Kestävän kehityksen indikaattorit 2013 1
Sisällys Johdanto dia 3 Tampere pähkinänkuoressa diat 4-8 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit diat 9-11 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys diat 12-14 Yhdyskuntatoimintojen ympäristökuormitus ja ekotehokkuus diat 15-23 Kaupunkiorganisaation toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus diat 24-27 Liikkumisen kestävyys diat 28-32 Ympäristökasvatus diat 33-35 Sosiaalinen kestävyys diat 36-39 Ympäristötalous diat 40-42 Lisätietoja kestävästä kehityksestä Tampereella dia 43 2
Johdanto Kestävän kehityksen raporttiin koottujen indikaattoreiden avulla seurataan ja arvioidaan kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Kehitystä tarkkaillaan ekologisten ja sosiaalisten indikaattorien sekä ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla. Tässä raportissa esitetään indikaattoritiedot sekä ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuodelta 2013 sekä, mikäli saatavilla, pääsääntöisesti myös niitä edeltäviltä neljältä vuodelta. Diat on ryhmitelty aihealueisiin ja jokaisen aihealueen alussa on tietoa käytetyistä indikaattoreista sekä tietoa keskeisimmistä tuloksista. Raportti julkaistaan vuosittain sähköisenä diasarjana. Raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) kanssa mutta tässä raportissa on mukana myös muutamia muita indikaattoreita. Useimmat indikaattoreista on suhteutettu asukaslukuun kaupunkien välisen vertailun helpottamiseksi. Viimeisin kaupunkeja vertaileva raportti vuosien 2006-2010 ekologisen kestävyyden indikaattoreista valmistui keväällä 2012. Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 2006-2010: http://www.tampere.fi/material/attachments/k/67a5kbmve/kuutosten_indikaattorit_2006-2010.pdf Indikaattorien laskentaohje Helsingin kaupungin internet-sivuilla: http://www.hel.fi/static/ymk/yrap/fi/laskentaohjeet-paivitetty-6-2014.pdf 3
Tampere pähkinänkuoressa
Perustiedot Tampereesta Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja asukasluku vuoden 2013 lopussa oli 220 446. Asuinpaikkana Tampere on haluttu erityisesti sijaintinsa ja hyvien palvelujensa vuoksi. Kaupunki kasvaa voimakkaasti (+ 3025 asukasta vuonna 2013) ja houkuttelee runsaasti uusia asukkaita vuosittain. Tampere on merkittävä opiskelukaupunki ja nuorten aikuisten osuus väestöstä on suuri. Kaupunki on perustettu vuonna 1779. Kaupungin pinta-ala on 689,6 neliökilometriä, josta vesialuetta on 164,6 neliökilometriä. Suurin osa kaupungin pinta-alasta on pohjoisella Aitolahden ja Teiskon alueella (396 km 2 ). Kantakaupungin alue on varsin rakennettua ja sitä reunustaa kaksi suurta järveä, Pyhäjärvi ja Näsijärvi ja järvien välisen kannaksen katkaiseva Tammerkoski. Tampereen kaupungilla on seitsemän naapurikuntaa: Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Ruovesi. 5 Lähde: Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin asukkaat, henkilöstö ja taloudelliset tunnusluvut Asukkaat 2009 2010 2011 2012 2013 Väestö 211 507 213 217 215 168 217 421 220 446 Väestön tiheys (asukkaita/km²) 403 406 410 414 420 Kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä yhteensä 15 064 14 441 14 472 14 576 15 150 Vakinaiset työntekijät 84 % 82 % 82 % 81 % 82 % Kokoaikaiset työntekijät 89 % 89 % 88 % 89 % 89 % Asukkaita kaupungin henkilöstöä kohti 14 14,8 14,9 14,9 14,6 Taloudelliset tunnusluvut Kaupungin vuosikate % poistoista 83 130 84 49 80 Investointien tulorahoitus % 53 69 54 22 47 Lainat /asukas 1338 1464 1502 1675 1785 Konsernin lainat /asukas 3646 3527 3669 4037 5589 6 Lähteet: Indikaattoripankki Sotkanet sekä Tampereen kaupunki, Hallinto- ja talousryhmä
Tampereen elinkeinorakenne Suurimmat työnantajat Tampereella vuonna 2012 olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Pirkanmaan Osuuskauppa. 7 Lähde: Tampereen kaupunki, Hallinto- ja talousryhmä
Tampereen kaupungin organisaatio 2013 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Tilaajaryhmä Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous- ja liiketoimintaryhmä Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus Liiketoiminnan ohjaus Konsernipalvelut TILAAJALAUTAKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari Sopimus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Ateria Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari apulaispormestari Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Pirkanmaan Pelastuslaitos Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT 8
Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit
Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit Yleistä kehitystä kuvaaviksi indikaattoreiksi on sovittu kasvihuonekaasupäästöt, yhdyskunnan energiankulutus, ekologinen jalanjälki, asukastyytyväisyys ja kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -tietoisuus. Kaikkia näistä ei lasketa vuosittain. Kasvihuonekaasupäästöt ja energiatase on Tampereella ja useissa muissa Suomen kunnissa, päätetty laskea Kuntaliiton Kasvener-laskentamallilla. Laskentamalli on kuitenkin edelleen päivitettävänä Suomen Ympäristökeskuksessa, mistä johtuen mallin viimeisimmät käytettävissä olevat laskentatulokset ovat vuodelta 2010. Siksi Tampere on tilannut vuodesta 2010 lähtien Benviroc Oy:n vuosittain tuottaman CO2-raportin, joka vastaa useimpien sektoreiden osalta Kasvener-malliin laskentaa. Indikaattoriraportissa esitetään nyt CO2-raportin mukainen päästökehitys (pl. teollisuuden päästöt) vuosilta 2010-2013 sekä vertailuvuodelta 1990. Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisestä kertovat lisäksi paljon Tampereen Sähkölaitoksen vuosittaiset energiantuotantotiedot sekä kaupungin oman toiminnan energiankäyttö- ja päästöseurantatiedot. Noin neljän vuoden välein laskettava ekologinen jalanjälki raportoitiin vuoden 2010 kestävän kehityksen raportissa ja asukastyytyväisyyttä on tutkittu Tampereella laajemmin viimeksi vuonna 2008. Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteita tutkittiin Tampereella vuonna 2011 ja tuloksista raportoitiin vuoden 2011 indikaattoriraportissa. 10
Kasvihuonekaasupäästöt laskussa CO2-raportin mukainen päästökehitys ilman teollisuuden osuutta vuosina 2010-2013 ja päästöt vertailuvuotena 1990. *Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto 11 Lähde: CO2-raportti/Benviroc Oy 6
Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys
Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyden indikaattoreilla kuvataan pyrkimystä tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen sekä luonnonarvojen ja ekologisesti merkittävien alueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vaalimiseen. Yhteisesti sovitut indikaattorit ovat palveluiden saavutettavuus, asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen määrä, virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella ja luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maaalasta. Kaikista em. indikaattoreista ei ole saatavilla tai laskettuna Tampereen vuoden 2013 tietoja ja kaiken kaikkiaan tämän osa-alueen indikaattoreiden kuvaavuudessa ja tietojen keräämisessä on tunnistettu kehittämistarpeita. Virkistysalueiden osuus Tampereen asemakaava-alueella on pysynyt viime vuodet reilun neljänneksen tasolla. Luonnonsuojelualueiden määrä kasvoi Tampereella vuonna 2013 Halimasjärven luonnonsuojelualueen noin 20 hehtaarin laajennusosan verran, joten vuoden lopussa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja alueita oli kaikkiaan 389 hehtaaria. Lisäksi suojelualueiksi varattuja alueita on 55 hehtaaria. Näiden alueiden määrä kattoi Tampereen maa-alasta vuoden lopussa yhteensä 0,85 %. 13
Luonnonsuojelualueiden osuus pintaalasta kasvoi hieman 14 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen
Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Yhdyskuntatoiminnot Tampereella
Sähkönkulutus ja kaukolämmön tuotanto Yhdyskunnan *) toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus kuvaa yhdyskuntatoimintojen vastuullisuutta, luonnonvarojen kulutusta ja ihmistoiminnan kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Käytetyt indikaattorit ovat yhdyskunnan sähkön kulutus, kaukolämmön tuotannossa käytettyjen energialähteiden osuudet, veden kulutus, jätevesikuormitus, kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä ja ilmanlaatu. Tampereella kulutettiin vuonna 2013 sähköä yhteensä 1774 GWh eli 8047 kwh/asukas. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin prosentin ja asukaskohtaisesti mitattuna reilut kaksi prosenttia. Eniten sähköä kulutetaan Tampereella edelleen palveluissa ja rakentamisessa (44 %). Asumisen osuus on reilu kolmannes (36,5 %) ja teollisuuden vajaa viidennes (19,5 %). Tampere sijoittuu Suomen eniten kuluttavien kuntien sähkötilastossa sijalle 12. Tampereen Sähkölaitos tuottaa Tampereella kaukolämpöä ja sähköä tehokkaasti yhteistuotantona. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on kasvanut viime vuosina suunnitellusti ja osuus kokonaisenergianhankinnasta oli vuonna 2013 yhteensä 20,5 %. Kaukolämmön tuotannossa puupolttoaineiden osuus vuonna 2013 oli 16,5 %. *) Yhdyskunnalla tarkoitetaan tässä Tampereen kaupungin alueella asuvia ja toimivia ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä 16
