SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen & Kerttu Jäntti & Tapani Lehto & Simo Orpana & Tytti Puukko SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2006

2 SISÄLLYS ESIPUHE 5 JOHDANTO 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YRITYS 7 1. Taloudellinen tilanne 7 2 a. Suhdanteet tärkeimmällä toimialalla 8 2 b. Toimialaluokitus 9 3. Yritysten liikevaihto 9 4 a. Yritysten omavaraisuusaste 10 4 b. Omavaraisuusasteen jakautuminen 10 5 a. Kansainvälinen liiketoiminta 11 5 b. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta 11 6 a. Yritysten henkilöstön määrä (sisältäen määrä- ja osa-aikaiset) 12 6 b. Henkilöstön määrä keskimäärin 12 7. Investoinnit kehittämiseen tai laajentamiseen 13 8 a. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet perheyrittämiseen 14 8 b. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet yrittämiseen yleensä 14 8 c. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet yrityksen omistamiseen 15 9. Perheyrittäjyyden kannustimet 16 10. Perheyrittäjyyden esteet 17

3 PERHEYRITYKSEN OMISTAJUUS JA VEROTUS 18 11. Perheen tai suvun jäsenten osuus hallituksessa 18 12 a. Perheyritysten toimitusjohtajat 18 12 b. Perheyritysten hallitusten puheenjohtajat 19 13. Perheen tai suvun omistusosuus 20 14. Yrityksen jakamien osinkojen määrä 21 15. Verot ja veronluontoiset maksut 2005 22 16. Pääomaverotuksen kehittäminen 23 SUKUPOLVENVAIHDOS 24 17 a. Sukupolvenvaihdos yrityksen johdossa 24 17 b. Sukupolvenvaihdos yrityksen omistuksessa 25 18. Sukupolvenvaihdoksen haasteet 26 19. Perintö- ja lahjaverotus sukupolvenvaihdoksessa 27 20. Perintö- ja lahjaverotuksen kehittäminen yritysvarallisuuden osalta 27 21. Perintöverotus, lahjaverotus ja saantovaatimus 28 22. Sukupolvenvaihdos ja jatkajat 28 23. Sukupolvenvaihdossuunnitelma 29 PERHE JA YRITYSJOHTO 30 24. Perhe- ja sukuneuvosto 30 25. Valmennusohjelma 30 26. Suvun tai perheen arvoja ja toimintatapoja määrittelevä säädöstö (ns. Family Charter) 31

4 27. Perheen päätöksentekovalta 31 28. Perheen ja yritystoiminnan yhteensovittaminen 31 29. Perheen osaaminen kilpailukykytekijänä 31 30. Perheyritysten liitto 32 31. Mihin Perheyritysten liiton tulee keskittyä tulevaisuudessa? 32 MITÄ TULOKSET KERTOVAT? 33

5 ESIPUHE Tämä raportti kertoo kuvailevin tunnusluvuin Perheyritysten liitto ry:n jäsenyritysten tulevaisuudennäkymistä tulevan kahden vuoden aikana. Julkaisun tavoitteena on kuvata vastaajajakaumia sekä kertoa siitä, miten perheyritykset näkevät tulevaisuutensa. Vuosittainen liiton kyselytutkimus toteutettiin seitsemättä kertaa. Aikaisempien vuosien vastauksia verrataan vuoden 2006 tuloksiin niin, että voidaan vertailla ja analysoida perheyritysten vastauksissa tapahtuneita muutostrendejä. Tämä raportti kuvaa perheyritysten omistajuutta ja liiketoimintaa. Perheyritykset siirtävät omistajuuden osaamista sukupolvelta toiselle. Perheyrityksissä perheen tai suvun jäsenet omistavat ja uudistavat liiketoimintaa. Vastuullinen omistajuus suunnitelmina, päätöksentekona ja työnä heijastuu sukupolvenvaihdokseen valmistautumisena sekä kannattavana liiketoimintana. Perheyritysbarometrissa arvioidaan perheyritysten ajatuksia tulevien kahden vuoden aikana taloudellisen tilanteen kehittymisestä sekä sukupolvenvaihdoksien todennäköisyydestä. Sukupolvenvaihdos haastaa perheyrityksen omistajuuden, hallinnan, veronmaksukyvyn sekä työllistävyyden. Hyviä jatkajia perheyrityksen vetovastuuseen ja henkilöstöön ei löydetä vaan heitä tulisi kehittää, kannustaa ja kouluttaa toimialalle perheyrityksessä vuosien ja vuosikymmenien aikana. Perhe- tai sukuneuvosto on apuväline sekä sukupolvenvaihdokselle, perheyrityksen omistajaohjaukselle että strategiselle johtamiselle. Sukuneuvoston tavoitteena on aktivoida sukua ja perhettä osallistumaan perheyrityksen kehittämiseen. Sukuneuvosto järjestää kokouksia ja tapaamisia, joissa suunnitellaan ja kehitetään perheyritykseen liittyviä asioita yhdessä. Sukuneuvostoa voidaan käyttää erityisesti sukupolvenvaihdoksen edistämisessä ja nuoren sukupolven integroimisessa ja aktivoimisessa perheyrityksen päätöksentekoon mukaan. Sukuneuvosto on suvun hallinnan työväline perheyhtiössä. Parhaimmillaan se luo kannustamisen, koulutuksen, kehittämisen, sosiaalisen kanssakäymisen ja yhtenäisen perheyrittäjyyden kohtaamisareenoita. Sukupolvenvaihdos on sekä mahdollisuus että uhka jatkajille ja luopujille. Sukupolvenvaihdoksen verotus, yrityksen arvonmääritys ja taloudellinen suunnittelu asettavat omat haasteensa perheyrityksille. Jyväskylässä 8.12.2006 Perheyritysbarometrin toimituskunta

6 PERHEYRITYSBAROMETRI 2006 JOHDANTO Perheyritysbarometri on valtakunnallinen ja vuosittainen Perheyritysten liitto ry:n jäsenyrityksille tehtävä kyselytutkimus. Kyselyyn vastasi kotisivujen kautta, sähköpostilla ja faksilla marraskuussa 2006 80 Perheyritysten liiton jäsenyritystä. Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat liiton 235 jäsenyritystä, joten kyselyn vastausprosentti oli 34. Liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitaten kooltaan suuria perheyhtiöitä oli kyselyssä mukana 20, keskisuuria 25 ja pieniä 22 (13 yrityksen kohdalta puuttui joko henkilöstön tai liikevaihdon lukema niin, että luokitusta ei voida tehdä). Vastaajista kooltaan suuria perheyrityksiä on 25 %, keskisuuria 31 % ja pieniä 28 %. Lähes kuusi kymmenestä vastaajasta kuuluu suuriin ja keskisuuriin perheyrityksiin. Perheyritysten liiton jäsenyrityksistä 40 % kuuluu kooltaan suuriin yrityksiin ja 60 % Pk-yrityksiin, joten tutkimus kuvaa hyvin jäsenistön mielipiteitä. Tässä raportissa perheyritysten vastauksia vertaillaan aikaisempien vuosien tuloksiin, sillä barometri on toteutettu seitsemänä vuotena peräkkäin perheyrityksille. Tuloksia vertaillaan tämän lisäksi vuonna 2006 julkaistuihin Suomen Yrittäjien ja Finnveran Pk-yritysbarometriin sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton marraskuun 2006 Suhdannebarometriin. Perheyrityksiä pyydettiin ennakoimaan tähän vuoteen verrattuna sitä, miten liiketoiminta ja talouselämä tulevat kehittymään seuraavan 1-2 vuoden aikana.

