Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.11.2016 Sivu 1 / 109 Kokoustiedot Aika 21.11.2016 maanantai klo 17:30-23:30 Tauko klo 19.35-20.05 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Mari Anthoni (Vihr.), saapui klo 17.53 208 Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.), poistui klo 21.53 215, tilalle Leo Hiltunen Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP), saapui klo 17.34 204 Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Henri Haaksiala (Kok.) Heli Halava Pinja Nieminen (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.), saapui klo 17.50 208 Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Nina af Hällström (SFP) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo), poistui klo 23.00 219 Maria Jungner (SDP), poistui 20.50 213 tilalle Liisa Kivekäs Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.), poistui klo 22.57 219 Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.) Katja Lahti Päivi Salli (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.), saapui klo 17.35 204 ja poistui klo 22.42 217
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.11.2016 Sivu 2 / 109 Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Teresia Volotinen (Vihr.), saapui klo 17.47 208 Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Niemi Marika (Kok.), poistui klo 23.02 219 Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi Kari Kuusisto (Kok.), saapui klo 17.53 208 Ulla Palomäki (Kok.), poistui klo 23.05 219 Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen (Vihr.), saapui klo 17.42 204 Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Kari Pajunen (PerusS&Sit.), poistui klo 19.03 209, kun Timo Soini saapui, Soini poistui klo 21.50 215, tilalle Kari Pajunen Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell Marita Backman (SFP), saapui klo 17.32 203 ja poistui klo 23.03 219 Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.), saapui klo 17.35 204 Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä Liisa Kivekäs (SDP), siirtyi kaupunginhallituksen jäsenen paikalle, kun Värmälä saapui klo 17.42 204 Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Liisa Kivekäs Toivo Hursti Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Johanna Pajakoski kaupunginhallituksen jäsen, siirtyi tälle paikalle, kun Johanna Värmälä saapui, siirtyi Maria Jungnerin paikalle klo 20.50 213, kun Jungner poistui nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja vs. viestintäjohtaja
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.11.2016 Sivu 3 / 109 Päivi Sutinen Ari Konttas Jouni Majuri palvelujen kehittämisjohtaja rahoitusjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Heli Halava Stig Kankkonen Katja Lahti Kirsi Louhelainen Johanna Paattiniemi Timo Soini Kurt Torsell Johanna Värmälä Jyrki Myllärniemi Mika Soininen
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.11.2016 Sivu 4 / 109 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 28.11.2016 29.11.2016 Johanna Horsma Simo Grönroos Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 30.11.2016 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.11.2016 Sivu 5 / 109 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 203 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 204 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 205 Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 8 jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali 206 Varavaltuutetun ja liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen 10 vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 207 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 12 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali 208 1-2 Valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen 14 209 3-4 Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen 20 210 5 Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen 26 211 Riihitonttu, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 32 211833, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari 212 Suurpelto III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 44 hyväksyminen, alue 330600, 21. kaupunginosa Henttaa 213 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen 57 mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Pöydälle 22.8., 12.9.2016 ja 17.10.2016) 214 Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista 62 215 Valtuustokysymys kotihoidontuen ja Espoo-lisän 68 vaikutuksista 216 Valtuustokysymys glyfosaatin käytön lopettamisesta 76 Espoon kaupungilla 217 Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta päivähoidossa 81 218 Valtuustoaloite kaupunkipyörien hankkimiseksi Espooseen 88 219 6 Valtuustoaloite terveydenhoidon järjestämisestä 92 paperittomille henkilöille 220 Kokouksessa jätetyt aloitteet 104
Espoon kaupunki Pöytäkirja 203 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 6 / 109 203 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 10.11.2016 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 203.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 204 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 7 / 109 204 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Johanna Horsma ja Simo Grönroos. Byman ehdotti työjärjestysasiana, että ylimääräisenä asiana käsitellään seuraava: kaupunginhallitus erotetaan ja valtuusto valitsee tarkastusvaliokunnan, jossa on 20 jäsentä ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Valtuutettu Kauma vastusti valmistelemattoman asian käsittelyyn ottamista. Puheenjohtaja totesi, että ylimääräisen, valmistelemattoman asiaan käsittelyyn ottamiseen tarvitaan kuntalain 55 2 mom. mukaan yksimielisyys, näin ollen kun asian käsittelyyn ottamista on myös vastustettu, sitä ei voida ottaa käsiteltäväksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 205 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 8 / 109 5596/2015 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 305 24.10.2016 205 Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Jukka Niemelän (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa päättyy 1.1.2017 sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseneksi 1.1.2017 alkaen Jukka Niemelän (Kok.) tilalle (Kok.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseneksi 1.1.2017 alkaen Jukka Niemelän (Kok.) tilalle Sami Humalan (Kok.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi puheenjohtajan ehdotuksen ja kaupunginhallituksen ehdotuksen muilta osin tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto vapautti varavaltuutettu Jukka Niemelän (Kok.) toimestaan ja totesi, että hänen luottamustoimensa päättyy 1.1.2017 sekä valitsi opetusja varhaiskasvatuslautakunnan jäseneksi 1.1.2017 alkaen Jukka Niemelän (Kok.) tilalle Sami Humalan (Kok.). Jukka Niemelä (Kok.) ilmoittaa 28.9.2016 päivätyllä kirjeellään eroavansa Espoon kaupungin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnasta sekä varavaltuutetun tehtävästä 1.1.2017 alkaen. Eroilmoitusta koskevissa perusteluissa Jukka Niemelä viittaa kuntalain 147 3 momenttiin, jonka mukaan valtuutettu tai muu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 32 :ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kunnan luottamustoimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Erolle ei vaadita muuta erityistä syytä. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 205 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 9 / 109 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Jukka Niemelän tilalle. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. historia Kaupunginhallitus 24.10.2016 305 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Jukka Niemelän (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa päättyy 1.1.2017 sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseneksi 1.1.2017 alkaen Jukka Niemelän (Kok.) tilalle (Kok.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Jukka Niemelä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 10 / 109 4268/2016 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 306 24.10.2016 206 Varavaltuutetun ja liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto toteaa varavaltuutettu Teuvo Lomanin menettäneen vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun toimeen ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee liikunta- ja nuorisolautakunnan jäseneksi Teuvo Lomanin (Vihr.) tilalle (Vihr.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee liikunta- ja nuorisolautakunnan jäseneksi Teuvo Lomanin (Vihr.) tilalle Paula Karhusen (Vihr.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi puheenjohtajan ehdotuksen ja kaupunginhallituksen ehdotuksen muilta osin tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto totesi varavaltuutettu Teuvo Lomanin menettäneen vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun toimeen ja totesi, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsi liikunta- ja nuorisolautakunnan jäseneksi Teuvo Lomanin (Vihr.) tilalle Paula Karhusen (Vihr.). Varavaltuutettu ja liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen Teuvo Loman (Vihr.) on muuttanut Espoosta 29.8.2016 ja on näin menettänyt vaalikelpoisuutensa em. luottamustehtäviin. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 11 / 109 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Teuvo Lomanin tilalle. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakuntaan voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus 24.10.2016 306 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto toteaa varavaltuutettu Teuvo Lomanin menettäneen vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun toimeen ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee liikuntaja nuorisolautakunnan jäseneksi Teuvo Lomanin (Vihr.) tilalle (Vihr.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Teuvo Loman
Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 12 / 109 4255/2016 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 307 24.10.2016 207 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi 1.1.2017 alkaen Janna Koiviston (Vihr.) tilalle (Vihr.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi 1.1.2017 alkaen Janna Koiviston (Vihr.) tilalle Roosa Puhakainen-Mattilan ja edelleen Roosa Puhakainen-Mattilan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Veera Lammen (Vihr.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi puheenjohtajan ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi 1.1.2017 alkaen Janna Koiviston (Vihr.) tilalle Roosa Puhakainen-Mattilan ja edelleen Roosa Puhakainen-Mattilan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Veera Lammen (Vihr.). Janna Koivisto (Vihr.) ilmoittaa 5.10.2016 päivätyllä kirjeellään eroavansa Espoon kaupungin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenyydestä vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Kuntalain 147 3 momentin mukaan valtuutettu tai muu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 32 :ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kunnan luottamustoimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Erolle ei vaadita muuta erityistä syytä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 13 / 109 Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus 24.10.2016 307 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi 1.1.2017 alkaen Janna Koiviston (Vihr.) tilalle (Vihr.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Jaoston sihteeri - Janna Koivisto
Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 14 / 109 2915/2016 00.01.01 Kaupunginhallitus 326 7.11.2016 208 Valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh. 050 526 2173 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto tarkistaa Espoon valtuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti siten, että se tulee voimaan 1.6.2017 ja siten, että muutettua valtuuston työjärjestystä toteutetaan kokeiluna 1.1. - 31.5.2017. Käsittely Laukkanen Tiina Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Asian Nro 6:n Liite 1 Valtuuston työjärjestys 3 luku Valtuuston kokoukset 21 Puheenvuorot Kolmannen kappaleen kohta: puheenvuoro on pääsääntöisesti enintään kolmen minuutin mittainen muutetaan muotoon: puheenvuoro on pääsääntöisesti enintään viiden minuutin mittainen. Kolmannen kappaleen kohta: Valtuutetun samaa asiaa käsittelevät seuraavat puheenvuorot kestävät enintään minuutin muutetaan muotoon: Valtuutetun samaa asiaa käsittelevät puheenvuorot kestävät enintään kaksi minuuttia ja sitä seuraava enintään minuutin. Uotila Kivistön kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 21 Puheenvuorot Kunkin valtuutetun kutakin asiaa käsittelevä ensimmäinen puheenvuoro on pääsääntöisesti enintään viiden minuutin mittainen. (suositus kolme minuuttia). Valtuutetun jne. Byman Pajusen kannattamana ehdotti, että päätösehdotuksessa mainitusta kokeilusta luovutaan. Byman Pajusen kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettuja muutosesityksiä, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 15 / 109 äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että Laukkasen ja Uotilan muutosehdotuksista äänestetään ensin keskenään, koska ne koskevat työjärjestysehdotuksen samaa kohtaa. Seuraavaksi voittanut ehdotus asetetaan pohjaehdotusta vastaan. Tämän jälkeen äänestetään Bymanin muutosehdotuksesta ja lopuksi hylkäysehdotuksesta. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestys Laukkasen ehdotuksesta Uotilan ehdotusta vastaan: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Laukkasen muutosehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 34 äänellä 6 ääntä vastaan ja 34 äänestäessä tyhjää hyväksyi tässä äänestyksessä Laukkasen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys edellisen äänestyksen voittaneen Laukkasen ehdotuksen ja kaupunginhallituksen ehdotuksen kesken: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Laukkasen muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 27 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin muutosehdotuksesta: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 7 ääntä vastaan ja 4 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin hylkäysehdotuksesta: Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 66 äänellä 4 ääntä vastaan ja 4 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 16 / 109 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Valtuutetut Byman ja Pajunen esittivät eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Valtuuston työjärjestys 2 Äänestyslistat 208 - Valtuuston työjärjestys, muutosehdotus Valtuuston työjärjestyksen uudistamisprosessi Keväällä 2015 kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnat ottivat esiin valtuuston työjärjestyksen päivittämistarpeen. Kesäkuussa 2015 valtuuston silloinen puheenjohtajisto Jyrki Kasvi, Marika Niemi ja Arja Juvonen saivat valtuuston neuvottelutoimikunnalta toimeksiannon laatia valtuuston työjärjestyksen päivitysehdotuksen, erityisesti silmällä pitäen valtuustoaloitteita ja -kysymyksiä koskevan sääntelyn päivittäminen. Valtuuston puheenjohtajisto päätyi laatimaan työjärjestyksen kokonaispäivitysehdotuksen ja varasi kaikille valtuustoryhmille syksyllä 2015 mahdollisuuden lausua ehdotusluonnoksista. Valtuustoryhmien useiden kuulemisten jälkeen muokkautunut valtuuston puheenjohtajiston työjärjestysehdotus valmistui valtuustoseminaariin 14.1.2016, jossa asiaa esiteltiin valtuustoryhmille. Kaupunginhallitus nimesi 26.10.2015 luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. Kaupunginhallitus kehotti johtoryhmää valmistelemaan ja toteuttamaan valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistavan prosessin, valmistelemaan ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä 2016. Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on kokoontunut 14 kertaa. Kaupunginhallitus kävi luottamushenkilöorganisaation arvioinnista ja kehittämisestä lähetekeskustelun 30.11.2015. Lisäksi valtuustoryhmille tehtiin tammikuussa 2016 kysely luottamushenkilöorganisaation ja johtamisen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 17 / 109 sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehitystarpeiden kartoittamiseksi. Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä käsitteli valtuuston työjärjestyksen tarkistamista kokouksessaan 15.2.2016 ja päätti varata ryhmille vielä tilaisuuden lausua ehdotuksesta. Tuolloin ehdotuksesta saatiin vielä kaksi lausuntoa (Vihr. ja PerusS&Sit. valtuustoryhmiltä). Tämän jälkeen tehtiin virkamiestyönä työjärjestysehdotukseen teknisiä ja sanamuotoja nykyaikaistavia tarkennuksia sekä huomioitiin osa viimeisellä lausuntokierroksella saadusta palautteesta. Edelleen huomioitiin myös uuden kuntalain (410/2015) lopullisen voimaantulon edellyttämät päivitystarpeet. Lopullista työjärjestysehdotusta esiteltiin valtuustoryhmille kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteisessä iltakoulussa 15.6.2016. Keskeisimmät muutokset valtuuston työjärjestyksessä Keskeisimpinä uudistuksina voidaan nostaa esiin seuraavat: - Valtuustoaloitteiden (7 ) ja -kysymysten (8 ) valtuustokäsittelyä edellyttävän nimirajan nostaminen 12:sta 14:ään - Talousarvioaloitteisiin annettujen vastausten esitteleminen talousarvioesityksen yhteydessä (7 ) - Valtuuston hyväksymät aloitteisiin annetut vastaukset ja valtuuston niihin tekemät toivomukset lähetetään tiedoksi niille lautakunnille ja kaupunkikonsernin yksiköille, joiden toimialaan aloitteet liittyvät. Hyväksytyt vastaukset ja niihin tehdyt toivomukset otetaan huomioon kaupungin toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelussa (7 ) - Valtuustokysymyksiin vastaamiseen pidentäminen 5 viikosta 9:ään - Valtuuston seminaarikokousten sääntely (10 ) - Valtuustossa käsiteltävänä olevassa asiassa ensimmäisen puheenvuoron pituuden lyhentäminen kolmeen minuuttiin ja seuraavan samaan asiaan liittyvän puheenvuoron minuuttiin (21 ) - Havaintomateriaalin käyttöä koskevan sääntelyn nostaminen valtuuston työjärjestykseen (23 ) - Uuden kuntalain mahdollistaman sähköisen kokouksen huomiointi (11 ). Uuden kuntalain voimaantulon huomiointi Kuntalaki (410/2015) tulee voimaan kaikilta osiltaan 1.6.2017. Valtuuston työjärjestyksen uudistamisessa on huomioitu uusi kuntalaki ja kuntaliiton mallihallintosääntöluonnos, siltä osin kuin se koskee valtuuston toimintaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 18 / 109 Luottamushenkilöorganisaation kehittämisen jatkotoimenpiteet Valtuuston työjärjestyksen tarkistamisen lisäksi luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmässä on käsitelty hyvää hallintoa, luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä, poikkihallinnollisia kehitysohjelmia sekä mahdollisia johtosääntötarkistustarpeita. Näiden osalta on tarkoitus edetä seuraavasti: - kaupunginhallituksen 14.12.2010 hyväksymä Hyvä hallintotapa -suositus tarkistetaan kaupunginhallituksen 7.11.2016 - kokouksessa. - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien periaatelinjaukset viedään valtuuston 21.11.2016 kokouksen käsiteltäväksi, tämän valtuustokauden kehitysohjelmien loppuraportit valtuuston 27.2.2017 kokoukseen ja päätös uusista kehitysohjelmista uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen 12.6.2017. - luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittely siirretään vuoden 2017 kevätkaudelle, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on mahdollisesti selkeämpi käsitys. Päätökset toimintaedellytysten parantamisesta tuodaan valtuuston käsiteltäväksi keväällä 2017 ennen kuntavaaleja osana uuden kuntalain edellyttämää hallintosääntöuudistusta, jossa kaikki johtosäännöt kootaan yhdeksi hallintosäännöksi. - muut johtosääntötarkistukset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi hallintosääntöuudistuksen osana. historia Kaupunginhallitus 7.11.2016 326 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon valtuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti siten, että se tulee voimaan 1.6.2017. Käsittely Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuustoaloitteiden allekirjoittajien lukumäärät pidetään nykyisellään. Elo Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: 21 valtuutettujen puheenvuorojen pituuksia koskeva kohta muutetaan muotoon: Kunkin valtuutetun kutakin asiaa käsittelevä ensimmäinen puheenvuoro on pääsääntöisesti enintään viiden minuutin mittainen ja toinen puheenvuoro kolmen minuutin mittainen. Valtuutetun samaa asiaa käsittelevät seuraavat puheenvuorot kestävät enintään minuutin. " Kivekäs Sistosen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Muutettua valtuuston työjärjestystä toteutetaan kokeiluna 1.1.-31.5.2017.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 19 / 109 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 3 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hyväksyneen Kivekkään lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon valtuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti siten, että se tulee voimaan 1.6.2017 ja siten, että muutettua valtuuston työjärjestystä toteutetaan kokeiluna 1.1. - 31.5.2017. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 20 / 109 5349/2013 00.01.02 Kaupunginhallitus 328 7.11.2016 209 Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella 2017-2021 2 linjaa ohjelmatoiminnasta ja ohjausryhmien kokoonpanosta tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti: - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia, - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi, - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, jotka tuodaan valtuuston päätettäväksi luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittelyn yhteydessä keväällä 2017 - poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään siten, että kaupunginhallituksen ja valtuuston ohjausvaikutusta vahvistetaan. Käsittely Huhta Lahtisen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo että, perustetaan ylikunnallinen hanketyöryhmä, jonka tarkoituksena on edesauttaa kuntien hankesuunnittelua, kilpailutuksia sekä vertailla rakennustyöhankkeiden onnistumisia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Huhdan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 21 / 109 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Huhdan toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 34 äänellä 24 ääntä vastaan ja 14 äänestäessä tyhjää hylkäsi Huhdan toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Poikkihallinnollisen kehitysohjelmien johtamisen toimintamallin arviointi -raportti 4 Äänestyslista 209 Luottamushenkilöorganisaation arviointi ja kehittäminen Kaupunginhallitus nimesi 26.10.2015 luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. Kaupunginhallitus kehotti johtoryhmää valmistelemaan ja toteuttamaan valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistavan prosessin, valmistelemaan ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä 2016. Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on kokoontunut 14 kertaa. Kaupunginhallitus kävi luottamushenkilöorganisaation arvioinnista ja kehittämisestä lähetekeskustelun 30.11.2015. Lisäksi valtuustoryhmille tehtiin tammikuussa 2016 kysely luottamushenkilöorganisaation ja johtamisen sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehitystarpeiden kartoittamiseksi. Työn edetessä kaupunginhallitus piti yhdessä valtuuston neuvottelutoimikunnan kanssa iltakoulun 15.6.2016, jossa käsiteltiin mm. valtuuston työjärjestyksen tarkistamista, hyvää hallintoa poliittisessa päätöksenteossa ja luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä. Vielä kaupunginhallitus käsitteli luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä sekä poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ja niiden jatkumista työpajassaan 15.9.2016. Työn kuluessa on tarkasteltu myös mahdollisia johtosääntötarkistustarpeita. Ohjelmajohtamisen malli Espoossa Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat, joita on pilotoitu kuluneella valtuustokaudella. Kaupungin projektitoiminnan ja ohjelmajohtamisen kehittämiseksi luotiin ja otettiin käyttöön Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli, EsPro. Espooseen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 22 / 109 luotua mallia on hyödynnetty myös poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjauksessa ja toteutuksessa. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat vauhdittavat uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien valmistuessa. Ohjelmissa voidaan kehittää ja kokeilla uusia palveluja, toimintatapoja ja muita ratkaisuja, mutta niiden laajemmasta käyttöönotosta päätetään linjaorganisaatiossa. Valtuusto päättää poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmien luottamushenkilöjäsenistä sekä nimeää puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ohjausryhmien viranhaltijajäsenistä päättää kaupunginjohtaja. Ohjelmajohtamisen arviointi sekä johtopäätökset ja todetut kehittämiskohteet Ohjelmajohtamisen arviointi toteutettiin elo-syyskuussa 2016 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjaukseen osallistuneiden avainhenkilöiden itsearviointina. Arvioinnin tiedonkeruumenetelminä olivat sähköinen kysely, ohjausryhmien yhteinen arviointityöpaja ja ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu. Arvioinnissa keskityttiin ohjelmajohtamisen toimintatapaan, ei ohjelmakohtaisiin tuloksiin. Ohjelmakohtaisia tuloksia ja onnistumista arvioidaan erikseen ohjelmien loppuraportoinnin yhteydessä talven 2016 2017 aikana. Loppuraportit tuodaan valtuuston käsittelyyn 27.2.2017, ja samassa yhteydessä myös linjaus tulevan valtuustokauden poikkihallinnollisten ohjelmien aiheista. Arvioinnin tuloksena laaditussa raportissa on todettu seuraavia johtopäätöksiä: - Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjaukseen osallistuneiden mielestä ohjelmajohtamiseen ja ohjelmatyöhön kohdistuneissa odotuksissa ja tavoitteissa on onnistuttu hyvin. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemykset ohjelmajohtamisen ja ohjelmatyön onnistumisesta eivät juuri eroa toisistaan. Sen sijaan eri ohjelmien välillä on jonkin verran eroja arvioissa. - Ohjelmajohtamisen mallissa ja toimintatavoissa on tulosten mukaan kehittämistarpeita. Toimintamallin perusajatukset tuntuvat kuitenkin toimivan hyvin ja pääosa kehittämiskohteista koskee käytännön toimintatapoja.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 23 / 109 - Tulosten mukaan ohjelmajohtaminen on toimiva tapa toteuttaa Espootarinaa ja täydentää linjaorganisaation toimintaa. Jatkossa ohjelmia voisi olla vähemmän ja niiden tulisi keskittyä tärkeimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin, joissa ohjelmajohtaminen tuottaa eniten lisäarvoa. Jotta ohjelmajohtaminen tukisi entistä paremmin Espoo-tarinan toteutusta, ohjelmajohtamisen toimintatapoja tulisi kehittää erityisesti seuraavilta osin: - Tavoitteiden muotoileminen selkeämmiksi, realistisemmiksi ja paremmin mitattaviksi, mahdollisuus tarkistaa tavoitteet ohjelmakauden puolessa välissä sekä ohjelmatyön fokusoiminen rajatumpiin keskeisiin kehittämiskohteisiin. - Ohjelmien ja linjaorganisaation välisen rajapinnan selkeyttäminen mm. yhteistyötä ja tiedonkulkua vahvistamalla, jotta ohjelmat nähtäisiin laajemmin koko kaupungin yhteisinä asioina. - Motivaation, asiantuntemuksen ja poikkihallinnollisuuden painottaminen ohjausryhmän jäsenten ja muiden avainhenkilöiden valinnassa. - Ohjausryhmän roolin ja sitoutumisen vahvistaminen mm. perehdyttämällä jäsenet huolella ja käyttämällä aikaa ohjausryhmän työskentelytapojen kehittämiseen ja sopimiseen. - Avainhenkilöiden resursoinnin varmistaminen mm. sopimalla selkeästi työajan käytöstä ohjelmatyöhön ja järjestämällä riittävä back-up ja tuki erityisesti ohjelmapäälliköille. Periaatteet ja linjaukset ohjelmatoiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on työnsä yhteydessä käsitellyt poikkihallinnollisten kehitysohjelmien johtamisen toimintamallin arviointia ja päätynyt esittämään valtuustolle periaatepäätöstä, että ohjelmatyötä jatketaan. Lisäksi johtoryhmä esittää, että tässä yhteydessä - tehdään linjaukset toiminnan kehittämisestä - evästetään jatkovalmistelua ohjelmien lukumäärästä tavoitteena vähemmän, mutta painavampia - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi. Toteutetun itsearvioinnin tuloksena nähdään, että kehitysohjelmia tulisi olla nykyistä vähemmän ja niiden tulisi keskittyä vain kaikkein keskeisimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Ohjelmatoiminta on pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka vaatii sitoutunutta ohjausta. Jotta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 24 / 109 riittävä sitoutuminen voidaan varmistaa, ohjausryhmän jäseniltä edellytetään kiinnostusta ohjelman aihealueeseen ja poikkihallinnolliseen kehittämistyöhön sekä tiivistä osallistumista ohjausryhmätoimintaan. Ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt. historia Kaupunginhallitus 7.11.2016 328 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella 2017-2021 2 linjaa ohjelmatoiminnasta ja ohjausryhmien kokoonpanosta tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti: - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia, - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi, - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, - poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 339 jälkeen. Elo Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen päätösehdotuksen kohdan 2 kolmanteen ja neljänteen kohtaan: - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, jotka tuodaan valtuuston päätettäväksi luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittelyn yhteydessä keväällä 2017 - poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään siten, että kaupunginhallituksen ja valtuuston ohjausvaikutusta vahvistetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 25 / 109 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella 2017-2021 2 linjaa ohjelmatoiminnasta ja ohjausryhmien kokoonpanosta tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti: - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia, - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi, - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, jotka tuodaan valtuuston päätettäväksi luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittelyn yhteydessä keväällä 2017 - poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään siten, että kaupunginhallituksen ja valtuuston ohjausvaikutusta vahvistetaan. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 26 / 109 3412/02.08.00/2015 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 49 15.8.2016 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 63 5.9.2016 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 76 10.10.2016 Kaupunginhallitus 318 24.10.2016 210 Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sakari Meinilä, puh. 043 825 9540 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman. Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Hankesuunnitelma - Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto 16.6.2016 Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmasta Selostus Matinkylä/Olarin uimahallista laadittiin tarveselvitys 25.4.2002. Tarveselvityksen tilaohjelmaa päivitettiin 13.12.2007. Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti Matinkylän uimahallin tarveselvityksen muutoksesta 31.10.2013. Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmaa käsiteltiin liikunta- ja nuorisolautakunnassa 19.11.2015. Liikunta- ja nuorisolautakunnan edellä mainitun käsittelyn jälkeen hankesuunnittelua jatkettiin, jolloin mm. liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunnon kohdassa 3 esitetyt nuorisotilat lisättiin suunnitelmiin. Tehdyssä hinta-arviossa todettiin hankkeen ylittävän sille varatun budjettihinnan. Hankesuunnittelun edetessä kustannussäästömahdollisuuksia selvitettiin yhteistyössä käyttäjätoimialan kanssa mm. tilaohjelman pienentämisen kautta. Liikunta- ja nuorisolautakunta lausui hankesuunnitelmasta 16.6.2016 34. Lautakunta toteaa mm. olevansa huolissaan tontin aiheuttamista reunaehdoista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 27 / 109 Tilapalvelut-liikelaitos toteaa, että liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunnon näkökohdat pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jatkosuunnittelun yhteydessä. Tarveselvityksessä olleet 307 hym 2 kuntosalitilat sisällytetään tilaohjelmaan. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa tilat mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Esim. mahdollisuutta 150 m 2 kokoiselle opetusaltaalle ei kuitenkaan voida taata tontin ahtauden vuoksi. Hankkeen kattohinnaksi rakennusaikaisine rahoituskuluineen esitetään tässä 27,4 milj. euroa (ALV 0, rakennuskustannusindeksi 3/2016 = 108,4, Haahtela indeksi 88,5) euroa. Kustannus ei sisällä kaavan mukaisia uimahallin velvoiteautopaikkoja (49 kpl), jotka hankitaan erikseen Tynnyripuiston maanalaisesta pysäköintilaitoksesta ja joiden hankinnasta päätetään suunnitteluvarauksen perusteella tehtävän yhteistoimintasopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Väestönsuojien kustannus on mukana. Kattohinta on rahamäärä, jota hanke ei ylitä. Kattohinta sidotaan elinkustannusindeksiin. Suunnitteluvaiheessa pyritään hankkeen tavoitehinnan alitukseen kehittämällä suunnitteluratkaisua ja tilaohjelmaa. Kohteen osoite on Tynnyritie 4, 02230 Espoo. Uimahallirakennus sijaitsee Tynnyripuiston uuden kaavan korttelissa 23310 (kaavamerkintä YU-1), joka on lähes tarkalleen uimahallin rakennusalan kokoinen. Alue on ahdas, joten on päädytty esittämään maanalaispysäköintiä. Hanketta varten on tehty kaavamuutos. Kaava on hyväksytty valtuustossa 14.3.2016 ja se on saanut lainvoiman. Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 mukaan valtuusto hyväksyy talonrakennushankkeita koskevan hankesuunnitelman, kun uudisrakennushankkeen laajuus ylittää 2 500 kerros m². Alueellisen väestönsuojan sijoittamista metron huoltotunneliin tutkitaan, jolloin myös hankkeen väestönsuojat voisivat vaihtoehtoisesti sijaita ko. suojassa. Se tehdäänkö nämä väestönsuojat uimahallirakennuksen kellariin vai huoltotunneliin, päätetään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä kustannustehokkaimmalla tavalla. Hanke ja hankkeeseen liittyvien kaavan vaatimien pysäköintipaikkojen osto toteutetaan lainarahoituksella, johon haetaan valtuustolta takausta. Kaupunginhallitus on päättänyt perustaa 2.5.2016 145 kiinteistöosakeyhtiön, jonka taseeseen hanke toteutetaan edellyttäen, että hankesuunnitelma hyväksytään valtuustossa. Yhtiön omistaja on Espoon kaupunki. Rakennuksen käyttökustannukset ovat noin 1,04 milj. euroa / v, ensikertainen kalustaminen 0,25 milj. euroa / v ja toimitilavuokra arviolta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 28 / 109 2,366 milj. euroa / v. Toimitilavuokraan lisätään asiakasautopaikkojen vuokra. Koska hanke toteutetaan rinnan Tynnyripuiston maanalaisen pysäköintilaitoksen ja Meri-Matin lukion uudisrakennushankkeen kanssa, hankkeen eteneminen on sovitettu yhteen näiden kanssa. Rakentaminen voi siten alkaa aikaisintaan 6/2018 ja aikataulu on sidoksissa C-korttelin rakennuskokonaisuuden toteutusaikatauluun. Suunnittelun arvioitu alkamisaika on 1/2017 ja rakennus valmistuu kesäkuussa 2021. Tila- ja asuntojaosto jätti asian pöydälle 15.8.2016 49, jonka jälkeen Tilapalvelut selvitti seuraavia kysymyksiä hankkeeseen liittyen: Uimahallin laajuus - Uimahallin teknisesti mahdolliseen laajuuteen vaikuttaa ahdas tontti, joka kuitenkin on kaavoituksessa huolellisesti tutkittu kompromissi. - Allaskerros on uimahallin kerroksista laajin ja se tulee väistämättä kiinni tontin rajoihin, joten se ei voi olla laajuudeltaan nykyistä suurempi. - Uimahallin tilojen sijoitus, yhteydet ja keskinäinen laajuus on yhdessä käyttäjien ja kaavoittajan kanssa tutkittu huolellisesti hankesuunnittelun yhteydessä tehdyillä viitesuunnitelmilla. - Rakennuksen laajuutta voi kasvattaa vain ylös tai alaspäin, joita rajoittaa kaavamääräysten lisäksi pääasiassa kaupungin hankkeelle asettama kustannuskatto. - Lopullinen uimahallin laajuus täsmentyy suunnitteluvaiheessa laatukustannus-arvioilla hankesuunnitelmien kahden tilaohjelman mahdollistamaa rakennuksen laajuuden vaihteluväliä hyödyntäen. Opetusaltaan koko - Tontin ahtaudesta johtuen joudutaan tinkimään myös uima-altaiden koosta. Käyttäjälautakunta on vastineessaan osoittanut ymmärtävänsä tämän yleisen reunaehdon ja suostunut eräisiin yhdessä määriteltyihin allaskokojen pienennyksiin. - Hankesuunnittelun yhteydessä tutkittiin viitesuunnitelman avulla myös opetusaltaan kokoa. Tiloihin mahtui 150 m 2 opetusallas, jos opetusallasta ei tarvitse opettajan kiertää ympäri. Käyttäjän edustaja hyväksyi hankesuunnittelun yhteydessä ratkaisun, jossa altaan voi kiertää ja jossa allaskoko olisi 140 m 2. - Kyse on eri tavoitteiden välisistä valinnoista, joita kaikkia ahtaan tontin vuoksi ei tässä kohteessa voida saavuttaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 29 / 109 Hyppyaltaan lisäkustannus - Hyppyaltaasta ei ole laskettu erillistä lisäkustannusta. Se kuitenkin sisältyy kokonaiskustannusarvioon, koska allas on ollut mukana kustannuslaskentamateriaalissa. - Hyppyallas tehtiin erillisenä laajentumana pääaltaan yhteyteen koska haluttiin mahdollistaa pääaltaan käyttö mm. uimiseen myös hyppyaltaan käytön aikana. - Nyt tilassa on 3m korkeudella oleva hyppylauta ja matala hyppylauta. - Hyppytornien määrän tai korkeuden lisääminen ei sovi hankkeen kustannuspuitteeseen Uimahallin kustannustaso - Arvioitu kustannustaso syntyy selvitysten ja suunnitelmien perusteella rakennuksen tiedossa olevista ominaisuuksista yleisesti hyväksytyillä kustannuslaskentamenetelmillä. - Tässä tapauksessa hankesuunnitelma esittää kaksi eri laajuutta ja niitä vastaavat kaksi kustannusta, joita kutsutaan kattokustannukseksi ja tavoitekustannukseksi. - Uimahallin kattokustannus on lasketettu tunnetulla ammattitaitoisella kustannuslaskennan konsultilla jolla on ollut käytössään uimahallista mm. hankesuunnitelma, perustamistapalausunto, tilaohjelma ja arkkitehdin tekemät viitesuunnitelmat. - Tavoitekustannus on arvioitu yhteistyössä ao. kustannuslaskijan kanssa tehdyistä karsintatoimenpiteistä (mm. tilaohjelman pienennys) joilla pyrittiin ottamaan huomioon kaupungin säästötavoitteet. - Jatkosuunnittelussa tehdään luonnosvaiheessa kustannusarvioita siten, että päästään tavoitehintaan tai sen alle. Tässä vaiheessa selviää lopullisesti myös hankkeen laajuus. Laajuutta on mahdollista säätää kustannuksiin sopivaksi koska kahden hyväksytyn tilaohjelman vuoksi käytössä on rakennuksen laajuuden vaihteluväli. Altaiden pintamateriaali - Altaiden materiaali päätetään lopullisesti suunnitteluvaiheessa, jolloin voidaan vaihtoehtotarkastelujen avulla ottaa ajan kanssa huomioon eri ratkaisuvaihtoehtojen kustannukset ja laatu.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 30 / 109 historia Tila- ja asuntojaosto palautti 5.9.2016 63 asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ikäihmisiä ja erityisryhmiä palvelevat kuntosalitilat lisätään tilaohjelmaan. Tarveselvityksessä olleet 307 hym 2 kuntosalitilat on sisällytetty päivitetyssä hankesuunnitelmassa tilaohjelmaan, joka kasvattaa hankkeen kattohintaa 0,4 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 15.8.2016 49 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman, 2 päättää, että uimahalli tehdään kattohintaan 27 milj. euroa. Käsittely Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 5.9.2016 63 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman, 2 päättää, että uimahalli tehdään kattohintaan 27 milj. euroa. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että ikäihmisiä ja erityisryhmiä palvelevat kuntosalitilat lisätään tilaohjelmaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 31 / 109 puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi siten, että ikäihmisiä ja erityisryhmiä palvelevat kuntosalitilat lisätään tilaohjelmaan. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 10.10.2016 76 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman, 2 päättää, että uimahalli tehdään kattohintaan 27,4 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 24.10.2016 318 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 32 / 109 3900/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 143 25.9.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 69 28.5.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 162 10.12.2014 Kaupunginhallitus 334 7.11.2016 211 Riihitonttu, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 211833, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh. 046 877 3474 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 30.5.2011 päivätyn ja 17.11.2014 muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari) siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelit 15037 ja 15044, osa korttelista 15025 sekä näihin liittyviä katualueita (Rälssitilankuja, Kotitontuntie, osa Riihitontuntiestä). Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Riihitonttu, tapahtumaluettelo - Riihitonttu, tapahtumaluettelo - Riihitonttu, kaavamääräykset - Riihitonttu, kaavakartta - Riihitonttu, pois rajattava kaavan osa - Riihitonttu, ajantasa-asemakaava - Riihitonttu, havainnekuva - Riihitonttu, perspektiivikuvia - Riihitonttu, päätöshistoria Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Rakentamisen tehostaminen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 22 400 k-m 2 ja korttelitehokkuus e = 1,4. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 450 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 33 / 109 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Riihitonttu Rietomten, asemakaavan muutos, piirustusnumero 6810, joka käsittää osan korttelista 15025 sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari). Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2009 nimellä Niittykumpu I. Vireille tulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 21.4.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 19.3.2010 ja tarkistettu 19.5.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Niittykummussa Merituulentien pohjoispuolella. Alue koostuu kahdesta osasta, joista suurempi rajautuu Olarinluomakatuun, Gräsanojan varren puistoalueeseen (Tonttumaa), korttelin 15025 sisäisiin kiinteistörajoihin sekä Merituulentiehen. Pienempi puisto- ja vesialue rajautuu Gräsankartanonpuistoon, Merituulentiehen ja autokaupan korttelialueeseen. Alueella on tällä hetkellä voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti toteutuneet liikekiinteistö sekä puisto- ja katualueita. Espoon kaupunki omistaa kaavamuutosalueesta noin 75 %. Kaavamuutoksessa muodostuvan asuinkerrostalokorttelin (AK-1) alasta kaupunki omistaa noin 30 %. Loppuosa muodostuvasta korttelista on yksityisessä omistuksessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 34 / 109 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Riihitontun alue on merkitty kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP). Kaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan asuinkerrostaloja, joiden yhteydessä on mahdollista olla pohjakerroksissa liiketiloja. Alue liittyy suoraan Merituulentien eteläpuoliseen Niittykummun keskuksen kaava-alueeseen, jolla on merkittävä määrä liiketilaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa kortteli 15025 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Tonttumaan puistoalue on osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL) ja Gräsankartanonpuisto istutettavaksi puistoalueeksi (PI). Gräsanoja on osoitettu vesialueeksi (W). Alueella on myös katualueita. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen 14.6.2010. ehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Lisäksi esitetään, että Niittykummun metroaseman ja sitä ympäröivät lähialueet Merituulentien ja Haukilahdenkadun risteysalueelta varataan yhdessä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Oyj:lle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle metroaseman ja siihen liittyvän muun maankäytön suunnittelua varten. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettiin kiirehtimään alueen asemakaavoitusta niin, että aseman rakentaminen on mahdollista Länsimetron muiden asemien aikataulussa sekä käynnistämään kaavoituksen Niittykummun alueelta poistuvan autokaupan korvaavien tilojen sijoittamiseksi Kivenlahden teollisuusalueelle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 6.6.2011 jatkaa suunnitteluvarausta täydentäen entisiä ehtoja siten, että kaupungin velvoitteet asuntotuotannossa otetaan huomioon. Suunnitteluvarausta on edelleen jatkettu, ja se oli täsmennettynä voimassa 30.11.2015 saakka.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 35 / 109 Kaupunginhallitus päätti 30.9.2013 Niittykummun metroaseman rakentamisesta Länsimetron aikataulussa. Päätöksen yhteydessä hallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa 21.10.2013. Riihitontun kaava liittyy suoraan tähän asemakaavaan ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja - rakenteellisen kokonaisuuden. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 11.8.-9.9.2014. Ehdotuksesta järjestettiin asukastilaisuus 2.9.2014. Kaavaehdotuksesta jätettiin 6 muistutusta sekä 9 lausuntoa tai kannanottoa. Kaavakarttaan ja -määräyksiin tehtiin saadun palautteen perusteella teknisluontoisia tarkistuksia. Meluun ja ilmanlaatuun liittyvät määräykset jaettiin erillisiksi määräyksiksi ja tekstiä selkiytettiin. Korttelin 15025 rakennusalojen rajoja täsmennettiin hieman, jotta Riihitontuntien alla kulkevan 110kV maakaapelin ja korttelin rakennusten yhteensovittaminen. Puistoihin on lisätty kaksi puistomuuntamoa. Tonttumaa-puistoon on lisätty ohjeellinen koirien ulkoilualue. Gräsantorille osoitettiin korttelin 15037 pelastusajoyhteys. Gräsantorin viitesuunnitelmaa on kehitetty nähtävillä olleesta versiosta huomattavasti vehreämmäksi ja puistomaisemmaksi. Suuret nurmipinnat ovat sekä oleskeluviihtyisyyden että toteutuskustannusten kannalta edullinen ratkaisu. Torille jää silti riittävästi kivettyä pintaa mahdollisia toritoimintoja varten. Autopaikkamääräys on tarkistettu valmisteilla olevien pysäköinnin periaatteiden mukaisesti muotoon 1 autopaikka asunto-, toimitila- ja liikekerrosalan 120 k-m 2 kohti (kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto) ja 1 autopaikka palveluasumisen 200 k-m 2 kohti. Lisäksi tulee toteuttaa 1 vieraspaikka / 1 500 k-m 2 Gräsantorin alaiseen pysäköintilaitokseen. Tekniset muutokset kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään asemakaavan muutokseen Koska Gräsantorin alle suunniteltu pysäköintilaitos jäi kaava-alueen ulkopuolelle, on autopaikkamääräys tarkistettu muotoon 1 ap / 100 k-m² asunto-, toimitila- ja liikekerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Korttelin pohjoisempaa rakennusalaa on siirretty hieman kauemmaksi korttelin rajasta, jotta ajoyhteys korttelin eteläosaan olisi mahdollista toteuttaa. Samalla rakennusalaa on levennetty hieman. Tonttumaan puistoalueen jatkosuunnittelussa on todettu tarve kahdelle erilliselle
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 36 / 109 koirapuistoalueelle, joten Gräsanojan itäpuolelle on osoitettu toinen ohjeellinen koirapuiston paikka. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Yleisperustelu Kaavaehdotus tiivistää Merituulentien pohjoisreunaa uudella asuinkerrostalokorttelilla. Kaksi U:n muotoista 5-8-kerroksista tasaisesti kohoavaa asuinrakennusta muodostavat Rälssitilankadun itäpuolelle uuden korttelikokonaisuuden (15025, kaavamääräys AK-1). Eteläisempään rakennukseen on tutkittu tuetusta tai palveluasumisesta, tähän liittyvistä yhteisistä ja julkisista tiloista sekä tavallisesta asumisesta muodostuvaa toiminnaltaan monimuotoista rakennusta, joka osaltaan elävöittäisi Merituulentien ja Rälssitilankadun kulmausta. Merituulentien varren pohjakerroksen julkisivujen suunnittelussa tulee kaavamääräyksen mukaan välttää umpinaisen, muurimaisen julkisivun syntymistä. Korttelin läpi kulkee useita Niittykummun alueelle välttämättömiä sähkö-, vesi- ja hulevesijohtoreittejä. Olarinluoma-kadun itäpuolinen puistoalue (Tonttumaa) sekä korttelin 15037 länsipuolinen Gräsankartanonpuisto säilyvät puistoalueina (VP). Kaava-alueelle on laadittu maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma, joka tähtää muotokieleltään yhtenäisen ja laadultaan korkeatasoisen ympäristön toteutumiseen. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 4,3 ha. Siitä noin 1,6 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 1,1 ha virkistysaluetta, 0,2 ha vesialuetta sekä 1,4 ha katualuetta. Uusien asuinkerrostalojen korttelialueella (AK-1) on asuinrakennusoikeutta yhteensä 22 400 k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=0,5 ja kortteli-tehokkuutta e=1,4. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 450 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m2 / asukas). Liikenne Kaavamuutos tukeutuu nykyiseen katuverkkoon. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Niittykummun tuleva metroasema. Liityntälinjastosuunnitelman 2008 (YTV) mukaan asemalle syötetään mm. Olarin ja Suurpellon liikennettä. Liityntälinjojen pysäkit sijaitsevat metroaseman edustalla ja ne on mitoitettu kahdelle bussille. Rälssitilankadun varrella on myös pysäkit Olarinluoman suuntaiselle liikenteelle. Liityntälinjojen lisäksi alue on myös Espoon sisäisten linjojen saavutettavissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 37 / 109 Pysäköinti Asukkaiden pysäköinti sijoittuu korttelien sisälle maanalaisiin ja kansien alaisiin pysäköintilaitoksiin. Riihitontuntien varteen voidaan osoittaa yleistä pysäköintiä. Kaavamuutosalueelle tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimitila- ja liikekerrosalan 100 k-m 2 kohti (kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto) ja 1 autopaikka palveluasumisen 200 k-m 2 kohti. Ympäristön häiriötekijät Merituulentien liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien varren AK-korttelin asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Korttelin Merituulentien puoleisen sivun ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 35 db. Jos julkisivuun kohdistuva päiväajan melutaso ylittää 65 db, ei kortteliin saa sijoittaa sellaisia asuntoja, joiden ikkunat avautuvat pelkästään liikennemelun puolelle, ja parvekkeet tulee korvata viherhuoneilla, jotka saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Merituulentien varrella asuinrakennusten alimpaan kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. AK-korttelissa asuinrakennukset tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla, jossa käytetään tehokkaita tuloilman suodattimia, joiden erotusaste on vähintään 80 %. Tuloilma tulee ottaa katolta. Koska melutaso kuitenkin vaihtelee katujulkisivun eri korkeuksilla, voi rakennusluvan yhteydessä esitettävällä tarkemmalla meluselvityksellä määräyksestä poiketa. Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma Arkkitehtitoimisto Sarc Oy, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja Sito Oy ovat laatineet kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa alueelle maankäytön yleissuunnitelman ja lähiympäristösuunnitelman. BREEAM-ympäristöluokitus Niittykummun alueelle haetaan parhaillaan BREEAM Communities - ympäristöluokitusta. Luokituksella pyritään ohjaamaan ja kannustamaan korkealaatuiseen ja kestävän kehityksen mukaiseen alueen suunnitteluun ja toteutukseen. Luokitus edellyttää asemakaavalla tapahtuvan ohjauksen lisäksi myös alueen tulevien toteuttajien sitouttamista tavoitteisiin. Asemakaavamuutoksen rajaus Kaavaa esitetään rajattavaksi ja vaiheittain hyväksyttäväksi, koska maankäyttösopimukset joidenkin maanomistajien kanssa ovat kesken. Vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään tässä vaiheessa korttelit 15037 ja 15044, osa korttelista 15025 sekä näihin liittyviä katualueita (Rälssitilankuja, Kotitontuntie, osa Riihitontuntiestä). Loput katualueet sekä kaikki puisto- ja vesialueet on tarpeen hyväksyä tässä vaiheessa, jotta muun muassa Tonttumaan hulevesiallas ja koirapuisto,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 38 / 109 historia Gräsankartanonpuiston kevyen liikenteen reitit sekä Riihitontuntien ja Olarinluoman uudet katujärjestelyt voidaan rakentaa. Perittävät maksut Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 143 Asemakaavan muutoksen kustannusten loppuosa, 11 566,67 euroa, tullaan perimään asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.5.2011 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 15025, osan kortteleista 15037 ja 15044 sekä puisto-, tori- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue 211833 (poistuu osa korttelia 15044 ja muodostuu uusi kortteli 15065). 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että lautakunta palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltaviksi seuraavin evästyksin: - Alueen kokonaisrakennusoikeutta nostetaan esimerkiksi keskimäärin noin yhden kerroksen verran, jotta tavoitteena oleva Niittykummun kaavatalous toteutuu. - On varauduttava Niittykummun metroaseman mahdollisesti vaatimaan liityntäpysäköinnin merkittävään lisäämiseen. Tämä yhdessä rakennusoikeuden lisäämisen kanssa edellyttää, että alueelle tai sen lähelle osoitetaan pysäköintitalon rakentamismahdollisuus ja/tai että osa asunnoista toteutetaan ilman asuntoon kytkettyä autopaikkaa sekä tarkastellaan autopaikkanormia. - Tutkitaan Merituulentien varren meluaidan tarvetta ja toteutusta sekä rakennusten sijoittelua mahdollisesti kadun varteen siten, että alueen hyvä kaupunkikuva ja luonne kaupunkikeskusalueena korostuvat. - Alueen keskelle esitetty Merituulentien ja kirkon välinen aukio on toteutettava esitetystä olennaisesti viihtyisämpään läpikulkuun ja oleskeluun houkuttelevana. Tämä voi merkitä esimerkiksi matalia ja hyvin sijoitettuja paviljonkimaisia palvelutiloja, leikki- ja pelikenttiä ja matalia istutuksia. Samalla on kuitenkin korostettava näkymiä kirkolle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 39 / 109 Keskustelun kuluessa jäsen Ahlman ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta lisää seuraavat evästykset: Hyttnerinkatu katkaistaan ensimmäisen rakennusryhmän kohdalta, ajoyhteys seuraaville rakennuksille siirretään tontille. Katualue muutetaan osaksi puistoa. - Kaavamääräyksiin kirjataan, että tontteja ei saa aidata. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset ja jäsen Ahlmannin tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi seuraavin evästyksin: - Alueen kokonaisrakennusoikeutta nostetaan esimerkiksi keskimäärin noin yhden kerroksen verran, jotta tavoitteena oleva Niittykummun kaavatalous toteutuu. - On varauduttava Niittykummun metroaseman mahdollisesti vaatimaan liityntäpysäköinnin merkittävään lisäämiseen. Tämä yhdessä rakennusoikeuden lisäämisen kanssa edellyttää, että alueelle tai sen lähelle osoitetaan pysäköintitalon rakentamismahdollisuus ja/tai että osa asunnoista toteutetaan ilman asuntoon kytkettyä autopaikkaa sekä tarkastellaan autopaikkanormia. - Tutkitaan Merituulentien varren meluaidan tarvetta ja toteutusta sekä rakennusten sijoittelua mahdollisesti kadun varteen siten, että alueen hyvä kaupunkikuva ja luonne kaupunkikeskusalueena korostuvat. - Alueen keskelle esitetty Merituulentien ja kirkon välinen aukio on toteutettava esitetystä olennaisesti viihtyisämpään läpikulkuun ja oleskeluun houkuttelevana. Tämä voi merkitä esimerkiksi matalia ja hyvin sijoitettuja paviljonkimaisia palvelutiloja, leikki- ja pelikenttiä ja matalia istutuksia. Samalla on kuitenkin korostettava näkymiä kirkolle. - Hyttnerinkatu katkaistaan ensimmäisen rakennusryhmän kohdalta, ajoyhteys seuraaville rakennuksille siirretään tontille. Katualue muutetaan osaksi puistoa. - Kaavamääräyksiin kirjataan, että tontteja ei saa aidata.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 40 / 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.5.2014 69 ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.5.2011 päivätyn ja 19.5.2014 muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 15025, 15037 ja 15044 sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue 211833. 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Merituulentien ja kirkon välinen aukio Gräsantori on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hyvin merkittävä koko Niittykummun alueen kannalta. Ennen lautakunnan seuraavaa käsittelyvaihetta laaditaan Gräsantorin tarkempi suunnitelma siten, että sen laadullisesti korkeatasoinen toteuttaminen voidaan varmistaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ja hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30.5.2011 päivätyn ja 19.5.2014 muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 15025, 15037 ja 15044 sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue 211833. 2 toteaa, että Merituulentien ja kirkon välinen aukio Gräsantori on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hyvin merkittävä koko Niittykummun alueen kannalta. Ennen lautakunnan seuraavaa käsittelyvaihetta laaditaan Gräsantorin tarkempi suunnitelma siten, että sen laadullisesti korkeatasoinen toteuttaminen voidaan varmistaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 41 / 109 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2014 162 ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Riihitontun asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211833, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 30.5.2011 päivätyn ja 17.11.2014 muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelit 15025, 15037 ja 15044 sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue 211833, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 10 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa eli yhteensä 11 566,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta: Kaupunginhallitukselle esitettävään oheismateriaaliin lisätään asemakaavan valmistelua ja kaavan sisältöä havainnollistava viitesuunnitelma. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemä lisäys hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen yksimielisesti sen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Riihitontun asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 211833, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 30.5.2011 päivätyn ja 17.11.2014 muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelit 15025,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 42 / 109 Kaupunginhallitus 7.11.2016 334 15037 ja 15044 sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue 211833, 3 päätti, että kaupunginhallitukselle esitettävään oheismateriaaliin lisätään asemakaavan valmistelua ja kaavan sisältöä havainnollistava viitesuunnitelma, 4 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 10 800 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa eli yhteensä 11 566,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovutuksesta, joka on allekirjoitettu 1.11.2016 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö sr:n ja kaupungin välillä, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteenä olevan alueen luovutusta koskevan esisopimuksen mukaisen sopimuksen ja päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 30.5.2011 päivätyn ja 17.11.2014 muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari) siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelit 15037 ja 15044, osa korttelista 15025 sekä näihin liittyviä katualueita (Rälssitilankuja, Kotitontuntie, osa Riihitontuntiestä). Käsittely Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Muutetaan kaavamääräysten 1 lause "1 ap / 100 k-m² asunto-, toimitilaja liikekerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto" muotoon 1 ap / 100 k-m² asunto-, toimitila- ja liikekerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,7 ap / asunto " Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 43 / 109 Lisätään kaavamääräysten 1 :ään uusi kappale: Lisäksi tulee toteuttaa 1 vieraspaikka / 1 000 k-m2 Gräsantorin alaiseen pysäköintilaitokseen. " Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakijat - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 44 / 109 suvi 1013/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 108 10.6.