TARKASTUSKERTOMUS 03.02.2017 Dnro OKV/8/50/2016 1/9 Aika ja paikka 15.11.2016, klo 9.30-16.00, Panimokatu 2 A, Helsinki Osallistujat Oikeuskanslerinvirastosta vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Minna Ruuskanen vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Anu Räty oikeuskanslerinsihteeri Reetta Kannisto Maahanmuuttovirastosta turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko henkilöstöjohtaja Susanna Saari henkilöstön kehittämispäällikkö Minna Kantola työsuojelupäällikkö Kristiina Simonen tulosalueen johtaja Tirsa Forssell ylitarkastaja Piia Pirkola-Mercier ylitarkastaja Jaakko Reinikainen Asian taustaa Maahanmuuttovirasto (Migri) on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. Helsingin Sanomissa julkaistiin 4.9.2016 artikkeli Maahanmuuttoviraston toiminnasta. Artikkeliin oli haastateltu useita Maahanmuuttoviraston työntekijöitä, jotka olivat kertoneet huolestaan liittyen viraston toimintatapoihin ja työskentelyilmapiiriin. Lehtiartikkelin mukaan eräät työntekijät olivat kokeneet myös poliittisen paineen vaikuttaneen sekä viraston tekemiin oleskelulupapäätöksiin että työskentelyilmapiiriin. Oikeuskansleri päätti tämän vuoksi omasta aloitteestaan ottaa tarkasteltavakseen Maahanmuuttoviraston toiminnan. Käytettävissä ollut kirjallinen materiaali Maahanmuuttovirastosta tilattiin ennakkotutustumista varten kaikki 1.4.2016 ja 1.9.2016 tehdyt oleskelulupahakemuksiin tehdyt päätökset. Tämän lisäksi Maahanmuuttovirastoa pyydettiin toimittamaan uusille ylitarkastajille ja muille turvapaikka-asioiden käsittelijöille jaettavan perehdytysmateriaalin ja turvapaikka-asioiden käsittelyohjeen. Käytettävissä oli lisäksi Maahanmuuttoviraston ja valtiovarainministeriön välillä tehdyt tulossopimukset vuosille 2014, 2015 ja 2016, Ilkka Peren Maahanmuuttovirastolle toimittama muistio, Maahanmuuttoviraston sisäinen laillisuusvalvontaohje, sisäministeriön ja sen hallinnonalan laillisuusvalvontaohje sekä Maahanmuuttoviraston työtyytyväisyyskyselyn tulokset vuodelta 2016.
2/9 Tarkastuskäynti Tämän jälkeen Maahanmuuttovirastoon tehtiin 15.11.2016 tutustumis- ja tarkastuskäynti. Tarkastuskäynnin teemoja olivat Maahanmuuttoviraston päätösten laatu erityisesti perustelujen osalta, päätösten seuranta ja johdonmukaisuus, henkilökunnan kokema mahdollinen poliittinen paine ja sen vaikutus sekä ratkaisujen sisältöön että työskentelyilmapiiriin, työntekijöille annettava koulutus ja sen sisältö, henkilöstön jaksaminen, turvapaikkapuhutteluihin liittyvät kysymykset, kanteluiden ja kansalaiskirjeiden käsittely sekä Maahanmuuttoviraston asiakaspalvelu. Päätösten laatu ja seuranta Oikeus- ja maatietopalvelun yksikön päällikkö Hanna Helinko kertoi johtamansa yksikön koordinoivan viraston sisäistä laillisuusvalvontaa. Kuluvana vuonna yksikössä on viraston ylijohtajan määräyksestä tarkastettu somalialaisille turvapaikanhakijoille annettuja päätöksiä. Somalialaisia koskevat turvapaikkayksiköiden päätösesitykset toimitetaan oikeus- ja maatietoyksikölle konsultoitaviksi ennen päätöksen antamista. Seurantaa on perusteltu virastossa aloittaneiden uusien työntekijöiden suurella määrällä, alkuvuonna somalialaisille turvapaikanhakijoille annettujen myönteisten turvapaikkapäätösten epätavallisen suurella määrällä, eri suunnalta tulleilla viesteillä ja näiden aiheuttamalla