7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YRITYS 1. Taloudellinen tilanne maassamme yleisesti 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006n Paranee 38 % 10 % 31 % 45 % 35 % 18 % 13 % 10 Pysyy 51 % 42 % 46 % 45 % 55 % 65 % 63 % 47 ennallaan Heikkenee 11 % 48 % 23 % 10 % 10 % 17 % 24 % 18 Perheyritykset odottavat Suomen taloudellisen tilanteen pysyvän ennallaan tai osin heikkenevän tulevan kahden vuoden aikana. Korkeimmillaan odotukset olivat vuonna 2003, jolloin melkein puolet vastaajista uskoi taloudellisen tilanteen paranevan. Vastanneista perheyrityksistä 13 % uskoo suhdanteiden paranevan (muutos + 2 vastaajaa viime vuoteen verrattuna), 63 % pysyvän ennallaan (muutos + 4) ja 24 % heikkenevän (muutos + 7). Odotuksissa ei ole eroja suurten, keskisuurten tai pienien perheyritysten välillä. Yleisten suhdannenäkymien tasaantuminen on samassa linjassa Suomen Yrittäjien ja Finnveran tekemän Pk-barometrin kanssa. Pk-yrittäjistä suurempi osuus (41 %) uskoo kuitenkin suhdanteiden paranevan kuin kyselyyn vastanneista perheyrityksistä (13 %). Suhdannenäkymien tasaantuminen saa vahvistusta myös Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) suhdannebarometrista, jossa näkymiä erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa pidetään varovaisempina kuin aiemmin. Yleisesti Suomen taloudessa käännettä laskusuhdanteeseen ei ole havaittavissa. 2006 24 % 13 % 63 % 2005 17 % 18 % 65 % Heikkenee Pysyy ennallaan Paranee 2004 10 % 35 % 55 % Kuvio 1. Taloudellinen tilanne viimeisen kolmen vuoden aikana.

8 2 a. Suhdanteet yrityksen tärkeimmällä toimialalla 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006n Paranevat 38 % 19 % 24 % 39 % 34 % 20 % 19 % 14 Pysyvät 57 % 46 % 62 % 55 % 57 % 63 % 62 % 45 ennallaan Heikkenevät 5 % 35 % 14 % 6 % 9 % 17 % 19 % 14 Vastaajista 81 % uskoo suhdanteiden yrityksen tärkeimmällä toimialalla paranevan (muutos - 1 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) tai pysyvän ennallaan (muutos + 5) ja 19 % heikkenevän (muutos - 3). Odotuksissa ei ole eroja suurten, keskisuurten ja pienten yritysten välillä. Myönteisimmin tulevaisuuteen suhtaudutaan perheyritysten osalta palveluiden toimialalla, jossa neljännes vastaajista uskoo suhdanteiden paranevan omalla toimialalla ja kolme neljännestä pysyvän ennallaan. Tulos vastaa EK:n suhdannebarometrin tulosta, jonka mukaan sekä palveluiden että teollisuuden toimialoilla näkymät ovat sekä henkilöstön määrän, myynnin ja suhdannetilanteen osalta erittäin myönteiset. Erot eri teollisuuden alojen välillä voivat olla merkittäviä. Perheyritysbarometriin vastanneista teollisuuden toimialalla toimivista perheyrityksistä neljännes vastaajista uskoi suhdanteiden paranevan, lähes puolet pysyvän ennallaan ja lähes kolmannes heikkenevän. Kaupan toimialalla enemmistö vastaajista uskoo tilanteen pysyvän ennallaan. Rakennusteollisuudessa odotukset ovat heikoimmat, sillä siellä puolet vastaajista uskoi suhdanteiden pysyvän ennallaan ja puolet niiden heikkenevän. Tätä tukee EK:n suhdannebarometrin tulos siitä, että rakennusteollisuudessa tulevaisuuden näkymät ovat aikaisempaa hieman varovaisemmat. 2006 19 % 19 % 62 % 2005 17 % 20 % 63 % Heikkenevät Pysyvät ennallaan Paranevat 2004 9 % 34 % 57 % Kuvio 2. Suhdanteet yrityksen tärkeimmällä toimialalla viimeisen kolmen vuoden aikana.

9 2 b. Vastaajien toimialaluokitus 2006 2006 n Rakentaminen 5 % 4 Kauppa 15 % 12 Teollisuus 35 % 28 Muut palvelut 19 % 15 Ei tietoa 26 % 21 Yli kolmasosa vastaajista edusti teollisuutta, viidennes muita palveluita, noin seitsemäsosa kauppaa ja loput rakentamista. Teollisuuden toimialalla puolet vastaajista edusti keskisuuria yrityksiä ja rakentamisen toimialalla keskisuuret yritykset puuttuivat vastaajista kokonaan. Muilla toimialoilla vastaajat jakautuivat tasaisesti eri kokoisiin yrityksiin. 3. Yrityksen liikevaihto 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006n Kasvaa 84 % 61 % 54 % 69 % 76 % 77 % 73 % 53 Pysyy likimain 16 % 38 % 38 % 25 % 24 % 18 % 23 % 17 ennallaan Vähenee 0 % 1 % 7 % 6 % 0 % 5 % 4 % 3 Vaikka yleisen taloudellisen tilanteen ja oman toimialan suhdannenäkymien uskotaan tulevien kahden vuoden aikana pysyvän ennallaan, 73 % vastaajista uskoo oman yrityksen liikevaihdon kasvavan ja 23 % pysyvän ennallaan. Vain 4 % uskoo liikevaihdon vähenevän. Erityisesti suuret perheyritykset arvioivat liikevaihdon kasvavan. Kaikki liikevaihdon vähenemistä ennakoivat yritykset ovat kooltaan pieniä yrityksiä. Samaa tulosta tukee Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttama Pk-barometri, sillä kooltaan suuremmat perheyritykset ennakoivat liikevaihtonsa kasvavan yleisemmin kuin Pk-yritykset (60 %). Liikevaihto tilikaudella: 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo 112,7 M 117,3 M 75,02 M 76,6 M Minimi 1,24 M 1,24 M 2 M 1,4 M Maksimi 1 700 M 1 700 M 800 M 1 600 M Mediaani 31 M 32 M 33 M 22,5 M Vastaajia 77 77 50 58

