ehyt 3 Alkoholilaki Valistus ja sääntely tukemaan toisiaan s. 4 Tähtäimessä hyvinvointiperusteinen alkoholipolitiikka s. 6 Kokonaisuus puntariin alkoholikeskustelussa s. 2
Alkoholikeskustelussa iso kuva on hukassa Alkoholipoliittisessa keskustelussa on tärkeää pitää mielessä iso kuva. Alkoholin kansanterveydelle ja yhteiskunnalle aiheuttamat haitat painavat puntarissa paljon enemmän kuin Viron viinaralli tai panimoiden menestys. Teksti Matti Välimäki Kuvat EHYT ry ja Lehtikuva / Roni Rekomaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto- Matturi muistuttaa, että alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle joka vuosi 6 7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Alkoholi on meillä merkittävin yksittäinen työuria lyhentävä tekijä, ja se aiheuttaa kymmenen kertaa enemmän kuolemia kuin vaikkapa liikenne. Alkoholipolitiikassa on kyse kansanterveydestä ja kansantaloudesta, ei panimoalan menestyksestä tai Viron viinarallista, Aalto-Matturi korostaa. Hänen mukaansa Viron matkustajatuonti on nostettu keskustelussa möröksi, jolla pyritään torjumaan kaikki alkoholihaittojen vähentämiseen pyrkivät toimet. Matkustajatuonti on toki ongelma, mutta vain yksi monista. Sen taloudellinenkin painoarvo on lopulta varsin vähäinen, kun katsotaan kokonaisuutta. On harmillista, että julkisessa keskustelussa iso kuva on usein hämärtynyt. Alkoholielinkeinolle löytyy runsaasti puolestapuhujia, vastuulliselle päihdepolitiikalle vähemmän. Lainsäädäntö vaikuttaa suoraan ja nopeasti Aalto-Matturi painottaa, että alkoholipolitiikassa kyse on tasapainon löytämisestä juomisen määrän ja päihdehaittojen välille ei kieltolakimentaliteetista. Viimeiset neljäkymmentä vuotta olemme kulkeneet koko ajan vapaampaan suuntaan. Nyt on aika ottaa pari askelta taaksepäin, jotta pääsemme takaisin hieman kestävämmälle tielle. Alkoholiteollisuus ehdottaa usein valistusta rajoitusten sijaan. Tosiasiassa kulttuurin muutosta tukeva valistus ja sääntely eivät ole vaihtoehtoja vaan molempia tarvitaan. Aalto-Matturi muistuttaa, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa suoraan ja nopeasti alkoholinkulutukseen ja alkoholin aiheuttamiin haittoihin. Tästä kertovat varsin surullisella tavalla myös aikaisemmat suuret lainsäädäntöuudistukset 60- ja 90-luvuilla. Julkisten alkoholihaittakustannusten rakenne Viinaralliin vedotaan virheellisesti, kun alkoholin haittoja pyri tään torjumaan Suomessa. Alkoholivalvonta 1 % Sosiaalihuolto 25 % Järjestys ja turvallisuus 24 %1+11+14+24+24+25+1 Ehkäisevä päihdetyö 1 % Terveydenhuolto 11 % Oikeus ja vankeinhoito 14 % Eläkkeet ja sairauspäivärahat 24 % Lähde: Alko 2010 EHYT Teema on EHYT ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin 4 5 vuosinumerolla erilaisten ammattilaisten, yhtei söjen, jäsenjärjestöjen ja eri-ikäisten suomalaisten tiedon tarvetta. JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki, www.ehyt.fi PÄÄTOIMITTAJA Sari Aalto-Matturi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Helena Hulkko, puh. 050 582 2211, helena.hulkko@ehyt.fi Toimituskunta Sari Aalto-Matturi pj, Kristiina Hannula, Helena Hulkko, Antti Hytti, Tuomas Tenkanen TOIMITUS JA TAITTO Legendium Oy toimituspäällikkö Helena Hautakangas, helena.hautakangas@legendium.fi Tilaus- ja osoitteen Muutokset simo.miettinen@ehyt.fi, puh. 050 570 6981 Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2014 ISSN 2324-0296
