistamalla voi unohtaa. Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ryhmäterapia. Tie toipumiseen. Hirvelä (2007): Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen. Kaukonen, Raijas, Silver, Valkama (toim. 2003): Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö. Selviytymiskertomuksia. Laiho (2007): Lapsen seks.hyväksikäyttö ja uudet viestintäteknologiat. Laitinen: Häväistyt ruumiit, rikotut mielet Siipi maasta: Puheenvuoroja seksuaalista väkivaltaa kokeneilta
Yhteystiedot Puh. 045 279 8090 valita-yksikko@setlementtitampere.fi.fi Hatanpään valtatie 34 E 4.krs 33100 Tampere Välitä! tiimi: Satu Hintikka, yksikönjohtaja Maire Toijanen, kriisityöntekijä Mervi Talvitie, kriisityöntekijä Jukka Aho, kriisityöntekijä www.seksuaalivakivalta.fi
Kiitos! Saat linkin materiaaleihin vastaamalla palautekyselyyn, joka lähetetään sähköpostilla