10 Vastanneiden perheyritysten liikevaihdon keskiarvo oli vuonna 2005 lähes sama kuin viime vuonna vastanneiden perheyritysten tulos. Tämän vuoden perheyritysbarometri edustaa suurten ja keskisuurten perheyritysten vastauksia pienten yritysten edustaessa 28 %:a vastaajista. 4 a. Yrityksen omavaraisuusaste 2002 2003 2004 2005 2006 2006n Kasvaa 37 % 52 % 52 % 36 % 55 % 41 Pysyy 54 % 42 % 37 % 50 % 41 % 30 likimain ennallaan Vähenee 9 % 6 % 11 % 14 % 4 % 3 Edelliseen vuoteen verrattuna perheyritykset uskovat omavaraisuusasteen kasvavan. Erityisesti keskisuurissa yrityksissä uskotaan omavaraisuusasteen kasvuun. Yli puolet vastaajista (55 %) uskoo yrityksen omavaraisuusasteen kasvavan (muutos + 17 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) ja 41 % uskoo sen pysyvän ennallaan (muutos + 3) seuraavan 1-2 vuoden aikana. Vain 4 % uskoo omavaraisuusasteen vähenevän (muutos - 6). 4 b. Omavaraisuusasteen jakautuminen Omavaraisuusasteen määrä 2002 2003 2004 2005 2005n 0-10 % 9 % 8 % 2 % 0 % 0 11-30 % 15 % 19 % 11 % 8 % 5 31-50 % 23 % 22 % 39 % 50 % 30 51-75 % 27 % 22 % 39 % 23 % 14 76-100 % 25 % 30 % 9 % 18 % 11 Puolella kyselyyn vastanneista perheyrityksistä omavaraisuusaste on 31 50 %. Alhaisimmat omavaraisuusasteen määrät ovat vähentyneet selvästi, mikä heijastuu luottamuksena positiiviseen kehitykseen myös seuraavien 1-2 vuoden aikana. Alle 10 % omavaraisuusastetta ei ole yhdelläkään vastaajista, ja 11 30 % välillä olevan omavaraisuusasteen omaavien perheyritysten määräkin on vähentynyt edellisistä vuosista. Yli 76 % omavaraisuusasteen omaavien perheyritysten määrä on noussut viime vuoden notkahduksen jälkeen.

11 5 a. Yrityksen kansainvälinen liiketoiminta 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006n Kasvaa 67 % 69 % 62 % 65 % 62 % 63 % 67 % 49 Pysyy likimain 32 % 28 % 36 % 34 % 37 % 35 % 30 % 22 ennallaan Vähenee 1 % 3 % 2 % 1 % 1 % 2 % 3 % 2 Perheyritysbarometrin vastaajat ovat 2000-luvun alusta alkaen arvioineet kansainvälisen liiketoiminnan kasvavan tulevien vuosien aikana. Tänäkin vuonna kaksi kolmasosaa yrityksistä uskoo sen kasvavan ja vain 3 % vähenevän. Vahvimmin kansainvälisen liiketoiminnan lisääntymiseen uskovat suuret perheyritykset. Osa keskisuurista yrityksistä uskoo heidän oman kansainvälisen liiketoiminnan jopa vähenevän. Rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla kaikki vastanneet perheyritykset uskovat kansainvälisen liiketoiminnan kasvavan. 5 b. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta Kansainvälisen liiketoiminnan 2002 2003 2004 2005 2005n osuus liikevaihdosta 0-10 % 9 % 6 % 41 % 51 % 33 11-30 % 20 % 23 % 24 % 21 % 13 31-50 % 20 % 20 % 9 % 8 % 5 51-75 % 25 % 26 % 13 % 10 % 6 76-100 % 26 % 26 % 13 % 10 % 6 Vaikka yritykset uskovat kansainvälisen liiketoiminnan lisääntyvän seuraavan kahden vuoden aikana, sen osuus liikevaihdosta on pienempi vastanneilla perheyrityksillä kuin viime vuonna. Yli puolella vastanneista perheyrityksistä kansainvälisen liiketoiminnan osuus on liikevaihdosta alle 10 % ja vain viidenneksellä yrityksistä se on yli 50 %. Vertailun vuoksi huomattakoon, että vuosina 2002 ja 2003 yli puolet vastanneista yrityksistä sai liikevaihdostaan yli 50 % kansainvälisestä liiketoiminnasta.

12 6 a. Yrityksen henkilöstön määrä (sisältäen määrä- ja osa-aikaiset) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006n Lisääntyy 40 % 42 % 23 % 29 % 35 % 32 % 32 % 23 Pysyy 54 % 48 % 65 % 52 % 54 % 55 % 58 % 42 likimain ennallaan Vähenee 6 % 10 % 12 % 19 % 11 % 13 % 10 % 7 Henkilöstön määrän uskotaan tulevan kahden vuoden aikana pysyvän ennallaan. Vastanneista perheyrityksistä 58 % uskoo (muutos + 7 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) henkilöstön määrän pysyvän samana seuraavan kahden vuoden aikana. Lähes kolmannes vastaajista uskoo henkilöstön määrän lisääntyvän (muutos - 3 vastaajaa) ja vain 10 % uskoo sen vähenevän (muutos + 1 vastaajaa). Perheyritysten vastaukset jakaantuvat tasaisemmin eri vaihtoehdoille kuin Pk-yrittäjien vastaukset Pkbarometrissa, jossa 70 % odotti henkilöstön määrän pysyvän ennallaan. Pk-barometri, joka edustaa keskimäärin pienempien yritysten vastauksia kuin perheyritysbarometri, näyttää samaa suuntausta kuin perheyritysbarometrin pienten perheyritysten vastausten jakauma. Niiden henkilöstön määrän uskotaan pysyvän samana ja suuremmissa perheyrityksissä lisääntyvän. Puolet suurista perheyrityksistä uskoo yrityksen kasvuun henkilöstön määrällä mitattuna. EK:n suhdannebarometrin tulos siitä, että henkilöstön määrän uskotaan kasvavan toimialoilla, tukee perheyritysbarometrin tulosta myönteisestä työllisyyden kehittymisestä. 6 b. Henkilöstön määrä keskimäärin 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo 512 henkilöä 470 henkilöä 338 henkilöä 585 henkilöä Minimi 4 henkilöä 4 henkilöä 4 henkilöä 4 henkilöä Maksimi 6 700 henkilöä 6 700 henkilöä 2 800 henkilöä 7 900 henkilöä Mediaani 215 henkilöä 200 henkilöä 200 henkilöä 130 henkilöä Vastaajia 73 74 55 66 Vastanneiden yritysten henkilöstön määrä on keskimäärin suurempi kuin edellisinä vuosina. Keskimääräinen henkilöstön määrä vastanneissa perheyrityksissä oli 585 henkilöä, ja suurin 7900 henkilöä.

13 7. Yrityksen investoinnit kehittämiseen tai laajentamiseen 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006n Kasvavat 54 % 48 % 41 % 50 % 54 % 42 % 57 % 43 Pysyvät 44 % 43 % 44 % 46 % 41 % 45 % 36 % 27 likimain ennallaan Vähenevät 1 % 9 % 14 % 4 % 5 % 13 % 7 % 5 Yritysten luottamus investointien lisääntymiseen on kasvanut. 57 % uskoo investointien lisääntyvän (muutos + 16 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) ja 36 % uskoo niiden pysyvän yhtä suurina (muutos - 2 vastaajaa). Suurista perheyrityksistä 80 % uskoo investointien kasvavan, mutta myös pienet (59 %) ja keskisuuret (44 %) perheyritykset uskovat investointien kasvuun enemmän kuin Pk-barometriin vastanneet yritykset, joista vain 24 % uskoo investointien lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Rakentamisen toimialalla kaikki vastanneet perheyritykset ennakoivat investointien kasvavan. Vain 7 % perheyrityksistä uskoo investointien vähenevän (muutos - 3 vastaajaa). 2006 7 % 36 % 57 % 2005 13 % 45 % 42 % Vähenevät Pysyvät ennallaan Kasvavat 2004 5 % 41 % 54 % Kuvio 3. Yrityksen investoinnit kehittämiseen ja laajentamiseen viimeisen kolmen vuoden aikana.