Kun keskiolut vapautettiin, kulutus kasvoi niin, että esimerkiksi alkoholikuolemat tuplaantuivat. Kehitys oli aivan sama 90-luvun vapautusten yhteydessä. Nyt olisi tärkeää varmistaa, että ei käy ainakaan samoin, vaan kulutus kääntyisi mieluummin selvästi laskuun. Tavoitteena alle kahdeksan litraa Mahdollisuuksista parempaan antaa aavistusta se, että veronkiristysten ansiosta alkoholin kulutus on jo hieman laskenut hiukan alle kymmeneen litraan henkeä kohti. Lainsäädännön valmistelussa tavoitteeksi on esitetty, että kulutus laskisi alle kahdeksaan litraan henkeä kohti. Tällöin oltaisiin samalla tasolla kuin 90-luvun puolivälissä ja lähellä Ruotsin nykytasoa. Aalto-Matturi kertoo usein pohtineensa, miksi Ruotsissa ja Suomessa alkoholirajoituksista ajatellaan niin eri tavoin. Ruotsissa asiaan suhtaudutaan kuin liikenneturvallisuuteen: ymmärretään, että tietty kontrolli ja säännöt ovat koko yhteiskunnan etu. Suomessa taas tuntuu usein kuin alkoholipolitiikkaan liittyisi perustavanlaatuisia ihmisoikeus kysymyksiä: viinaa on voitava juoda missä vain, milloin vain ja miten paljon tahansa. Säätelystä puhuvat leimataan moralisteiksi. Maamme ominaispiirteisiin kuuluu myös se, että Suomessa alkoholihaittoja on jopa suhteessa enemmän kuin kokonaiskulutuksen perusteella voisi ajatella. Suomeen on tullut eurooppalaiseksi ajattelemamme juomakulttuuri, jossa juominen kuuluu jokapäiväiseen arkeen. Rinnalla on säilynyt kuitenkin myös viikonloppukännäyksen kulttuuri. Yhdistelmä on kohtalokas. Ennaltaehkäisy tehoaa ja tulee halvemmaksi Alkoholirajoituksia vastustetaan myös argumentilla, että alkoholistit juovat rajoituksista huolimatta. Aalto-Matturi korostaa, että päihdehaittojen ehkäiseminen edellyttää nimenomaan koko väestön juomatottumusten muuttamista. Kansainväliset tutkimukset kertovat, että koko kansan juomista vähentävät ratkaisut pienentävät myös suurkuluttajien juomista. Päihdehaittojen ehkäiseminen edellyttää koko väestön juomatottumusten muuttamista, sanoo EHYT ry:n toiminnan johtaja Sari Aalto-Matturi. Kukaan ei synny suurkuluttajaksi. Mitä enemmän väestö juo, niin sitä enemmän esiintyy myös suurkulutusta. Toisaalta on virheellistä tarkastella vain suurkulutusta. Valtaosa päihdehaitoista aiheutuu muille kuin suurkuluttajille. Ja esimerkiksi syöpäriskin on todettu kasvavan jo hyvin pienillä päiväannoksilla. Keskustelussa on myös tärkeää muistaa, että alkoholihaittojen ennaltaehkäisy on aina paljon halvempaa ja tuloksekkaampaa kuin ongelmien jälkihoito. Lainsäädännön merkitys korostuu entisestään nyt, kun talou dessa etsitään vakavasti nykyistä parempaa tasapainoa, Aalto-Matturi muistuttaa. EHYT Teema 3 3
Valistus ja sääntely molempia tarvitaan Valistus toimii, kun se ei holhoa ja pelottele, vaan sillä onnistutaan vaikuttamaan yleiseen mielipideilmastoon. Asenteet ja käyttäytyminen muuttuvat, kun valistuksen kohde käyttää toiminnassaan omia aivojaan. Valistus ja sääntely eivät kuitenkaan ole toistensa vaihtoehtoja, vaan toisiaan täydentäviä keinoja päihdehaittojen vähentämiseen. Teksti Tuija Holttinen Kuva Pixhill 4 EHYT Teema 3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Markku Soikkeli on tutkinut valistuksen toimivuutta alkoholin käytön vähentämisessä. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa alkoholipolitiikasta vaikuttaa kaksi leiriä: rajoituksiin uskova terveysrintama sekä rajoitusten sijaan valistusta tarjoava vapausrintama. Jälkimmäistä johtaa panimoteollisuus. Valistusta ei varmaan kukaan vastusta, ja monet terveysrintaman toimijat tekevät sitä päivittäin. On vain niin, ettei valistus tutkimustiedon valossa ole mikään vaihtoehto rajoituksille: hinta ja saatavuus ovat tutkitusti nopeita ja tehokkaita keinoja vähentää alkoholihaittoja, kun taas valistus vaikuttaa hitaammin ja on yksinään melko tehotonta. Markku Soikkeli on yksi vuonna 2011 ilmestyneen Se toimii sittenkin -julkaisun kirjoittajista. Julkaisu kuvaa, mitä valistuksella voidaan päihdehaittojen ehkäisyssä saada aikaan. Markku Soikkeli Virittävän valistuksen teorian mukaisesti viestintä kyllä onnistuessaan vaikuttaa myös käyttäytymiseen, mutta ei suoraan. Ihmiset voivat joukolla muuttaa käyttäytymistään vasta kun yhteiskunnallisen ilmapiirin ja normiston muutos tekee sen mahdolliseksi. Kulttuuria täytyy muuttaa Soikkeli sanoo ehkäisevän päihdetyön olevan ennen muuta kulttuurin muutostyötä. Tavoitteena on heikentää päihteiden merkitystä jokapäiväisessä elämässämme ja mielissämme. Kulttuurin muutos vie vuosikymmeniä, jos onnistuukaan. Sillä välin meidän on ratkaistava, rajoitammeko päihteiden kustannuksia ja haittoja tunnetuilla toimivilla keinoilla, vai annammeko vapaasti mennä kohti lyhenevää elinikää, syrjäytyvimmiksi kasvavia nuoria ja paisuvia terveydenhuollon kustannuksia. Voidaan myös kysyä, mistä kulttuuri tulee ja miten se muuttuu? Nuoret ovat tutkimusten mukaan muuttuneet fiksummiksi ja raitistuneet tällä vuosituhannella. Kehitys kumpuaa monista lähteistä ja niiden joukossa on myös kontrollin paraneminen, Soikkeli jatkaa. Samaa tahtia kuin nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt, alkoholin hankkiminen on tullut heille vaikeammaksi. Ympäri maata on tehostettu myynti- ja anniskeluikärajojen valvontaa. Alkoholijuomat siirtyvät syrjemmälle nuorten tavanomaisista harrastuksista ja ajankäyttötavoista, nuorisokulttuurista. Tilalle tulee muuta, päihteettömämpää. Kontrolli heijastuu kulttuuriin.
Matkustajatuonnin raju kasvu? 2005 37 % ei tuonut mitään alkoholia maahan 10 fakta tutkittua tietoa Haittojen taso nyky-suomessa Alkoholijuomien tilastoitu kulutus ja alkoholin käyttöön liittyviä haittoja 9 2012 47 % ei tuonut mitään alkoholia maahan 8 7 Kulutus Kulutu 6 5 Lähde: THL 4 3 Alkoholikuolemat 10 000 asukasta kohti 2 1/3 Joka kolmas 16-vuotias juo alkoholia vähintään kerran kuussa. Lähde: Terveystapakysely 2013 1 Lähde: THL 0 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Alk. ku asuka Miesten päihdehaitoista 22 % aiheutuu suurkuluttajille 22 % 78 % Naisten päihdehaitoista 12 % aiheutuu suurkuluttajille 12 10 Tilastoimaton kulutus 8 Anniskelu 6 Luvanvarainen vähittäismyynti Alko 4 12 % 2 0 Kulutukseen vaikuttaneet keskeiset päätökset Kulutus 100 % alkoholilitraa/asukas Alkoholilaki 1969 Keskiolut kauppoihin Lähde: Alko 88 % Hinnankorotukset 1975 (21 % ja 12 %) Alkoholilaki 1995 Keskiolut, siideri ja long drink kauppojen lisäksi kioskeihin ja huoltamoihin Alkoholiveron korotukset 2008, 2009, 2012 Alkoholiveron alennus 2004 Lähde: THL 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 40 % Työikäisistä miehistä jopa 40 prosentilla alkoholinkäyttö on vähintään riskitasolla. Lähde: Työterveyslaitoksen Alkoholi ja työpaikka 2010 EHYT ry:n toiminnan kohtaamislukuja vuonna 2013 70 000 nuorta kouluissa ja oppilaitoksissa 4 500 lasten ja nuorten vanhempaa 3 000 nuorten kanssa työskentelevää 2 400 ikäihmistä 350 000 käyntiä kohtaamispaikkaverkostossa 1 000 vastattua soittoa auttavaan puhelimeen 10 000 pelien ja sovellusten latausta 15 600 työntekijää kumppaniyrityksissämme 100 000 auttavaa tekstiviestiä 100 000 kohtaamista sosiaalisessa mediassa EHYT Teema 3 5
