Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista Kyläsuunnittelija Sarita Humppi
Kyläsuunnitteluhankkeen taustaa Kyläsuunnittelua on käytetty paikallisen kehittämisen välineenä 1970-luvulta lähtien, ja siinä korostetaan paikallisen tason roolia Hankkeessa kyläsuunnittelu tarkoitti sekä toiminnallista suunnittelua että maankäytön suunnittelua kyläkaavoituksen muodossa Hankkeen tavoitteena on ollut Kehittää kylien toiminnallista suunnittelua ja maankäytön suunnittelua Kehittää asukaskeskeistä yhteistyötoimintamallia Laatia kyläsuunnitelmat ja epäviralliset kyläkaavaluonnokset pilottikyliin Luoda kyläsuunnittelun malli, jota voidaan soveltaa seudun muissa kylissä
Toiminnallinen kyläsuunnittelu ja kyläkaavoitus Toiminnallinen kyläsuunnittelu on strategista kyläyhteisön toiminnan suunnittelua Suunnittelussa tarkastellaan laaja-alaisesti kylän kehittämistarpeita kyläläisten näkökulmasta Siinä huomioidaan kylän nykytilanne ja historia, jotka muodostavat lähtökohdat kylän kehittämiselle Suunnitelmassa määritellään kehittämispäämäärien lisäksi tarvittavat toimenpiteet, rahoitus ja toteuttajat Hankkeessa kyläkaavoitus oli epävirallista maankäytön suunnittelua
Kyläsuunnittelumalli Suunnitteluryhmä - asukkaat - yhdistykset - maanomistajat Kyläkokoukset Kysely vuorovaikutus Tavoitteiden ja päämäärien asettelu Kaupunki - kehittäminen Toimenpiteiden määrittely Toiminnallinen suunnittelu Maankäytön suunnittelu Kylätoiminta Hankkeet Ulkopuolinen tuki Käytännön kehittämistyö Kaavoitus Yhteistyötahot
Kyläsuunnittelu kehittämisen välineenä Kehittämistarpeet vaihtelevat alueittain, mutta eri kylissä on myös samanlaisia tarpeita Suunnitteluun ryhtyminen vaatii aikaa ja kiinnostusta asukkailta Suunnittelu on työkalu, jonka avulla kehittämistyötä voi jatkaa tulevaisuudessa Seurannaisvaikutukset kylissä riippuvat siitä, millä tavalla kyläläiset lähtevät asioita viemään eteenpäin ja minkälaista ulkopuolista tukea on tarjolla Toiminnallinen kyläsuunnittelu ja kyläkaavoitus tukevat toisiaan
Osallisuus, lähidemokratia ja vuorovaikutus Kylä asukkaiden aluekehittämisen pienempänä yksikkönä: miten voidaan hyödyntää lähidemokratian edistämisessä? Kyläsuunnittelu onnistuessaan edistää asukkaiden osallisuutta ja osallistumista oman elinympäristönsä kehittämiseen Suunnittelussa vuorovaikutus perustui erityisesti suunnitteluryhmän toimintaan: mahdollisti pitkäjänteisen ja tiiviin vuorovaikutuksen Vuorovaikutus kaupungin kanssa voi auttaa luomaan uusia yhteyksiä kaupunkiorganisaation ja asukkaiden välille kuntamuutostilanteessa
Suunnittelusta opittua Suunnittelun aloittaminen edellyttää todellista tarvetta ja asukkaiden sitoutumista alueensa kehittämiseen Suunnittelu ei tarkoita vain lyhyttä hanketta vaan jatkuvaa prosessia Hankkeessa suunnitteluun käytetty aika oli lyhyt suunnitteluvaiheen ajallisen keston tulisi olla pidempi Kylien suunnittelu ja kehittäminen jatkossa vaatii myös kylien ulkopuolisia resursseja Epävirallisessa kyläkaavoituksessa asukkailla mahdollisuus vaikuttaa ennen virallisen kaavoitusprosessin käynnistymistä
Kyläsuunnittelun tulevaisuus Salon seudulla Asukasyhdistykset ja kyläyhdistykset voivat olla aktiivisia kyläsuunnittelun käynnistämisessä omalla alueellaan Yhdessä oppimalla ja tekemällä voidaan saavuttaa enemmän Millaisia resursseja kyläsuunnittelulle varataan? Miten laaditut suunnitelmat tulisi ottaa huomioon kaupungin toiminnassa?
Hajalan suunnitelmat ovat nähtävissä osoitteessa: http:///asuminenkaavoitusjarakentamine n/kaavoitus/vireillaolevatkaavat/yleiskaavat/hajala/ default.aspx Häntälän kyläkaava löytyy osoitteessa: http://www.somero.fi/tutustusomeroon/someronkyli a/hantalankylasuunnittelu/