14 8 a. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet perheyrittämiseen muuttuvat Myönteisemmiksi Pysyvät ennallaan Kielteisemmiksi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006n 54 % 56 % 53 % 59 % 52 % 59 % 45 % 33 43 % 42 % 39 % 32 % 33 % 40 % 51 % 37 3 % 2 % 8 % 8 % 16 % 1 % 4 % 3 Yhteiskunnalliset olosuhteet perheyrittämistä kohtaan koetaan stabiileiksi. Puolet perheyrityksistä (muutos + 12 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) uskoo yhteiskunnallisten olosuhteiden pysyvän ennallaan perheyrittämistä kohtaan. Olosuhteiden muuttumiseen myönteisemmiksi uskoo edelleen lähes joka toinen perheyritys (muutos - 4 vastaajaa). Erityisesti suuret perheyhtiöt uskovat myönteiseen kehitykseen. 2006 4 % 51 % 45 % 2005 1 % 40 % 59 % Kielteisemmiksi Pysyvät ennallaan Myönteisemmiksi 2004 16 % 33 % 52 % Kuvio 4. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet perheyrittämiseen muuttuvat (viimeisen kolmen vuoden aikana). 8 b. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet yrittämiseen yleensä muuttuvat 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006n Myönteisemmiksi 46 % 44 % 54 % 48 % 57 % 36 % 27 Pysyvät ennallaan 52 % 46 % 40 % 42 % 38 % 60 % 44 Kielteisemmiksi 2 % 6 % 6 % 10 % 5 % 4 % 3

15 Perheyritysten mielestä yhteiskunnalliset olosuhteet yrittämistä kohtaan pysyvät ennallaan (60 % vastaajista). Selvä enemmistö perheyrityksistä näkee olosuhteiden olevan pikemminkin muuttumattomia (muutos + 20 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) kuin myönteisempiä kuin aikaisemmin (muutos - 9 vastaajaa) yrittämistä kohtaan. 8 c. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet yrityksen omistamiseen muuttuvat 2004 2005 2006 2006n Myönteisemmiksi 31 % 49 % 35 % 26 Pysyvät ennallaan 35 % 45 % 60 % 45 Kielteisemmiksi 34 % 6 % 5 % 4 Yhteiskunnallisten olosuhteiden katsotaan pysyvän ennallaan omistamista kohtaan. Perheyritysbarometriin vastanneet perheyritykset kokevat olosuhteiden pysyvän ennallaan (muutos + 16 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) tulevien vuosien aikana kuin muuttuvan myönteisemmiksi (muutos 5 vastaajaa). Erityisesti suuret perheyhtiöt näkevät olosuhteiden muuttuvan myönteisemmiksi.

16 9. Kolme tärkeintä asiaa, jotka kannustavat perheyrittäjyyteen Perheyrittäjyyteen kannustavat erityisesti: 2006* 2006** (n = 221) 2005* 2005** (n = 188) 1. Itsenäisyys ja riippumattomuus 30 % 66 28 % 52 2. Mahdollisuus vaurastumiseen 22 % 48 23 % 43 3. Perinteen jatkaminen 21 % 46 17 % 32 4. Tarve itsensä toteuttamiseen 12 % 27 18 % 33 5. Hyvä liikeidea 7 % 15 7 % 13 6. Toimeentulon hankintatapa 6 % 14 6 % 11 7. Tapa työllistää itsensä 2 % 5 2 % 3 8. Ei muita toimeentulo-vaihtoehtoja 0 % 0 1 % 1 * prosenttia kaikkien kyllä -vastausten määrästä. ** otoskokona kaikkien kyllä -vastausten määrä Perheyrittäjyyteen kannustavat itsenäisyys, riippumattomuus ja mahdollisuus vaurastumiseen. Muutoksena perheyrittäjyyden kannustavista tekijöistä perinteen jatkaminen nousee yleisemmäksi tekijäksi kuin aikaisempina vuosina. Perinteen jatkaminen koetaan suositummaksi (muutos + 14 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) kuin tarve itsensä toteuttamiseen (muutos - 6 vastaajaa). Pienet yritykset motivoituvat keskimäärin useammin kuin muut yritykset itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta, keskisuuret yritykset mahdollisuudesta vaurastumiseen ja suuret perheyritykset perinteen jatkamisesta.

17 10. Kolme eniten perheyrittäjyyttä estävää tai hankaloittavaa asiaa Perheyrittäjyyttä hankaloittavat erityisesti: 2006* 2006n** (n = 208) 2005* 2005n** (n = 178) 1. Verotus 20 % 42 17 % 31 2. Taloudellinen riski 19 % 39 20 % 35 3. Sukupolvenvaihdokseen liittyvät ongelmat 17 % 36 13 % 24 4. Henkilöstöön liittyvät taloudelliset ym. rasitteet 11 % 23 16 % 28 5. Yrittäjien vähäinen arvostus 8 % 16 6 % 11 6. Sopivan jatkajan puuttuminen 8 % 16 6 % 10 7. Yrittäjältä vaadittavat rahoitustakuut 7 % 15 7 % 12 8. Kateus 6 % 12 7 % 13 9. Osaamisen riittämättömyys 4 % 9 8 % 14 * prosenttia kaikkien kyllä -vastausten määrästä. ** otoskokona kaikkien kyllä -vastausten määrä. Verotus ja taloudelliset riskit ovat haasteita yritystoiminnalle. Perheyritysten ominaispiirteenä sukupolvenvaihdokseen liittyvät ongelmat ovat nousemassa tulevien kahden vuoden aikana yhä ajankohtaisemmiksi haasteiksi perheyritysten jatkuvuudelle (muutos + 11 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) kaikissa perheyritysten kokoluokissa. Henkilöstö ei ole perheyrittäjyydelle rasite (muutos 5 vastaajaa viime vuodesta). Verotus ja sukupolvenvaihdokseen liittyvät ongelmat olivat keskimäärin useammin suurten perheyhtiöiden mielestä liiketoimintaa hankaloittava asia, kun keskisuuret perheyritykset näkivät hankaloittavana tekijänä useammin kuin muut yritykset taloudellisen riskin ja pienet perheyritykset yrittäjien vähäisen arvostuksen.

