ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 300 б³ µ«² µ«² ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê Õ Ê µ±²»² îêòìòîðïé Õ»² ± ëììñïé
SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS... 1 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT... 2 4. TULOKSET... 4 4.1 KAATOPAIKAN VALUMAVESI... 4 4.2 VESISTÖKUORMITUS... 6 5. TERVALAMMINOJAN VEDEN LAATU... 7 6. KAATOPAIKKAKAASU... 8 7. YHTEENVETO... 9 LIITTEET: Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta
Vesiosasto/KV 26.4.2017 Kirjenumero 544/17 POMARKUN KUNTA Tekninen toimisto 29630 POMARKKU VUOSIYHTEENVETO POMARKUN KAATOPAIKAN SUOTO- JA VALUMAVESIEN TARKKAILUSTA VUO- DELTA 2016 1. YLEISTÄ Pomarkun kunnan kaatopaikka sijaitsee Pomarkku-Kankaanpää tien varressa 3 kilometriä keskustaajamasta koilliseen Tervalamminojan latvoilla. Kaatopaikka on suljettu normaalilta käytöltä, mutta sinne on saanut viedä tämän jälkeen vielä maa-ainesta, jota on hyödynnetty maisemoinnissa. Normaalin yhdyskuntajätteen lisäksi kaatopaikalle vietiin vuoteen 1991 saakka myös kuivaamatonta puhdistamolietettä. Vuodesta 1992 alkaen puhdistamoliete on kuivattu ja viety edelleen kaatopaikalle maisemointia varten. Vuoden 2008 alusta alkaen tiivistetty liete on kuljetettu Poriin käsiteltäväksi. Kaatopaikan suoto- ja valumavedet laskevat Tervalamminojaan ja tätä pitkin Pomarkunjokeen. Tervalamminojan vesi on peruslaadultaan hapanta humusvettä. Laimenemisolot ojan alajuoksulla ovat kohtalaisen hyvät, sillä kaatopaikan vaikutus ei ole ulottunut varsinkaan tarkkailun alkuvuosina tänne saakka. Lieviä viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta on silti ajoittain todettu. 2. TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS Pomarkun kunnan kaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailu on aloitettu vuonna 1987 Pomarkun kunnan toimeksiannosta. Vesiensuojeluyhdistys on laatinut tarkkailua varten tarkkailusuunnitelman 4.11.1986. Kunta ilmoitti lopettavansa toimeksiannon, joten tarkkailu loppui vuoteen 2012. Vuonna 2016 ELY-keskus lähetti 24.2.2016 päivätyn kehotuksen jälkitarkkailun suorittamisesta ympäristöluvassa edellytetyllä tavalla tarkkailuohjelman (Geoline Oy 21.1.1999) ja tarkkailupäätöksen (17 YLO) mukaisesti. Jälkitarkkailua on jatkettava ja siihen on sisällytettävä pinta- ja suotovesien lisäksi pohjaveden ja kaatopaikkakaasujen tarkkailu. Näytteitä otettiin vuonna 2016 kevätylivaluma- ja syysylivalumakausina kahdelta asemalta: kaatopaikalta lähteneistä vesistä (asema 0) sekä Tervalamminojan alajuoksulta (asema 1) ennen Pomarkunjokea. Vesianalyysit tehtiin vanhan ohjelman mukaan. Kaasut mitattiin keväällä yhdestä putkesta, syk- www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) 2461 111 PL 265, 33101 Tampere
