HE 169 /2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1(5) Sosiaali- ja terveysvaliokunta Asiantuntijalausunto HE 169 /2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esitän yllä mainitun hallituksen esityksen johdosta kunnioittavasti seuraavat seikat: 1. Yleistä Kuten esityksessä todetaan, se on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Esityksessä kuvataan yleisellä tasolla se, miten voimakkaasti alkoholiverotuksella voidaan vaikuttaa väestön alkoholin kulutukseen. Käsiteltävänä oleva ehdotus tulee vähentämään alkoholin kulutusta ja haittoja eikä se tule lisäämään mainittavasti alkoholijuomien matkustajatuontia, kuten eivät sitä edeltäneet viisi alkoholiveronkorotustakaan. Samanaikaisesti eduskunnan käsiteltävänä on alkoholilain kokonaisuudistus (HE 100/2017 vp), jonka vaikutukset alkoholin kulutukseen ja haittoihin ovat päinvastaiset kuin veronkorotuksilla. 2. Vaikutukset alkoholijuomien hintatasoon Suomessa Alkoholijuomien kulutukseen vaikuttavat keskeisesti hinta ja saatavuus. Esitetty alkoholiveronkorotus nostaisi kaikkien alkoholijuomien hintaa. Suomen eniten myydyssä alkoholituotteessa eli keskioluttölkissä (4,5 %) on alkoholiveroa nykyisin 48 snt. Korotuksen jälkeen alkoholivero olisi 53 snt eli vero nousisi noin viisi senttiä. Koska alkoholiveron päälle lasketaan arvonlisäveroa, oluttölkin verorasitus nousisi noin 7 snt. Markkinoiden halvimman oluttölkin hinta voisi veronkorotuksenkin jälkeen olla noin 75 senttiä. Vastaavasti ravintoloissa oluen hinnat alkavat jatkossakin noin kolmesta eurosta. Puolen litran tuopin verorasitus lisääntyisi noin 10 snt. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(5) Joka tapauksessa halvimman oluen hintataso jää korotuksenkin jälkeen halvemmaksi kuin esimerkiksi monen virvoitusjuoman hintataso ja yhden 24 tölkin olutsalkun hinta olisi halvimmillaan edelleen alle 20 euroa (ilman pantteja). Pienpanimoiden saama alkoholiveron huojennus on pienillä panimoilla 50 % alkoholiveron määrästä. Toisin sanoen, kun pienpanimo tilittää nyt yhdestä 0,33 litran olutpullosta 24 senttiä alkoholiveroa valtiolle, vero nousisi 26,5 senttiin. Koska suurten panimoiden oluen alkoholivero nousee aina kaksinkertaisesti verrattuna pienpanimo-oluen alkoholiveroon, jokainen korotus parantaa hieman pienpanimoiden suhteellista kilpailuasemaa suhteessa suurempiin kilpailijoihinsa. Vastaavasti yhdessä 0,75 litran viinipullossa on nykyisin alkoholiveroa 1,80 euroa. Korotuksen jälkeen pullossa olisi alkoholiveroa 2,00 euroa. Yhdessä ravintola-annoksessa (12 cl) viiniä on siten nykyisin alkoholiveroa 29 senttiä ja korotus olisi 3 senttiä. Väkevien alkoholijuomien alkoholivero on nykyisin yli 40 % korkeampi kuin oluen vero, kun juomien sisältämän alkoholin veroa verrataan toisiinsa. Väkevien alkoholivero nousisi siten, että tyypillisen viinapullon alkoholivero nousisi 8,65 eurosta 9,10 euroon (0,5 l Koskenkorvan viina 38 %). Juoman ravintola-annoksessa (4 cl) alkoholiveroa on nykyisin noin 70 senttiä ja korotuksen jälkeen veroa olisi 3 senttiä enemmän. Edellä olevista esimerkeistä havaitaan, että alkoholiverotus suosisi edelleen mietoja alkoholijuomia verrattuna väkeviin juomiin ja että kyseiset erot eivät juuri edes muuttuisi. 3. Vaikutukset alkoholijuomien matkustajatuontiin Alkoholilain kokonaisuudistuksen valiokuntakäsittelyssä olen jo todennut, että matkustajatuonnin merkitystä on ylikorostettu sekä hyvään että huonoon suuntaan mentäessä. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että alkoholimarkkinoiden kokonaiskuva jää vuosittaisten muutosten vaihtelussa ja erilaisen kriisiviestinnän vaikutuksesta epäselväksi. Suomessa toteutettujen viiden alkoholiveronkorotuksen ja mahdollisesti myös tähän asti heikon taloustilanteen johdosta alkoholijuomien kotimainen myynti on vähentynyt vuositasolla yhteensä yli seitsemän miljoonaa litraa 100 % alkoholia. Tämä määrä vastaa yli 500 miljoonaa alkoholiannosta (á 12 grammaa). Toisaalta matkustajatuonti on pysynyt samalla määrällisesti suunnilleen muuttumattomana.