18 PERHEYRITYKSEN OMISTAJUUS JA VEROTUS 11. Perheen/suvun jäsenten osuus hallituksessa: 2003 2004 2005 2006 2006n Kasvaa 10 % 7 % 10 % 7 % 5 Pysyy ennallaan 73 % 88 % 80 % 84 % 63 Vähenee 17 % 5 % 10 % 9 % 7 Perheen tai suvun jäsenten osuus hallituksessa pysyy ennallaan (84 % perheyrityksistä). Luvuissa ei ole juurikaan muutoksia edellisvuosien vastauksiin nähden. Perheen jäsenten osuus perheyritysten hallituksissa on ollut jo usean vuoden ajan melko vakaa. Perheen/suvun jäsenten osuus hallituksessa tällä hetkellä: 2003 2004 2005 2006 Keskiarvo 68 % 63 % 62 % 64 % Minimi 20 % 2 % 2 % 0 % Maksimi 100 % 100 % 100 % 100 % Mediaani 60 % 60 % 60 % 60 % Vastaajia 59 75 45 66 Perheen tai suvun edustajien osuus vastaajien edustamissa yritysten hallituksissa on 64 %, mikä on jokseenkin samansuuruinen kuin vastanneiden yritysten mediaani 60 %. Kuten omistus, niin myös hallituksen jäsenyys on säilynyt suhteellisen vakaana perheen tai suvun hallussa vuodesta toiseen. 12 a. Perheyrityksessä on toimitusjohtajana 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006 n Suvun / perheen jäsen 63 % 62 % 70 % 74 % 71 % 70 % 52 Ulkopuolinen Johtaja 37 % 38 % 30 % 26 % 29 % 30 % 22

19 Vastanneissa perheyrityksissä toimitusjohtajana on perheen tai suvun jäsen 70 %:ssa yrityksistä. Suvun ulkopuolinen johtaja on 30 %:ssa yrityksistä. Mitä pienempi yritys on, sitä todennäköisemmin yrityksen toimitusjohtajana on suvun tai perheen jäsen, mutta yrityskoon kasvaessa toimitusjohtajaksi on yhä useammin palkattu suvun ulkopuolinen johtaja. Vastanneissa perheyrityksissä 18 %:ssa pienistä, 32 %:ssa keskisuurista ja 36 %:ssa suurista yrityksistä oli suvun ulkopuolinen johtaja. Erityisesti keskisuurista perheyhtiöistä löytyi sekä toimitusjohtajana että hallituksen puheenjohtajana perheen jäsen useammin kuin suurista tai pienistä perheyrityksistä. Yrityksissä ilmeni myös eroja investointihalussa kehittämiseen ja laajentamiseen sen suhteen, onko toimitusjohtajana perheen tai suvun jäsen vai ulkopuolinen johtaja. Kun toimitusjohtajana on suvun ulkopuolinen johtaja, investointia suunnittelee 77 %:a vastanneista perheyrityksistä. Toimitusjohtajan ollessa perheen jäsen investointihalua on enää 50 %:ssa vastanneista perheyrityksistä. 12 b. Perheyrityksessä on hallituksen puheenjohtajana Suvun / perheen jäsen Ulkopuolinen johtaja 2002 2003 2004 2005 2006 2006 n 78 % 81 % 80 % 80 % 81 % 58 21 % 19 % 20 % 20 % 19 % 14 Hallituksen puheenjohtajuus suvun tai sen ulkopuolisen johtajan välillä näyttää säilyneen aikaisempien vuosien tapaan jokseenkin samalla tasolla. Vastanneista perheyrityksistä 81 %:ssa puheenjohtajana oli suvun jäsen ja 19 %:ssa ulkopuolinen johtaja. Hallituksen puheenjohtajana oli ulkopuolinen 14 %:ssa pienistä, 21 %:ssa keskisuurista ja 50 %:ssa suurista yrityksistä. Myös puheenjohtajuus siirtyy suvulta sen ulkopuoliselle johtajalle perheyrityksen koon kasvaessa.

20 13. Perheen/suvun omistusosuus yrityksessämme 2002 2003 2004 2005 2006 2006 n Kasvaa 1 % 2 % 4 % 8 % 1 % 1 Pysyy likimain 95 % 93 % 96 % 87 % 93 % 69 ennallaan Vähenee 3 % 5 % 0 % 5 % 5 % 4 Perheen tai suvun omistusosuuden arvioi suurin osa vastanneista yrityksistä säilyvän likimain ennallaan (93 % perheyrityksistä). Tulos noudattaa viime vuosien vastaustrendiä. Perheyritykset näyttävät tulevan 1-2 vuoden aikana säilyvän edelleen perheen tai suvun hallussa. Yli puolessa vastanneista perheyrityksistä (57 %) perhe tai suku omistaa yrityksestä 100 %. Omistajien lukumäärä nyt: 2002 2003 2004 2005 Keskiarvo 257 139 72 130 Minimi 1 1 1 1 Maksimi 12 000 4 000 1 100 4 300 Mediaani 5 5 4,5 4 Vastaajia 86 93 76 56 Perheyritysten omistajia oli vuonna 2005 keskimäärin 130 henkilöä (vaihteluväli 1-4 300 omistajaa). Vastanneiden perheyritysten keskiarvo on 58 henkilöä isompi kuin edellisenä vuonna.

21 Perheen/suvun omistusosuus nyt: 2003 2004 2005 2006 Keskiarvo 89 % 91 % 93 % 93 % Minimi 3 % 35 % 8 % 44 % Maksimi 100 % 100 % 100 % 100 % Mediaani 100 % 100 % 100 % 100 % Vastaajia 87 76 52 45 Perheen tai suvun omistusosuus perheyrityksissä on keskimäärin 93 %, mikä on säilynyt yhtä suurena kuin edellisenä vuonna. Myös mediaani on säilynyt aikaisempiin vuosiin nähden samana. Perheen tai suvun omistusosuus on kyselyyn vastanneissa perheyrityksissä vakaa. 14. Yrityksen jakama osinkojen määrä 2002 2003 2004 2005 2006 2006 n Kasvaa 33 % 32 % 24 % 21 % 34 % 25 Pysyy ennallaan 59 % 62 % 51 % 52 % 60 % 44 Vähenee 7 % 16 % 25 % 27 % 6 % 5 Edelliseen vuoteen verrattuna perheyritykset arvioivat tulevien yhden tai kahden vuoden aikana jaettavan osinkoja enemmän kuin aikaisemmin (muutos + 12 vastaajaa edelliseen vuoteen verrattuna). Joka kolmas perheyritys uskoo osinkojen määrän kasvavan ja 60 % säilyvän ennallaan. Vain 6 % arvioi osinkojen vähenevän tulevan 1-2 vuoden aikana. Niissä yrityksissä, joissa hallituksen puheenjohtajana on joko perheen tai suvun jäsen, joka kolmas vastaajista oli sitä mieltä, että yrityksen jakamien osinkojen määrä kasvaa, 59 % sitä mieltä, että pysyy ennallaan ja 9 %, että osinkojen määrä vähenee. Vertailtaessa tätä vastausta perheyrityksiin, joissa on hallituksen puheenjohtajana ulkopuolinen ammattijohtaja, jo lähes puolet (43 %) vastaajista on sitä mieltä, että yrityksen jakamien osinkojen määrä kasvaa ja 57 % sitä mieltä, että jaettavien osinkojen määrä pysyy ennallaan. Tällaisissa perheyrityksissä vain 1 % uskoo siihen, että jaettavien osinkojen määrä vähenee. Tällaiset yritykset ovat kooltaan suurempia kuin muut perheyritykset.