2 syllä kaasumittausta ei tehty. Alueelle suunnitelman mukaan asennettua pohjavesiputkea ei löytynyt. Vuodelta 2016 ei siten ole pohjavesinäytteitä. Tarkkailutulokset (liite 1) ja havaintoasemakartta ovat raportin liitteenä. 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT Vuoden 2015 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalia runsaampaa ja valumat jatkuivat runsaina vuoden lopulle saakka. Tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Keskilämpötilan poikkeama oli suuressa osassa maata -4-7 astetta pitkän ajan keskiarvosta. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin, koska jäätyminen tapahtui vasta joulukuun lopulla. Vesistöjen kannalta tämä merkitsi tavanomaista parempaa happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia. Valumat tyrehtyivät pienissä ojissa. Sademäärät eivät merkittävästi poikenneet tavanomaisesta. Lumisateet olivat pääasiassa heikkoja, mutta meren läheisyydessä esiintyi paikoin runsaampia lumisateita sulan meren vaikutuksessa. Tammikuun loppupuoli oli puolestaan lauha ja vesisateet sulattivat nopeasti satanutta lumipeitettä. Tammikuun lopulla satoi ohut lumipeite, joka suli jälleen vesisateiden vaikutuksesta helmikuun alkupuolella. Helmikuu oli lähes koko maassa harvinaisen leuto. Lämpötila oli laajalti noin 5, idässä jopa 6 7 astetta tavanomaista korkeampi. Helmikuu oli myös monin paikoin poikkeuksellisen sateinen. Sulamisvalumia kohdistui jokiin ja puroihin Etelä-Suomen alueella jo tässä vaiheessa. Vesisateiden jälkeen peltoaukeat olivat kokonaan lumettomia ja sulanut vesi virtasi ojissa. Ylivaluma oli jo toinen vuoden alkupuolella. Kuukauden puolivälissä lumipeite elpyi runsaiden sateiden myötä laajalti juuri ennen hiihtolomia ja sää pakastui, mikä pysäytti valumat kokonaan. Maaliskuu alkoi puolestaan lauhana. Lämpötila pysyi nollan vaiheilla, joten lumet alkoivat vähitellen sulaa. Sademäärät jäivät suuressa osassa maata alle puoleen tavanomaisesta, ja maan länsi- sekä pohjoisosassa kuukausi oli harvinaisen kuiva. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Kuun alku oli vähäsateinen, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea ja sateinen. Sademäärät kasvoivat jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden. Valumat lisääntyivät siten kuun lopulla. Jäät lähtivät heti kuun puolivälin jälkeen (16. 18.4.). Näissä oloissa järvet sekoittuivat hyvin, eikä nopeaa kerrostumista muodostunut. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti. Toukokuun alku oli lähes helteinen, jolloin pintavesi lämpeni nopeasti muodostaen järviin kerrosteisuuden. Paikoitellen rikottiin jopa toukokuun kaikkien aikojen keskilämpötilaennätys. Sademäärät olivat pääosin keskiarvojen alapuolella. Kuun puolivälissä sateet lisääntyivät ja loppupuolella sadanta oli paikoitellen runsaampaa tuoden 15 20 mm sadekertymiä. Kuun lopulla sää poutaantui koko maassa ja alkoi uudelleen lämmetä. Kesäkuu alkoi kesäisen lämpimänä ja hellelukemia mitattiin yleisesti. Salomon päivänä Kuun alussa myrskymatalapaine toi voimakkaita tuulia etenkin Pohjanmaalle. Kesäkuun puolivälissä yllettiin hellelukemiin paikoitellen maan etelä- ja keskiosassa ja matalapaine toi mukanaan rankkasateita eri puolille maata. Loppukuusta oli kesäisen lämmintä ja sateet tulivat rankkasateina ja ukkoskuuroina. Kesäkuun sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi.
