Energiahallinta Jyväskylän Tilapalvelun toiminnassa Esitys 5.2.2014 Tero Hirvelä Energia-asiantuntija 10.2.2014
Tilapalvelu pähkinänkuoressa 2013 kevät Henkilökunta: 30 Suurimmat käyttäjät sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi 90 % Sisäisiä vuokrasopimuksia 14 kpl liikevaihto 78,5 milj. Ulkoisia vuokrasopimuksia 185 kpl liikevaihto 2,3 milj. 40 000 Tilaa hallinnassa (m2) 573 450 omat rakennukset 457 850 osaketilat 35 210 vuokratilat 80 390 Tästä vuokrattu sisäiseen käyttöön 493 400 markkinoille 30 100 tyhjänä tai väistötilana 49 950 Talous vuonna 2013 Rakennuksia hallinnassa 372 kpl Osaketiloja hallinnassa 38 kpl Ulkoa vuokrattu 125 kpl Rakennusten hankintahintainen tasearvo 293 milj. Rakennusten uudishinta 759 milj. Rakennusten tekninen nykyarvo 525 milj. Liikevaihto 89,0 milj. Toimintakulut 51,5 milj. Poistot 46,3 milj. Korvaus peruspääomasta18,2 milj. Satunnaiset tuotot 27,1 milj. Tulostavoite +/- 0 milj. Investointibudjetti 22,8 milj.
Tarkan energian aikoja yli 30 vuotta 1980 luvun alussa energiansäästöjä tehtiin peräti 500.000 silloisen markan vuosivauhdilla. Koulutus oli avainasemassa. Kiinteistöhoitajille järjestettiin kymmeniä kursseja useiden vuosien aikana. Kun Kuntaliitto tuolloin teki kaupunkien välistä vertailua, Jyväskylä oli tilastojen kärjessä energiansäästötoimissaan. Kulutusta on seurattu monta vuotta Tilapalvelun kiinteistöissä on käytössä Energiakolmio Oy:n toimittama kulutusseurantatyökalu, joka tuottaa nopeaa, isoimmissa kiinteistöissä jopa tunnintarkkaa raportointia. EnerControl lähettää viestin havaituista kulutuspoikkeamista Kiinteistö- HelpDeskiin, joten poikkeamiin päästään nopeasti kiinni.
Energiansäästösopimuksella säästöjä ja uusiutuvaa energiaa Vuonna 1997 Jyväskylä solmi Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästösopimuksen, jolloin koko Jyväskylän energiankäyttö mietittiin uudestaan kaikilla toiminta-alueilla. Kaikkien tilojen ja jopa työkoneiden ja katuvalojen energiankulutukset määriteltiin vuoteen 2010 saakka. Vuoden 2009 alussa Jyväskylä allekirjoitti (Kh 2.2.2009) kuntien energiatehokkuus-sopimuksen (KETS), jolla pyritään vuoteen 2016 mennessä energiatehokkuuden parantamiseen kaupungin toiminnassa sekä Tilapalvelun hallinnoimissa kiinteistöissä, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä.
Energiakolmio Oy / 10.2.2014 ENERGIAKULUTUSTEN KEHITTYMINEN 3. osavuosi 10-12/2012 10-12/2013 Muutos Muutos % Vertailukelpoisia Sähkö [kwh] 8 405 289 8 304 616-100 673-1,20 % 133/165 Kaukolämpö, [MWh] normitettu 18 749 17 927-822 -4,40 % 97/126 Vesi [m³] 26 446 25 560-886 -3,30 % 103/156 Liukuva 12 kk 1/2012-12/2012 1/2013-12/2013 Muutos Muutos % Vertailukelpoisia Sähkö [kwh] 29 784 655 29 611 296-173 359-0,60 % 129/165 Kaukolämpö, normitettu [MWh] 54 316 55 745 1 429 2,60 % 96/126 Vesi [m³] 104 556 101 691-2 865-2,70 % 103/156
Energiakolmio Oy / 10.2.2014 KUOKKALAN GRANIITTI Sähkönkulutus noussut noin 25% Erityisesti noussut yöajan pohjakuorma, mikä viittaa tehostettuun ilmanvaihtoon Sunnuntaipäiville mitattu lyhyempi käyttöaika 2012, vuonna 2013 kaikki päivät kulutukseltaan identtisiä
Energiakolmio Oy / 10.2.2014 AALTO-ALVARIN LÄMPÖ ENNEN JA JÄLKEEN REMONTIN Normittamaton kulutus hyvin lähellä vuosien 2009 ja 2010 kulutuksia. Ao. kuva on normittamaton, joten maaliskuun piikki perustunee suureen lämmöntarvelukuun Kulutus hyvin samanlainen kuin ennen remonttia
VEDEN KULUTUSMUUTOKSIA Energiakolmio Oy / 10.2.2014 Kuokkalan koulu -12% Vesangan koulu: kesäkäyttö sekä 20% kuukausitason nousu Korpilahden teletalo Pikkutikka: Heinäkuussa vuoto?