Kuormitus veteen, ilmaan ja maahan Tampereella käytettiin vuonna 2013 asukasta kohden 226 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa, mikä on noin 3 litraa edellistä vuotta vähemmän. Kotitalouksien osalta asukaskohtainen veden käyttö lisääntyi hieman edelliseen vuoteen nähden ollen 142 litraa vuorokaudessa. Tamperelaisista 96 % asuu viemäriverkoston toiminta-alueella, jonka yhdyskuntajätevedet puhdistetaan Tampereen Veden jätevedenpuhdistamoilla. Jätevesien vesistökuormitus on viime vuosina lisääntynyt hieman kasvaneiden jätevesimäärien myötä. Vuonna 2013 jätevettä puhdistettiin yhteensä 33,3 miljoonaa kuutiota eli hieman yli miljoonaa litraa enemmän kuin edellisvuonna. Luvut sisältävät myös Tampereella puhdistettavat Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan jätevedet. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella olevien jätteenkäsittelykeskusten kaatopaikoille päätyi vuonna 2013 asukasta kohden 269 kiloa yhdyskuntajätettä. Määrässä oli nousua edellisestä vuodesta 8 kiloa/asukas. Tampereella ilmanlaatuun vaikuttavat epäpuhtauspitoisuudet ovat pysyneet viime vuosina EU:n asettamien raja-arvojen alapuolella ja päästöjen kokonaismäärä laski edelleen vuonna 2013. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Tampereella oli vuonna 2013 edellistä vuotta hieman vähemmän ilmanlaadultaan huonoja tai erittäin huonoja vuorokausia, toisaalta hyvien ja tyydyttävien vuorokausien määrä laski ja välttävien nousi. 17
Sähkönkulutuksessa pientä laskua 18 Lähde: Energiateollisuus ry
Puupolttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa kasvaa suunnitellusti 19 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Sähkölaitos Oy
Veden käytössä ei suuria muutoksia 20 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi
Vesistökuormitus lisääntyi hieman kasvavan jätevesimäärän myötä 21 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi
Kaatopaikoille loppusijoitetun jätteen määrässä lievää kasvua 22 Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Päästöt ilmaan vähentyneet, ilmanlaatu pääosin hyvä tai tyydyttävä 23 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen
Toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Tampereen kaupunkiorganisaatio
Kestävät toimintatavat ja hankinnat kaupungin toiminnassa Kaupunkiorganisaation energiankulutuksesta 84 % syntyy kaupungin kiinteistöissä lämmön ja sähkönkulutuksena. Kaupungin energiankäyttö ja käytöstä aiheutuneet CO 2 -päästöt laskivat vuonna 2013 edellisvuodesta lähes 7 prosenttia. Lasku aiheutui energiatehokkuustyön lisäksi ulkolämpötilojen vuosieroista, toimintojen laajuuden vaihteluista sekä kulutusseurannan parantumisesta ja joiltakin osin kulutusseurannan puutteista. Kaupungin energiankäyttöä ja ilmastoja energiasitoumusten toteuttamista käsitellään tarkemmin vuosittain laadittavassa ilmasto- ja energiatoimien seurantaraportissa. 25 Kaupungin toimipisteisiin ostettiin vuonna 2013 keskitetysti reilut 36 miljoonaa arkkia valkoista A4- kopiopaperia. Määrää on jokaista työntekijää kohden keskimäärin 2 389 arkkia, joten kasvua edellisestä vuodesta tuli hieman. Noin 26 % kaupungin keskitettyjen yhteishankintojen tarjouspyynnöistä sisälsi vuonna 2013 ympäristökriteerejä. Erillishankinnoissa osuus jäi 3 prosenttiin. Reilun kaupan elintarvikkeiden käyttö väheni noin 20 prosenttia ja luomutuotteiden 9 prosenttia Tampereen Aterian toimipaikoissa edellisestä vuodesta. Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ympäristöasioiden tukena käytetään ekotukitoimintamallia, jossa työyhteisöihin nimetyt ja koulutetut ekotukihenkilöt opastavat ja motivoivat työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia yksiköiden toimintatavoissa, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Ekotukitoiminta käynnistettiin kaupungin yksiköissä syksyllä 2013 siihen asti toimineen kestävän kehityksen vastaavien verkoston päivityksellä. Päivityksen myötä verkostoa täydennettiin ja kaupungin yksiköihin nimettiin toiminnasta annetun konserniohjeen mukaisesti 235 ekotukihenkilöä.