selvitystarpeella. Helinko kertoi, että hänen johtamassaan yksikössä aletaan valmistella erillistä ohjetta turvapaikanhakijan kertomuksen uskottavuuden arvioinnista, jossa oli todettu olevan puutteita. Puutteet olivat ilmenneet päätöksissä esimerkiksi siten, että hakijalle oli myönnetty turvapaikka summaarisesti selvittämättä turvapaikan hakemisen perusteita tarkemmin turvapaikkapuhuttelussa. Tulosalueen johtaja Tirsa Forssell kertoi, että turvapaikkayksiköiden oikeus- ja tukipalvelu pyrkii varmistamaan päätösten tasalaatuisuutta. Tulosalueet ovat tehneet tänä vuonna useita pistokokeita, minkä lisäksi tiiminvetäjät osallistuvat jälkikäteiseen laillisuusvalvontaan. Esimerkiksi syksyllä 2016 tarkastettiin tiettynä päivänä kaikille irakilaisille miespuolisille turvapaikanhakijoille tehdyt kielteiset turvapaikkapäätökset. Tarkastuksessa todettiin päätösten laadun vaihdelleen. Oli havaittu, että jotkut puhuttelijat olivat esittäneet turvapaikanhakijoille liikaa suljettuja kyllä ei -kysymyksiä, mistä puhuttelijoille oli annettu palautetta. Niiden määräaikaisten ylitarkastajien, joiden virkasuhteen oli tarkoitus jatkua vuonna 2017, esittelemiä päätöksiä käytiin parhaillaan läpi oikeus- ja tukipalveluissa. Jokaiselta virastoon jäävältä ylitarkastajalta tarkistetaan vähintään yksi päätös. Kaikki Helsingin hallinto-oikeuden maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi palauttamat päätökset käydään läpi ja niistä ilmoitetaan tarpeen mukaan päätöksen esitelleelle ylitarkastajalle. Helinko kertoi viraston laillisuusvalvontaohjeesta ja kertoi sekä sisäministeriön että Maahanmuuttoviraston ylijohtajan painottavan laillisuusvalvonnan tärkeyttä oikeus- ja maatietoyksikön työssä. Yksiköt raportoivat oikeus- ja tukipalveluyksikölle puolivuosittain muun muassa rekisterimerkintöjen oikeellisuudesta ja puhuttelujen laadusta tekemistään havainnoista. Maahanmuuttovirasto on lisäksi hakenut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolta (AMIF) rahoitusta, jolla olisi tarkoitus vahvistaa muun muassa viraston sisäistä laillisuusvalvontatoimintaa. Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoi, että vuoden 2015 kesästä vuoden 2016 kevääseen ei hakemusten suuresta määrästä johtuen ehditty tavalliseen tapaan tehdä pistokokeita päätösten laadun varmistamiseksi, ja että pistokokeiden tekeminen on tarkoitus aloittaa uudelleen hakemusruuhkan purkauduttua. Repo kertoi, että päätösten johdonmukaisuuden varmis-
tamiseksi virastossa hyödynnetään Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) laatimia koulutusmoduuleita erityisesti päätösten perusteluissa. Turvapaikkayksiköiden organisaatiota on lisäksi muutettu siten, että jokaisella tulosalueella on johtajan ja hänen sijaisensa lisäksi tiiminvetäjiä, joilla on nyt päätösten ratkaisuoikeudet. Lisäksi kokeneet ylitarkastajat voivat yksikön johtajan myöntämin ratkaisuoikeuksin ratkaista itse selkeitä myönteisiä turvapaikkapäätöksiä. Ylitarkastaja Jaakko Reinikainen kertoi, että virastossa on käytössä esimerkkipäätöksiä, joissa on malliperusteluita. Käytännössä on huomattu, että malliperusteluja on voitu myös kopioida päätöksiin. Repo kertoi, että alkuvuonna 2016 käyty yleinen keskustelu johti siihen, että somalialaisten turvapaikanhakijoiden päätökset päätettiin ottaa oikeus- ja maatietoyksikön tarkastettaviksi. Somalialaisten turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely keskeytettiin tästä syystä viime talvena noin kahden kuukauden ajaksi. Helinko kertoi, että oikeus- ja maatietoyksikön osallistuminen somalialaisten turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyyn oli herättänyt keskustelua viraston sisällä. Kysymys oli Helingon mukaan kuitenkin puhtaasti laillisuusvalvonnallinen. Helingon yksikössä oli aikaisemmin valmisteltu turvapaikka-asioiden maakohtaiset soveltamisohjeet, jotka valmistellaan nyt turvapaikkayksiköissä. Somalialaisten turvapaikkahakemusten siirtämisessä yksikön konsultoitaviksi oli näin ollen kysymys myös palaamisesta aikaisempaan käytäntöön. Tulosalueen johtaja Forssell kertoi, että Helsingin hallinto-oikeus on tänä vuonna antamissaan päätöksissä hylännyt valituksen 68 %:ssa tapauksia. Asia on palautettu maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi menettelyvirheen takia noin 2 %:ssa tapauksia. Helsingin hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä vireillä noin 8000 valitusta. Hallinto-oikeuden palauttamia asioita käytiin läpi lokakuun teemailtapäivässä. Tapauksia läpikäydessä ilmeni, että benefit of doubtia sovelletaan liian herkästi, ja että oikeudellisen arvion kirjoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Suurin osa päätöksistä on kuitenkin ollut lopputulokseltaan hallinto-oikeuden arvion mukaan asianmukaisia. Maahanmuuttoviraston virkamiehet ovat tämän jälkeen käyneet kouluttamassa työntekijöitä myös muissa viraston toimipisteissä muun muassa näytön arvioinnista. Humanitäärisen suojelun poistaminen ulkomaalaislaista on osaltaan vaikeuttanut toissijaisen suojelun myöntämisperusteiden arviointia. Tämä on näkynyt paitsi Maahanmuuttoviraston, myös hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä. Lisäksi todettiin, että Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntö ei ole aina Maahanmuuttoviraston havaintojen mukaan yhtenäistä. Helinko totesi Maahanmuuttoviraston hakevan ratkaisuillaan valitustuomioistuinten linjauksia. Esimerkkinä tästä mainittiin ns. Afganistanpäätökset, joissa oli hallinto-oikeuden mukaan Maahanmuuttovirastossa jäänyt määrittämättä henkilön varsinainen kotipaikka (olivat asuneet useita vuosia Iranissa), sekä se, mille alueelle Afganistanissa henkilö voitaisiin palauttaa. Helsingin hallinto-oikeus oli palauttanut nämä päätökset Migrille, joka on hakenut juttuihin valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta Esimerkkinä näytön arvioimisen vaikeudesta Repo kertoi johtoryhmässä tulleen esille, että turvapaikanhakijoiden joukossa on yhä useampia kristityksi kääntyjiä. Eri seurakunnilla on usein kirkkolaista poikkeavia näkemyksiä siitä, milloin aikuiskaste voidaan antaa. Maahanmuuttovirasto on hakenut KHO:sta valituslupaa asiassa, jossa se oli hylännyt hakijan turvapaikkahakemuksen ja hallinto-oikeus oli hyväksynyt sen hakijan esitettyä kastetodistuksen. 3/9
