U-6533 PIKKULAMMEN ALIKULKUKÄYTÄVÄ

U-6533 PIKKULAMMEN ALIKULKUKÄYTÄVÄ SILLAN KORJAUSTYÖN TYÖSELITYS LIITTYY PIIRUSTUKSIIN R15/19041 r-1, r-2 ja r-3 TERÄSBETONINEN NIVELLAATTASILTA SILLAN KOKONAISPITUUS = 9,65 m KANSILAATAN PITUUS = 3,44 m KOKONAISLEVEYS = 17,00 m HYÖDYLLINEN LEVEYS = 4,36 (jk/pp) + 8,58 (ar) m JÄNNEVÄLIT = 9,31 m VAPAAT AUKOT = 3,20 m Pornaisissa 28.4.2016 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija SiltaExpert Oy Pornaisissa 28.4.2016 Tarkastanut: Ins. (amk) Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija SiltaExpert Oy Hyvinkäällä xx.x.2016 Tarkastanut ja hyväksynyt: Kari Rättö Rakennuttamispäällikkö Hyvinkään kaupunki PORNAINEN TURKU Aurinkomäentie 1 A 1 Pajakatu 8E 07170 PORNAINEN 20320 TURKU Puh. 045 131 6000 Puh. 045 131 6003 www.siltaexpert.com www.siltaexpert.com

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT... 1 KORJAUSTYÖN LAAJUUS... 2 SILLAN KORJAUSSUUNNITELMAN VANHENEMINEN... 2 LAATUVAATIMUKSET JA LAADUNVARMISTUS... 3 TURVALLISUUSASIAKIRJA... 3 SILLAN YLITTÄVÄ/ALITTAVA LIIKENNE... 3 YMPÄRISTÖASIAT... 4 2. VANHOJEN RAKENTEIDEN PURKAMINEN... 4 2.1. 2.2. 2.3. PINTARAKENTEIDEN PURKAMINEN... 4 BETONIRAKENTEIDEN PIIKKAAMINEN... 5 VANHOJEN VESIVUOTOJÄLKIEN, TÖHERRYSTEN JA KASVUSTON POISTAMINEN... 5 3. BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN...6 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. BETONOINTI VALAMALLA... 6 PAIKKAUS ILMAN MUOTTEJA... 7 HALKEAMIEN MUOVI-INJEKTOINTI... 8 HALKEAMIEN IMEYTTÄMINEN... 8 4. TERÄSRAKENTEET...9 4.1. 4.2. 4.3. 4.4. SILLAN KAITEET AJORADALLA... 9 SILLAN KAITEET JK/PP-VÄYLÄLLÄ... 10 VALOAUKON KAITEIDEN JA VERKON UUDELLEENSINKITYS... 11 PENGERKAITEET JA SIIRTYMÄRAKENTEET... 11 5. PINTARAKENTEIDEN UUSIMINEN... 12 5.1. 5.2. 5.3. 5.4. ERISTYSALUSTAN KUNNOSTUS... 12 KERMIERISTYKSEN TEKO... 13 SUOJABETONI... 14 PÄÄLLYSTEKERROSTEN UUSIMINEN... 14 6. SAUMAUKSET... 16 6.1. 6.2. 6.3. VALOAUKON MUURIN JA PÄÄLLYSTEEN VÄLISEN SAUMAN TIIVISTYS... 16 VALOAUKON SAUMAN TIIVISTÄMINEN... 16 KUORIELEMENTTIEN LAASTISAUMAUKSET... 16 7. SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN... 17 7.1. 7.2. 7.3. 7.4. 7.5. SILTAPAIKAN TULOPENKEREIDEN PÄÄLLYSTÄMINEN... 17 MAATUKIEN TAUSTAPINTOJEN TÄYTTÖTYÖT JA VEDENERISTYS... 17 KENTTÄKIVIVERHOUKSEN KUNNOSTUS... 18 VALAISIMET JA KAAPELIT... 18 NURMIVERHOUKSEN TEKO... 18

11 1. YLEISTÄ 1.1. SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Pikkulammen alikulkukäytävä (U-6533) on yksiaukkoinen teräsbetoninen vinojalkainen nivellaattasilta, joka on Hyvinkään kaupungin hallinnassa. Silta sijaitsee Yli-Anttilantiellä Hyvinkäällä. Sillan alittaa Pikkulammenpolku. Silta on valmistunut vuonna 1978. Siltapaikka on taajamassa ja luokaltaan vaativa. Ympäristörasituksena on kaupunki. Ylittävää väylää ei todennäköisesti suolata. Sillassa on valoaukko, joka erottaa kevyen liikenteen väylän ja ajoradat. Kansilaatta on suora ja sillalle on tehty pituus- ja poikkikallistukset pintarakenteiden avulla. Alusrakenteita ovat massiiviset teräsbetonianturat ja vinojalat. Silta on perustettu maanvaraisesti. Maatukien alaosissa anturan ja seinämän alaosan sekä kansirakenteen puolivälissä on nivelet. Vinojalkojen kaltevuus on vanhojen suunnitelmien mukaan 35. Suunnitelmien mukaisesti seinämät on tehty K 35-1 betonista. Taulukko 1. Sillan mitat / ominaistiedot Sillan mitat / ominaistiedot Kokonaispituus Suunnitelmissa 9,65 m Kannen pituus Jännemitat Vapaat aukot 3,44 m 9,31 m 3,20 m Alikulkukorkeudet 2,90 m Kokonaisleveys 17,00 m Hyötyleveys 4,36 m (jk/pp) + 8,58 m (ar) Ajorataleveydet 8,00 m Vinous - Kaarevuus - Kannen pinta-ala ~ 45 m 2 Suunnitteluvuosi 1977 Suunnittelukuormitus Kantavuusluokka LkI, Ek1 6b Suunnitelmanumero 19041 Suunnittelija Ins.tst. Eero Paloheimo & Matti Ollila Valmistumisvuosi 1978