Kiinteistöjen energiankulutus 26 Lähde: Tampereen kaupunki, Tilakeskus
Kopiopaperia kului yli 36 miljoonaa arkkia 27 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen Logistiikka
Liikkumisen kestävyys
Liikkumisen kestävyys Liikkumisen kestävyyttä mitataan henkilöautojen määrällä, joukkoliikenteen matkamäärällä ja pyörätieverkoston pituudella. Tamperelaisten omistamien henkilöautojen määrä jatkaa edelleen kasvua niin kokonaismäärässä kuin asukasmäärään suhteutettuna. Vuonna 2013 Tampereella oli 101 742 henkilöautoa eli 462 autoa tuhatta asukasta kohden. Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu taittui vuonna 2013, jolloin jokainen tamperelainen teki keskimäärin 145 joukkoliikenteen matkaa ja matkoja kertyi kokonaisuudessaan yli 32 miljoonaa. Matkustajamäärän hiipumiseen on vaikuttanut erityisesti heikentynyt työllisyystilanne, joka on vähentänyt työmatkaliikennettä. Kaupungin työntekijöistä lähes 20 prosenttia hyödynsi vuonna 2013 joukkoliikenteen työsuhdematkalippua. Pyöräteitä oli Tampereella vuoden 2013 lopussa yhteensä 612 kilometriä eli uusia väyliä rakennettiin noin 2 kilometriä. Syksyllä 2013 tehdyn Tampereen pyöräily- ja kävelyolosuhteita käsittelevän kyselyn mukaan pyöräilyolosuhteissa koettiin vähäistä tyytyväisyyden lisääntymistä. Erityisesti tyytyväisyys lisääntyi pyöräily-ystävällisyyden ja talvikunnossapidon osalta. Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta valitsi Tampereen vuoden 2013 pyöräilykunnaksi perusteena voimakas pyöräilyolosuhteiden kehittäminen ja pyöräilyn edistäminen viimeisen parin vuoden aikana. 29
Henkilöautojen määrä kasvaa 30 Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi
Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu taittui 31 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen
Pyörätieverkkoon muutama lisäkilometri 32 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen
Ympäristökasvatus
Ympäristökasvatukseen osallistuminen Kestäviä elämäntapoja edistetään kuntalaisten keskuudessa ympäristökasvatuksen avulla. Kaupungin järjestämää ympäristökasvatusta mitataan ympäristökasvatustapahtumiin, luontokouluopetukseen ja luontoretkille osallistuneiden määrällä sekä päiväkotien ja koulujen Vihreä lippu -ohjelmaan osallistuvien yksiköiden määrällä Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta ja indikaattorin mukainen osallistumisprosentti kipusi muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen hieman yli 6 prosenttiin. Eniten osallistujia keräsi Luontokoulu Korento, jonka opetukseen ja tilaisuuksiin osallistui lähes 5 900 tamperelaista. Ekokumppanit Oy:n ympäristöneuvojien jalkautuminen kouluille tavoitti vuoden aikana reilut 3 800 oppilasta ja muu neuvonta (pl. projektien tapahtumat) reilut 3 300 kuntalaista. Kaupungin järjestämille luontoretkille osallistui 210 henkilöä ja Ekokumppanit Klubin tilaisuuksiin noin 100 henkilöä. Päiväkodeille ja kouluille suunnatussa kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelma oli käytössä Tampereella vuoden 2013 aikana viidessä kaupungin omassa koulussa ja kolmessa päiväkodissa. 34
Luontokoulutoiminta ja ympäristöaiheiset kouluvierailut suosittuja 35 Lähteet: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen ja Luontokoulu Korento sekä Ekokumppanit Oy ja Ekokumppanit Klubi ry.