3 Heinäkuu alkoi monin paikoin helteisenä, aurinkoisena ja melko poutaisena. Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Ukkosta esiintyi lähes joka päivä. Sää oli epävakaista ja sade- ja ukkoskuuroja tuli monin paikoin kuun puolivälissäkin. Heinäkuun lopulla oli kesän pisin yhtenäinen hellejakso, joka mahdollisti levien pintakukinnat, joita todettiinkin useissa järvissä. Elokuun alku oli kesäisen lämmin ja epävakainen. Kuun puolivälissä useampi matalapaineen osakeskus toi mukanaan jatkuvia sateita etelästä ja vuorokauden sademäärät kohosivat useana päivänä 20 ja 40 mm välille. Myös tuuli oli ajoittain puuskaista lisäten syksyn tuntua. Loppukuuta kohden Suomen eteläpuolelle pääsi idästä virtaamaan kuivempaa ja lämpimämpää ilmaa. Lämpötilat kohosivat parina päivänä jopa hellerajan yläpuolelle ja sää jatkui kesäisenä. Elokuun lopulla (27.8.) Raulimyrskyn voimakkaat tuulenpuuskat kaatoivat puita ja sähköjä erityisesti maan keskiosassa. Aivan kuun lopussa sää oli heikkotuulisempaa ja poutaisempaa. Sinilevät esiintyvät yleensä runsaimmillaan juuri elokuussa, mutta tänä vuonna epävakainen sää esti tuolloin sinilevien runsastumista ja pintakukintojen syntyä. Syyskuu alkoi varsin kesäisissä lukemissa, mutta pian sää viileni ja yöt olivat kylmiä. Syyskuu oli kuitenkin 1 2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Syyskuun sademäärät jäivät Lappia lukuun ottamatta pääasiassa keskiarvojen alapuolelle. Sadepäiviä oli etelässä ja lännessä harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen vähän. Lokakuu oli pitkään lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja. Lokakuussa todettiin sinilevien massaesiintymisiä. Talvinen sää alkoi koko maassa marraskuun alussa. Pakkanen oli paikoin kireää ja lunta satoi runsaasti etenkin suurten vesistöjen läheisyydessä. Välillä sää lauhtui ja sateet sulattivat lumet. Sää pakastui uudelleen kuun lopulla. mm 140 Tampere 120 100 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2015 2016 1981-2010 Kuva 3.1. Sademäärä kuukausittain vuosina 2015 ja 2016 sekä pitkän ajan keskiarvo Tampere-Pirkkalassa.
4 4. TULOKSET 4.1 KAATOPAIKAN VALUMAVESI Kaatopaikan valuma-alue on pieni, minkä seurauksena purkuojassa ei esiinny suuria virtaamia. Suurimmillaan valumat ovat yleensä kevätylivalumakaudella, jolloin virtaamia kasvattaa lumien sulaminen. Vuonna 2016 virtasi keväälläkin niukasti (0,1 l/s), syksyllä oja oli kuiva. Kaatopaikan vaikutus näkyi kohonneina typpiyhdisteiden pitoisuuksina (taulukko 4.1). Ojavesien luonnontilaiseen (400-600 µg N/l) verrattuna typpipitoisuus (2900 µg/l) oli suuri. Kaatopaikkavesille tyypillisesti typpi oli suureksi osaksi ammoniumtyppenä. Käytössä olevien kaatopaikkojen suotovesiin verrattuna vedet olivat kuitenkin laimeita. Sähkönjohtavuus keväällä 2016 oli vain hyvin lievästi koholla. Fosforipitoisuus oli noin kaksinkertainen luonnonvesiin nähden ja siten melko alhainen. Taso on vaihdellut vielä 2000-luvun aikanakin voimakkaasti. Vedessä todettiin keväällä lievää kaatopaikan hajua. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita todettiin 10 kpl/dl, joten vesi oli todennäköisesti hajakuormituksesta johtuen hyvin lievästi hygieenisesti nuhraantunut. Taulukko 4.1. Valumavesien määrä, valumavesien sähkönjohtavuus, typpiyhdisteiden ja fosforin pitoisuudet sekä hygieniaindikaattoribakteerien määrä vuosina 1996-2016. Virtaama l/s S-joht. ms/m Kok.N µg/l NH4-N µg/l Kok.P µg/l Fek. kolit kpl/dl Vuosi kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy 1996 2,0 0,0 9,2 4700 3100 64 25 1997 2,0 0,2 46,8 85,1 38000 65000 35000 28000 540 190 <5 20 1998 0,5 0,2 16,3 78,0 11000 59000 8700 55000 120 760 5 15 1999 3,5 0,1 33,0 66,6 22000 19000 19000 13000 290 250 25 10 2000 6,0 0,3 45,0 66,5 32000 43000 30000 39000 180 1100 15 770 2001 4,0 1,0 34,6 36,6 21000 17000 19000 12000 370 84 31 5 2002 1,5 0,1 32,5 56,3 21000 31000 19000 29000 340 400 0 16 2003 2,0 0,1 33,0 10,5 20000 2070 18000 1400 190 56 4 <5 2004 0,9 0,3 12,1 35,4 5130 14000 4100 11000 58 90 0 8 2005 0,8 0,4 18,5 26,7 7930 9490 7600 10000 270 700 0 1 2006 7,0 0,1 9,6 44,4 5510 15000 4600 1700 55 48 15 5 2007 0,2 0,3 11,8 14,4 5260 4080 4600 3000 33 130 0 1 2008 2,0 0,2 7,7 20,0 2820 3310 2000 1900 34 200 0 2 2009 1,5 0,0 10,7 13,9 3850 1450 2800 77 90 99 0 4 2010 1,5 0,5 14,3 19,0 4100 4700 2000 670 39 32 1 1 2011 0,7 1,5 19,7 16,3 5500 6100 3200 3700 43 80 0 4 2012 3,0 0,5 13,8 14,6 5900 3300 2700 1500 57 230 0 0 2016 0,1 0,0 12,6 0,0 2900 0 890 0 44 0 10 0 Typpipitoisuuden maksimit on todettu vuosina 1997 ja 1998, minkä jälkeen kaatopaikka-alueelta purkautuvien vesien typpitasossa on tapahtunut huomattava lasku (kuva 4.1). Typpipitoisuus on pysynyt varsin vakaana vuoden 2007 jälkeen.
29.4.1987 22.9.1988 15.11.1989 15.4.1991 15.10.1992 14.4.1994 5.10.1995 22.4.1997 23.9.1998 17.4.2000 17.9.2001 22.4.2003 13.10.2004 24.4.2006 15.10.2007 14.4.2009 22.11.2010 7.5.2012 26.9.2016 5 Kok. N µg/l 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Kuva 4.1. Pomarkun kaatopaikan valumaveden typpipitoisuudet vuosina 1987-2016. Kaatopaikan fosforipitoisuuksissa on esiintynyt ajoin korkeita pitoisuuksia kuten vuonna 2005 (taulukko 4.1) mikä liittynee kaatopaikalle aiemmin vietyihin lietteisiin. Yleensä kaatopaikoilta huuhtoutuvien vesien fosforipitoisuus laskee sulkemisen jälkeen nopeasti alhaiselle tasolle. Pitoisuudet ovat olleet korkeita vielä 2000-luvulla syksyisin. Keväällä 2016 fosforia oli verraten vähän.