2 Taulukko 2, Yhteenveto erikoistarkastuksessa 2015 tehdyistä mittaustuloksista. Rakenneosa Betonipeite min/max/ka mm Karbonat. min/max/ka mm Kloridipit. 0-20 mm Kloridipit. 20-40 mm Kloridipit. 40-60 mm Vetolujuus N/mm² Puristusluj. N/mm² Etumuurit 38-62/52 1-15/3 - - - 3,44-3,67 68-77 - Reunapalkki (elementit) Betonin kunto (ohuthie) 26-69/49 1-10/1 - - - 0,97-3,27 24-26 - Kansilaatta 32-65/48 1-25/10 <0,01 - - 0,89-2,57 53-71 - Kansilaatan yläpinta 1.2. 1.3. - 0-1/0 <0,01 - - 0,75-2,44 - hyvä 0 KORJAUSTYÖN LAAJUUS Korjaustyön laajuus on seuraavanlainen: Alusrakenteet Etumuurin halkeamat epoksi-injektoidaan. Reunapalkkirakenteet Kuorielementit puhdistetaan ja purkautuneet laastisaumat uusitaan. Muu päällysrakenne Teräskorroosiovauriot ja valuvirheet laastipaikataan. Päällysteet ja pintarakenteet Pintarakenteet ja vedeneristys uusitaan. Kaiteet Ajoradalle tehdään korkeat sillankaiteet. Jk/pp-tien kaiteeseen lisätään suojaverkko + ajojohde. Valoaukon kaiteet ja säleikkö uudelleen sinkitään. Siltapaikan rakenteet Penkereiden päällysteet uusitaan 10 m:n etäisyydelle kannen päädystä. Pengerkaiteet tehdään/uusitaan siirtymärakenteen matkalta 10 14 m. Etuluiskiin tehdään kenttäkiviverhous. Kaikki vesivuotojäljet ja töherrykset poistetaan. SILLAN KORJAUSSUUNNITELMAN VANHENEMINEN Tämä korjaussuunnitelma perustuu SiltaExpert Oy:n tekemään erikoistarkastukseen vuodelta 2015. Tämän korjaussuunnitelman mukaiset korjaustyöt tulee suunnitelmassa esitetyssä laajuudessaan toteuttaa kolmen (3) vuoden kuluessa eli vuoden 2019 loppuun mennessä. Mikäli sillan korjaustöitä ei toteuteta kyseiseen ajankohtaan mennessä, pidätämme sillan korjaussuunnitelman osalta itsellämme oikeuden korjaussuunnitelman päivitykseen erillisenä toimeksiantona.

11 1.4. 1.5. 1.6. LAATUVAATIMUKSET JA LAADUNVARMISTUS Käytettäviltä tuotteilta ja menetelmiltä edellytetään seuraavaa: Käytettävien tuotteiden ja työn lopputuloksen on täytettävä InfraRYL 2006 osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat ja SILKO:n sekä tämän työselityksen laatuvaatimukset. Työselityksessä on esitetty laatuvaatimukset korjausmateriaaleille. Urakoitsija on velvollinen ottamaan yhteyttä valitsemansa tuotteen edustajaan riittävien työohjeiden saamiseksi ja vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi. Työselityksessä on esitetty laadunvarmistustoimet, joilla urakoitsija on velvollinen osoittamaan laatuvaatimusten täyttyminen. Merkittävimmät kelpoisuuskokeet näytteenottomäärineen on esitetty kelpoisuuskokeiden taulukossa. Näiden lisäksi urakoitsijan kuuluu huolehtia valupäiväkirjoista, olosuhdemittauksista yms. TURVALLISUUSASIAKIRJA Urakoitsijan on laadittava ennen korjaustyöhön ryhtymistä työmaan turvallisuussuunnitelma Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/09 mukaisesti. Työssä noudatetaan koneista ja laitteista sekä terveydelle vaarallisista aineista annettuja määräyksiä, pitäen aktiivisesti yhteyttä työsuojeluviranomaisiin. Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintämääräykset on annettu työministeriön päätöksessä 780/93. Käytettävistä pesuaineista, maaleista ja muovituotteista on tilauksia tehtäessä pyydettävä käyttöturvallisuustiedotteet, jotka saatetaan työntekijöiden tietoon. Käyttöturvallisuustiedotteita koskevat määräykset on annettu työministeriön päätöksissä 779/93 ja 429/94. Työssä noudatetaan lisäksi seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/09. Työturvallisuuslain muutos 509/93. Työministeriön päätös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä 838/93. SILLAN YLITTÄVÄ/ALITTAVA LIIKENNE Rakennusaikana on otettava huomioon sillan ylittävä ja alittava liikenne. Siltapaikalla kulkee myös paljon kevyttä liikennettä. Kevyelle liikenteelle on opastettava selkeä ja turvallinen kulkureitti työmaa-alueen ohi tai läpi. Työmaa on merkittävä selvästi. Urakoitsija laatii työ- ja liikennejärjestelyistä suunnitelmat rakennuttajan tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi ennen korjaustoimenpiteiden aloittamista. Urakoitsija laatii lisäksi omiin tarpeisiinsa sopivat suunnitelmat, joiden pitää noudattaa Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella SKTY 1/2013 -ohjeen vaatimuksia.

1.7. YMPÄRISTÖASIAT 4 Rakentamisen yhteydessä syntyvät jätteet on toimitettava hyväksyttyyn käsittelypaikkaan. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sillan korjauksen yhteydessä on otettava huomioon SILKO 1.112 (05/11) ympäristönsuojelua koskeva yleisohje. Sillan vedeneristeen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet <30,0 ja <30,0 mg/kg eivät ylitä ympäristöhallinnon julkaisun 2/2007 Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen tavanomaisen jätteen rajaarvosuositusta 150 mg/kg. Vaarallisimpien PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat seuraavat: naftaleeni <2,0 mg/kg ja bentso(a)pyreeni <2,0 mg/kg. Vedeneristeestä ei löydetty asbestia ennakkotutkimuksissa. Sillan vedeneriste voidaan hävittää tavanomaisen purkujätteen tapaan. 2. VANHOJEN RAKENTEIDEN PURKAMINEN 2.1. PINTARAKENTEIDEN PURKAMINEN Pintarakenteiden purkaminen tulee tehdä SILKO -ohje 2.814 (12/11) huomioiden. Sillan jyrsityt työnaikaiset pintarakenteet tulee sovittaa jouhevaksi sillan molemmissa päissä asfalttikiilalla. Nykyiset pintarakennekerrokset sillan ajoradoilla ovat: Päällystekerrokset 130 230 mm Suojabetoni 80 150 mm Vedeneristys 1 mm Yhteensä 211 381 mm Nykyiset pintarakennekerrokset sillan jk/pp-väylällä ovat: Päällystekerrokset 70 mm Mursketäyttö 300 mm Suojabetoni 100 mm Vedeneristys 1 mm Yhteensä 471 mm Pintarakennekerrokset poistetaan kokonaan. Asfalttipäällyste voidaan poistaa voimakkaalla jyrsimellä tai kaivinkoneella. Suojabetoni tulee poistaa tasareunaisella kaivinkoneen kauhalla. Vesieristys tulee poistaa varovasti esim. tasareunaisella kaivinkoneen kauhalla tai konepetkeleel-