3 3(5) On huomattava, että jokaisen tällä vuosituhannella toteutetun alkoholiveronkorotuksen tavoitteena on ollut lisätä valtion verotuloja ja vähentää alkoholin kulutusta ja haittoja. Näissä tavoitteissa on poikkeuksetta onnistuttu eikä ole mitään syytä uskoa, ettei tämä suunta toistuisi. Tätä päätelmää vahvistaa erityisesti aivan viimeaikainen matkustajatuonnin kehitys. Tällä hetkellä uusin julkisuudessa esitetty matkustajatuontitilasto julkistettiin ja sen tiedot päättyivät elokuuhun Kokonaisuudessaan matkustajatuonti oli 7,5 miljoonaa litraa 100 % alkoholina ja lasku oli edelliseen 12 kk:n jaksoon verrattuna 14 %. Tuonti oli elokuussa alimmillaan sitten vuoden Viime viikolla saadut lokakuun matkustajatuontitiedot osoittavat, että tuonti on jo vähentynyt tasolle 7,0 litraa. Lasku edelliseen 12 kk:n jaksoon on nyt 20 %. Tuonti on nyt jo alimmillaan sitten vuoden 2007: 10,00 Alkoholijuomien maahantuonti, liukuva vuosi (milj.litraa 100 % alkoholina) 9,50 9,00 8,50 8,00 7,50 7,00 6, Luvut ovat 12 kuukauden liukuvia keskiarvoja eli esimerkiksi uusimmat tiedot koskevat matkustajatuontia ajalla marraskuu 2016 lokakuu Alkoholijuomien matkustajatuonti on siis kääntynyt ennennäkemättömään laskuun, vaikka tutkimusjakson lukuihin ei sisälly kuin muutama kuukausi Viron päättämien veronkorotusten vaikutuksia. Pitkän aikavälin tarkastelu on perusteltu, koska matkustajatuontikyselyjen tuloksiin tulee niiden tiedonkeruun luonteen vuoksi suuria kuukausittaisia vaihteluja. Esimerkiksi tänä vuonna kesäheinäkuun kahden kuukauden oluen tuonti oli huomattavasti suurempi kuin vuonna 2016, mutta Viron korotettua heinäkuussa olutveroaan 70 prosenttia elo lokakuun kolmen kuukauden oluen tuonti taas oli yhteen laskettuna peräti 42 % pienempi kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Yksittäisten kuukausien luvuista ei voida vetää merkittäviä johtopäätöksiä, mutta pidemmän aikavälin trendit saadaan tarkastelussa hyvin näkyviin.