Raportointi, KETS KETS on Jyväskylän kaupungin ja Työ- ja elinkeinoministeriön välinen energiatehokkuussopimus Raportoidaan Motiva Oy:lle vuosittain kulutustiedot rakennustyypeittäin, energiakatselmukset, kulutukset, kehitysajatukset ja säästötoimenpiteet Motiva Oy on Suomen valtion 100 %:sti omistama Energiansäästön palvelukeskus, perustettu 1993. Jyväskylään avattiin sivupiste 2012.
Raportointi, ilmasto-ohjelma - Kaupungin ympäristötilinpäätös, vuosittain (sähköverot, energiahankkeet) - Kaupungin ympäristöpolitiikan mittari, vuosittain (uudisrakennusten energiatehokkuusluokat) - Ympäristöraportti, joka 4. vuosi (ominaiskulutukset rakennustyypeittäin) - Ilmasto-ohjelman toteutuma, vuosittain (toimenpiteiden kustannukset, toimenpiteiden CO2 säästöt vuodessa, KETS, seurantalomake Aatuun) - Ympäristöjärjestelmä, jatkuva (ajantasainen kulutusseuranta ja jätemäärän seuranta, josta raportti vuosittain) 10.2.2014
Jyväskylän kaupungin energiaan liittyviä kehityshankkeita - Valon kaupunki; www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi (Suomen Kuntatekniikan yhdistys SKTY valitsi vuoden 2013 kuntatekniikan saavutukseksi) - PLEEC-hanke, kansainvälinen raportointi - Kuntakatselmus, uusiutuvat energiat; ei vielä tilattu - Kohti resurssiviisautta, Sitra/Jyväskylä työryhmiä, aivoriihiä - Cleantech-hankinnat, Ympäristökeskus ym. ideointi - ESI-hanke (tai SIE), Energiatehokkuus ja sisäympäristö muutamien kaupunkien välinen, käynnistymässä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Kuntaliitto raportointi - Bionova Oy, hiilidioksidipäästöjen laskenta; kehityshanke meneillään (kymmenen kiinteistöä) - Energia-analyysi Tilapalvelun kiinteistökantaan; Energiakolmio Oy:n raportointivaihe 10.2.2014
Tilapalvelun toiminnan kehittäminen - Rakennuttamisen ja ylläpidon laatukäsikirjojen täydentäminen - Rakennuttamis- ja suunnitteluohjeiden tarkistaminen (jatkuvaa) - Ympäristöohjelman päivittäminen (uutena ISO 50001 standardi) - Energiatehokkuuden varmistaminen ylläpitotoimissa auditoinnein joiden määrää lisätään 100 %, vuonna 2013 yhteensä 20 kpl; vakiintunut käytäntö - Kiinteistökannassa tehtävien toimenpiteiden merkityksen selvittäminen Energia-analyysia hyödyntäen. Analyysi on valmistui kevään 2013 aikana, jonka jälkeen ehdotettuja toimenpiteitä on tarkasteltu kymmenessä kiinteistössä 10.2.2014
10.2.2014 SFS-EN ISO 50001 Energianhallintajärjestelmä mm. johtaminen / dokumenttien hallinta / mittaustiedon hallinta / toimenpiteiden hallinta
10.2.2014 SFS-EN ISO 50001 Energianhallintajärjestelmä
Energiahallinnan prosessissa määriteltävänä olevia asioita 1. Matalaenergiarakentamisen aikataulu 2. Nollaenergiatalojen rakentamisen aikataulu 3. Hankkeiden lisärahoitus, rakennuskustannusten nousu 4. Energialaskelmien laatiminen hankesuunnitelmiin; toteutuu 5. Energiakatselmusten sisällön määrittely paremman hyödyn saamiseksi; kehitysvaihe 6. Kunnossapitotöiden oikea-aikainen ohjelmointi ja rahoitus laitteiden toimivuuden varmistamiseksi; kehitysvaihe 10.2.2014