22 Minkä osuuden tuloksesta (verojen jälkeen) yritykset ovat kolmena viime vuonna keskimäärin jakaneet osinkoa? 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006 n 0-10 % 35 % 7 % 11 % 13 % 19 % 23 % 14 11-30 % 34 % 40 % 27 % 33 % 39 % 34 % 21 31-50 % 24 % 22 % 18 % 27 % 35 % 29 % 18 51 % + 7 % 11 % 9 % 27 % 7 % 14 % 9 Osinkoa tuloksestaan kolmena viime vuonna perheyritykset ovat keskimäärin jakaneet: 0-10 % 23 % yrityksistä, mikä on 4 vastaajaa enemmän kuin edellisenä vuonna 11-30 % 34 % yrityksistä, joka on sama määrä vastaajia kuin edellisenä vuonna 31-50 % 29 % yrityksistä, mikä on 1 vastaaja enemmän kuin viime vuonna yli 50 % 14 % yrityksistä, mikä on 5 vastaajaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. 15. Veroja ja veronluontoisia maksuja maksettiin v. 2005 seuraavasti: Työnantajasuoritukset Työeläke ALV Kiinteistövero Tulovero Keskiarvo 4,3 M 2,89 M 11,2 M 0,073 M 1,49 M Minimi 0,005 M 0,003 M 0 0 0,0087 M Maksimi 71,3 M 41,5 M 155 M 0,67 M 17,3 M Mediaani 1,28 M 0,68 M 0,7 M 0,008 M 0,26 M Vastaajia 27 28 23 19 26 Verotus yhteensä 116,22 M 80, 94 M 258,2 M 1,27 M 38,05 M Veroja ja veronluonteisia maksuja vastanneet perheyritykset maksoivat v. 2005 keskimäärin seuraavasti: Työnantajasuorituksia: 4,3 M (vaihteluväli: 0,005-71,3 M ja yhteensä: 116,22 M ) Työeläkemaksuja: 2,89 M (vaihteluväli: 0,00341 M ja yhteensä: 80, 94 M ) Arvolisäveroja: 11,2 M (vaihteluväli: 0-155 M ja yhteensä: 258,2 M ) Kiinteistöveroja: 0,073 M (vaihteluväli: 0-0,67 M ja yhteensä: 1,27 M ) Tuloveroja: 1,49 M (vaihteluväli: 0,0087-17,3 M ja yhteensä: 38,05 M )

23 16. Pääomatuloverotusta on aiheellista kehittää Vastaajien mielestä pääomatuloverotusta tulisi kehittää seuraavasti: 9 % mielestä ottamalla käyttöön lähdevero 83 % mielestä nostamalla verovapaan osingon osuutta 8 % mielestä ei tarvita muutoksia. Edellisenä vuonna perheyritysten vastaukset olivat jakaumaltaan lähes samat (8 %, 80 % ja 12 %). Perheyritykset kokevat, että pääomatuloverotusta voitaisiin kehittää nostamalla verovapaan osingon osuutta. Vastauksissa ei ole eroja yrityksen koon suhteen.

24 SUKUPOLVENVAIHDOS Sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtaisia, sillä ikärakenteesta johtuen kymmenet tuhannet yrittäjät ja yritykset harkitsevat tulevan viiden - kymmenen vuoden aikana yrityksen sukupolvenvaihdosta, myyntiä tai yritystoiminnan lopettamista. Joka kymmenes perheyritys siirtyy kolmannelle sukupolvelle vuosikymmenien aikana. Sukupolvenvaihdos on haaste perheyritysten taloudelle, työllistävyydelle ja veronmaksukyvylle. Sukupolvenvaihdokseen voi liittyä omistajuuden tai yritystoiminnan hallinnan vaihdos sekä työn ja osaamisen siirtäminen sukupolvelta toiselle. 17 a. Sukupolvenvaihdos yrityksen johdossa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006 n Tulee ajankohtaiseksi seuraavan 32 % 29 % 29 % 21 % 33 % 36 % 38 % 27 1 viiden vuoden kuluessa En osaa/halua sanoa 5 % 7 % 6 % 16 % 16 % 13 % 13 % 9 Ei tule ajankohtaiseksi 63 % 64 % 65 % 63 % 51 % 51 % 49 % 34 Sukupolvenvaihdos oli sekä suurissa, keskisuurissa että pienissä perheyrityksissä lähes yhtä todennäköinen sekä yrityksen omistuksessa että hallinnassa tulevien viiden vuoden aikana. Sukupolvenvaihdos viiden vuoden kuluessa on ajankohtainen yli kolmasosalla (38 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä (muutos + 5 vastaajaa edelliseen vuoteen verrattuna). Sukupolvenvaihdokset ovat vastaajien keskuudessa ajankohtaisempia kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla. Sukupolvenvaihdos ei ole ajankohtainen puolessa vastanneista perheyrityksistä, joka noudattaa viimeisten vuosien vastaustrendiä. Perheyritysbarometriin vastanneet yritykset, jotka ovat keskimäärin kooltaan keskisuuria ja suuria perheyhtiöitä, kohtaavat sukupolvenvaihdoksen todennäköisemmin kuin Pk-barometriin vastanneet yritykset, jotka edustavat kooltaan pieniä yrityksiä. Niistä 71 % ei pidä todennäköisenä seuraavan viiden vuoden kuluessa sukupolvenvaihdosta. 1 Kysymyksissä 17a-17b on vuosina 2002-2004 mitattu sitä, onko sukupolvenvaihdos ajankohtainen. Vuoden 2005 ja 2006 barometrissä vastaajilta kysyttiin sitä, onko sukupolvenvaihdos ajankohtainen tulevien viiden vuoden kuluessa.

25 2006 13 % 38 % 49 % 2005 13 % 36 % 51 % Ei tule ajankohtaiseksi En osaa/halua sanoa Tulee ajankohtaiseksi 2004 16 % 33 % 51 % Kuvio 5. Sukupolvenvaihdos yrityksen johdossa. 17 b. Sukupolvenvaihdos yrityksen omistuksessa 2002 2003 2004 2005 2006 2006 n 32 % 29 % 39 % 39 % 47 % 33 Tulee ajankohtaiseksi seuraavan viiden vuoden kuluessa En osaa/halua sanoa 8 % 21 % 18 % 8 % 14 % 27 Ei tule ajankohtaiseksi 60 % 50 % 43 % 53 % 39 % 10 Sukupolvenvaihdos omistajuusrakenteessa on ajankohtainen seuraavan viiden vuoden aikana lähes puolella perheyrityksistä (muutos + 9 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Yritysten määrä, joille omistajuuden sukupolvenvaihdos ei ole ajankohtainen, laski 53 %:sta 39 %:iin. Perheyrityksissä niiden lukumäärä, joille sukupolvenvaihdos on sekä yrityksen omistuksessa että johdossa ajankohtainen tulevien viiden vuoden aikana, on kasvussa. Sukupolvenvaihdos on edelleen perheyrityksille haaste, jonka kohtaa tulevien viiden vuoden aikana lähes puolet kyselyyn vastanneista perheyrityksistä sekä yrityksen omistuksessa että hallinnassa. Vain joka viides pieni perheyritys odottaa omistajuuden sukupolvenvaihdoksen tulevan ajankohtaiseksi seuraavan viiden vuoden kuluessa.