Somalialaisten turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentista oli tullut useita kirjallisia kysymyksiä erityisesti Perussuomalaisten kansanedustajilta. Toisaalta Helsingin sanomissa julkaistun Maahanmuuttoviraston toimintaa koskeneen artikkelin julkaisun jälkeen tuli useita muun muassa viraston työoloja koskeneita kirjallisia kysymyksiä Vihreiden kansanedustajilta. EASO:n hallintoneuvostossa on käyty käytiin keskustelua eri maiden päätöskäytännöistä, mutta käytännöt ovat edelleen hajanaisia. Suomen päätöslinjaa verrattiin erityisesti muiden pohjoismaiden päätöslinjoihin. Lopulta viraston ylijohtaja päätti somalialaisten turvapaikanhakijoiden päätösten väliaikaisesta jäädyttämisestä. Ns. Pere-muistiosta Entinen korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvos Ilkka Pere oli kertonut halukkuudestaan tulla kouluttamaan Maahanmuuttovirastoa turvapaikkapuhutteluihin liittyvistä seikoista ja erityisesti uskottavuusarvioinnista, mutta aikaa ei saatu sovittua. Somalia-arvioinnin perusteella oli havaittu, että uskottavuusarvioinnissa oli todella jossain määrin ongelmia ja todettiin Peren muistion olevan tämän osalta ansiokas. Turvapaikkaoikeudesta on olemassa vain vähän asiantuntija-artikkeleita. Peren muistio oli hyvin laadittu esimerkiksi kristityksi kääntymisen arvioimisen osalta, minkä takia se oli jaettu ylitarkastajille. Helinko kertoi, että tässä yhteydessä henkilökunnalle oli kuitenkin ilmoitettu, että muistiossa tarkoitettujen juttujen lopputulokset eivät välttämättä vastaa Maahanmuuttoviraston näkemyksiä eikä muistio ollut ohjeeksi tarkoitettu. Muistiota jaettaessa ei ehkä kuitenkaan kiireen takia selostettu tarpeeksi tarkasti muistion jakamisen perusteita. Helingon mukaan muistio sai julkisuudessa suhteettoman suuren roolin. Muistion aiheuttaman reagoinnin taustalla oli Helingon mukaan uusien ylitarkastajien suuri määrä, juristien vähäinen osuus, huono taustalla olevan juridiikan tuntemus, humanitäärisen suojelun hiljattainen poistaminen ja sen takia tehdyt kielteiset päätökset. Henkilöstön vaihtuvuus Tulosalueen johtaja Forssell kertoi, että puolet vuosina 2015 ja 2016 rekrytoiduista määräaikaisista ylitarkastajista (yli 300 ylitarkastajaa) ei saa määräykselleen jatkoa ensi vuodelle. Sen sijaan vakituisissa viroissa olevien vaihtuvuus on todella vähäistä. Maahanmuuttoviraston tekemässä kyselyssä ilmeni, että työntekijöiden sitoutuminen viraston tavoitteisiin on korkea. Määräaikaisia ylitarkastajia on lähtenyt kesken määräaikaisuuden esimerkiksi hallintooikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osa esittelijöistä on lähtenyt myös vakaumuksellisista syistä. Tulossopimukset ja muu yhteistyö sisäministeriön kanssa Repo kertoi, että lisähenkilöstön tarve oli tuotu esille ministeriössä maaliskuussa 2015, jolloin oltiin jo myöhässä. Tilanteen valjettua kokonaisuudessaan Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset saivat sisäministeriöltä luvan palkata mahdollisimman paljon henkilöstöä. Tehtiin portaittainen rekrytointisuunnitelma. Sisäministeriössä pidettiin aluksi pari kolme kertaa viikossa palaveri, jossa aiheena oli päätöksenteon eteneminen. Tuolloin lisärekrytointi oli tosiasiassa vasta suunnitteilla. Vuoden 2016 tulosneuvottelu käytiin marraskuussa 2015. Maahanmuuttovirastolle asetettiin tuolloin toiminnan tehostamisvelvoite. Tehostamisvelvoitteen lisäksi esillä ei ollut keinoja, joiden avulla tavoitteeseen oli tarkoitus päästä. Maahanmuuttovirastosta kerrottiin sisäministeriölle, että vie aikansa ennen kuin uusi henkilöstö on perehdytetty ja tulosta syntyy. Maahan- 4/9