5 2.2. 2.3. lä tms. Purkutyöt on toteutettava siten, ettei kansilaattaan kohdistu halkeamia aiheuttavaa tärinää. Kansilaatan yläpinnan kunto tulee katselmoida yhdessä tilaajan edustajan kanssa pintarakenteiden purkamisen sekä yläpinnan suurpainevesipesun jälkeen. Mikäli katselmuksessa todetaan kansilaatan yläpinnan kunnon olevan silmämääräisesti hyvä, tulee kansilaatan yläpinnasta kuitenkin mitata vetolujuudet (vetokokeiden määrä kelpoisuuskokeiden taulukon mukainen). Vetolujuuksien näytteenottokohdat määritetään yhdessä tilaajan edustajan kanssa. Vetolujuuksien tulee olla vähintään 1,5 N/mm 2. Erikoistarkastuksessa vetokoetulokset olivat kolmessa mittauspaikassa 0,75 2,57 N/mm 2. BETONIRAKENTEIDEN PIIKKAAMINEN Betonirakenteiden piikkaukset tulee tehdä SILKO -ohje 1.203 (10/02) huomioiden. Betonirakenteiden piikkaaminen voidaan tehdä käyttäen sähkökäyttöisiä piikkausvasaroita. Piikkaamalla puretaan: Kansilaatan teräskorroosiovauriot Tartuntapintojen puhtaus, rosoisuus ja raudoitustankojen ruosteettomuus tulee tarkistaa silmämääräisesti. VANHOJEN VESIVUOTOJÄLKIEN, TÖHERRYSTEN JA KASVUSTON POISTA- MINEN Sillan näkyvistä betonipinnoista on poistettava kaikki vesivuotojäljet (kalkkihärmät), töherrykset ja kasvusto SILKO 2.251 (12/09) ohjeen mukaisesti. Vesivuotojäljet poistetaan ensisijaisesti mekaanisesti hiomalla ja pesemällä. Kansilaatan alapinnan vesivuotojäljet tulee poistaa vasta vedeneristyksen teon jälkeen. Reunapalkkien ja siipimuurien elementeistä poistetaan kasvusto painepesurilla. Töherrykset ja kalkkihärmät poistetaan: Kaikki töherrykset ja vesivuotojäljet sillan rakenteista ensisijaisesti hiomalla ja pesemällä. Kasvusto poistetaan: Valoaukon ja siipimuurien kuorielementeistä painepesurilla. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaikki vesivuotoalueet (kalkkihärmät) ja töherrykset on poistettu.

3. BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 3.1. BETONOINTI VALAMALLA 6 Betonoinnit tulee tehdä InfraRYL 2006, kohta 41100 Betonirakenteet, SIL- KO 2.232 (12/05) Paikkaus muottien avulla -ohjeita noudattaen. Betonoitavia rakenneosia ovat: Suojabetoni Kaiteiden juurivalut. Betonoinnin ennakkotyöt: Hyvissä ajoin ennen jokaista betonointia on laadittava betonointisuunnitelma, joka tulee hyväksyttää tilaajalla vähintään seitsemän (7) vrk ennen työn suoritusta. Muottia on pidettävä kosteana vähintään yhden (1) vuorokauden ajan ennen valua. Betonoitavan pinnan tulee olla kuitenkin pintakuiva juuri ennen valua. Betonoinnin jälkihoito: Varhaisjälkihoito on aloitettava välittömästi ensimmäisen hierron jälkeen esim. varhaisjälkihoitoon tarkoitetulla jälkihoitoaineella Masterkure 111WB. Varsinainen jälkihoito tulee tehdä InfraRYL:n kohdan 42020.3.4.6 mukaisesti, kuitenkin siten, että kosteajälkihoitoaika on vähintään 10 vrk. Jälkihoito tulee tehdä ensisijaisesti vesikasteluna (2 krt./vrk) ja muovipeitteillä vähintään seitsemän (7) vrk:n ajan, jonka jälkeen muovit voi poistaa, mutta vesikastelua on jatkettava edelleen kolmen (3) vrk:n ajan (2 krt./vrk). Suojabetonin (Ro22, R4) laatuvaatimukset ovat seuraavat: Lujuusluokka C30/37-3 Pakkaskestävyysluokka P30 Teräskuitujen määrä 50 kg/m 3 Suojabetonin paksuus 100 50 mm Rasitusluokat XC4, XF2 Kaidetolppien juurivalujen betonin laatuvaatimukset ovat seuraavat: Lujuusluokka C30/37-3 Pakkasenkestävyysluokka P50 Yllä esitetyt vaatimukset ovat betonin minimivaatimuksia. Betonilaatua voidaan tarvittaessa ja hyvin perustellusti vaihtaa. Muutos tulee kuitenkin aina kirjallisesti hyväksyttää tilaajan edustajalla. Betonoinnista on pidettävä pöytäkirjaa tilaajan hyväksymällä lomakkeella. Betonin vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa InfraRYL kohdan 42020.1.1.5 mukaisesti.