Hyvinvointiperusteisen alkoholipolitiikan tarkoituksena ei ole ajaa alkoholin kieltämistä, vaan toimia siten, että käyttö aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittoja, toteaa EHYT ry:n johtaja Kristiina Hannula. Teksti Tuija Holttinen Kuva EHYT ry Kotona juominen aisoihin 6 EHYT Teema 3 Alkoholilla on paikkansa ja hyvät puolensa. Monille alkoholi kuuluu hyvään ruokakulttuuriin, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja juhlistamaan tilaisuuksia. Samaan aikaan joudutaan kuitenkin tasapainoilemaan alkoholihaittojen kanssa, Kristiina Hannula sanoo. Alkoholin juominen on siirtynyt ravintoloista yhä enemmän koteihin ja arkeen. Jos kotona juodun alkoholin määrää voitaisiin vähentää, olisivat terveysvaikutukset merkittävät. Juomista olisi hyvä saada siirrettyä takaisin valvottuihin olosuhteisiin eli ravintoloihin. Toinen tehokas keino haittojen vähentämiseksi olisi miedomman oluen juominen. Kolmonenko Alkoon? Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä on pohdittava kaikkia mahdollisia keinoja vähentää alkoholihaittoja. Ruokakaupasta ostettu olut on suomalaisten suosituin alkoholijuoma. Jos Suomessa toimittaisiin Ruotsin mallin mukaisesti ja kolmosolut siirrettäisiin Alkoon, laskisi alkoholin kokonaiskulutus Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan 9 prosentilla, kun kaupassa asioija siirtyisi ostamaan sieltä astetta miedompaa olutta. Tämä tarkoittaisi muun muassa 350:n alkoholista aiheutuvan kuolemantapauksen vähenemistä vuosittain. Siirto merkitsisi todennäköisesti myös ravintoloille mahdollisuutta valloittaa takaisin päivittäistavarakaupalle menettämäänsä markkinaosuutta alkoholin kokonaiskulutuksesta. Kolmosoluen siirtämisellä Alkoon olisi merkitystä myös lasten ja nuorten alkoholin käyttöön, sillä nuoret juovat tyypillisesti nimenomaan ruokakaupasta hankittua alkoholia. Kakkonenkin kelpaisi On esitetty arvioita, että alkoholin kokonaiskulutus pikemminkin kasvaisi, kun ihmiset Alkossa käydessään vaihtaisivat oluen vahvempiin juomiin. Ruotsin kokemusten perusteella huoli on aiheeton. Alkoholipitoisuudella ei ole niin paljoa merkitystä, etteivätkö ihmiset ostaisi kolmosoluen sijasta ruoka- kaupasta saatavaa kakkosolutta, Hannula sanoo. Vaikka kansalaiset eivät ole ehdotukselle vielä erityisemmin lämmenneet, on kuitenkin hyvä säilyttää tämäkin mahdollisuus tulevassa keinovalikoimassa. Ajan kanssa voidaan käydä kansalaiskeskustelua siitä, voisiko kakkosoluen kanssa kuitenkin elää, jos sitä kautta saataisiin päihdehaittoja olennaisesti vähenemään. Selvitysten mukaan suomalaiset nimittäin kantavat huolta päihdehaitoista eivätkä ole barrikadeilla vaatimassa uusia vapauksia, vaikka julkisesta keskustelusta sellainen kuva joskus välittyykin. Panimoteollisuus ei syty ehdotuksille kolmosoluen siirtämisestä Alkoon vaan on päinvastoin esittänyt nelosoluen tuomista kauppoihin. Toimella syntyisi sen laskelmien mukaan 300 työpaikkaa. Kumpi on tärkeämpää, sama määrä työpaikkoja vai ihmishenkiä? Ja työllisyysvaikutuksista puhuttaessa pitää muistaa, että alkoholin työllistävät vaikutukset ovat pitkälti muualla kuin alkoholialalla: erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ja esimerkiksi poliisissa, huomauttaa Hannula. Nämä työpaikat kuitenkaan tuskin toimivat hyvänä argumenttina päihdehaittojen lisäämisen puolesta. Kakkosolut kelpaisi suomalaisille kolmosen sijaan, uskoo EHYT ry:n johtaja Kristiina Hannula.