6 4.2 VESISTÖKUORMITUS Kevään niukkavirtaamaisen tarkkailuajankohdan tulosten perusteella kaatopaikalta vesistöön huuhtoutunut typpikuormitus vastasi keskimäärin yhden asukkaan puhdistamattomien jätevesien kuormitusta (taulukko 4.2). Fosforikuormitus oli olematonta. Suurimmillaan vesistökuormitus on ollut kahdesti vuodessa otettujen tarkkailunäytteiden mukaan 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Vuonna 2016 BHK 7 -ATU-määritys epäonnistui kevään näytteestä, syksyllä oja oli kuiva. Taulukko 4.2. Pomarkun kaatopaikan vesistökuormitus vuonna 2016 sekä ylivirtaamakausien keskiarvona vuosina 1987-2016. Pitoisuuskeskiarvot on painotettu virtaamilla. Vuosien 1993-2016 kuormitusluvuissa on huomioitu taustapitoisuuksina BHK7 2,0 mg/l, Kok.N 600 µg/l ja kok.p 20 µg/l. Asukasvastinearvoina on käytetty vuodesta 2011 lähtien BHK 7 70 g/asukas, N 14 g/asukas ja P 2,2 g/asukas. Pomarkun kp/ Suotovesi Virt. Q l/s S-joht. ms/m BHK 7 mg/l BHK 7 kg/d 23.05.2016 0,1 12,6 0,0 0 2,90 0,02 1 0,044 0,000 0 26.09.2016 0,0 0 0,00 0 0,000 0 Keskiarvo 0,1 12,6 0,0 0,0 0 2,90 0,01 1 0,044 0,000 0 Vuosikeskiarvot: BHK 7 AVL 1987 0,3 10 5,2 0,2 3 4 0,1 8 0,054 0,001 <1 1988 1,5 29 6,6 1,3 26 11 1,0 83 0,097 0,015 5 1989 0,6 19 5,9 0,2 4 7 0,3 27 0,073 0,003 1 1990 0,2 19 11,4 0,2 4 9 0,2 13 0,175 0,003 1 1991 0,5 55 22,0 0,9 19 24 1,1 88 0,400 0,017 6 1992 2,5 24 2,8 0,6 8 9 1,9 158 0,096 0,021 7 1993 1,8 12 <2.3 4 0,6 47 0,068 0,007 2 1994 2,4 15 7,0 1,1 15 6 1,1 93 0,097 0,015 2 1995 2,8 15 2,7 0,2 2 7 1,5 126 0,134 0,028 9 1996 1,0 0,0 <1 0,4 29 0,004 1 1997 1,1 50 8,2 0,6 8 40 3,8 316 0,508 0,046 15 1998 0,4 34 3,5 0,1 1 25 0,7 61 0,303 0,009 3 1999 1,8 34 5,7 0,1 8 22 3,3 276 0,289 0,042 14 2000 3,2 46 5,0 0,8 11 33 8,7 724 0,224 0,055 18 2001 2,5 35 7,5 1,2 16 20 4,2 353 0,313 0,063 21 2002 0,8 34 5,3 0,2 3 21,6 1,5 121 0,344 0,022 7 2003 1,0 32 <14,7 1,1 15 19,6 1,7 140 0,187 0,015 5 2004 0,6 18 3,1 0,1 1 7,3 0,3 29 0,066 0,002 1 2005 0,6 21 6,2 0,2 3 8,5 0,4 34 0,413 0,020 9 2006 3,6 10 10,9 2,7 36 5,6 1,5 129 0,055 0,011 5 2007 0,3 13 1,5 0,0 0 4,6 0,1 7 0,091 0,002 1 2008 1,1 9 1,5 0,0 0 2,9 0,2 18 0,049 0,003 1 2009 0,8 11 2,6 0,1 1 3,9 0,2 18 0,090 0,005 2 2010 1,0 15 1,5 0,0 0 4,3 0,3 26 0,037 0,001 1 2011 1,1 17 5,3 0,3 5 5,9 0,5 36 0,068 0,005 2 2012 1,8 14 5,4 0,6 8 5,5 0,8 53 0,082 0,009 4 2016 0,1 13 0,0 0,0 0 2,9 0,0 1 0,044 0,000 0 Kok.N mg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P mg/l kok.p kg/d kok.p AVL
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2016 5. TERVALAMMINOJAN VEDEN LAATU 7 Tervalamminojan vesi on peruslaadultaan erittäin tummaa ja lievästi hapanta humusvettä. Ravinnepitoisuudet ovat hieman luonnontasosta kohonneita. Typpipitoisuus oli keväällä 880 µg/l ja syksyllä 1100 µg/l. Valumien runsaus näkyi myös humuksen määrän kasvuna. Fosforipitoisuus oli keväällä 36 µg/l ja syksyllä 94 µg/l. Tarkkailunäytteiden perusteella kaatopaikan osuus typpivirtaamasta keväällä 5,8 % ja fosforivirtaamasta 