7 3.2. - Arvosteluerää/valuosaa kohden valmistetaan vähintään 6 koekappaletta, joista vähintään 3 työmaalla. P-lukuvaatimuksen täyttyminen osoitetaan suhteitustietojen ja ilmamäärämittauksien perusteella InfraRYL 42020.1.2.4 mukaisesti. Ilmamäärä mitataan siten, että mittauksia tulee vähintään kuusi. Halkeamien pituus mitataan by40 Betonirakenteiden pinnat ohjeen, liite 3 mukaisesti. Rakenteen läpi ulottuvat vuotavat halkeamat sekä muut kuin sallitut halkeamat injektoidaan tai imeytetään kapillaarisesti SILKOhyväksytyillä tuotteilla. Kaidetolpan juurivalun enimmäiskorkeus on 70 mm. Mikäli kaidetolppien juurivaluihin syntyy yli 0,1 mm:n levyisiä halkeamia, tulee ne imeyttää tai injektoida tai juurivalut tulee uusia. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, ettei valupinnoissa ole halkeamia, valuvikoja tai muita vaurioita. PAIKKAUS ILMAN MUOTTEJA Paikkaukset ilman muotteja tulee tehdä SILKO -ohjeita 1.231 (12/10) ja 2.231 (06/05) ja By 40 Betonipinnat sekä By 41 Betonirakenteiden korjausohjeita noudattaen. Paikkaukset tulee tehdä sementtipohjaisella SIL- KO 3.231 mukaisella paikkauslaastijärjestelmällä esimerkiksi StoCrete THP tartuntalaasti korroosiosuojalla + StoCrete TG 3 korjauslaasti. Paikkauslaastille asetetaan seuraavat laatuvaatimukset: Tartunta +++ Pakkas-suolakestävyys +++ Karbonatisoitumissyvyys ++ Näkyviin jäävien paikkausten värisävy ei saa oleellisesti poiketa ympäröivistä pinnoista. Raudoituksen betonipeitteiden on oltava tuotekohtaisen ohjeen mukainen, kuitenkin vähintään 30 mm. Kerralla levitettävä kerros tulee olla aina vähintään kolme kertaa käytettävän paikkausaineen suurin raekoko. Urakoitsija laatii työ- ja laatusuunnitelman vähintään seitsemän (7) vrk ennen työvaiheen aloittamista. Laastipaikattavissa kohdissa piikkauksessa esiin tulleet ja rakenteeseen jätettävät raudoitustangot on puhdistettava ja suojattava korroosionestolaastilla paikkauslaastiin kanssa yhteen soveltuvalla tuotteella. Teräkset on puhdistettava puhdistusasteeseen St 2. Paikattavan pinnan tulee olla mattakostea ennen paikkausta. Paikka sullotaan täyteen ja ylimääräinen paikkausaine leikataan teräslastalla pois. Paikkauksen pinnan voi käsitellä lisäksi hiertämällä tai harjaamalla. Tarvittaessa voidaan vielä käyttää tasoituslaastia, mikäli pinta on jäänyt huonoksi. Jälkihoito on suoritettava paikkausaineen valmistajan ohjei-

8 3.3. 3.4. den mukaisesti. Jälkihoitoa voidaan tehostaa suojaamalla paikat muovein. Jälkihoito tulee lopettaa vähentämällä kostutusta asteittain. Laastipaikattavia rakenneosia ovat: Alus- ja päällysrakenteen yksittäiset teräskorroosiovauriot Valoaukon elementtien törmäysvauriot Raudoitteiden puhtaus tulee tarkastaa silmämääräisesti. Tarkistetaan silmämääräisesti, että raudoitteita on piikattu pituussuunnassa esiin niin paljon, että ruosteetonta tankoa paljastuu vähintään 100 mm Jokaisen yksittäisen paikan kiinnittyminen alustaan tulee tarkastaa koputtelemalla. Mikäli paikkauksen pinta-ala on yli 0,25 m2, tartuntavetokoe on tehtävä ensimmäisestä paikkauksesta ja sen jälkeen vähintään joka viidennestä. Tartuntalujuuden on oltava vähintään 1,5 N/mm2. Jos tartuntavaatimus ei täyty, paikkaus on uusittava. HALKEAMIEN MUOVI-INJEKTOINTI Halkeamat injektoidaan epoksilla. Injektointi tehdään SILKO -ohjeen 2.236 (02/03) ja epoksin toimittajan antamien ohjeiden mukaan. Injektointiepoksina tulee käyttää SILKO 3.235, kohta 1 hyväksyttyä injektointiepoksia. Muovi-injektoitavia halkeamia ovat: Vinojalkojen halkeamat. Ennen työn aloitusta tehdään ennakkokoe, jonka perusteella valitaan injektointiaine, -paine ja -tulppajako sekä arvioidaan sulkuaineen käyttötarve. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tarkistetaan silmämääräisesti injektointityön onnistuminen eli halkeamien liimautuminen. Jokaista 20 metriä kohden porataan lieriöporalla (Ø 30 mm tai suurempi) yksi näyte, josta tarkistetaan injektoidun halkeaman täyttöaste. HALKEAMIEN IMEYTTÄMINEN Pintoihin syntyneet ei-rakenteelliset halkeamat imeytetään SILKO 2.239 (12/04) -ohjeen mukaisesti liikenneviraston (tiehallinnon) hyväksymällä imeytysaineella. Ennen vanhan rakenteen halkeamien imeytystä urakoitsijan on laadittava halkeamien imeytyssuunnitelma ja hyväksytettävä se tilaajalla. Ennen kansilaatan yläpinnan halkeamien imeytystä pinnan tulee olla suihkupuhdistettu ja imuroitu. Jos imeytysaine tunkeutuu vaadittuun syvyyteen lastalla levittämällä, tulee levitys tehdä kaistoittain vyöryttäen.

9 Imeytettäviä halkeamia ovat: Kansilaatan yläpinnan 0,2 mm leveämmät halkeamat. Valupintoihin syntyneet ei-sallitut halkeamat. Ennen imeytystyön aloitusta tehdään ennakkokoe, jonka perusteella valitaan imeytysaine ja menetelmä. Imeytyksestä pidetään pöytäkirjaa, joka luovutetaan työn päättymisen jälkeen tilaajalle. Olosuhteiden tulee olla valitun aineen käyttöohjeen mukaiset. Rakenteen lämpötilan tulee aina olla + 5 C. Kansilaatan yläpinnassa käytettävän imeytysaineen tulee olla kuumuutta kestävä. Imeytyksen onnistuminen varmistetaan halkeamista otettavilla lieriöporanäytteillä, joista määritetään halkeaman täyttöaste. 4. TERÄSRAKENTEET 4.1. SILLAN KAITEET AJORADALLA(KS. MUUTOS URAKKAOHJELMA 3.1.1 KAITEET) Sillan ajoradan kaiteet uusitaan InfraRYL 2006 kohta 42451, SILKO 2.311 (2/04) Sillankaiteen uusiminen ja Siltojen kaiteet (25/2012) ohjeita noudattaen. Kaidetyyppinä tulee käyttää standardin SFS-EN 1317 mukaisia tyyppitestattuja törmäyskestävyysluokan H2 vaatimukset toteuttavia kuumasinkittyjä teräksisiä kaiteita esimerkiksi Tieh H2 Sillankaide. Kaiteen kiinnitys poikkeaa tyyppipiirustuksista. Vaatimuksen sillankaiteelle ovat seuraavat: törmäysluokka H2 johde 240/5 siltajohde + törmäysjohde kaidetyyppi harva varustelu suojaverkko Ajoradan eteläinen sillankaiteen kaidepylvään pituus ja asennus reunapalkkiin tehdään kolokiinnitteisenä korjaussuunnitelman mukaisesti. Asennusreikä Ø130 mm h=400 mm porataan lieriöporalla. Reiän lasittunut pinta karhennetaan esim. voimakkaalla suihkupuhdistuksella tai piikkaamalla. Poraustyössä ei saa katkaista reunapalkin pääteräksiä. Ajoradan pohjoisen sillankaiteen kaidepylvään pituus ja kiinnitys valoaukon muuriin tehdään pulttikiinnitteisenä korjaussuunnitelman mukaisesti. Kaidepylväät asennetaan keskeisesti sillalle k2000 tolppajaolla. Asennuksissa käytetään SILKO-hyväksyttyjä juotoslaasteja tai kemiallisia massoja esim. Hilti HIT-HY 200-A (ETA, Optio 1). Pulttikiinnityksessä porausreiän halkaisijan tulee olla valitun tuotteen valmistajan ohjeen mukainen. Sillankaide jatketaan penkereelle 2 penkereelle asennetun porapaalun verran jokaisessa kulmassa tyyppipiirustuksen R15/DK H2-22 mukaisesti. Ensimmäiset tolpat sillan suunnasta tehdään Ø140 mm siivekkeellisinä