Alkoholi aiheuttaa kansantaloudellista tuhlausta Alkoholipoliittisessa keskustelussa puhutaan paljon alkoholiteollisuuden työpaikkojen suojelemisesta. Vaakakupin toinen puoli painaa kuitenkin monin verroin. Teksti Minna Saano Kuvat Getty Images ja Matti Immonen EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti. Väsyttää, heikottaa, päätä särkee. Tuli otettua liikaa. Ei pysty töihin tänään. Aika moni ajattelee näin, sillä arvioiden mukaan menetämme alkoholihaittojen takia vuosittain kaksi miljoonaa työpäivää, mikä tarkoittaa lähes samaa kuin 10 000 henkilötyövuotta. Selkeimmät tapaukset ovat krapulan tai humalan takia aiheutuvat poissaolot, mutta poissaoloja aiheuttavat myös alkoholiperäiset sairaudet, sanoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti. Poissaolot ovat vasta osatotuus alkoholin työelämälle aiheuttamista haitoista. Arkiiltainen alkoholin nauttiminen heikentää yöunen laatua, mikä vaikuttaa siihen, että seuraavana päivänä väsyttää, tarkkaavaisuus ja työnlaatu voivat kärsiä sekä onnettomuusriski kasvaa. Myös henkiseen työhyvinvointiin alkoholi vaikuttaa mitä suurimmassa määrin. Vahva tuntuma on, että alkoholi on monissa työuupumuksissa yhtenä taustatekijänä. Työuria pyritään pidentämään, jotta yhteiskuntamme toimii. Liiallinen alkoholinkäyttö on tälle tavoitteelle turmiollista. Humalahakuinen alkoholinkäyttötapa lähes kaksinkertaistaa työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen. Jos käyttö on runsasta humalajuomista, puhutaan jo moninkertaisesta riskistä, Hytti sanoo. EHYT Teema 3 7
P KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA VIINARALLISTa EHYT ry ostaa Harvoin mainostilaa Kuinka iso ongelma viinaralli on Suomelle? Viinaralli ei ole se kaikkein tärkein alkoholipolitiikan ongelma, mutta kylläkin iso haaste Suomelle. Viinaralliin on syytä puuttua muiden muassa lisäämällä tullin valvontaa ja säätämällä ohjeellisista rajoista, joiden ylittyessä matkustajan tulee kyetä perustelemaan iso tuontimäärä omaan sillä mainonta ei ole tehokkain tapa tehdä ehkäisevää päihdetyötä. sesti viinaralli voi hiukan kiihtyä, mutta nettovaikutus on aina positiivinen. Eri korotustasoilla ja erilaisissa olosuhteissa haitta/hyötysuhde on suuruusluokkaa 1/10 1/4. Korotus siis tuo valtion kassaan lisää verotuloja ja pienentää päihdehaittoja aina moninkertaisesti sen, minkä viinaralli mahdollisesti kiihtyy. käyttöön. Onko siis ajateltava, ettei viinarallilla ole väliä? äihdehaittojen ehkäiseminen ja suomalaisen päihde kulttuurin muuttaminen on noin 70000 nuorta, 4500 oppilaiden vanhempaa Vuoden aikana kohtaamme esimerkiksi kouluissa Viinarallia käytetään kuitenkin osittain tarkoitushakuisesti kulttuurin ja osin muuttamista väärinymmärryksen kuin lainsäädännönkin vuoksi ammattilaista. on otettava Sosiaalisen siihen median aivan uusi foorumeilla ote, ja tullille on pitkäjänteistä työtä, jossa tarvitaan niin ja noin Tottakai 3 000 nuorten viinarallilla kanssa on työskentelevää paljonkin