Sosiaalinen kestävyys
Sosiaalinen kestävyys Sosiaalista kestävyyttä ja kuntalaisten hyvinvointia seurataan Tampereella vuosittaisissa Hyvinvoinnin tila -raporteissa sekä kerran valtuustokaudessa laadittavassa Hyvinvointikertomuksessa. Tässä raportissa esitetään kuuden suurimman kaupungin yhteisesti sopimista sosiaalisen kestävyyden indikaattoreista vain turvallisuuteen ja kaupungin työntekijöiden poissaoloihin liittyvät indikaattoritiedot. Turvallisuus vaikuttaa kaupungin viihtyvyyteen ja talouteen. Turvallisuutta kuvataan väkivalta- ja omaisuusrikosten määrillä. Viimeisimmät valtakunnallisesti vahvistetut tiedot näistä ovat vuodelta 2012, jolloin rikokset lisääntyivät edelleen edellisestä vuodesta - tuhatta asukasta kohden tapahtui 8,9 väkivaltarikosta ja 61,3 omaisuusrikosta. Kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia kuvataan työntekijöiden sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrällä. Poissaolojen määrä laski edelleen vuonna 2013 ja poissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden kertyi keskimäärin 15,9 päivää. Erot ovat kuitenkin huomattavan suuria eri organisaatioyksiköiden ja ammattiryhmien sekä sukupuolten välillä. 37
Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrä kasvussa 38 Lähde: Indikaattoripankki Sotkanet
Kaupungin työntekijöiden poissaolot jatkoivat laskuaan 39 Lähde: Tampereen kaupunki, Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä
Ympäristötalous
Ympäristövastuun taloudellinen näkökulma Ympäristötaloudellisten tunnuslukujen avulla voidaan seurata kaupungin ympäristönsuojelutyötä talousnäkökulmasta. Ympäristökirjanpitoon sisällytetään vain sellaiset tulot, menot ja investoinnit, jotka ovat syntyneet ainoastaan tai ensisijaisesti ympäristönsuojelutarkoituksessa. Näin ollen toimintoja, joista syntyy välillisiä ympäristöhyötyjä, ei sisällytetä ympäristökirjanpitoon. Myöskään menoja, joita syntyy hankittaessa ympäristönsuojelullisista syistä kalliimpi tuote tai palvelu, ei ole toistaiseksi sisällytetty ympäristökirjanpitoon. Ympäristötuotot vuonna 2013 olivat yhteensä 28,4 miljoonaa euroa, josta lähes 98 % koostui Tampereen Veden jätevesituloista. Muita ympäristötuottoja olivat ympäristönsuojelutyön myyntituotot, lupamaksut, sekä kaupunkiorganisaation saamat ulkopuoliset avustukset. Ympäristökuluja kertyi vuonna 2013 yhteensä 26,1 miljoonaa euroja. Ympäristökulujen osuus kaupungin kaikista toimintakuluista oli 1,3 prosenttia. Asukasta kohden laskettuna ympäristökuluja kertyi 89 euroa/asukas. Kuluista 58 % kohdistui vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn, 13 % jätehuoltoon ja roskaantumisen torjuntaan ja 8 % ulkoilman ja ilmastonsuojeluun. Runsaat puolet vuoden 2013 aikaisista 13,7 miljoonan euron ympäristöinvestoinneista kohdistui viemäriverkon rakentamiseen, viemärilaitosinvestointeihin sekä vesijohtoverkostojen saneerauksiin. Ekotehokkuutta parantavan toiminnan osuus investoinneista oli 32 %. Ympäristövastuut ovat taloudellisia velvoitteita, jotka tulevat todennäköisesti aiheuttamaan kaupungille menoja tulevaisuudessa. Ympäristövastuita ovat esim. pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustyöt. Ympäristötaloutta käsitellään tarkemmin vuosittain erikseen julkaistavassa kaupungin ympäristötilinpäätöksessä.
Ympäristötaloudelliset tunnusluvut 2011 2012 2013 Ympäristötuotot 24,4 milj. 27,8 milj. 28,4 milj. Ympäristökulut 25,0 milj. 24,7 milj. 26,1 milj. Ympäristöinvestoinnit 14,4 milj. 15,3 milj. 13,7 milj. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka 2,5 milj. 21,7 milj. 38,1 milj. Ympäristötuottojen osuus kaupungin toimintatuotoista 7,7 % 8,4 % 7,7 % Ympäristökulujen osuus kaupungin toimintakuluista 1,5 % 1,4 % 1,3 % Ympäristöinvestointien osuus kaupungin investoinneista 11,4 % 8,2 % 9,6 % Ympäristötuotot/asukas 113 /as 128 /as 129 /as Ympäristökulut/asukas 116 /as 114 /as 89 /as Ympäristöinvestoinnit/asukas 67 /as 70 /as 62 /as 42 Lähde: Tampereen kaupunki, Kaupunkikehitysryhmä
Lisätietoa kestävästä kehityksestä Tampereella Tampereen kaupunki Kaupunkikehitysryhmä, Kestävä yhdyskunta -yksikkö PL 487, 33101 Tampere www.tampere.fi/kestavakehitys www.tampere.fi/key Lisätietoja Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen puh. 050 63 698 etunimi.sukunimi@tampere.fi Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri puh. 050 432 4022 etunimi.m.sukunimi@tampere.fi 43