1,3 % (taulukko 5.1). Syksyllä kaatopaikkaoja oli kuiva, joten kuormitusta ei sillä hetkellä syntynyt. Niukasta virtaamasta johtuen vaikutus oli vähäistä keväälläkin. Taulukko 5.1. Tervalamminojan arvioidut ravinnevirtaamat vuoden 2016 havaintokerroilla sekä kaatopaikan kuormituksen osuus ravinnevirtaamista. Pitoisuuskeskiarvot ovat virtaamapainotettuja. Pomarkun kp/ Tervalamminoja Virt. Q l/s S-joht. ms/m Kok.N mg/l Kok.N kg/d Kp:n o- suus % Tervalamminojan typpitaso kohosi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tämän nousun jälkeen on tapahtunut pientä laskua (kuvat 5.1 ja 5.2). Typpitaso on silti ollut viime vuosinakin lievästi kohonnut, vaikka typpikuormitus on jäänyt alhaiseksi. Kok.P mg/l kok.p kg/d Kp:n o- suus % 23.05.2016 5 7,6 0,80 0,3 5,8 0,036 0,02 1,3 26.09.2016 3 11,5 1,10 0,3 0,0 0,094 0,02 0,0 Keskiarvo 4 9,1 0,91 0,3 2,9 0,058 0,02 0,7 µg N/l Tervalamminoja, kevättulokset 2000 Kok.N 1800 NH4-N 1600 kg N/d 1400 1200 1000 800 600 400 200 kg N/d 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 Kuva 5.1. Pomarkun kaatopaikan typpikuormitus sekä Tervalamminojan typpi- ja ammoniumtyppipitoisuudet keväällä vuosina 1987-2016. Vuosien 1993-2016 kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontaustana 600 µg N/l.
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2016 8 µg N/l Tervalamminoja, syystulokset 2000 Kok.N 1800 NH4-N 1600 kg N/d 1400 1200 1000 800 600 400 200 kg N/d 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 Kuva 5.2. Pomarkun kaatopaikan typpikuormitus sekä Tervalamminojan typpi- ja ammoniumtyppipitoisuudet keväällä ja syksyllä vuosina 1987-2016. Vuosien 1993-2016 kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontaustana 600 µg N/l. Puhtaisiin humusvesiin (kok.p noin 20 µg/l) verrattuna Tervalamminojan alajuoksun fosforipitoisuus oli kohonnut noin 2-5 kertaiseksi. Tervalamminojan fosforipitoisuus määräytyy nykyisin pääosin muiden tekijöiden mukaan kaatopaikalta tulevan kuormituksen ollessa hyvin pientä. Syksyllä 2016 todettiin lievästi kevättä suurempien ravinnepitoisuuksien lisäksi hieman kevättä enemmän hygieniaindikaattoribakteereita (30 kpl/dl). Vesi oli silti hygieeniseltä laadultaan hyvää, mutta tämä viittaa ojan varrelta tulevan hajakuormituksen vaikutukseen. 6. KAATOPAIKKAKAASU Tarkkailuohjelmasta annetun 8.3.2000 päätöksen (Dnro 0296Y1357-121) mukaan kaatopaikkakaasun koostumusta tulee tarkkailla kahdesti vuodessa kahdelta pisteeltä. Kaasusta tulee tutkia metaanin, hiilidioksidin ja hapen pitoisuudet. Keväällä 2016 Loukaskosken kaatopaikalta löydettiin yksi kaasuputki (kuva 6.1). Putken sijainti on esitetty liitekartassa. Putken korkin todettiin ruostuneen kiinni, joten putkeen tehtiin rautasahalla mittausta varten aukko. Keväällä purkautuvan kaasun tilavuudesta oli 0,0 % metaania, 0,4 % hiilidioksidia ja 20,1 % happea. Tulosten perusteella jätetäyttö oli siten aerobisessa tilassa, eikä kaatopaikkakaasua muodostunut. Syksyllä kaasumittausta ei tehty.