26 2006 14 % 39 % 47 % 2005 8 % 39 % 53 % Ei tule ajankohtaiseksi En osaa/halua sanoa Tulee ajankohtaiseksi 2004 18 % 39 % 43 % Kuvio 6. Sukupolvenvaihdos yrityksen omistuksessa. 18. Sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen kaksi suurinta haastetta tulevat olemaan Suurimmat haasteet sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen ovat verotus (43 %), sukupolvenvaihdoksen rahoitus (30 %), sopivan jatkajan valitseminen (26 %) ja yrityksen arvonmääritys (9 %). Tulos tukee osin Pk-yritysbarometrin tulosta, jonka mukaan pienten yritysten haasteet sukupolvenvaihdoksessa ovat arvonmääritys (48 %), jatkajan löytyminen (44 %), verotus (40 %) ja rahoitus (34 %). Verotus Sukupolvenvaihdoksen rahoittaminen Sopivan jatkajan valitseminen Yrityksen arvon määrittäminen Kuvio 5. Sukupolvenvaihdoksen haasteet. Suuret perheyhtiöt näkevät verotuksen ja sopivan jatkajan valitsemisen haasteellisemmaksi sukupolvenvaihdoksessa kuin keskisuuret ja pienet perheyritykset. Erityisesti pienet yritykset näkevät sukupolvenvaihdoksen rahoittamisen ongelmaksi.

27 19. Sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen perintö- ja lahjaverotus Suurin osa vastanneista perheyrityksistä (76 %) ilmoitti, että perintö- ja lahjavero hankaloittaa sukupolvenvaihdosta. Vain 6 % perheyrityksistä ilmoitti, että perintö- ja lahjavero estää tulevan sukupolvenvaihdoksen kokonaan ja 18 %:ssa tapauksista perintö- ja lahjavero ei vaikuta sukupolvenvaihdoksen onnistumiseen. Mielipiteissä ei ole muutoksia viime vuoden vastauksiin eikä eroja yrityksen kokoluokissa. Hankaloittaa sukupolvenvaihdosta Ei vaikuta tai ei juurikaan vaikuta sukupolvenvaihdokseen Estää sukupolvenvaihdoksen Kuvio 6. Perintö- ja lahjaverotus. 20. Perintö- ja lahjaverotuksen kehittäminen yritysvarallisuuden osalta 2 Kyselyyn vastanneista perheyrityksistä valtaosa (89 %) kannattaa perintö- lahjaveron poistamista yritysvarallisuuden osalta sukupolvenvaihdostilanteessa niin, että veroa maksetaan vasta saajan myydessä varallisuutta. Perheyrityksistä 9 % kannattaa veronalaisen yritysvarallisuuden laskemista 20 %:iin ja 2 % vastanneista ei tekisi muutoksia nykyiseen perintö- ja lahjaverotukseen. 2 Uusi kysymys vuoden 2006 perheyritysbarometrissä.

28 21. Perintöverotus, lahjaverotus ja saantovaatimus 3 Vastanneista perheyrityksistä 70 % poistaisi 10 %:n saantovaatimuksen. 25 % ottaisi 10 %:n osuutta laskiessa huomioon saajan aikaisemman omistuksen ja hänen perheensä omistuksen. Perheyrityksistä 5 % ei tekisi saantovaatimukseen muutoksia. Poistamalla 10% saantovaatimus 10 % osuutta laskettaessa otetaan huomioon saajan aikaisempi omistus ja hänen perheensä omistus 10% saantovaatimusta ei tarvitse muuttaa Kuvio 7. Perintö- ja lahjaverotus sekä saantovaatimus. 22. Jos sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi Jatkaja löytyy perheestä/suvusta Jatkajaa ei löydy perheestä/suvusta 2003 2003 n 2004 2004 n 2005 2005n 2006 2006n 77 % 59 83 % 49 83 % 40 98 % 53 23 % 18 17 % 10 17 % 8 2 % 1 Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastanneet perheyritykset ilmoittivat jatkajan löytyvän perheestä tai suvusta sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi. Perheyritykset ovat varautuneempia kuin aikaisemmin jatkajan valitsemiseksi suoraan perheyritystä johtavasta tai sen omistavasta perheestä. 3 Uusi kysymys vuoden 2006 perheyritysbarometrissä.

29 23. Perheyrityksessämme on sukupolvenvaihdossuunnitelma: 2003 2003 n 2004 2004 n 2005 2005n 2006 2006n On 34 % 31 30 % 23 32 % 18 30 % 21 Ei ole 42 % 39 37 % 29 39 % 22 42 % 29 Asia on vireillä 24 % 22 33 % 26 29 % 16 28 % 19 Vastaajista yli puolet (58 %) ilmoitti, että sukupolvenvaihdossuunnitelma on tehty tai asia on vireillä. 42 %:lla vastanneista perheyrityksistä ei ole sukupolvenvaihdossuunnitelmaa (muutos + 7 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Sukupolvenvaihdossuunnitelma puuttuu yhä useammasta perheyrityksestä. 44 %:lla perheyrityksistä, joilla sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi yrityksen johdossa, on sukupolvenvaihdossuunnitelma. Vastaavasti 39 %:lla yrityksistä, joilla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen omistuksessa, on sukupolvenvaihdossuunnitelma. Yli puolet perheyrityksistä, jotka kohtaavat sukupolvenvaihdoksen tulevan viiden vuoden kuluessa, eivät ole laatineet vielä sukupolvenvaihdossuunnitemaa. Sukupolvenvaihdossuunnitelma on useammin pienillä perheyrityksillä kuin keskisuurilla perheyrityksillä. Suurissa perheyhtiöissä asia on useimmiten suunnitteilla kuin pienissä tai keskisuurissa perheyrityksissä.

30 PERHE JA YRITYS 24. Perheyrityksessä on 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006n Perhe- tai sukuneuvosto 37 % 24 % 23 % 31 % 18 % 17 % 12 Perhe/suku ei ole 62 % 71 % 77 % 69 % 78 % 72 % 52 organisoitunut Asia on vireillä - - - - 5 % 11 % 8 Noin joka viidennessä perheyrityksessä (17 %) on perhe- tai sukuneuvosto. Asia on vireillä yhä useammassa perheyrityksessä (muutos + 5 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Vireillä olevien määrä on noussut yli kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattaessa. Perheyritysten lukumäärä, jossa perhe tai suku ei ole organisoitunut, on säilynyt 2000-luvulla lähes samana. Niissä perheyrityksissä, joissa ei ole organisoitunutta perhe- tai sukuneuvostoa ei ole todennäköisimmin aineiston mukaan valmennusohjelmaa tulevalle sukupolvellekaan. Kyselyyn vastanneiden perheyritysten keskuudessa perhe- ja sukuneuvoston puuttuminen perheyrityksestä merkitsee myös sitä, että yrityksellä ei ole perheen arvoja tai toimintatapaa määrittävää family charter-säädöstöä. Keskisuurista perheyhtiöistä löytyy useammin perhetai sukuneuvosto kuin pienistä yrityksistä. Suurissa perheyhtiöissä asia on useammin suunnitteilla kuin keskisuurissa tai pienissä perheyrityksissä. 25. Perheyrityksessämme on valmennusohjelma tulevalle polvelle 2002 2003 2004 2005 2006 2006 Kyllä 12 % 17 % 24 % 18 % 18 % 13 Ei ole 68 % 72 % 56 % 60 % 60 % 43 Asia on vireillä 19 % 11 % 19 % 22 % 22 % 16 Perheyritysten valmennusohjelmien osuus on sama kuin edellisvuonna (18 %). Perheyrityksissä ei ole edelleenkään valmennusohjelmaa tulevalle sukupolvelle (60 % yrityksistä). Asia on vireillä noin joka viidennessä perheyrityksessä. Yli puolessa perheyrityksiä (52 %), jotka kohtaavat perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen yrityksen johdossa, ei ole valmennusohjelmaa tulevalle sukupolvelle. Asia on vireillä 22 %:ssa yrityksistä ja valmennusohjelma on noin joka neljännellä perheyrityksellä. Luvut ovat edelleen samansuuntaiset tarkasteltaessa perheyrityksiä, jotka kohtaavat sukupolvenvaihdoksen omistuk-