väliä. Tullin torjumaan tukea. Alkoholilainsäädäntöä keinot, joilla suomalaista uudistetaan alkoholinkulutustlaan. ja Edellisellä päihdehaittoja kerralla seuraukset yritetään olivat vähentää. rajut: ja muita resurssien sovelluksiamme lisääminen ladataan on vuodessa tärkeä noin investointi, joka parhail kohtaamisia tähän työhön on noin 100 osoitettava 000. Oppimispelejämme riittävät resurssit. Tullin Me olemme alkoholin kaikki kulutus nähneet lähti nousuun viinarallin ja päihdekuolemat ja kaksinkertaistuivat. meidän on helppo Tällä uskoa, kertaa kun lopputulos sanotaan, 15 600 työtä työntekijän Viron kanssa työyhteisöjen on tärkeää kanssa ja tiivistää. Mitä Länsisatamassa, 20 000 maksaa kertaa. itsensä Olemme nopeasti tehneet yhteistyötä takaisin. Myös yhteis toivottavasti on toinen. työmme on tavoittanut 2 400 ikäihmistä. Kohtaamis paikoissamme käydään vuodessa noin että se on vaikea ongelma. Ongelma on osattava nopeammin alkoholin hinta elintason noustessa asettaa Lakiuudistukseen oikeisiin mittasuhteisiin. on syksyn mittaan otettu kantaa 340 000 ja Viron kertaa. omien Lähetämme alkoholiveronkorotusten 100000 auttavaa myötä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen että tekstiviestiä nousee, ja mm. sen pienemmäksi vastaanotamme 1 käy 000 puhelua suomalaisten tarve Jos esimerkiksi elinkeinoelämän alkoholiveroa näkökulmista. Suomessa Yllätykseksemme neuvontapuhelimeen. tuoda alkoholia sieltä. Olisi myös erittäin tärkeää, korotetaan, panimoteollisuutta eikö se vain edustava merkitse Panimoliitto viinarallin on yhtenä että Suomi nostaisi EU:ssa vahvasti esille kysymyksen, mielellämme millä tavoin myös alkoholin isoja mediakam kaltaisen haittoja kiihtymistä? oman vaikuttamistyönsä kärkiteemana ryhtynyt Tekisimme kyseen alaistamaan järjestömme toimintaa. Liiton panjoita. aiheuttavan Pidämme kuitenkin aineen vapaata tärkeämpänä liikkuvuutta satsata voidaan mielestä teemme työtämme väärin. laadukkaiksi todetuilla menetelmillä tehtävään Kun alkoholin hintaa nostetaan vaikkapa veronkorotuksella On totta, tai että minimihinnan säännellä. Ei kuitenkaan ole mitään perusteita pitkäjänteiseen työhön yhteisöjen ja yksilöiden ehyt ry ei käytä käyttöönotolla, miljoonia mainoskampanjoihin, kuten ja päihdehaitat alkoholiteollisuus. vähentyvät. Sen sijaan haluamme kärkeen, edistää kuten vastuullisia julkisessa alkoholipoliittisia keskustelussa nyt näyt arjessa nostaa ja koko viinaralli yhteiskunnassa. ongelmaa Osana alkoholipolitiikkamme tätä työtä alkoholinkulutus Lisäksi teemme valtion työtä verotulot lasten ja lisääntyvät. nuorten, työikäisten Samanaikai ja ratkaisuja. tää tapahtuneen. Alkoholipolitiikka on aina terveys ja ikään tyneiden arjessa alkoholiin, tupakointiin, hyvinvointipolitiikkaa, ei elinkeinopolitiikkaa. huumaus aineisiin ja pelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisemiseksi. www.ehyt.fi Ehyt ry toivottaa yhteistyökumppaneilleen hyvää Ehkäisevän päihdetyön viikkoa 4. 10. marraskuuta 2013.