Energiahallinnan prosessissa määriteltävänä olevia asioita 7. Hankintojen suorittaminen energiataloudellisin perustein; kehitysvaihe 8. Kiinteistönhoidon ja muiden palveluntuottajien sitouttaminen energiatehokkaaseen toimintaan keinoina kulutusseuranta, laadunvalvonta sekä koulutuksen riittävyyden varmistaminen; kehitysvaihe 9. Toimivuuden varmistaminen seurannalla, SFS-EN ISO 50001 järjestelmän mukaisella tavalla; kehitysvaihe 10. Raportoinnin tunnusluvut, niiden tarkastelu, vertailu ja tavoitteiden asettaminen; kehitysvaihe 11. Käyttäjien motivoiminen energiansäästöön; toteutuu/kehitysvaihe 10.2.2014
Jyväskylän Tilapalvelun ostamat energiapalvelut 1. Energianhallintapalvelut 2. Kiinteistönhoidon energiapalvelut (auditointi) 3. Energiakatselmukset (laskennallisesti 500 MWh/a) 4. Energiatoimittajat (sähkö ja lämpö, vesi- ja jätevesi) 5. Vuosisopimusurakoitsijoiden palvelut (kunnossapito) 6. Energia-analyysipalvelut 7. Rakennushankkeiden takuuajan managerointi (toimivuuden varmistaminen) 10.2.2014
Ostetut Energiapalvelut 1. Energiahallintapalvelut - KETS-raportointi 10.2.2014
Palveluntuottajan energianseurannan toimintamalli Energiankulutustiedot: Tiedonsiirtona energiayhtiöltä Etälukemalla Kiinteistöhuolto Kiinteistöhuolto lukee mittarit kuukausittain Palveluntuottaja Mittaustiedon vastaanotto ja tallentaminen Kulutusraportointi Kustannusraportointi Hälytykset kulutusmuutoksista Kulutusten seuranta ja raportointi Hälytysviestien seuranta ja tilastointi Manuaalisten mittarilukemien vastaanotto ja tallentaminen. Manuaalisten mittarilukemien seuranta Tiedonsiirto VTT:n e3-portaaliin Huoltokirjalinkitykset Tilapalvelu Vuosittainen kulutustilasto Energiatodistukset Osallistuminen energiaryhmän työskentelyyn 10.2.2014
Energiakolmio Oy / 10.2.2014 ENERGIA-ANALYYSISSÄ TARKASTELLUN TILAKANNAN LAAJUUS JA ENERGIANKULUTUS VUONNA 2011 Tarkasteltavan rakennuskannan tilavuus oli 2 053 657 m 3, pinta-ala 455 363 m 2, energiankulutus 128 GWh/a ja 31 329 t CO2 /a Rakennuskannan tilavuus vastaa 1091 Pendolino-junaa, joiden pituus on yhteensä 173 km (Oriveden ja Tampereen puoleenväliin) Rakennuskannan vuoden energiankulutuksella ajettaisiin Jyväskylä-Helsinki rataliikenne arkipäivisin 4 vuoden ajan
10.2.2014 ENERGIA-ANALYYSI, KEVÄT 2013
Energiakolmio Oy / 10.2.2014 ENERGIA-ANALYYSIN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016, KEVÄT 2013 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Energiakatselmukset [ /a]: Energiatodistukset [ /a]: Säästöt [ /a]: Säästö [% kokonaisenergiakustannuksist a]: 42 400 12 400 635 896 5,7 46 220 21 800 920 265 8,2 49 520 29 400 433 633 3,7 73 945 41 600 204 387 1,8 55 122 0,6 ESCO konsultointi [ /a] 30 000 50 000 30 000 50 000 30 000 50 000 30 000 50 000 15 kohdetta 25 kohdetta 35 kohdetta 47 kohdetta Tarkasteltavien kohteiden nykyinen (vuoden 2012) energiakustannus on 11 215 098 /a (sisältää vesi- ja jätevesimaksut) Arvioitu säästöpotentiaali yhteensä 2 249 303 /a Kokonaisinvestointi 7 872 561 Arvioitu säästöpotentiaali 20 % nykyisistä energiakustannuksista.