muuttovirasto oli todennut asetetun tavoitteen olevan käytännössä mahdoton toteuttaa ja halusi tämän kirjattavan. Sisäministeriö kuitenkin päättää lopullisesta tulostavoitteesta. Sisäministeriön asettamiin tavoitteisiin ei ole päästy. Tällä hetkellä tehdään noin 600 päätöstä viikossa. Tilanteen paineisuus kuitenkin näkyy joka tasolla, koko talossa. Repo kertoi näkemyksenään, että Maahanmuuttovirastossa on pyritty parantamaan omaa toimintaa siltä varalta, että seuraava mahdollinen piikki hakijamäärissä tulee. Sisäministeriössä ja hallinnossa ylipäätään olisi hyödyllistä myös pohtia linjauksia tulevaisuutta varten. Linjausten jälkeen olisi annettava asiantuntijoille työrauha. Koetun äkillisen ruuhkatilanteen ei haluta toistuvan. Työilmapiiri ja henkilöstön jaksaminen Maahanmuuttovirastossa työskentelee tällä hetkellä noin 840 henkilöä. Näistä noin 300 ylitarkastajan määräaikaisuus päättyy vuodenvaihteessa. Turvapaikkayksikköön jäävien noin 200 henkilön on arvioitu olevan riittävä henkilöstömäärä riittävän ensi vuodelle arvioitu hakemusmäärä huomioon ottaen. Repo kertoi, että määräaikaisina ylitarkastajina jatkavat henkilöt hakivat tehtävään uudelleen. Valintakriteereinä oli osaaminen, aikaansaavuus, työn laatu ja vuorovaikutustaidot. Valitsematta jääneiden hakijoiden pettymys on ehkä kuitenkin vaikuttanut työilmapiiriin. 5/9 Henkilöstön kehittämispäällikkö Minna Kantola kertoi, että Migrissä tehdään työilmapiiritutkimuksia kerran vuodessa. Helsingin sanomissa julkaistun artikkelin jälkeen tehtiin lisäksi luottamuskysely, jonka tuloksia verrattiin VM-Baro -tuloksiin. Luottamuskyselyssä esiin tulleet seikat eivät juuri poikenneet VM-Baro -kyselyn tuloksista. Maahanmuuttoviraston VM- Baro -tulokset poikkeavat valtion virastojen keskiarvosta vain hieman alle, eivätkä työtyytyväisyyskyselyn tulokset ole laskeneet olennaisesti. Turvapaikkayksikön tulokset eivät ole viraston huonoimmat. Viraston johtoryhmässä on järjestetty lessons to learn -työpajoja, joilla johtamista on kehitetty. Parannettavaa on ainakin siinä, että johtamisen fokus on ollut selkeästi numeraalisissa tulostavoitteissa. Esimerkiksi tiiminvetäjien yleisperehdytyksessä tulee jatkossa painottaa muutakin. Repo totesi, että suuri osa uusista ylitarkastajista on melko vastavalmistuneita, ja nuoremmat ovat usein juristeja tai hallintotieteilijöitä. Vanhempien hakijoiden kohdalla on painotettu kokemusta hallintopäätösten tekemisestä. Repo totesi, että vaikka hakijoita haastateltiin moninkertainen määrä valittuihin ylitarkastajiin nähden, jätti varsinkin muualla kuin pääkaupunkiseudulla rekrytoitujen ylitarkastajien koulutus- ja kokemuspohja toivomisen varaa. Repo kertoi, että ylitarkastajilla on oltava hyvät puhuttelu- ja kirjoitustaidot eivätkä hyvät kirjoittajat ole välttämättä hyviä puhuttelijoita. Helingon mukaan uudet puhuttelijat voivat olla myös liian empaattisia puhuttelussa, jolloin kielteisten päätösten tekeminen voi olla vaikeaa. Esittelijän ei kuitenkaan tarvitse tehdä kielteistä päätöstä, ellei hän koe siihen pystyvänsä. Tämä voi kuitenkin olla ongelma päätöksenteon nopeuden kannalta. Esimerkiksi Ruotsissa on havaittu, että päätöksenteko on tyrehtynyt, kun kielteisiä päätöksiä ei ole haluttu tehdä. Ylitarkastaja Piia Pirkola-Mercier ja Repo kertoivat, että myös ylitarkastajien tehtävänkuvia on jonkin verran painotettu. Tietty ylitarkastaja on esimerkiksi saattanut jonkin aikaa tehdä vain puhutteluja tai vain päätösesityksiä.