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 59 12.4.2016 Kaupunginhallitus 335 7.11.2016 212 Suurpelto III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330600, 21. kaupunginosa Henttaa Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh. 043 825 1919 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 10.5.2010 päivätyn ja 28.10.2016 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Suurpelto III, tapahtumaluettelo - Suurpelto III, kaavamääräykset 1 - Suurpelto III, kaavamääräykset 2 - Suurpelto III, kaavamääräykset 3 - Suurpelto III, kaavamääräykset 4 - Suurpelto III, kaavamääräykset 5 - Suurpelto III, kaavakartta - Suurpelto III, ajantasa-asemakaava - Suurpelto III, havainnekuva - Suurpelto III, ilmaperspektiivi Asemakaavan tavoitteena on muodostaa asuinaluekokonaisuus, joka kytkee kaupunkirakenteellisesti yhteen Lillhemtin pientaloalueen ja rakentumassa olevat Suurpelto I - ja Suurpelto II - asemakaava-alueet. Suurpelto III -alueen halki suunnitellaan uusi kokoojakatu, joka palvelee myös Lillhemtin liikennettä. Tiivein kerrostalorakentaminen sijoitetaan alueen keskelle ja korttelirakenne avautuu reunoille päin. Idän avoimeen maisematilaan liitytään matalin pistetaloin. Lillhemtiin puoleiselle reunalle on suunniteltu runsaat kaksikymmentä erillispientalotonttia. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lillhemtinpuiston jo toteutettua puisto- ja lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 36 800 k-m 2, mikä on kokonaisuudessaan uutta asemakaavavarantoa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 45 / 109 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Suurpelto III - Storåkern III, asemakaava ja asemakaavan muutos, piirustusnumero 6564, käsittää korttelit 21176-21182 sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 28.2.2008 ja tarkistettu 15.4.2010. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suurpellon keskuksen länsipuolella ja Lillhemtin pientaloalueen kaakkoispuolella Henttaalla. Alueen omistaa pääosin Espoon kaupunki. Alueella on lisäksi kaksi yksityistä maanomistajaa. Keskeisiltä osiltaan alue on alavaa peltoa ja rakentamaton. Vanhan Lillhemtintien eteläpuolella on yksi omakotitalo. Maaperä on peltoalueella lähinnä savea. Peltoaukeaa kiertävät Tuurinmäentie ja Vanha Lillhemtintie (entinen Vähän-Henttaantie) korostaen maiseman muotojen mukaista rajausta. Pellolle laskee lännestä metsäalueelta oja, joka alueen itäreunassa mutkittelee kohti koillista. Alueen eteläosa on toteutettu rakennetuksi puistoksi, jossa on kenttiä ja leikkipaikka. Alueella sijaitsee myös mm. siirrettäviä asukasyhdistyksen viljelylavoja. Peltoaukea on osa laajempaa maisematilaa, joka Suurpellon kaikkien asemakaava-alueiden toteutuessa tulee muuttumaan merkittävällä tavalla. Suunnittelualuetta rajaavat pohjois-, länsi- ja eteläpuolella puustoiset rinteet, joista eteläinen Keskuspuistoon rajautuva on pitkälti rakentumaton. Lännessä kaava-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 46 / 109 alueeseen rajautuvat Lillhemtin kaava-alueen omakotitontit ja historiallinen Punaisen Tuvan alue. Kaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella, muttei kuitenkaan pääväylien välittömässä läheisyydessä. Kaava-alueen eteläreunassa kulkevan Vanha Lillhemtintien kautta on järjestetty Henttaan (Lillhemtin) pientaloalueen nykyinen ajoyhteys. Suunnittelualueen itäpuolella kadut on pääosin jo toteutettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisina. Henttaata palvelee bussilinja, joka kulkee kaava-alueen läpi ja jonka kääntöpaikka on kaava-alueen länsireunassa Punaisen Tuvan edustalla. Suurpellon joukkoliikenteen palvelutarjonta määritellään nykytilassa pienen kerrostaloalueen mukaan eli alue kuuluu nyt kolmen tähden palvelutasoon. Metron liityntäliikenteen myötä Suurpellosta on suorat yhteydet kaikkiin Espoon kaupunkikeskuksiin. Näiden linjojen pysäkit sijaitsevat noin 500 metrin päässä kaava-alueesta Suurpellon puistokatuakselilla. Tapiolan ja Espoon keskuksen välisille suorille bussilinjoille, jotka täydentäisivät myös Suurpelto III-alueen julkisen liikenteen yhteyksiä, on tilavaraus hyväksymiskäsittelyssä olevassa Suurpelto V -asemakaavassa. Osa viereisen Suurpelto I - asemakaava-alueen toteutuksen yhteydessä rakennetun Lillhemtinpuiston kevyen liikenteen reiteistä ulottuu suunnittelualueelle. Keskuspuiston ulkoilureitit ovat alueelta helposti saavutettavissa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen länsipuolella on pohjavesialue (pv) ja eteläpuolitse kulkee sähkölinja (z). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (YM vahvistettu 30.10.2014) suunnittelualue on muun Suurpellon tapaan osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Maakuntakaavassa on osoitettu Kehä II:n suuntaisesti pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi asuntoalueeksi (A2). Yleiskaavassa on Punaisen Tuvan ympärillä julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä suunnittelualueen itäreunassa ja eteläpuolella virkistysaluetta (V). Suurpellon pohjoisosan ja Keskuspuiston yhdistää virkistysreitti. Espoon eteläosien yleiskaavaa laadittaessa huomioitiin vahvistamaton Suurpelto - Kehä II osayleiskaava (Kaupunginhallitus 24.5.2005) ja vahvistettu Henttaan osayleiskaava (Valtuusto 2.11.1988). Suurpelto III-asemakaava -alue rajautuu eteläreunassa Keskuspuisto I-osayleiskaava-alueeseen. Alue on lähes kokonaisuudessaan asemakaavoittamaton. Suurpelto III -aluetta rajaavat pohjoisessa hyväksymiskäsittelyssä oleva Suurpelto V-asemakaavaehdotus, pohjoisessa ja lännessä Lillhemtin pientaloalueen asemakaava (hyväksytty 12.9.2011) ja idässä Suurpelto I- ja II
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 47 / 109 -asemakaavat (hyväksytty 11.9.2006). Liikennejärjestelyiden tarkentumisen vuoksi kaava-alueeseen sisältyvät myös pienet katualueiden osat Lillhemtin ja Suurpelto II:n asemakaavan muutoksina. Itäpuolella kaava-alue rajautuu lähivirkistysalueeseen, lounaispuolella lähivirkistysalueeseen ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueisiin. MRA 27 :n mukainen kuuleminen ja kaavaehdotuksen rajaus Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 17.8.- 15.9.2015. Nähtävilläoloaikana saatiin kahdeksan lausuntoa ja yhdeksän muistutusta, joista osa oli useamman henkilön allekirjoittamia. Lausunnoissa esitettiin pääosin teknisluontoisia näkökohtia. Helsingin seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä muistutti kaava-alueen toteuttamisen edellyttävän vesihuoltolinjojen siirtoja ja viemärirasitteita. Ympäristökeskus kannusti energiaohjaukseen kaava-alueella. Sivistystoimi painotti toimivia liikenneyhteyksiä Keskuspuistoon ja liikuntakentille sekä turvallisia koulu- ja päiväkotireittejä. Tekninen keskus muistutti kunnallistekniikan toteutuskustannuksista erityisesti katujen toteutuksen ja pohjarakentamisen osalta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä painotti, että joukkoliikenneyhteyksien näkökulmasta on aktiivisesti ennen Suurpelto III:n toteutusta edistettävä Suurpellon ja Kuurinniityn välistä katuyhteyttä. Caruna Oy kiinnitti huomiota alueen eteläosan korkeajännitejohdon kaavamerkintöihin sekä sen ja suunnitellun kääntöpaikan yhteensovittamiseen. Fortum Power and Heat Oy /Heat - divisiona ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä nykyisen linjan läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kertasi lausunnossaan pelastusteiden ja osoitteiston suunnitteluperiaatteita. Muistutuksissa vaadittiin mm. Kehä II:n varren toteuttamista ensin, korkeintaan kaksikerroksista pientalorakentamista ja maanalaista pysäköintiä. Kerrostalorakentamista pidettiin liian tehokkaana, bunkkerimaisena ja alueelle sosioekonomisesti sopimattomana. Myös Maakirjantien päähän osoitettua kääntöpaikkaa vastustettiin. Päinvastoin kuin valmisteluaineistovaiheessa Lillhemtin Tuurinmäentien varren asukkaat eivät juurikaan jättäneet palautetta, vaan sitä saatiin erityisesti Suurpellon Kirjapihan ympäristön omakotiasukkailta. Suunnittelun tarkentumisen ja saadun palautteen pohjalta kaavakarttaan on tehty pienehköjä tarkistuksia. Kääntöpaikan järjestelyjä ja ulkoilureittiä on muutettu mm. tehtyjen liito-oravahavaintojen perusteella. Kerrostalokortteleiden rajautumista Lillhemtinpuiston virkistysalueeseen on täsmennetty. Pieni osa kerrostalokorttelista on muutettu yksiselitteisemmin erillispientaloiksi. Rasitemerkintöjä on tarkennettu. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 12.4.2016 jälkeen on kaavaehdotuksesta keskeneräisten maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi rajattu pois pääosa kiinteistöstä 49-419-2-60 (tuleva kortteli 21175). Tämä osa esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua. Muun kaava-alueen kaavaprosessin eteneminen on perusteltua kaupungin asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 48 / 109 Asemakaava / Asemakaavan muutos Yleiskuvaus Suurpellossa tavoitellaan viihtyisää ja modernia kaupunkimaista ympäristöä. Suurpelto III -asemakaava jatkaa osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista. Esitetyt korttelit muodostavat oman selkeästi rajautuvan kokonaisuuden, ikään kuin oman pienen kaupunginosan, mutta liittyvät samalla osaksi laajempaa Suurpeltoa. Alueen suunnittelussa ja rakentamiskorkeuksissa on huomioitu ympäröivien alueiden topografia ja rakennettu ympäristö. Alueen sydämenä on pieni katuaukio, Tea Istan aukio. Koko alueen ja myös Tea Istan aukion halkaisee paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Uusi kokoojakatu palvelee myös olemassa olevan Lillhemtin pientaloalueen liikennettä sekä alueen joukkoliikennettä. Uuden kokoojakadun varrella rakentaminen on kaupunkimaisen tiivistä. Aukion laidalla asuinrakennusten ensimmäisessä kerroksessa varataan tilaa palveluille. Korttelirakenne avautuu kohti alueen reunoja: idässä ja etelässä alueen ulkoreunoilla on matalahkoja pistetaloja. Pohjoisessa ja lännessä uloimmat korttelit koostuvat erillispientaloista, joiden mittakaava muistuttaa Lillhemtin pientaloalueen vähitellen syntynyttä rakennuskantaa. Asemakaavan korttelialueet rajautuvat kaakossa osittain kaava-alueeseen kuuluvaan Lillhemtinpuistoon, joka on koko Suurpeltoa palveleva keskeinen puisto- ja lähivirkistysalue. Suunnittelualueen eteläreunasta alkaa Espoon Keskuspuisto virkistysreitteineen. Näistä syistä korttelikokonaisuuden sisään ei ole esitetty puistoja tai muita uusia lähivirkistysalueita. Korttelialueet Alueelle muodostuu seitsemän korttelia. Eteläisin kortteli 21182 käsittää olemassa olevan tontin, jolla on rakennettu pientalo. Muut korttelit mahdollistavat uudisrakentamisen. Tea Istan aukiota rajaamaan on sijoitettu kolme kuusikerroksista pistetaloa. Rakennukset ovat pohja- ja kattomuodoiltaan vapaamuotoisia. Rakennusten maantasokerroksiin on osoitettu aukiolle avautuvia kivijalkatiloja, jotka voivat olla erillisiä liiketiloja, palvelutiloja, asuntoihin yhdistettyjä työtiloja tai palvelueteisiin liitettyjä puolijulkisia tiloja. Lillhemtintietä reunustavat nelikerroksiset lamellikerrostalot rajaavat kaupunkimaisesti katutilaa. Maanpäälliset kansipihat liittyvät suoraan rakennusten julkisivuihin eli rakennusten näkyvät julkisivut ovat kansipihoilta katsottuna kolmikerroksisia. Lillhemtinpuiston laidalle sijoittuvat pistekerrostalot ovat kolmi- tai nelikerroksisia. Rakennusten väleistä avautuu näkymiä piha-alueilta puistoon ja päinvastoin. Pysäköinti on järjestetty pääosin korttelin yhteisien kansipihojen alle. Kortteleihin 21175 ja 21180 on osoitettu kierrätyshuoneet, jotka palvelevat kaikkia asemakaava-alueen kerrostalotontteja. Osalla kerrostalokortteleista osa asuinkerrosalasta voidaan toteuttaa palveluasumisena. Tällä pyritään lisäämään kaavan joustavuutta ja asumismuotojen monipuolisuutta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 49 / 109 Korttelissa 21176 on kolmen pienkerrostalon muodostama rakennusryhmä, joka kolmikerroksisena toimii välittävänä mittakaavana kerrostalo- ja pientalokorttelien välillä. Rakennukset voidaan toteuttaa myös rivitaloina tai kerrospientaloina. Tämän korttelialueen autopaikat ovat maantasossa. Erillispientalojen korttelialueet muodostuvat yksittäin rakennettavista erillistonteista. Erillispientalotontteja muodostuu myöhemmin toteutettavassa tonttijaossa noin kaksikymmentäviisi. Tonttien alustava pinta-ala vaihtelee suunnilleen 500 neliömetristä vähän yli 900 neliömetriin, korttelitehokkuus on 0,25. Tuurintien varressa rakennukset sijoittuvat rinteeseen siten, että sisääntulopiha kadun puolella on kerroksen ylempänä kuin "alapiha" tontin kaakkoisosassa. Piha-alueiden luonne vaihtelee korttelityypin mukaan. Kerrostalovaltaisissa kortteleissa, joissa on kansipihojen alapuolista pysäköintiä, myös pihakansi on osa keskeistä piha-aluetta. Piha-alueet tulee toteuttaa korttelikohtaisina toiminnallisina ja tilallisina kokonaisuuksina. Lillhemtintien eteläpuolisissa kortteleissa piha-alueet liittyvät maisemallisesti Lillhemtinpuiston avoimiin niittyihin. Pysäköinti AK-, AK-1- ja A-korttelialueilla autopaikkojen mitoitusperuste on 1 autopaikkaa (ap) / 85 asuin-kerrosneliömetriä. Autopaikkoja tulee rakentaa kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, joka tulee mitoittavaksi tekijäksi vain hyvin pienten asuntojen ollessa kyseessä. Lähes kaikki AK- ja AK-1 -korttelialueiden autopaikat on sijoitettu kansipihojen alle. Vallitsevan pohjavedenpinnan korkeusaseman takia autopaikkoja ei voida sijoittaa kokonaan maan alle, mutta korkeusasemat suunnitellaan niin, että maanvarainen piha ja kansipiha toimivat kokonaisuutena ja kansipihoille taataan esteetön pääsy. Korttelisuunnitelmaluonnoksessa on alustavasti esitetty autopaikkojen sijoittuminen. Useassa kohdassa autopaikat sijoittuvat viereisen tontin kansipihan alle. Tämän vuoksi korttelit tulee suunnitella ja toteuttaa kokonaisuuksina. Erillispientalojen autopaikkanormi on vähintään 2 ap / asunto tai 1 ap, jos asunto on enintään 90 k-m 2. Katujen varsille ja kääntöpaikkojen yhteyteen on esitetty yhteensä nelisenkymmentä yleistä autopaikkaa mm. lyhytaikaista pysäköintiä ja Keskuspuiston ulkoilijoita varten. Näiden kokonaismäärä vastaa yleistä tavoitetta (noin 1 ap / 1 000 k-m 2 ). Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 11,0 ha, josta asuinkorttelialueiksi osoitetaan noin 6,4 ha, virkistysalueiksi noin 2,1 ha ja katualueiksi noin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 50 / 109 2,4 ha. Kokonaiskerrosala on eritelty lisärakentamisoikeus huomioiden 36 788 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e a = 0,32. Kerrosala on kokonaisuudessaan uutta asemakaavavarantoa. Pääkäyttötarkoituksen mukaisesta kerrosalasta asuinkerrosalaa on 35 822 k-m 2, liike- ja palvelutilakerrosalaa 210 k-m 2 ja teknisen huollon kerrosalaa 70 k-m 2. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,25-1,13 ja keskimääräinen korttelitehokkuus on noin e k = 0,58. Laskennallinen asukasmäärä on reilut 700 asukasta. Liikenne Yleiskaavojen ja Suurpelto II- asemakaavan liikenneratkaisu lähtee siitä, että Vanha Lillhemtintie ei enää jatkossa palvele ajoneuvoliikennettä, vaan korvaava yhteys järjestetään koillisesta Suurpelto III -alueen halki. Tämän mukaiset varaukset on voimassa olevassa Suurpelto I -asemakaavassa ja Suurpelto V - asemakaavaehdotuksessa. Suurpelto III-alueelle rakennetaan uusi paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Ajoneuvoliikenne ohjataan jatkossa Suurpelto III-asemakaava-alueen koillisosaan rakennettavaan kiertoliittymään ja sen kautta edelleen kohti Suurpellon keskusta ja Kehä II:ta. Lillhemtintie on kaava-alueen sisäinen kokoojakatu, joka toimii myös bussireittinä. Ajoradan mitoituksessa on huomioitu telibussin vaatimat kaarresäteet. Ajoradan leveys on 6,5 m. Kadun toisella laidalla on jalankulku- ja pyörätie ja toisella laidalla jalankulku. Lillhemtintie kulkee kivetyn Tea Istan aukion halki hidaskatumaisesti. Aukion kivijalkatilojen pysäköintimahdollisuus on huomioitu aukiojärjestelyissä. Nykyinen Lillhemtin pientaloaluetta palveleva ajoreitti Vanha Lillhemtintie muutetaan asemakaavassa kevyen liikenteen kaduksi. Maakirjantietä jatketaan hieman voimassa olevassa kaavassa esitetystä, jotta sille voidaan tehdä kääntöpaikka ja sen varrelle osoittaa muutama kadunvarsiautopaikka palvelemaan mm. Keskuspuiston ulkoilijoita. Nykyinen Tuurinmäentie katkaistaan korttelin 21181 pohjoisreunan kohdalta ja muutetaan kevyen liikenteen väyläksi. Olemassa olevan omakotitalolle (kiinteistö 2:25) sallitaan tontille ajo Vanhan Lillhemtintien kevyen liikenteen väylää pitkin. Kerrostalokortteleita palvelevat lyhyet tonttikadut Linda Tannerin kuja ja Lillhemtinpuisto ohjaavat autoliikenteen kansipihojen alapuolisiin pysäköintilaitoksiin ja toimivat samalla kevyen liikenteen reitteinä kaava-alueen ja ympäröivien alueiden välillä. Bussien kääntöpaikka on esitetty Kylätuvanaukioksi nimetylle nykyiselle paikalleen Henttaan kylätuvan eteen. Kääntöpaikan pysäkki palvelee lillhemtläisiä sekä Suurpelto III -alueen lähimpiä erillispientaloja. Aukion muotoa muokataan hieman nykyisestä, mutta sen periaateratkaisut säilytetään ennallaan. Aukion laidalla voi olla myös tulevaisuudessa hyötyjakeiden keräyspiste. Muuta kaava-aluetta palvelee pysäkkipari Lillhemtintiellä Tea Istan aukion pohjoispuolella. Kaava-alueella on useita tärkeitä kevyen liikenteen reittejä katujen varsien kevyen liikenteen reittien lisäksi. Reitit on pyritty linjaamaan siten, että ne muodostavat sujuvat yhteydet sekä Suurpellon keskustan palveluihin että
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 51 / 109 historia Keskuspuiston ulkoilualueisiin. Kaava-alueen itäreunaan on mitoitettu ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen reitti ja hiihtolatu Keskuspuistosta Suurpellon pohjoisosiin. Sopimusneuvottelut Kaava-alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa, joten kaavan hyväksyminen ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset ja suunnitelmat Suunnitelmaa havainnollistamaan on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma. Tavoitteena on tarkentaa korttelikohtaisia suunnitelmia ennen tontinluovutusta. Alueesta on laadittu meluselvitys ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jonka perusteella katualueiden varaukset, korkotasot ja kunnallistekniset tilavaraukset on tehty. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.2010 / 4 Asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksyy valtuusto. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa. 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 52 / 109 Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä, asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotuksen - kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue - uudeksi kohdaksi 1.4 lisätään: Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena - uudeksi kohdaksi 1.5 lisätään: Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaavaalueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio valtuuston ja kaupunginhallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 53 / 109 1.4 Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena 1.5 Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio valtuuston ja -hallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2015 108 ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 330600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit 21175-21182 sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. (Muodostuvat uudet korttelit 21175-21182.), 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin Aila Valldénin pitämä esittely asiasta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 2 a, joka kuuluu: Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 54 / 109 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.4.2016 59 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 330600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit 21175 21182 sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. (Muodostuvat uudet korttelit 21175 21182), 3 Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. ehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 330600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 12.4.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana muutettavaksi määräysten kohtaan Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla ap-määräys muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 55 / 109 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska esittelijän ehdotuksesta oli tehty poikkeava ehdotus, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat jäsen Stefan Ahlmanin ehdotusta EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta JAA äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli 5 jäsentä. Jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen puolesta EI äänestänyt jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo ja jäsen Stefan Ahlman eli 7 jäsentä. Jäsen Ulla Palomäki äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 7/5. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunginhallitus 7.11.2016 335 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 330600, 2 määräysten kohdassa Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla tarkennetaan ap-määräystä muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2. 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 12.4.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 10.5.2010 päivätyn ja 28.10.2016 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Käsittely Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Muutetaan kaavamääräysten 1 :n ensimmäisen ranskalaisen viivan lause muotoon:...kuitenkin vähintään 0,8 ap / huoneisto.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 56 / 109 Muutetaan kaavamääräysten 1 :n viimeisen ranskalaisen viivan lause muotoon: vähintään 2 ap / asunto. " Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 57 / 109 2502/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 211 20.6.2016 Valtuusto 104 22.8.2016 Valtuusto 122 12.9.2016 Valtuusto 150 17.10.2016 213 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Pöydälle 22.8., 12.9.2016 ja 17.10.2016) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353 3582 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun 22.5.2016 jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Juvonen Simon Elon ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 1): Valtuusto toivoo, Espoossa kiinnitetään huomiota kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Juvonen Simon Elon ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 2): Valtuusto toivoo, että Espoo suhtautuu myönteisesti ja innovatiivisesti uusiin ja erilaisiin asumisratkaisuihin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen toivomusehdotus nro 1 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen toivomusehdotus nro 2 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 58 / 109 - Valtuusto toivoo, Espoossa kiinnitetään huomiota kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. - Valtuusto toivoo, että Espoo suhtautuu myönteisesti ja innovatiivisesti uusiin ja erilaisiin asumisratkaisuihin. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys 22.5.2016 Valtuutettu Arja Juvonen ja 31 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet 22.5.2016 valtuustokysymyksen, jossa kysytään millaisena mahdollisuutena Espoo näkee konttirakentamisen mahdollisuuden pitkäaikaista tai väliaikaista asunnottomuutta ja asuntopulaa ratkaistaessa ja voisiko Espoo olla innovatiivisesti mukana kehittämässä tämän tyyppistä asuntotuotantoa tulevaisuudessa. Valtuustokysymyksen sisältö Asunnottomuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Asunnottomuudella tarkoitetaan vakituisen asunnon jatkuvaa tai ajoittaista puuttumista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) selvityksen mukaan vuoden 2014 lopulla ilman asuntoa olevia oli 7107, joista 2443 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä oli 427. Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Yli kaksi kolmasosaa asunnottomista on pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Pääkaupunkiseudulla asunnottomuus on luonteeltaan lisäksi pysyvää. Asunnottomuuden luvut ovat olleet Espoossa kasvussa. Vuonna 2014 Espoossa oli 633 yksinäistä asunnotonta, kun vuonna 2005 heitä oli 393. Asunnottomia perheitä on joitakin kymmeniä, ja heidänkin määränsä kasvaa. Samaan aikaan yhä harvempi asunnoton saa asunnon. Kun vuonna 2005 asunnon sai 259, vuonna 2014 heitä oli 237. (Espoon Sähköinen Hyvinvointikertomus 2014) Yhdeksi ratkaisuksi asunnottomuuden vähentämiseksi on esitetty konttirakentamista eli konttitaloja. Konttitaloratkaisua on myös kansainvälisesti käytetty yhtenä ratkaisuna asuntopulaan. Konttitaloja käytetään asumiseen esimerkiksi Lontoossa, Norjassa ja Hollannissa. Myös Suomessa monissa keskusteluissa konttitaloasunnot on nostettu yhdeksi vaihtoehdoksi asuntopulaan vastatessa. Konttitalot olivat myös Hyvinkään Asuntomessuilla esillä jo vuonna 2013. Helsingin kaupunginvaltuustossa tehtiin aiheeseen liittyvä valtuustoaloite 16.3.2016 Konttitalojen rakennus- ja asumiskustannusten on laskettu olevan edullista. Myös konttitalojen pystytyksen on arvioitu olevan suhteellisen nopeaa. Konttirakentaminen on taloudellisesti sitä edullisempaa, mitä useampia kontteja liitetään yhteen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 59 / 109 Asuntopula ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuus ovat laajoja ja vaikeita kysymyksiä ratkaistavaksi. Asunnottomuus voi olla esteenä myös työ- tai opiskelupaikan vastaanottamiselle. Ennakkoluuloton suhtautuminen vaihtoehtoisiin asumismuotoihin on siis tulevaisuudessa tärkeää. Konttitaloja on noussut jo Euroopassa ja niiden mahdollisuudet olisivat Suomessakin punnittavissa vakavasti. Myös kotikaupunki Espoo voisi edelläkävijänä olla innovaatisesti avaamassa tätä mahdollisuutta yhtenä keinona asunnottomuuden ja asuntopulan lievittämisessä. Tällä valtuustokysymyksellä kysynkin Millaisena mahdollisuutena Espoo näkee konttirakentamisen mahdollisuuden pitkäaikaista tai väliaikaista asunnottomuutta ja asuntopulaa ratkaistaessa ja voisiko Espoo olla innovatiivisesti mukana kehittämässä tämän tyyppistä asuntotuotantoa tulevaisuudessa? Vastaus valtuutettujen kysymykseen Vuoden 2015 lopussa Espoossa oli 546 yksinäistä asunnotonta, joista 245 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 51, joissa oli 84 aikuista ja 48 lasta. Vuodesta 2014 yksinäisten asunnottomien määrä oli vähentynyt lähes sadalla henkilöllä, mutta asunnottomien perheiden määrä oli jonkin verran lisääntynyt. Espoon kaupunki on ollut mukana vuosina 2008-2015 valtakunnallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa (PAAVO ja PAAVO II). Ohjelman lähtökohtana on ollut Asunto ensin -periaatteen mukainen asuminen, johon järjestetään tarpeenmukaiset yksilölliset palvelut. Ohjelman aikana on käynnistetty useita hankkeita, joissa on toteutettu asuntoja pitkäaikaisasunnottomille. Osa hankkeista on edelleen käynnissä ja asunnot valmistuvat lähivuosina. Lisäksi ohjelmassa on sovittu osoitettavan Espoon kaupungin käytössä olevasta vuokraasuntokannasta vuosittain 225 asuntoa asunnottomille. Viimeisen neljän vuoden aikana asunnon on saanut keskimäärin 231 asunnotonta vuodessa. Vuosina 2016-19 Espoon kaupunki osallistuu valtakunnalliseen Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaan. Ohjelma korostaa asunnottomuuden riskin varhaista tunnistamista ja nopeaa puuttumista tilanteeseen, jossa henkilö on jäämässä tai juuri jäänyt asunnottomaksi. Ohjelman tavoitteena on osoittaa uusia asuntoja asunnottomille tai asunnottomuuden riskiryhmille ensisijaisesti tavallisesta asuntokannasta käyttämällä esimerkiksi välivuokrausmallia. Tällä hetkellä Espoon kaupungilla on välivuokrauksessa 419 Y-säätiön asuntoa asunnottomille, maahanmuuttajille ja nuorille. Asunnoista 386 sijaitsee tavallisissa asunto-osakeyhtiöissä. Uudisasuntotuotannon laatutason tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät vähimmäisvaatimukset. Pysyvien rakennusten rakentaminen konteista on haastavaa. Konteista voidaan rakentaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 60 / 109 historia Kaupunginhallitus 20.6.2016 211 tilapäisiä asuntoja (käyttöikä enintään 5 vuotta) edellyttäen, että ne täyttävät turvallisuuden, terveellisyyden ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset sekä ympäristön ja kaupunkikuvan asettamat vaatimukset. Tilapäisten rakennusten rakentaminen ei tue Espoon tavoitetta kehittää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta. Asunnottomien majoittaminen väliaikaisiin konttiasuntoihin ei myöskään edistä Espoon tavoitetta torjua segregaatiota vaan keskittäisi huonoosaisuutta kortteleihin, joiden infrastruktuuri saattaa olla osin puutteellista. Väliaikaisten konttiasuntojen rakentaminen saattaisi myös hidastaa pysyvien asuntojen rakentumista. Asunnottomuuden vähentäminen edellyttää riittävää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Espoon kaupungin tulee tukea Espoon Asunnot Oy:n sekä muiden yleishyödyllisten toimijoiden asuntotuotantotavoitteiden toteutumista, jotta ne pystyvät tarjoamaan nykyistä enemmän asuntoja myös pitkäaikaisasunnottomille. Lisäksi Espoon kaupungin tulee mahdollistaa uudenlaisten pysyvien ja edullisten asumisratkaisujen syntyminen. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset miniasuntokonseptit, joissa kokonaisvuokra pysyy kohtuullisena. ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun 22.5.2016 jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 22.8.2016 104 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun 22.5.2016 jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Juvonen puheenjohtajan ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska
Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 61 / 109 pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 12.9.2016 122 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun 22.5.2016 jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 17.10.2016 150 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun 22.5.2016 jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle 21.11.2016 kokoukseen. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle 21.11.2016 pidettävään kokoukseen. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 62 / 109 3210/2016 08.01.03 Kaupunginhallitus 345 7.11.2016 214 Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista Valmistelijat / lisätiedot: Petteri Aumala, puh. 050 500 2022 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Värmälän ja 40 muun valtuutetun 13.6.2016 jättämään valtuustokysymykseen kotihoidon parkkipaikkoista ja -luvista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Värmälä Hellströmin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että asiakkaiden kotona työtä tekevien kotihoidon työntekijöiden pysäköintiä helpotetaan viivytyksettä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Värmälän toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että asiakkaiden kotona työtä tekevien kotihoidon työntekijöiden pysäköintiä helpotetaan viivytyksettä. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys 13.6.2016 Valtuustokysymys Valtuutettu Johanna Värmälä ja 40 muuta valtuutettua ovat jättäneet 13.6.2016 valtuustokysymyksen, joka koskee kotihoidon parkkipaikkoja ja -lupia. Valtuustokysymyksessä tuotiin ilmi huoli siitä, että kotihoidon työaikaa kuluu hukkaan pysäköintipaikkaa etsiessä ja työntekijöille on jossain
Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 63 / 109 tapauksessa määrätty pysäköintivirhemaksu, jonka he joutuvat itse maksamaan. Valtuustokysymyksessä on esitetty kolme kysymystä, joihin on vastattu selostuksessa. Vastaus valtuustokysymykseen Vastaavanlainen valtuustokysymys on esitetty vuonna 2007 (17.12.2007/ 9), jolloin lausunnon sosiaali- ja terveyslautakunnalle antoivat Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta sekä Espoon kihlakunnan poliisilaitos. Lausunnonantajien näkemyksien mukaan tieliikennelainsäädäntö ei mahdollista pysäköintilupien myöntämistä kotihoidolle, mikäli pysäköintiluvilla tarkoitetaan mahdollisuutta poiketa pysäköintiä koskevista määräyksistä, rajoituksista tai kielloista. Tieliikennelainsäädäntö tuntee tällä hetkellä kahdenlaisia poikkeamia pysäköintiä koskevista rajoituksista tai kielloista. - Vammaisen pysäköintilupa oikeuttaa poikkeamaan pysäköinnin maksullisuudesta, aikarajoituksesta tai liikennemerkillä osoitetusta pysäköintikiellosta (TLL 28 b ). Lähtökohtaisesti vammaisen pysäköintilupa on voimassa ainoastaan katu- ja tiealueilla, ei yksityisillä tonteilla ilman tontinomistajan lupaa. - Tienpidossa käytettävillä ajoneuvoilla, tiettyjen viranomaisten virkatehtävissä käytettävillä ajoneuvoilla sekä liikenteenvalvontaa tai pysäköinninvalvontaa suorittavien viranomaisten käytössä olevilla ajoneuvoilla on oikeus pysäköidä liikennemerkein osoitettujen pysäköinti- ja pysäköintikieltojen vastaisesti sekä poiketa tieliikennelainsäädännössä asetetuista muista pysäyttämis- ja pysäköintikielloista. Eduskunnassa on vireillä lakialoite kotisairaanhoitoa antavan laitoksen pysäköintiluvan mahdollistamiseksi (LA 24/2015 Gutzenina ym.). Valtuustokysymykseen vastaaminen on edellyttänyt teknisen lautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kaupunkisuunnittelujohtaja on antanut näkemyksensä valtuustokysymyksen kohtaan 3. 1. Miten kaupunki voi edistää kotihoidon työntekijöiden parkkipaikkojen saamista? Teknisen lautakunnan näkemyksen mukaan kaupungilla ei ole kaavoitusta lukuun ottamatta oikeutta velvoittaa kiinteistönomistajaa sallimaan kotihoidon ajoneuvojen pysäköintiä yksityisellä kiinteistöllä. Kaupunki valvoo pysäköintiä yksityisillä kiinteistöillä vain, jos kiinteistö on tehnyt siitä sopimuksen kaupungin kanssa. Täten mahdollisia vaihtoehtoja pysäköintipaikan saamiseksi ovat seuraavat:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 64 / 109 Yksityisellä kiinteistöllä tapahtuva kotihoidon pysäköinti a) Kiinteistö varaa kotihoidolle nimikkopaikan, jolloin autopaikka olisi varmasti kotihoidon käytettävissä. Sama paikka voisi haluttaessa palvella myös muuta kiinteistönhoitoa ja -huoltoa. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on hinta, koska autopaikat ovat kalliita. Autopaikan investointi on 3 000 euron - 30 000 euron plus vastike, jota ainakaan kotihoito tai hoidon tarvitsija tuskin voi ottaa maksaakseen. Lyhytaikaiseen pysäköintiin osoitettava paikka voitaisiin osoittaa myös huonosti pysyvään pysäköintiin soveltuvalta kiinteistön osalta, kunhan se ei ole pelastustie. b) Kiinteistö antaa kotihoidolle mahdollisuuden käyttää tiettyjä paikkoja, jos ne ovat vapaana. Kaikki autopaikat eivät ole koko ajan varattuna. Erityisesti virka-aikaan asukkaita on paljon töissä. Myös kiinteistön inva-paikat saattavat olla käyttämättömiä. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on se, että järjestely vaatii kiinteistöltä vaivaa. c) Kaupunki vaatii asemakaavassa kotihoidolle omaa autopaikkaa. Yleensä kiinteistön omistaja tai haltija tietää itse oman tarpeensa paremmin kuin virkamies. Jos kotihoidolle ei ole tarvetta, niin autopaikan tulisi olla muussa käytössä. Kysymyksessä 3 käsitellään tätä aihetta. Katualueella tapahtuva kotihoidon pysäköinti d) Kaupunki osoittaisi yleiseltä katu- tai pysäköintialueelta paikan. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on se, että julkisten (ja mahdollisesti tulevaisuudessa maksuttomien) paikkojen nimeäminen tietylle ryhmälle johtaisi kyseisten pysäköintipaikkojen vajaakäyttöön, kun taas viereisillä pysäköintipaikoilla ongelmana on paikkojen riittämättömyys tiettyinä kellonaikoina. Julkisten pysäköintipaikkojen kuuluu olla kaikkien käytössä. Lisäksi kotihoidolle varattu autopaikka saattaa olla hyvinkin kaukana kohteesta, jossa kotihoitoa suoritetaan. e) Kaupungin kadunvarsipysäköinti muutetaan maksulliseksi ja kotihoidolle myönnetään poikkeus maksullisuudesta. Tämä vaihtoehto ei lisää katualueen pysäköintipaikkoja, mutta pysäköintipaikkojen kierto lisääntyy ja siten vapaata kadunvarsipysäköintitilaa löytyy helpoimmin. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on se, että erivapaus katualueella tapahtuvan pysäköinnin maksullisuudesta tulisi yhdenvertaisuuden vuoksi saattaa samanlaisissa tai vastaavassa tehtävissä toimiville riippumatta siitä, onko toimija julkinen vai yksityinen. Poikkeamat pysäköinnin yleisestä maksuvelvollisuudesta tietylle käyttäjäryhmälle aiheuttaa vaatimuksia myöntää poikkeamia yleisestä maksuvelvollisuudesta myös muille käyttäjäryhmille. Tekninen lautakunta toteaa johtopäätöksenä kotihoidon autopaikan järjestämisen olevan nyt ja sen pitäisi jatkossakin olla kiinteistön vastuulla
Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 65 / 109 (vaihtoehto a tai b). Kotihoito voisi viestiä tarpeestaan kiinteistölle ja ehdottaa niin kutsuttua vuorottaispysäköintiä (b) vapailla paikoilla. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa näkemyksenään seuraavaa: Pysäköinnin valvonta on ohjeistanut kotihoitoa lähettämään taloyhtiölle pyynnön että ne jättäisivät yhden nimetyn parkkipaikan kotihoidon autoille (ja yhden kiinteistöhuollon autoille). Näin on toimittu ja jonkin verran pysäköintipaikkoja on taloyhtiöiltä saatu. Kotihoidossa asian neuvottelu ja organisointi tuhansien taloyhtiöiden kanssa osana normaalia esimiestyötä ei ole mahdollista. Vanhusten palvelujen toimesta keskitetysti taloyhtiöiden isännöitsijöille lähetetään kirje, jossa ehdotetaan vuorottaispysäköinti- tai muuta pysäköintimahdollisuutta kotihoidon autoille taloyhtiöiden parkkipaikoille. Sen lisäksi mm. Espoon Asunnot Oy:lle ehdotetaan neuvotteluja parkkipaikkojen saamiseksi kotihoidolle. Kaupungin tulee edistää lainmuutosta, jonka perusteella kotihoidon tunnuksilla varustetulle autolle myönnetään maksuton pysäköintioikeus samoin perustein kuin huoltoajoa suorittaville ajoneuvoille. Espoon kaupunki hakee myös uudenlaisia liikkumisratkaisuja kotihoidon henkilökunnalle asiakaskäyntien suorittamiseen. Espoon kaupunki on haastanut yrityksiä kehittämään kotihoidon työntekijöiden liikkumista palveluna. Tavoitteena on löytää nykyistä tapaa turvallisempi, tehokkaampi ja työntekijäystävällisempi liikkumisratkaisu. 2. Kuinka kaupunki toimii parkkipaikkojen saamiseksi kotihoidon työntekijöille niissä tilanteissa, joissa kotihoidon asiakas ei voi tai kykene itse neuvottelemaan taloyhtiön ja/tai huoltoyhtiön kanssa parkkipaikan saamiseksi? Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa näkemyksenään seuraavaa: Kotihoidon työntekijöiden parkkipaikkojen järjestäminen ei ole asiakkaan vastuulla oleva asia. 3. Onko kotihoidon parkkipaikka-asia syytä ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa? Kaupunkisuunnittelukeskuksen kaupunkisuunnittelujohtajan näkemys on: asemakaavassa ei ole syytä määrätä tontilta erikseen tilaa toiminnolle, joka on kuitenkin hyvin tapauskohtaista eikä säännöllistä. Kaavamääräyksiä pyritään muutenkin vähentämään ja yksinkertaistamaan. Kiinteistön omistaja ja käyttäjät pystyvät parhaiten ratkaisemaan alueensa erilaista käyttöä koskevat asiat, kuten erityisryhmien pysäköintipaikan merkitsemisen. Yhteenveto Teknisen lautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan monitahoisista vastauksista selviää, että parkkipaikkojen ja -lupien myöntäminen kotihoidolle on monitahoinen asia. Kotihoidon parkkipaikkojen ja -lupien
Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 66 / 109 historia Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.8.2016 99 myöntämiselle ei ole yhtä yksittäistä tahoa, joka voisi ohjeistaa asiaa sitovalla tavalla. Merkittävä osa kiinteistöistä on yksityisessä omistuksessa, jolloin niiden omistajat päättävät itsenäisesti omien alueidensa käytöstä. Kaupungin on huolehdittava, että yleisten alueiden pysäköinti, kuten kadunvarsien pysäköintipaikat, on tehokkaassa käytössä. Kotihoidon toiminnan helpottamiseksi pysäköinnin tulisi asiakaskohteessa tapahtua mahdollisimman lähellä kohdetta. Kadunvarsipysäköinti ei läheskään aina ole lähinnä oleva pysäköintipaikka. Pysäköinti tulisi ensisijaisesti hoitaa niin, että pysäköintijärjestelyistä sovitaan yksityisten kiinteistönomistajien (kuten taloyhtiöt, pysäköintiyhtiöt ja liikekiinteistöt) ja kaupungin kiinteistöjen (kuten koulut, vuokrataloyhtiöt) kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä teknisen ja ympäristötoimen kanssa suunnittelee ja käynnistää yhteydenotot siitä, miten asiaa voidaan edistää yksityisten kiinteistönomistajien tonteilla. ehdotus Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 40 muun valtuutetun 13.6.2016 jättämään valtuustokysymykseen koskien kotihoidon parkkipaikkoja ja -lupia sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijä lisäsi kysymyksen yksi vastaukseen Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa näkemyksenään seuraavaa : Sen lisäksi mm. Espoon Asunnot Oy:lle ehdotetaan neuvotteluja parkkipaikkojen saamiseksi kotihoidolle. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen lautakunta 24.8.2016 72 ehdotus Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Värmälän ja 40 muun valtuutetun 13.6.2016 jättämään valtuustokysymykseen koskien kotihoidon parkkipaikkoja ja -lupia sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 67 / 109 Käsittely Esittelijä poisti selostusosan kohdasta 1 e) lauseen Pysäköintimaksu on myös hyväksyttävää maksaa työnantajan toimesta. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. historia Kaupunginhallitus 7.11.2016 345 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Johanna Värmälän ja 40 muun valtuutetun 13.6.2016 jättämään valtuustokysymykseen kotihoidon parkkipaikkoista ja -luvista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: On täysin kohtuutonta, että sairaan- ja sosiaalihoidon palveluhenkilökunta asetetaan työssään tilanteeseen, jossa heidän työssään välttämättömän kulkuvälineen pysäköinti tuottaa heille kaupungin toisen yksikön, pysäköinnin valvonnan, virhevastuun maksuvelvollisuuden, jonka he joutuvat omasta pienpalkkaisen ihmisen palkkapussistaan. On välttämätöntä, että kaupunki viivyttelemättä ratkaisee tämän päätösvallassaan olevan asian kaikkien osapuolien edun mukaisella tavalla. Kaavoitusmonopolin omistajana kaupunki käyttää kaikki keinonsa yksityiselle alueelle osoitetun pysäköimisvaatimuksen ulottamisen kyseisen välttämättömän ja jatkuvasti kasvavan kuntapalvelun pysäköimistarpeen toteuttamisen pysyvän edistämiseksi ja esteiden poistamiseksi vähentämättä ja vaikeuttamatta muualla hyväksyttyä pysäköintiä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 68 / 109 3934/2016 02.05.01 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 182 26.10.2016 Kaupunginhallitus 333 7.11.2016 215 Valtuustokysymys kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Greta Hämäläinen, puh. 043 826 8011 Jaana Suihkonen, puh. 09 816 52353 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja valtuutettu Saara Hyrkön sekä 30 muun valtuutetun 12.9.2016 jättämään valtuustokysymykseen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 12.9.2016 - Lähdeluettelo Henrik Vuornos ja Saara Hyrkkö sekä 30 muuta allekirjoittajaa ovat 12.9.2016 jättäneet valtuustokysymyksen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista. Vastaus on valmisteltu suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön sekä konsernihallinnon kaupunkikehityksen yhteistyönä. Valtuustokysymyksen sisältö Mitkä ovat kotihoidontuen Espoo-lisän vaikutukset työllisyyteen, sukupuolten tasa-arvoon ja maahanmuuttajien integroitumiseen? Millaisia vaikutuksia kotihoidontuella ja Espoo-lisällä arvioidaan olevan Espoon työllisyysasteeseen? Millä tavoin kotihoidontuen käyttö jakautuu sosioekonomisesti? Kuinka suuri osuus kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa on naisia? Vaikuttaako kotihoidontuki Espoossa sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen palkoissa ja eläkkeissä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 69 / 109 Mikä on maahanmuuttajien osuus kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa? Onko kotihoidontuen käytön jakautumisessa eri sukupuolten kesken eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä? Vastaus valtuustokysymykseen Valtuustokysymystä on käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 26.10.2016 182 ja Svenska rum -lautakunnassa 27.10.2016 101. Lautakuntien päätökset ovat samansisältöiset. Lautakuntien päätösten mukaisia vastauksia on täydennetty kappaleella Kotihoidon tuen käyttäjät äidinkielen mukaan. Tarvittavat tiedot on saatu Kelalta vasta lautakuntien käsittelyn jälkeen. Yleistä Vastaus valtuustokysymykseen perustuu aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja artikkeleihin sekä Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimittamiin tilastotietoihin lasten kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa. Kelasta säännöllisesti saatavat tilastot ovat kohtuullisen suppeat ja vain niiden pohjalta kysymyksiin vastaaminen ei ole kaikilta osin mahdollista. Espoon sivistystoimi oli pyytänyt valtuustokysymyksen vastausta varten Kansaneläkelaitokselta lisätietoa asiakkaista, jotta voidaan vastata tarkemmin etenkin maahanmuuttajia koskeviin kysymyksiin. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuki perustuu lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (20.12.1996/1128). Lasten kotihoidon tuki on tarkoitettu alle kolmevuotiaan lapsen ja hänen sisarustensa hoidon järjestämiseksi vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Edellytyksenä tuen saamiselle on, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse lapselle kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa. Kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteiset hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä, joiden määriä voidaan korottaa kuntalisällä. Kotihoidon tuen rahoituksesta vastaa kunta ja Kelalla on lainmukainen velvollisuus jakaa kunnan rahat tuen käyttäjille. Lakisääteinen lasten kotihoidon tuen hoitoraha on 341,27 euroa/kk yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja muista perheen alle 3-vuotiaista kustakin 102,17 euroa/kk ja yli 3-vuotiaista, mutta alle kouluikäisistä lapsista, 65,65 euroa/kk. Kotihoidon tukea saavalle perheelle maksetaan nuorimmasta alle 3- vuotiaalle lapsesta kuntalisää, Espoo-lisää 200 euroa/kk ja hänestä voidaan lisäksi maksaa tulosidonnaista hoitolisää enintään 182,64 euroa/kk. Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa perheelle samanaikaisesti niin, että vanhemmat voivat valita yksilöllisesti kunkin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 70 / 109 lapsen hoitomuodon (kotihoidon tuki, yksityinen tai kunnallinen varhaiskasvatus). Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Lasten kotihoidon tuen käyttäjät Suomessa kotihoidon tukea käyttää 89 prosenttia perheistä vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin aikaa. Miesten osuus tuen käyttäjistä on noin seitsemän prosenttia. Miesten osuus on ollut viime vuosina hienoisessa nousussa. Kotihoidon tukea käytetään yli puolessa perheistä enintään 12 kuukautta. Täysimääräisesti eli yli 24 kuukautta kotihoidon tukea käyttää 16 prosenttia perheistä. Espoossa kotihoidon tuen käyttäjistä 95 prosenttia on naisia. Kotihoidon tukea käyttävistä perheistä 70 prosenttia on yhden lapsen perheitä. Kaksi lasta on joka neljännellä perheellä ja kolme tai enemmän lapsia noin viidellä prosentilla perheistä. Kotihoidon tukea käyttävistä vanhemmista noin 40 prosenttia saa tulosidonnaista hoitolisää. Tulosidonnainen hoitolisä on keskimäärin 140 euroa/kk saajaa kohden mikä merkitsee sitä, että perheiden bruttotulot ovat perhekoosta riippuen keskimäärin noin 1 500 (2 h perhe) - 2 200 euroa (4 h> perhe) kuukaudessa. (Lain mukaan tulosidonnaista hoitolisää ei makseta, kun perheen bruttotulot ovat 2 hengen perheellä 2 748,14 euroa/kk 3 hengen perheellä 3 372,93 euroa/kk 4 tai useamman henkilön perheellä 4 011,84 euroa/kk) Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Espoossa lähes puolet kotihoidon tuella olevista perheistä, joilla on kaksi tai useampia lapsia, on päätynyt ratkaisuun, että perheen nuorimman lapsen vanhempi sisarus tai sisarukset ovat varhaiskasvatuksessa, vaikka sisaruksella ei ole kasvun ja oppimisen tuen tarvetta. Espoossa ei ole selvitetty kotihoidon tuella olevien perheiden sosioekonomista taustaa tarkemmin. Muiden tutkimusten mukaan merkittävä osa kotihoidon tuen käyttäjistä on koulutettuja ja he ovat olleet työelämässä ennen vanhempainvapaan ja hoitovapaan alkamista. Korkeammin koulutetut perheet käyttävät lasten kotihoidon tukea muita lapsiperheitä yleisemmin, mutta lyhytkestoisesti. Espoon väestön korkean koulutusasteen ja käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioidaan, että myös Espoossa kotihoidon tukea käytetään
Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 71 / 109 yleisesti lyhytkestoisesti alle 12 kuukauden ajan. Espoossa kotihoidon tuella on noin 65 prosenttia yksivuotiaiden lasten ikäluokasta ja alle 30 prosenttia kaksivuotiaiden lasten ikäluokasta. Voidaan olettaa, että pienituloisimmat perheet, joiksi voidaan laskea suurin osa tulosidonnaista hoitolisää saavista perheistä, käyttävät kotihoidon tukea pitkäkestoisemmin. Kotihoidon tuen käyttäjät äidinkielen mukaan Lautakuntien käsittelyn jälkeen Kelalta on saatu lisätietoja, joiden osalta todetaan seuraavaa: Pohjana tälle selvitykselle on Kansaneläkelaitoksen toimittama aineisto Espoon kotihoidon tuen käyttäjistä saajan äidinkielen mukaan tammisyyskuussa 2016. Osa vieraskielisistä käyttäjistä on syntyperäisiä suomen kansalaisia tai heillä voi olla suomen- tai ruotsinkielinen puoliso. Käyttäjien sukupuolijakaumaa ei pyydetty kiireellisen aikataulun vuoksi. Oletettavaa on, että myös muissa kuin suomen- tai ruotsinkielisissä perheissä kotihoidon tukea käyttävät pääsääntöisesti naiset. Tammi-syyskuussa 2016 kotihoidon tukea käyttävistä keskimäärin 23 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisten lasten osuus kotihoidon tuella olevista oli 20 prosenttia, mikä on hieman suurempi kuin vieraskielisten varhaiskasvatusikäisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä (18 %). Väestöön suhteutettuna alle 3-vuotiaiden lasten ero vieraskielisten ja suomen- ja ruotsinkielisten välillä oli merkittävä. Alle 3-vuotiaista vieraskielisistä espoolaislapsista 56 prosenttia oli kotihoidon tuella, kun osuus suomen- ja ruotsinkielisistä lapsista oli 46 prosenttia. Vieraskielisten perheiden nuorimman lapsen sisarukset olivat suomen- ja ruotsinkielisiä perheitä useammin varhaiskasvatuksessa. Espoossa kotihoidon tuen Espoo-lisää ei pääsääntöisesti makseta, jos perheen nuorimman lapsen sisaruksia on varhaiskasvatuksessa. Suomen- ja ruotsinkielisille kotihoidon tuen Espoo-lisä maksettiin noin 75 prosentille käyttäjistä, vieraskielisistä käyttäjistä Espoo-lisää saavien osuus oli 68 prosenttia. Kotihoidon tukea käyttävät vieraskieliset ovat pienituloisia. Käyttäjistä yli kaksi kolmasosaa sai tulosidonnaista hoitolisää, ja se oli hoitolisää saavaa kohden keskimäärin 150 euroa kuukaudessa. Suomen- ja ruotsinkielisistä kotihoidon tuen käyttäjistä neljäsosa sai hoitolisää. Se oli hoitolisää saavaa kohden keskimäärin 130 euroa kuukaudessa. Kotihoidon tuen hoitolisän enimmäismäärä on 182,64 euroa/kk. Suuresta hoitolisän euromäärästä sitä saavaa kohden voi päätellä, että kotihoidon tuki näyttää olevan osalle kaikista sitä käyttävistä perheistä lähes ainoa tulolähde.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 72 / 109 Lasten kotihoidon tuen ja siihen liittyvän Espoo-lisän vaikutukset Työllisyys Pääosa varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmista on 20-39-vuotiaita. Espoossa työllisten osuus 20-24-vuotiaasta väestöstä on naisilla korkeampi kuin miehillä. Tilanne kääntyy päinvastaiseksi 25-39-vuotiaalla väestöllä. Tämän voidaan arvioida johtuvan osittain vanhempainvapaista ja mahdollisesti myös kotihoidon tuen käytöstä. Työttömien työnhakijoiden osuudessa ei 25-39-vuotiaiden ikäluokissa ole merkittävää eroa naisten ja miesten välillä. 20-24-vuotiailla miesten työttömyys on naisia yleisempää. Eri tutkimusten perusteella tiedetään, että osa kotihoidon tukea saavista ei voi tehdä valintaa työhön menon ja tuen saajana olemisen välillä, koska heillä ei ole työtä, johon palata hoitojakson jälkeen. Espoossa tähän ryhmään kuulunee suurelta osin perheet, joille maksetaan kotihoidon tuen tulosidonnaista hoitolisää. Laura Peutereen ym. vuonna 2014 julkaiseman artikkelin mukaan äideillä, joilla ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta ensimmäisen lapsen syntyessä, asuminen kuntalisää myöntävässä kunnassa ennusti heikompaa työmarkkinakiinnittymistä. Näin oli varsinkin, jos kuntalisää oli tarjolla rajoituksetta kaikille perheille. Työsuhteessa olevilla kuntalisän yhteys työmarkkinakiinnittymiseen ei ollut yhtä selkeä, eikä se näyttänyt heikentävän työmarkkinakiinnittymistä ainakaan lähivuosina lapsen syntymän jälkeen. Tuomas Kososen (2011) väitöskirjan tulosten mukaan kotihoidon tuen suuruudella on yllättävän suuri vaikutus vanhempien työllistymispäätöksiin. Kuukaudessa 100 euroa lisää tukea johtaa kolme prosenttia pienempään työllisyyteen pienten lasten äideillä työllisyysasteen ollessa 35 %. Kososen mukaan suhteellisen suuren työllisyysvaikutuksen johdosta yhteiskunnan näkökulmasta näitä tulonsiirtoja, jotka on kohdennettu vain pois töistä oleville, kannattaisi pienentää. Sukupuolten tasa-arvo toteutuminen Kuten aiemmin on todettu, suurin osa kotihoidon tuen käyttäjistä on naisia. Viivi Varjamon pro gradu-tutkielman mukaan äidit tunnistavat pitkien perhevapaiden negatiivisen vaikutuksen naisten tasa-arvolle työelämässä, mutta he itse korostavat sitä vähän. Varjamon tutkimusaineistosta on tunnistettavissa sekä sopeutuvien naisten joukko että koti- ja perhekeskeiset naiset, jotka kannattavat eniten hoitovapaan pidentämistä ja kotihoidon tuen korvaustason nostamista. Korkeakoulutettujen miesten joukossa jopa puolet ei nähnyt naisten pitkien perhevapaiden haittaavan naisten työmarkkina-asemaa. Aineistona tutkimuksessa oli Väestöliiton väestöntutkimuslaitokselta saatu Perhebarometri vuodelta 2014. Pertti Honkasen artikkelin mukaan lasten hoitovapaat eivät keskimäärin pysäytä äitien tulokehitystä, tulot alkavat nousta pian hoitovapaiden jälkeen. Äitien keskimääräiset tulot jäävät kuitenkin jälkeen puolisoiden
Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 73 / 109 keskimääräisistä tuloista. Lisäksi yksinhuoltajien tulot alittavat selvästi kaikkien äitien tulojen keskiarvon. Karoliina Koskenvuo on tutkinut perhevapaiden vaikutusta eläkkeeseen 1980-luvulta 2000-luvulle. Esimerkkilaskelmat osoittivat, että menetykset kuukausieläkkeissä kasvavat hoitovapaajaksojen pidentyessä. Vuosikymmenten aikana eläkekertymän kehitys on ollut kuitenkin myönteistä, menetetty eläke on vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen pienempi kuin 1990-luvulla. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä karttuu myös siltä ajalta, jolta vanhempi saa kotihoidon tukea. Kun perheet tekevät ratkaisuja lasten hoidon suhteen, he eivät juurikaan pohdi niiden vaikutusta tulevaan eläkkeeseen. Ratkaisuilla on kuitenkin seurannaisvaikutuksia, jotka ulottuvat aina eläkkeeseen asti. Artikkelin esimerkkilaskelmat osoittavat, että mitä pidempään on hoitanut lapsia kotona, sitä pienemmäksi jää eläke. Suurin osa lapsia kotona pitkään hoitavista on naisia. Koskenvuon mukaan köyhyysriski eläkeiässä koskettaakin etenkin yksin asuvia iäkkäitä naisia. Maahanmuuttajien integroituminen Maahanmuuttajien integroitumisen kannalta useat tutkimukset pitävät kotihoidon tukijärjestelmää ongelmallisena. Sen lisäksi, että se heikentää työllistymistä, se saattaa vaikuttaa siten, että maahanmuuttajataustaisia ja muita vanhempia on useita vuosia kotona, koska kotihoidon tuki on ainoa vaihtoehto vanhemman työttömyysturvalle. Kotihoidon tuki ei siten ole perheen todellinen valinta eri vaihtoehtoisista lasten hoitoratkaisuista. Kansaneläkelaitoksen tutkija Jussi Tervola on tarkastellut lastenhoitovalintoja maahanmuuttajaperheissä (Vanhempi kotona, lapsi päivähoidossa?, 2016) Hän tutki muun muassa lasten kotihoidon tuen käytön kestoa eri väestöryhmissä. Alla olevasta kuviosta nähdään, että maahanmuuttajat käyttivät 2000-luvulla kotihoidon tukea selvästi pidempään kuin kantaväestö. Kantaväestön kaksivuotiaista lapsista yli kaksi viidestä oli kotihoidossa, kun maahanmuuttajaväestössä osuus oli keskimäärin puolet korkeampi. Pisimpään tukea käyttivät pakolaiset.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 74 / 109 Huom. Alle kolmevuotiaiden kohdalla osuus lapsista, joiden vanhemmat eivät ole vanhempainpäivärahalla. Yli kolmevuotiaiden kohdalla osuus lapsista, jotka oikeutettu sisaruksen hoitorahaan eli niistä, joiden alle kolmevuotiasta sisarusta hoidetaan kotihoidon tuella. Maahanmuuttajastatus määräytyy sen mukaan, onko äiti syntynyt Suomessa. Maahanmuuttajien integroitumisen kannalta on merkittävää, että sisaruksista maksettavaa hoitorahaa käytti eniten kantaväestö ja vähiten pakolaismaista muuttaneet vanhemmat. Tervolan mukaan todennäköisin selitys tälle on, että maahanmuuttajaperheet tuntevat päivähoidon positiiviset vaikutukset lapselle ja vievät yli kolmevuotiaan lapsen siksi päivähoitoon. Tätä selitystä tukevat havainnot asiaa käsitelleistä haastattelututkimuksista. Maahanmuuttajien integroitumiseen vaikuttaa myös, mitä muita palveluja lapsiperheille on tarjolla kotihoidon tuen maksamisen lisäksi. Espoossa on tarjolla suhteellisen kattavasti avointa varhaiskasvatusta asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa ja kotihoidon tuella olevat lapset voivat osallistua varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan. Vanhempainvapaalla ja kotihoidon tuella olevat vanhemmat käyttävät näitä palveluja aktiivisesti. Ei ole kuitenkaan tutkittu, miten suuri osa asukaspuistojen ja avointen päiväkotien kävijöistä on maahanmuuttajataustaisia. Kerhotoimintaan osallistuvista lapsista vieraskielisiä on noin viisi prosenttia, varhaiskasvatuksessa puolestaan vieraskielisten osuus on noin 18 prosenttia. Todennäköisempää on, että Espoossakin vieraskieliset