10 4.2. porapaaluina, joiden upotussyvyys on 1000 mm. Porapaaluja ei saa upottaa syvemmälle, eikä paaluja saa vaihtaa siivekkeettömiin malleihin. Jälkimmäiset porapaalut voidaan valita vapaasti tyyppipiirustuksen mukaisista asennustavoista. Sillan ajoradan kaiteet varustetaan korjaussuunnitelman mukaisesti tyyppipiirustuksen R15/DK H2-7 mukaisilla suojaverkoilla (verkon silmät asennetaan pystyyn). Kaikkien käytettävien kaideosien tulee olla kuumasinkittyjä. Betonin kanssa kosketuksiin jäävien kuumasinkittyjen teräsosien tulee olla passivoituneita. Kaikkien käytettävien pulttien ja mutterien tulee täyttää kestävyysluokan 8.8 vaatimukset. Suunnitelmassa esitetyt tyyppikuvat ja siirtymärakenne ovat Liikenneviraston (Tieh) H2 sillankaiteelle. Uusittavat kaiteet tulee tehdä kaiteen valmistajan tyyppipiirustusten mukaisesti. Uusittavia kaiteita ovat: Ajoratojen kaiteet Kaiteesta on esitettävä aines- ja sinkitystodistus. Kaiteesta tulee esittää sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti ja pistokoeluontoisin mittauksin, että pengerkaiteen korkeus on kaideohjeen mukainen. Juurikorokkeiden muoto ja eheys tarkistetaan silmämääräisesti. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaiteen osat on asennettu korjaussuunnitelman, kaideohjeen sekä valmistajan ohjeiden mukaisesti oikealle korkeudelle sekä ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita. SILLAN KAITEET JK/PP-VÄYLÄLLÄ Sillan pohjoisreunan jk/pp-väylän sälekaide kunnostetaan. Kaiteeseen lisätään ajojohde, kaidepylvään juuri kunnostetaan sekä lisätään suojaverkot alla kulkevan väylän kohdalle. Kaidepylvään juuren kunnostus Kaidepylvään juuren kunnostus tehdään SILKO 2.331 (01/03) ohjeen mukaisesti. Maalausyhdistelmänä tulee käyttää SILKO 3.351 LIVI C.2 mukaista maalausyhdistelmää EPPUR 160/3-FeZnSaS. Maalin värisävyn tulee olla harmaa. Piikkaus ulotetaan ohjeen mukaisesti 50 mm varaukseen. Korjattava alue rajataan säleiden alajohteen alapinnan tasoon. Juurikoroke tehdään muottien avulla SILKO-hyväksytyllä juotoslaastilla. Suojaverkot Sillan kaiteeseen asennetaan suojaverkot alta kulkevan väylän kohdalle. Suojaverkkojen sijainti on esitetty korjaussuunnitelmassa. Suojaverkot

11 tehdään esim. piirustuksen R15/DK H2-7 ja korjaussuunnitelman mukaisesti. Kiinnitys tehdään pantakiinnityksenä. Ajojohde Sillalle lisätään ajojohde W230/4 läpi pulttaamalla M16 pulteilla olemassa oleviin kaidepylväisiin. Ajojohteen korkeus 550 mm ajoradan pinnasta. Uusittavista kaideosista on esitettävä aines- ja sinkitystodistus. Uusittavista kaideosista tulee esittää sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. Kaidepylvään juuren esikäsittelyaste määritetään silmämääräisesti mallikuvien perusteella. Kaidepylvään juuren pintakäsittelystä tulee esittää kuivakalvonpaksuudet. Juurikorokkeiden muoto ja eheys tarkastetaan silmämääräisesti. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaiteen osat on asennettu korjaussuunnitelman ja tyyppipiirustusten sekä kaideohjeen mukaisesti ja ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita. 4.3. VALOAUKON KAITEIDEN JA VERKON UUDELLEENSINKITYS Valoaukon kaiteet ja suojaverkko sinkitään uudelleen siten, että sinkkikerros täyttää kauttaaltaan InfraRYL 42050.4.2 vaatimukset. Ruiskusinkitys tehdään SILKO 2.351 ohjetta mukaillen. Esikäsittelynä teräsosista tulee poistaa kaikki ruoste kaavaamalla ja suihkupuhdistamalla. Ehjältä sinkkipinnalta poistetaan uuden sinkin tartuntaa huonontavat aineet pyyhkäisysuihkupuhdistamalla. Tämän jälkeen kaiteet ruiskusinkitään ja verkko kuuma- tai ruiskusinkitään. Kaiteista ja verkosta tulee esittää sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaikki teräspinnat on uudelleensinkitty. 4.4. PENGERKAITEET JA SIIRTYMÄRAKENTEET Ajoradan pengerkaiteet Ajoradan pengerkaiteet uusitaan siirtymärakenteen pituudelta kaikissa sillan kulmissa ja liitetään uusittaviin sillan kaiteisiin tyyppipiirustuksen R15/DK H2-17 mukaisesti. Siirtymärakenteen pituus ajoradalla 14 m (3*1333 mm + 11*1000 mm) + 12 m loppuviiste. Loppuviiste 12 m tehdään Liikenneviraston (Tiehallinnon) tyyppipiirustuksen Ty 3/52 mukaisesti 4 m:n tolppajaolla.