6/9 Uusien esittelijöiden perehdytys Tulosalueen johtaja Forssell kertoi, että kahden viikon koulutusohjelmasta on saatu hyvää palautetta. Tämän jälkeen ylitarkastajat siirtyvät tiimeihin ja tiiminvetäjien ohjattaviksi. Repo kertoi koulutuksen tarjoamisen olleen ongelmallista maakunnissa, esimerkiksi Rovaniemellä ei kyetty tarjoamaan riittävän pitkäaikaista tukea. Pirkola-Mercier kertoi, että kaikki ylitarkastajat seurasivat vähintään kaksi kokeneen ylitarkastajan puhuttelua, ja että kaikkien ylitarkastajien ensimmäisessä puhuttelussa oli mukana kokeneempi ylitarkastaja mukana. Myös kirjoittamista käytiin yhdessä läpi jos ongelmia ilmeni. Kolme kertaa viikossa järjestetään klinikoita, jonne voi tulla keskustelemaan jutuista kokeneen ylitarkastajan kanssa. Kerran viikossa klinikka järjestetään tiiminvetäjille, ja myös puhutteluklinikka on kerran viikossa. Työnohjauksen järjestäminen kilpailutettiin kesällä. Helsingissä toimii 11 ryhmää, joissa ajatuksena on tukea jaksamista ja ehkäistä traumatisoitumista. Myös työsuhteen mahdollisesta päättymisestä oli haluttu keskustella. Puhutteluista Varattu puhuttelu perutaan vain harvoin, jos esimerkiksi suunniteltu puhuttelija sairastuu. Puhutteluun ja juttuun perehtyminen ei vaadi pitkää valmistautumisaikaa, ainoastaan maatiedon oltava halussa etukäteen. Puhuttelija saattaa täyttää mapin päälle puhuttelusta syntyneen yleisvaikutelman ja jutun esittelijä voi tarvittaessa mennä keskustelemaan myös puhuttelun tehneen henkilön kanssa lisätietojen saamiseksi. Repo kertoi kovan työpaineen näkyneen esittelijöiden lisäksi ratkaisijoissa. Esittelijät ovat saattaneet kokea, että eivät ole saaneet palautetta esityksestä tarpeeksi nopeasti. Kokeneemmat ylitarkastajat saattavat toimia virastossa yhtä palkkaluokkaa kovempina maavastaavina, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn maahan ja hankkivat siitä tietoa. Maavastaava huolehtii tiedon jakamisesta muille esittelijöille ja auttavat yksittäisissä kysymyksissä. Maavastaava seuraa maan tilannetta ja päivittää sitä yhdessä oikeus- ja maatietoyksikön kanssa. Maavastaavia on nyt jokaisessa turvapaikkayksikössä, ja tarkoitus on laajentaa maavastaavatoimintaa jatkossa. Perehdytysjaksolla esittelijöille annetaan tietoiskuja suurista hakijamaista (Afganistan, Irak, Somalia), minkä lisäksi tietoa saa Tellus-maatietokannasta. Helinko kertoi, että hänen johtamassaan yksikössä on laadittu erityisesti suurille hakijamaille tyypillisiä hakijaprofiileja. Niiden tarkoitus on helpottaa puhuttelun ohjaamista. Pirkola-Mercier kertoi, että kaikki turvapaikkayksiköiden tulosalueet tekevät sekä turvapaikkapuhutteluja että päätösesityksiä. Mikäli jollain tulosalueella on ruuhkaa, yksikköön voidaan kohdistaa lisää työvoimaa. Työ yksiköissä on järjestetty siten, että yksikön sihteeritiimi varaa puhuttelut, tulevat puhuttelut jaetaan tiimeille ja tiiminvetäjä jakaa puhuttelut edelleen tiimiläisilleen. On toivottavaa, että puhuttelun suorittanut ylitarkastaja tekee turvapaikka-asiassa päätösesityksen välittömästi puhuttelun jälkeen, mutta useimmiten tämä ei ole mahdollista. Tällöin asia viedään puhuttelun jälkeen puhuteltujen jonoon, josta se menee tavallisesti jonkun toisen ylitarkastajan esiteltäväksi. Ylitarkastajilla on puhutteluviikkoja, jolloin puhutteluja voi olla kahdeksan viikossa (kaksi kolmen tunnin puhuttelua päivässä), ja esittelyviikkoja. On tavallista, että asian esittelijä ei ole tavannut kysymyksessä olevaa turvapaikanhakijaa henkilökohtaisesti. Puhuttelun suorittaneelta ylitarkastajalta voi tällaisissa tilanteissa kuitenkin tarvittaessa kysyä lisätietoja. Asiassa voidaan tarpeen mukaan suorittaa myös jatkopuhuttelu.