Energiakolmio Oy / 10.2.2014 ENERGIA-ANALYYSI KYMMENEEN KOHTEESEEN, SYKSY 2013
Energiakolmio Oy / 10.2.2014 ENERGIA-ANALYYSI KYMMENEEN KOHTEESEEN
Rakennushankkeet, energiatehokkuusluokat (tavoitteet, toteutuma) Suunnittelussa tai rakenteilla (ET-luokka 2013) - Vaajakosken päiväkoti B-luokka, hankesuunnitelma - Palokan nuorisokodin laajennus suunnitteluvaihe, tarkasteltavana - Palokan terveysasema suunnittelu, rakennusosakohtainen tarkastelu - Vaajakosken terveysasema B tai C-luokka, suunnitteluvalinta - Neulaskankaan päiväkoti C-luokka, hankesuunnitelma/suunnitteluvaihe - Keltinmäen päiväkoti B 2007 C-luokka 2013 - Puistokoulun peruskorjaus, suojeltu rakennus/ei vaateita Valmistuneet (ET-luokka 2007) - Korpilahden terveysaseman tilat Korpilahtitaloon, tarkasteltavana - Liinalammin päiväkoti-koulu C-luokka - Palokan koulukeskus, Palkki D-luokka - Hovilan nuorisokoti C-luokka - Mannilan päiväkoti C-luokka - Vaajakosken koulu C-luokka - Kukkulan koulu C-luokka 10.2.2014
10.2.2014 ENERGIATEHOKKUUDEN TARKASTELU PERUSKORJAUSHANKKEESSA
Tunnusluvut Tilapalvelun energiaohjeessa Tunnuslukuja vertaillaan Tilapalvelulla eri hankkeiden kesken SUUNNITELMISSA JA DOKUMENTEISSA ESITETTÄVÄT TUNNUSLUVUT Energiaselvityksen tiedot (mm. u-arvot, g-arvo, q 50, e-luku, ET-luokka/ energiatodistus) Sähkömoottorien energiatehokkuusluokka SFP-luku (kokonaisuus, yksittäiset) Ilmanvaihdon LTO-laitteiden hyötysuhde SPP-luku (lämmitys, jäähdytys, pumppaamot) LENI-luku (valaistuksen kulutus vuodessa) Valaistuslaskelmat ja valaistuksen teho W/m 2, lumen Valaistuksen käyttösuunnitelma Järjestelmien sähkönkulutus (alamittaukset vähintään Rakentamismääräysten mukaiset sekä lisäksi kohdekohtaisesti on mietittävä rakennetaanko jälkimittaukset siten, että e-luvun ja energiatodistuksen laskenta-arvot voidaan todeta jälkimittauksin) 10.2.2014
KETS-energiansäästösopimuksen säästötavoitteet KOKO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MWh 25000 TAVOITE VUODELLE 2016 ON 19,83 GWh, JOKA VASTAA 9 % ENERGIANSÄÄSTÖÄ JAKSOLLE 2008 2016 20000 Ennuste 15000 2012 12572 MWh 10000 TAVOITE SÄÄSTÖTOIMENPITEET 5000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 10.2.2014
10.2.2014 KIITOS!
Ote PLEEC-projektin raportista 17.1.2014 Performance Jyväskylä: context for energy efficient urban development weaknesses Smart Environment Ecological awareness could be better, as ecological aspects should have a larger impact on citizen s decision making Smart People Ethnic plurality is lower than average, but is bound to grow in the future Smart Living Not much weaknesses in our opinion, although touristic attractiveness and cultural facilities could be improved Smart Governance No severe weaknesses in here Smart Economy Entreprenership and internationality in economy should be better strengths Smart Environment Finland typically has a high level of best available cleantech use, regulations and control for environmental protection and value good environmental conditions Smart People People are smart as they are quite well educated, especially in Jyväskylä being a university city; also possibilities for lifelong learning are good Smart Living Typical for Finnish context, we have good healthcare and health conditions, good individual security, good housing quality (in every social class), good quality of education facilities (in every degree), and high economic welfare (quite high income per capita and equality of income and wealth) Smart Governance We have high level of public services and social welfare, as well as good governance Smart Economy We value innovations and their promotion, have high productivity and quite flexible labour markets
10.2.2014