31 sessa tulevan viiden vuoden kuluessa. 52 %:lla tällaisista perheyrityksistä ei ole valmennusohjelmaa tulevalle sukupolvelle, 27 %:ssa perheyrityksistä se löytyy ja joka viidennessä tällaisessa perheyrityksessä asia on suunnitteilla. Valmennusohjelma löytyi useammin pienistä yrityksistä kuin keskisuurista ja suurista perheyhtiöistä. 26. Perheyrityksessä on suvun / perheen arvoja ja toimintatapoja määrittelevä säädöstö (ns. Family Charter) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2006 n Kyllä 18 % 14 % 13 % 30 % 18 % 23 % 16 Ei ole 71 % 70 % 80 % 55 % 71 % 61 % 43 Asia on vireillä 10 % 13 % 6 % 15 % 11 % 17 % 12 Suvun tai perheen arvoja ja toimintatapoja määritteleviä säädöstöjä on yhä enemmän (muutos + 5 vastaajaa viime vuodesta). Asia on vireillä yhä useammassa perheyrityksessä (muutos + 5 vastaajaa). Pienistä yrityksistä löytyi harvemmin säädöstö kuin keskisuurista tai suurista perheyhtiöistä. 27. Perheen päätöksentekovalta yritystoimintaan Perheyrityksissä perheen asema päätöksentekijöinä on vakaa. Perheen päätöksentekovalta yritystoiminnassa pysyy vuonna 2006 ennallaan (88 %) kuten edellisenä vuonnakin. Vain 4 % perheyrityksistä uskoo perheen päätöksentekovallan heikkenevän. 28. Ristiriita perheen intressien ja yritystoiminnan tavoitteiden välillä Perhe-elämän ja yritystoiminnan yhteensovittaminen ei kyselyyn osallistuneiden mielestä ole kasvava ongelma. Vastaustrendi noudatteli viime vuoden tuloksia, sillä vain 9 % vastanneista ajatteli ristiriidan kasvavan. Suurin osa (86 %) perheyrityksistä oli sitä mieltä, että tilanne pysyy ennallaan. 29. Perheen osaaminen yrityksen kilpailukykytekijänä Perheen osaaminen yrityksen kilpailukykytekijänä on merkittävä, sillä 89 % vastaajista ajattelee osaamisen merkityksen kasvavan tai pysyvän ennallaan. Edellisvuoteen verrattuna yhä useampi perheyritys

32 uskoo perheen osaamiseen kilpailukykytekijänä, sillä viime vuonna 78 % perheyrityksistä näki perheen osaamisen merkityksen kasvavan tai pysyvän ennallaan. 30. Perheyritysten liitto 4 Perheyritysten liitto saa kyselyssä erittäin hyvän arvion onnistumisesta tehtävässään. 96 % vastanneista perheyrityksistä on sitä mieltä, että liitto on hoitanut tehtävänsä erinomaisesti tai hyvin. 31. Mihin Perheyritysten liiton tulee keskittyä tulevaisuudessa? 5 Vastaajien mukaan Perheyritysten liiton tärkein tehtävä tulevaisuudessa on keskittyminen jäsentensä edunvalvontaan (88 % kaikista perheyrityksistä). Seuraajasukupolven asioiden hoitoa ja koulutusta pidetään myös tärkeänä (44 % kaikista perheyrityksistä). Koulutus (38 %) ja sosiaaliset tapahtumat (17 %) lisäävät perheyritysten osaamista ja verkottumista. 4 Uusi kysymys vuoden 2006 barometrissä. 5 Uusi kysymys vuoden 2006 barometrissä.

33 MITÄ TULOKSET KERTOVAT? Perheyritysbarometri on valtakunnallinen Perheyritysten liitto ry:n jäsenyritysten keskuudessa toteutettava kyselytutkimus. Tuloksia verrattiin aikaisempien 2000-luvulla mitattujen perheyritysbarometrien tuloksiin, Suomen Yrittäjien ja Finnveran Pk-yritysbarometriin sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton Suhdannebarometriin (marraskuu 2006). Perheyrityksiä pyydettiin arvioimaan perheyritysbarometrissä sitä, miten heidän oma liiketoiminta ja kannattavuus tulevat muuttumaan tulevien 1-2 vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 80 perheyritystä. Kyselyn perusteella voidaan jäsenistön keskuudessa sanoa, että 1. Perheyritykset näkevät Suomen taloudellisen tilanteen ja toimialasuhdanteiden pysyvän likimain ennallaan. 2. Erityisesti suurten ja keskisuurten perheyhtiöiden liikevaihto kasvaa. 3. Perheyritysten omavaraisuusaste kasvaa. 4. Erityisesti suurten perheyhtiöiden kansainvälinen liiketoiminta kasvaa. 5. Suurissa perheyhtiöissä henkilöstön määrä kasvaa ja muissa yrityksissä pysyy likimain ennallaan. 6. Perheyritysten investoinnit kehittämiseen ja laajentamiseen kasvavat. 7. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet omistamista, perheyrittäjyyttä ja yrittämistä kohtaan pysyvät ennallaan. 8. Itsenäisyys, riippumattomuus, mahdollisuus vaurastumiseen ja perinteen jatkaminen kannustavat perheyrittäjyyteen.

34 9. Verotus, taloudelliset riskit ja sukupolvenvaihdokseen liittyvät ongelmat hankaloittavat perheyrittäjyyttä. 10. Perheen tai suvun osuus omistajina, hallituksen jäseninä, toimitusjohtajina ja hallituksen puheenjohtajina on vakaa perheyrityksissä. 11. Yrityskoon kasvaessa perheyhtiöön tulee useammin suvun ulkopuolinen toimitusjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. 12. Perheyritysten jakama osinkojen määrä kasvaa. 13. Perheyritysten mielestä pääomatuloverotusta tulisi kehittää nostamalla verovapaan osingon osuutta. 14. Sukupolvenvaihdos sekä yrityksen omistuksessa että johdossa on yhä ajankohtaisempi perheyrityksissä tulevien viiden vuoden kuluessa. 15. Suuret perheyhtiöt kokevat verotuksen ja sopivan jatkajan valitsemisen ja pienet perheyritykset sukupolvenvaihdoksen rahoittamisen useammin haasteiksi sukupolvenvaihdoksessa kuin muut yritykset. 16. Perintö- ja lahjaverotus voi hankaloittaa sukupolvenvaihdosta. 17. Perheyritysten jatkajat löytyvät yrityksen omistavasta tai sitä johtavasta perheestä tai suvusta. 18. Yli puolet sukupolvenvaihdoksen tulevan viiden vuoden kuluessa kohtaavista perheyrityksistä ei ole laatinut valmennusohjelmaa nuorelle sukupolvelle eikä perheyrityksen sukupolvenvaihdossuunnitelmaa. 19. Joka viidennessä perheyrityksessä on perhe- tai sukuneuvosto. 20. Perheen tai suvun päätöksentekovalta yritystoiminnassa tulee säilymään perheyrityksissä ennallaan.