Pirkola-Mercier kertoi pääsäännön olevan kaksi puhuttelua päivässä. Jos puhuttelu jää kesken, varataan jatkopuhuttelu, joka varataan tavallisesti noin kahden viikon päähän ensimmäisestä puhuttelusta. Valtaosa tämänhetkisistä hakijoista on käynyt puhuttelussa ainakin kerran, loppuvuonna on pääasiassa jatkopuhutteluja. Puhutteluprosessia on muutettu ruuhkatilanteessa. Puhuttelun kestoa on lyhennetty, ja ylitarkastajalla voi olla useampi puhuttelu päivässä. Tämän on todettu kuormittavan henkilöstöä uudella tavalla, on esimerkiksi koettu, ettei pystytä pitämään taukoja. Forssell totesi hakijoiden olevan usein pettyneitä, jos jatkopuhuttelu joudutaan varaamaan. Oikeudellisen avustajan roolista puhuttelussa keskusteltaessa ylitarkastaja Reinikainen totesi, että oikeusministeriön ohjeessa tarkoitettu avustajan paikallaolon erityinen syy ei käytännössä ainakaan toistaiseksi ole juuri vaikuttanut avustajien paikallaoloon puhuttelussa. Repo kertoi käsityksenään, että osalla avustajista on niin paljon asiakkaita, että tämä aiheuttaa ongelmia puhuttelujen järjestämisessä ja voi olla jopa ongelma asian viivytyksettömän käsittelyn kannalta. Reinikaisen mukaan ei ole yleistä, että avustajan tarve huomataan vasta puhuttelussa, tämä on usein huomattu jo vastaanottokeskuksessa. Repo totesi, että on ollut joitain yksittäisiä tapauksia, joissa alaikäinen hakija on halunnut esiintyä täysi-ikäisenä (esimerkiksi lapsivaimot). Joskus puhuttelussa ilmenee tarve iänmääritykselle, joka on tehtävä mahdollisimman aikaisin. Myös poliisi voi osoittaa iänmääritykseen, mitä ei kuitenkaan ole juuri käytännössä tehty. Forssell kertoi, että Migrillä on oikeusaputoimistoissa kontaktihenkilöitä, joihin voidaan olla suoraan yhteydessä, mikäli avustajan tarve ilmenee puhuttelussa. Keskusteltaessa tulkkauksen laadusta ja saatavuudesta Repo kertoi tulkkien alkaneen loppua tilanteen ruuhkautuessa, markkinoilta raapaistiin kaikki mahdolliset. Helinko kertoi, että tulkit hankitaan Semantixin kautta, jolla on vastuu laadusta. Kaikkien puhuttelujen ääninauha tallennetaan, näin voidaan jälkikäteen tarkistaa, jos tulee epäilyksiä. Puhuttelu saatetaan myös keskeyttää jos tulkkaaminen ei onnistu. Joidenkin tulkkien käyttäytymisestä on tullut palautetta, joka käydään läpi. Puhuttelut eivät juuri viivästy tulkkien puutteen takia, tällä hetkellä tulkkien saatavuus ei ole ongelma. Repo ei myöskään muistanut yhtään hallinto-oikeuden päätöstä, jossa Migrin päätös olisi kumottu puutteellisen tulkkauksen takia. Reinikainen kertoi kevennetyn pöytäkirjantarkistuksen olevan mahdollinen jos avustaja on paikalla ja jos kaikki suostuvat menettelyyn. Tavallisesti pöytäkirja tarkistetaan siten, että valmis pöytäkirja printataan ja tulkki kääntää sen hakijalle. Tarkistuksessa menee usein vähintään sama aika kuin itse haastatteluun. Kevennetyssä menettelyssä pöytäkirja annetaan mukaan, ja avustaja, tulkki ja hakija tarkastavat sen muualla. Tämä menettely ei vie ylitarkastajan aikaa. Lisäksi, jos hakija suostuu, saatetaan tehdä pöytäkirjatiivistelmä, joka käännetään hakijalle. Näin hakijan ei tarvitse koko traumatisoivaa kertomusta uudelleen. Koko kertomus nauhoitetaan joka tapauksessa. Osa puhuttelijoista on erikoistunut tiettyihin erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden puhuttelemiseen. Reinikaisen mukaan tulosalueilla jaetaan tehtäviä kokemuksen ja erityisosaamisen mukaan: osa on käynyt alaikäiskoulutuksen, poissuljentakoulutuksen ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden puhuttelijakoulutuksen. Esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa kokeneille hakijoille pyritään järjestämään naispuolinen puhuttelija ja tulkki. 7/9