Jk/pp-väylän korotettu pengerkaide 12 Pohjoisreunan pengerkaiteet tehdään sillan olemassa olevan kaiteen päästä lukien 10 m matkalta InfraRYL 32122 mukaisina yhdistettyinä tieja kevytkaiteena. Kaikki hitsaukset tehdään ennen sinkitystä konepajaolosuhteissa. Työmaalla tapahtuvaa hitsausta tulee välttää. Työmaalla tehtävät hitsiliitokset suojataan sinkkispraylla. Kaiteesta on esitettävä aines- ja sinkitystodistus. Kaiteesta tulee esittää sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti ja pistokoeluontoisin mittauksin, että pengerkaiteen korkeus on kaideohjeen mukainen. Tolppien ja kaiteiden osalta tulee tarkastaa silmämääräisesti, että ne on valmistettu ja asennettu tyyppipiirustusten, kaideohjeen ja korjaussuunnitelman mukaisesti sekä ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita. 5. PINTARAKENTEIDEN UUSIMINEN 5.1. ERISTYSALUSTAN KUNNOSTUS Eristysalustan kunnostus tehdään SILKO 2.240 (10/07) Vedeneristysalustan kunnostustyöt ja InfraRYL kohdan 42310 Eristys mukaisesti käyttäen SILKO 3.235 (06/02) kohdan 3 ja SILKO 3.254 (01/12) mukaisia kuumuutta kestäviä epokseja. Urakoitsijan tulee laatia ennen eristysalustan kunnostustöiden aloittamista yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma, mikä tulee hyväksyttää tilaajalla tai tilaajan edustajalla. Eristysalustan ennakkotyöt Eristysalustassa tartuntaa heikentävät aineet kuten, vanha eristys, sementtiliima, rasvat, pölyt, rapautunut betoni jne. on kokonaan poistettava esim. korkeapainevesipesulla (500 1000 bar). Veden virtausta estävät harjanteet ja nystyrät on hiottava pois. Pinta tulee imuroida ennen eristystä. Kansilaatan yläpinnan mahdolliset halkeamat tulee imeyttää välittömästi suihkupuhdistuksen ja imuroinnin jälkeen. Kuopat, epätasaisuudet ja muut vauriot paikataan/tasoitetaan kuumuutta kestävällä tiivistysepoksin ja kvartsihiekan seoksella (tilavuusosina 1:5). Eristysalustan vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 2006 kohdan 42310.2.1 ja 42310.5 mukaisesti. Eristysalustan karheus mitataan lasihelmimenetelmällä (SFS-EN 13036-1). Vaatimus 0,3 1,2 mm.

13 5.2. Eristysalustan laatuvaatimukset ovat muutoin AA-luokan puuhierretyn pinnan vaatimukset paitsi pinnan käyryyden ja aaltoilun suurin mittapoikkeama 3 mm. Ennen eristystöiden aloitusta pidetään eristysalustan vastaanottotarkastus, jossa tilaajan, pääurakoitsijan ja eristysurakoitsijan edustajat yhdessä toteavat eristysalustan täyttävän sille asetetut laatuvaatimukset. KERMIERISTYKSEN TEKO Vedeneristys tulee tehdä sääsuojan sisällä. Sillan eristys kermillä tulee tehdä SILKO 2.811 (11/06) Vedeneristyksen uusiminen kermieristyksenä ja InfraRYL 2006 kohta 42310 Eristys ohjeita noudattaen. Materiaalina tulee käyttää SILKO 3.811 (4/04) hyväksyttyjä tuotteita. Kermien käyttöluokka 1. Aluskermin liimauksessa on käytettävä kumibitumia (KB 100/40) vähintään 1,5 kg/m 2. Aluskermi on asennettava liimaamalla ja pintakermi liimaamalla tai kuumentamalla. Ennen eristystä sillan kannelle tehdään tartuntasively kumibitumiliuoksella (KBL 20/100) 0,2 0,3 kg/m 2 InfraRYL 42310.3.2.1 mukaisesti. Kermin ja valoaukon muurin kulma tiivistetään kaksinkertaisella kumibitumisivelyllä. Siveltävät pystypinnat on suihkupuhdistettava sementtiliimasta ym. epäpuhtauksista uuden päällysteen yläpinnan tasoon asti. Valoaukon pystypintaan ja 250 mm kermin päälle tulee tehdä kaksinkertainen kumibitumisively (KB 100) siten, että ensimmäinen (1.) sively tulee ulottaa 250 mm:n leveydeltä aluskermin päälle. Vastaavasti toinen (2.) sively tulee ulottaa 250 mm:n leveydeltä pintakermin päälle. Kermit tulee levittää pituussuuntaisesti. Kermivuodat tulee tehdä yhtenäisenä (kermin päätyjatkokset eivät ole sallittuja). Limitysten on oltava sivusaumoissa vähintään 100 mm. Nivelen kohdalle asennetaan alus- ja pintakermin väliin lämmönkestävä joustava EPDM-saumanauha (esim. Flexjoint EP). Saumanauha asennetaan nauhan valmistajan ohjeen mukaisesti. Saumanauha nostetaan valoaukon pystypintaan muurin yläosan varaukseen asti. Nivelen sauma tiivistetään kumibitumilla työselityksen kohdan 6.1 mukaisesti. Sillan vinojalkojen yläosat eristetään jatkamalla kermiä vinojalan päälle 400 mm matkalle. Kermin suojaksi on vanhojen suunnitelmien mukaan valettu suojabetoni, joka poistetaan. Vinojalan kermi suojataan asentamalla kermiä vasten 30 mm XPS-levy tai jatkamalla suojabetoni kermin päälle (minimipaksuus 50 mm). Eristysalustan tasaisuusvaatimukset on esitetty InfraRYL 42300:liite 1:ssa.