4 4(5) Virossa olutvero nousisi jo tehtyjen päätösten seurauksena vaiheittain yhteensä 25 senttiä / tölkki eli 6 euroa/24 tölkin salkku. Vaikka joitakin tulevia korotuksia peruttaisiin tai lykättäisiin, on odotettavissa, että alkoholijuomien matkustajatuonti on ensi kesään mennessä alimmalla tasollaan sinä aikana, kun nyt toteutettavia mittauksia on tehty. Sitä, kuinka lähellä esimerkiksi Suomen ja Viron oluen hinnat jo ovat toisiaan, kuvaa tuore lausunto, kun puheena on ollut Viron ensi helmikuulle luvattu 10 prosentin olutveron korotus: Aika surullista edes ajatella sellaista, koska silloin meidän oluemme hinta on sama kuin tarjoushinnat Suomessa, pohtii Olvi Groupin Baltian ja Valkovenäjän tuotantojohtaja Rein Sööt. (MTV ) Jos alkoholijuomien matkustajatuontia halutaan arvioida euroina, alkoholijuomien kotimaisen myynnin arvo on noin miljoonaa euroa ja matkustajatuonnin arvo noin 300 miljoonaa euroa. Jos tuodun oluen keskihinta olisi enintään noin 14 euroa /24 tölkin salkku, oluen noin 30 miljoonan litran matkustajatuonnin arvo olisi noin 50 miljoonaa euroa. Esimerkiksi oluen tuonti vastaa siten melko tarkkaan yhden prosentin markkinaosuutta Suomen alkoholimarkkinoista (noin 2,5 % noin kahden miljardin euron olutmarkkinoista). Viron tasavallan alkoholiverotuotot puolestaan ovat yhteensä noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Edellä on kuvattu erityisesti Viron matkustajatuonnin vähentymistä nykyisellä hintatasolla syksyllä Viime aikoina on väitetty, että kyseinen vähentyminen olisi siirtynyt Latvian matkailuun, josta tuotaisiin suuria määriä alkoholijuomia. Nykyisin halvin olutsalkku Latviassa maksaa 8 9 euroa. Tallinkin laivalla halvin olutsalkku maksoi euroa (hintaan ei lisätä panttimaksua). Jos ja kun alkoholijuomien myynti laskee Virossa ja lisääntyy Latviassa, voidaan arvioida vastaavatko tästä kehityksestä ensisijaisesti virolaiset kuluttajat vai suomalaiset matkailijat. 4. Vaikutukset alkoholilakiesityksen arvioihin ja kokonaiskulutukseen Edellä on todettu, että alkoholin matkustajatuonti laskee juuri nyt ennennäkemättömällä tavalla. Jos alkoholilain uudistuksessa esitettyjen alkoholijuomien saatavuuden lisäämiseen tähtäävien ehdotusten taustalla on ollut nimenomaan tarve vähentää matkustajatuontia, olosuhteet ovat nyt muuttuneet siten, että tuontiin liittyvillä tekijöillä ei enää ole merkitystä. Käsiteltävänä oleva ehdotus on joka tapauksessa omiaan vähentämään alkoholin kokonaiskulutusta ja alkoholin aiheuttamia haittoja. Hallituksen esityksessä on aivan oikein todettu, että useiden muutosten yhteisvaikutusten samanaikainen täsmällinen arviointi on vaikeaa. Esityksessä alkoholilain uudistuksen kulutusta lisäävän vaikutuksen arvioidaan olevan selvästi suurempi kuin se kulutuksen vähenemä, joka syntyy veronkorotuksen seurauksena. Alkoholilain uudistuksen vaikutus kokonaiskulutukseen olisi arvion mukaan noin kuuden prosentin kasvu. Veronkorotusesityksessä kulutuksen arvioidaan vähenevän noin kaksi prosent-

5 5(5) tia. Myös vuosina tehtyjen viiden suunnilleen samansuuruisen alkoholiveron korotuksen vaikutusten perusteella voidaan arvioida, että suunniteltu korotus olisi omiaan vähentämään alkoholin tilastoitua kulutusta noin kaksi prosenttia. Veronkorotuksen ei siten voida sanoa korjaavan tai kompensoivan alkoholilakiuudistuksessa esitetyn alkoholin saatavuuden lisäämisen vaikutuksia, mutta sen voidaan sanoa lieventävän niitä. Huomion arvoista on, että alkoholiveron korotuksen vaikutukset laimenevat yleensä ajan myötä eli aiemmin tehdyt veronkorotukset eivät kansalaisten ostovoiman kasvaessa vuosien saatossa vaikuta enää samalla tavalla kuin lainsäädännön rakenteissa olevat alkoholin saatavuuden rajoitukset tai lisäykset. Ismo Tuominen Hallitusneuvos