8/9 Kanteluiden ja kansalaiskirjeiden käsittely Oikeus- ja maatietoyksikkö käsittelee kantelut ja kansalaiskirjeet. Kantelun käsittelyaika on noin kuukausi. Kantelun ja kansalaiskirjeen ero voi joskus olla häilyvä. Kansalaiskirjeet käsitellään kanteluina, jos virkamiehen menettelyä arvostellaan. Asiakaspalvelusta Turvapaikkayksikön puhelinpalvelussa vastataan puheluihin kolmena päivänä viikossa, mutta koska kysymys on salassa pidettävistä asioista, puhelimessa ei voi antaa tietoa yksittäistapauksista. Puhuttelun yhteydessä hakijalle annetaan tietoa odotettavissa olevasta käsittelyajasta. Myös viraston verkkosivuilla on tietoa käsittelyajoista. Ruuhkan aikana oli mahdotonta antaa kaikille tietoa, lisäksi alussa oli paljon asiakirja- ja kopiointipyyntöjä. Revon mukaan joskus on käynyt niin, että kaikki hakemuksen liitteet eivät ole menneet ratkaisijalle. Tällöin Maahanmuuttovirasto i pyysi asian takaisin hallinto-oikeudelta oman virheensä korjaamista varten. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöillä oma viranomaispuhelin, jota Maahanmuuttovirastossa päivystetään. Puhutteluhuoneet Tarkastuskäynnin yhteydessä käytiin tutustumassa yhteen puhutteluhuoneeseen. Todettiin, että huoneessa oli työpöydän alla hälytysnappi, mutta haastateltavat eivät tule puhutteluun metallinpaljastimen läpi eikä tullessa ole turvatarkastusta. Puhuttelijat eivät ole raportoineet vaaratilanteista, mutta virastossa on ollut esimerkiksi tilanne, jossa hakija on puhuttelun yhteydessä viiltänyt itseään veitsellä. Eräs hakija oli puhutteluhuoneessa niellyt suuren määrän lääkkeitä. Tilanne vastaanottokeskuksissa Vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Olli Snellman tuli pyynnöstä tapaamaan oikeuskanslerinviraston edustajia ja kertoi vastaanottokeskustoiminnasta ja erityisesti vastaanottokeskusten valvonnasta. Tilanne syksyllä 2015 oli poikkeuksellinen, kun keskuksia perustettiin paljon lyhyessä ajassa. Henkilökuntaa saatiin kuitenkin hyvin rekrytoitua, ja keskusten toimittua noin vuoden toiminta on vakiintunut ja tilanne on nyt varsin hyvä. Vastaanottokeskusten valvontaohjelma on julkaistu Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla. Omavalvontasuunnitelma on laaja, lisäksi Maahanmuuttovirasto tekee ohjaus- ja arviointikäyntejä, tänä vuonna noin 300. Käynnit kuuluvat ennakolliseen valvontatoimintaan ja sisältävät asiakkaiden kuulemisia. Huomautettavaa on löytynyt jonkin verran, mutta vakavampia ongelmia ei juurikaan. Noin 40 tarkastuskäyntiä on tehty oman havainnon tai kantelun johdosta heränneen epäilyn perusteella, 8 näistä on ollut ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia. Luona Oy:n ylläpitämiin vastaanottokeskuksiin tarkastuskäyntejä on tehty 2 tai 3. Joitakin asioita on pyydetty tai velvoitettu laittamaan kuntoon. Toiminta on kehittynyt myönteiseen suuntaan, eikä juurikaan enää valiteta esimerkiksi siitä, ettei lääkärin tai hoitajan luokse pääsisi halutessaan. Nyt huolta kunnissa ja vapaaehtoisten keskuudessa herättää lähinnä vastaanottokeskusten lakkauttaminen. Keskusteluja henkilöstön kanssa Henkilöstöllä oli tarkastuskäynnin yhteydessä mahdollisuus käydä luottamuksellisia keskusteluja oikeuskanslerinviraston edustajien kanssa. Kaksi henkilöä käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen. Lisäksi tarkastuskäynnin jälkeen henkilökunnalta tuli kaksi nimetöntä kirjallista yhteydenottoa.
9/9 Toimenpiteet Tarkastuskäynnin jälkeen oikeuskansleri päätti pyytää Maahanmuuttovirastolta lisäselvitystä osasta tarkastuskäynnillä esiin tulleista seikoista. Lisäselvityksen saamisen jälkeen asiasta on tehty erillinen päätös. Vakuudeksi: Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Minna Ruuskanen