14 5.3. 5.4. Eristystyön aikana ilman suhteellinen kosteus saa olla enintään 85 %. Kastepistelämpötila määritetään eristyksen asennustyön alkaessa ja sitä seurataan eristystyön aikana, jolloin eristettävän pinnan tulee olla vähintään 3 o C ilman kastepistelämpötilan yläpuolella. Alustan pintalämpötilan pitää olla eristystyön aikana yli +5 o C. Eristyksen vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 42310.3.1 ja 42310.3.2.1 kohtien mukaisesti. Kumibitumiliuoksen pitää täyttää InfraRYL kohdan 42310.1.2 mukaiset vaatimukset. Kermieristyksen materiaalien osalta vaatimuksenmukaisuus osoitetaan InfraRYL 42310.5 taulukon 3 mukaisesti. Kermien kiinnittyminen alustaan tulee tarkastaa koputtelemalla esim. puuvasaralla eristys kauttaaltaan tyhjätiloja ei saa esiintyä. Aluskermin osalta liimauksen onnistuminen varmennetaan myös tartuntavetolujuuskokeilla. Tartuntavetolujuuden raja-arvot määritellään pintalämpötilan perusteella InfraRYL 42310 taulukon 2 mukaisesti. SUOJABETONI Suojabetoni tehdään InfraRYL 42320.1.2 kohdan mukaisesti. Suojabetonin tulee täyttää Siltabetonien P-lukumenettely, LO 37/2013 vähimmäissementtimäärää ja vesi-sementtisuhteen enimmäisarvoa koskevat vaatimukset Suojabetonin (Ro22, R4) laatuvaatimukset on esitetty työselityksen kohdassa 3.1. Eristyksen suojaus on tehtävä viivyttelemättä, mutta viimeistään yhden viikon kuluessa eristämisen jälkeen. Suojabetonin paksuus 100 50 mm lännestä itään päin. Ennen pintarakenteiden tekemistä betonin lujuuden on oltava vähintään 70 % suunnittelulujuudesta. Suurin sallittu poikkeama laatan paksuusvaatimuksesta on ±10 mm ja suurin sallittu epätasaisuus 6 mm (SFS-EN 13036-7, oikolauta 3 m). Suojabetonin valmistuksessa, laadunvalvonnassa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan InfraRYL luvun 42020 ohjeita. PÄÄLLYSTEKERROSTEN UUSIMINEN Asfalttipäällystystyöt tehdään voimassa olevien normien mukaisesti (Asfalttinormit 2011, PANK ry). Kaikki silmin havaittavat halkeamat ja massalajittumakohdat tulee korjata heti työn aikana. Massalajittumakohdat korjataan SILKO 2.833 (11/05)-ohjeen mukaisesti tai jyrsimällä ja uudelleen päällystämällä.

15 Uusi päällyste tehdään sora- tai mursketäytön päälle. Täyttö tulee tehdä InfraRYL 21310 mukaisesti. Mursketäyttö tulee tiivistää huolellisesti InfraRYL 18110:T3 mukaisesti. Pintarakenteet uusitaan ajoradalla: Kulutuskerros AB 25/120 Sidekerros AB 16/90 Kantava kerros KaM #0/32 Suojabetoni Eristys 2*kermi Yhteensä 50 mm 35 mm 65 235 mm 100 50 mm 10 mm 210 430 mm Pintarakenteet uusitaan jk/pp-väylällä: Kulutuskerros AB 11/100 40 mm Kantava kerros Suojabetoni KaM #0/63 285 355 mm 100 50 mm Eristys Yhteensä 2*kermi 10 mm 385 495 mm Kulutuskerros uusitaan viimeiseksi, muiden työvaiheiden jälkeen, jotta pituussuuntaiset saumat saadaan oikeille paikoilleen. Päällysteessä ei saa olla jyräysjälkiä, haitallisia pitkiä aaltoja eikä sellaisia toistuvia epätasaisuuksia, jotka aiheuttavat haitallista värinää ajoneuvoon. Ajoradan pinnan on oltava niin tasainen ja viettokaltevuuden niin suuri, ettei vesi muodosta lätäköitä ajoradalle. Ajoratamerkinnät tehdään vastaaviksi, kuin mitä ne ovat olleet ennen korjaustöitä. Kaikki ajoratamerkinnät tulee tehdä massamerkintöinä, A- luokka. Ajoradan reunoille asennetaan liimattavat 160 mm korkeat reunakivet. Reunakivet liimataan sidekerroksen pintaan. (Jos käytetään 120 mm korkeita kiviä, liimataan kivet kulutuskerroksen pintaan.) Reunakivet uusitaan uusittavien pengerpäällysteiden matkalta ja liitetään jouhevasti olemassa olevaan reunakivilinjaan. Reunakivien sijainti sillan kohdalla on esitetty korjaussuunnitelman poikkileikkauksissa. Päällysteen vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 42331.5 mukaisesti. Sivukaltevuus tulee tarkastaa esim. vatupassilla tai vaaitsemalla. Suurin sallittu epätasaisuus saa olla 4 mm / 3 m (SFS-EN 13036-7, oikolauta 3 m). Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, ettei päällysteessä ole halkeilua tai purkautumia.

6. SAUMAUKSET 6.1. 6.2. 6.3. 16 VALOAUKON MUURIN JA PÄÄLLYSTEEN VÄLISEN SAUMAN TIIVISTYS Valoaukon muurin ja päällysteen välinen sauma 20*40 mm jk/ppväylällä ja 20*50 mm ajoradalla tiivistetään plastisella saumausmassalla SILKO 3.731 kohta 4.1 (4/04), esim. Thormaseal 1401. Saumat tulee tehdä InfraRYL 2006 kohdan 42334 ja SILKO -ohjeen 2.732 (11/98) mukaan. Asennusura tehdään sahaamalla tai päällystystyön yhteydessä hyvin kostutetulla oikeanmuotoisella puurimalla, joka tulee irrottaa välittömästi päällystystyön jälkeen. Tartuntapinnat tulee puhdistaa irtonaisesta pölystä ja liasta esim. imuroimalla. Tartuntapinnat käsitellään saumamassan kanssa yhteensopivalla pohjusteella. Valmiin sauman pinnan tulee jäädä hieman päällysteen pintaa ylemmäksi. Sauman vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 2006 kohdan 42334.5 mukaisesti. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, etteivät saumat ole vajaita ja että niissä ei ole halkeamia tai muita vikoja ja että ne ovat hyvin kiinni tartuntapinnoissaan. VALOAUKON SAUMAN TIIVISTÄMINEN Valoaukon kiertävä elementtien ja muurin välinen sauma sekä poikittainen nivelen pystysauma tiivistetään SILKO 3.731, kohdan 2.1 (04/04) mukaisella saumausmassalla SILKO 2.731 (08/01) mukaisesti. Sauman leveys on 20 mm ja korkeus keskeltä saumaa puolet sauman leveydestä. Vanha saumausbitumi poistetaan uuden sauman vaatimalta syvyydeltä. Tartuntapinnat puhdistetaan pölystä, öljystä ja muista tartuntaa heikentävistä aineista ja pinta käsitellään valitun saumausmassan valmistajan ohjeen mukaisella tartunta-aineella. Valmis sauma suojataan sateelta vähintään 5 tunnin ajaksi. Rakenteen lämpötilan tulee olla vähintään +5 C sekä asennustyön, että saumausmassan kovettumisen ajan. Vaihtoehtoisesti sauma voidaan uusia bitumisaumana työselityksen kohdan 6.1 mukaisesti. Nivelen pystysauma tulee kuitenkin tiivistää elastisella saumamassalla. Tiivistystyöstä laaditaan tiivistysraportti, jossa esitetään käytetty tiivistysmenetelmä, materiaalit, lämpötila, suoritetut laadunvarmistustoimenpiteet ja laatuvaatimusten täyttyminen. KUORIELEMENTTIEN LAASTISAUMAUKSET Kuorielementtien purkautuneet laastisaumat tiivistetään SILKOhyväksytyllä juotoslaastilla. Sauman oikea muoto ja sijainti varmistetaan