9 Kuva 6.1. Kaasuputki. 7. YHTEENVETO Pomarkun kunnan Tervalamminojan latvoilla sijaitsevan kaatopaikan kuormitusta ja vesistövaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 1987 alkaen. Kaatopaikka on poistettu yleisestä käytöstä. Sulkemisen jälkeen kaatopaikalla on käytetty maisemoinnissa maa-ainesta sekä kuivattua puhdistamolietettä. Vuoden 2008 alusta alkaen tiivistetty liete on kuljetettu Poriin käsiteltäväksi. Kaatopaikan tarkkailu lopetettiin 2012 ja sitä jatkettiin vuonna 2016 ELY-keskuksen kehotuksesta. Vuonna 1999 laaditun tarkkailuohjelman mukaisia pohjavesiputkia ei löydetty. Kaatopaikkakaasu mitattiin yhdestä putkesta. Lisäksi otettiin vesinäytteet kaatopaikan mittapadolta ja oja alajuoksulta. Kaatopaikan mittapadolta saatiin näyte vain keväällä. Tuolloin kaatopaikan vaikutus näkyi edelleen suoto- ja valumavesien laadussa luonnontasoa korkeampana kokonaistyppi- ja ammoniumtyppitasona. Sähkönjohtavuus oli koholla vain lievästi. Niukan virtaaman takia ojaan ei kohdistunut tarkkailuajankohtana merkittävää kuormitusta. Määrällisesti typpikuormitus vastasi havaintoajankohtana
10 vain yhden asukkaan puhdistamattomien jätevesien kuormitusta. Harvakseen otettujen tarkkailunäytteiden tuloksiin perustuva kuormituslaskenta ei täysin kuvasta kaatopaikan vuositason kuormitusta. Kuormituksella ei siten ollut suurta vaikutusta Tervalamminojan veden laatuun. Alajuoksulla ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuus olivat kuitenkin lievästi luonnontasosta kohonneita. Laskennallisesti kaatopaikan typpikuormituksen osuuden Tervalamminojan typpivirtaamasta arvioitiin olleen noin 5 %. Ojaan tulee todennäköisimmin ravinteita ja lievää hygieenistä kuormitusta myös muualta kuin kaatopaikalta. Keväällä tehdyn kaasumittauksen mukaan jätetäyttö on aerobisessa tilassa eikä kaatopaikkakaasun muodostumista havaittu. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Tutkimusinsinööri Kaisa Valkonen Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta LIITTEET: Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta TIEDOKSI: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Pomarkun kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos, kuntayhtymä
LIITE 1. TUTKIMUSTULOKSET
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Pomarkun kunnan kaatopaikka (POMKP) Pvm. Hav.paikka *Sameus *Sähkonj *ph BHK(s) *KHT_titr *Väri *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Lämpkolif O2 CH4 CO2 H2S BAL Syvyys (m) FNU ms/m mg/l mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l kpl/100 ml % % % ppm % 23.5.2016 POMKP / 0 Pomarkun kp pato 0 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:10; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,00010 m3/s; Haju LKP; 0.1 1,7 12,6 6,9 E 37 2900 890 44 10 26.9.2016 POMKP / 0 Pomarkun kp pato 0 Klo 13:50; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Pilv. 3 /8; 0.1 23.5.2016 POMKP / 1 Tervalamminoja alav 1 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 14:45; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,005 m3/s; 0.1 7,4 7,6 6,5 47 300 880 33 36 8 26.9.2016 POMKP / 1 Tervalamminoja alav 1 Kok.syv. 0,30 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Virt. 0,003 m3/s; 0.1 12 11,5 6,8 31 340 1100 4 94 31 23.5.2016 POMKP / K1 Kaasuputki 1 Näytt.ottaja TeK; Putki 20,1 0 0,4 2 79,5 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.
LIITE 2. HAVAINTOPAIKKAKARTTA