17 sauman pohjalle asennettavalla kokoon puristuvalla saumanauhalla. Sauman syvyys 30 mm. Laastisaumat uusitaan Purkautuneet saumat reunapalkkien, valoaukon ja siipimuurien elementeissä. Laadunvarmistus: Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaikki saumat on saumattu siististi. 7. SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN 7.1. SILTAPAIKAN TULOPENKEREIDEN PÄÄLLYSTÄMINEN 7.2. Asfalttipäällystystyöt tehdään voimassa olevien normien mukaisesti (Asfalttinormit 2011, PANK ry) ja InfraRYL 2010 kohdan 21400 (Päällysteet ja pintarakenteet) vaatimuksia noudattaen. Sillan pintarakenteet tulevat samalle tasolle alkuperäisten pintarakenteiden kanssa. Sillan ja penkereen päällysteen välinen korkeusero tulee tasata jyrsimällä ja päällystämällä uudelleen penkereet 10 m matkalta. Tierakenteet sillan päässä auki kaivetulla osuudella kulutuskerroksen alapuolella tehdään vastaaviksi mitä ne ovat penkereellä alun perin olleet. Täytöt tulee tiivistää huolellisesti. Päällysteet uusitaan: Sillan molemmin puolin 10 m:n etäisyydelle kannen päästä. - Kulutuskerros (ar) AB 25/120 50 mm - Kulutuskerros (jk/pp) AB 11/100 40 mm Päällysteen vaatimustenmukaisuus on osoitettava seuraavien ohjeiden mukaisesti: - Asfalttinormit 2011, PANK ry. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, ettei päällysteessä ole halkeilua, purkautumia tai muita vikoja. MAATUKIEN TAUSTAPINTOJEN TÄYTTÖTYÖT JA VEDENERISTYS Maatukien taustatäyttöä puretaan vain tarvittavilta osin. Purkutyössä on varottava mahdollisesti olemassa olevia kaapeleita. Mahdolliset kaapelit on kartoitettava ennen kaivutöiden aloittamista. Kaivutöissä näkyviin tulevat taustapinnat, joihin ei tule kermiä eristetään kaksinkertaisella kumibitumisivelyllä. Ennen eristystyön suorittamista tulee eristettävät pinnat suihkupuhdistaa liasta ja tartuntaa heikentävistä aineista. Pinnoille tehdään tartuntasively ennen varsinaista kumibitumisivelyä kumibitumiliuoksella KBL 20/100 (0,2 0,3 kg/m 2 ) jonka jälkeen pinnat käsitellään kaksinkertaisella kumibitumisivelynä KB 100 vähintään 2 x 1 kg/m 2, InfraRYL 42131.3.2 mukaisesti.

18 7.3. 7.4. 7.5. Kaivutyöt tehdään InfraRYL 42012 vaatimusten mukaisesti. Työnaikainen kaivuluiska saa olla kaltevuudeltaan korkeintaan 1:1. Maatukien taustojen täyttötyöt on tehtävä InfraRYL 42013.3.2 Sillan peruskuopan ja taustan täyttö -ohjeiden mukaisesti # 0/63 murskeella. Mursketäyttö on tiivistettävä kerroksittain huolellisesti. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksessa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että taustatäyttö ei ole painunut. KENTTÄKIVIVERHOUKSEN KUNNOSTUS Sillan etuluiskan huonokuntoinen asfalttipäällyste puretaan ja uusitaan kenttäkiviverhouksena SILKO 2.918-ohjeen mukaisesti. Verhouksen reunalle tehdään 200 mm leveä tukikaista maakosteasta betonista. Tukikaistan paksuuden tulee olla vähintään kenttäkivien paksuuden verran. Kenttäkiviverhous tehdään nykyisen asfalttiverhouksen alueelle. Nykyisessä asfalttiverhouksessa on paikoitellen suuria purkautumia ja oletettavasti myös asennusalusta on purkautunut/huuhtoutunut. Asennusalusta korjataan nykyisen ehjän asennusalustan mukaiseksi (mursketäyttö + XPS-levy). Laadunvarmistustoimenpiteet Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksessa tarkistetaan silmämääräisesti, että kenttäkiviverhous on yhtenäinen ja viettopinta tasainen. VALAISIMET JA KAAPELIT Kaapelien irrottamisesta rakenteesta ja työnaikaisesta suojaamisesta vastaavat ensisijaisesti valaisimien ja kaapelien sekä varusteiden omistajat. Urakoitsijan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä varusteiden omistajaan ja sopia siirtojen ajankohdasta. Hyvinkään kaupunki, katuvalaistus Anssi Juntunen, anssi.juntunen@hyvinkaa.fi p.0400-797870 Lisäksi siltaan on kiinnitettynä mahdollisesti muitakin johtoja / kaapeleita em. omistajatietojen lisäksi. Urakoitsijan tulee hyvissä ajoin selvittää kaikki mahdolliset siirrettävien johtojen ja kaapelien omistajat mm. seuraavien yhteystietojen osalta: www.johtotieto.fi NURMIVERHOUKSEN TEKO Korjaustyön aikana vaurioituneille nurmipinnoille tehdään uusi nurmetus SILKO 2.916 (06/08) Nurmiverhouksen teko ohjeen mukaisesti. Kun keilan tai luiskan kaltevuus on jyrkempi kuin 1:1,75, kylvöalusta on sidottava verhousarinaan pohjattomilla luiskakennoilla tai lautakehikolla.