VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Jämsä Kuhmoinen Sote- yhteistoiminta-alue Vanhusten avohoito 2015
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 Perhehoitaja 3 3.2 Sijaishoitaja 4 3.3 Perhehoitokoti 4 3.4 Perhehoidon kesto 4 3.5 Perhehoitoon sijoittuminen 5 3.6 Perhehoidossa eläminen 5 3.7 Perhehoidon päättyminen 6 4 TOIMEKSIANTOSOPIMUS 6 5 PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 7 5.1 Hoitopalkkio 7 5.2 Kulukorvaus 8 5.3 Käynnistämiskorvaus 8 5.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta 9 6 PERHEHOITAJAN ASEMA 9 6.1 Perhehoitajan sosiaaliturva 9 6.2 Perhehoitajan vapaa 9 6.3 Vahingonkorvausvastuu/velvollisuus 10 6.4 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus 10 6.5 Perhehoidon vastuuhenkilö 10 6.6 Yhdistyksiltä saatava tuki 10 7 PERHEHOIDETTAVAA KOSKEVAT ASIAT 11 7.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma 11 7.2 Perhehoidon asiakasmaksu 11 7.3 Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat 11 8 SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUS SEKÄ TIETOJEN SAANTI 11 2
3 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA Ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoitoa ohjaava voimassaoleva lainsäädäntö koostuu seuraavista laeista ja asetuksista: Perhehoitajalaki (312/1992) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetus (6077/1983) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) Hallintolaki (434/2003) sekä myöhemmin vahvistettu lainsäädäntö ko. lakien muuttamisesta (esim. lait 86/2001, 948/2006 ja 317/2011). 2 PERHEHOIDON TARKOITUS Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolen-pidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa (311/1992). Sen tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne, aikaisemmat elämänkokemukset sekä hoivan ja huolenpidon tarve. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeittensa mukainen hoiva ja huolenpito perheenjäsenenä. Hoidolla ja huolenpidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakyvyn ylläpitoa, perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa sosiaalihuoltolain (710/1982) 25 :ssä määriteltyä perhehoitoa omassa kodissaan, jossa hän myös asuu. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitaja: hoivaa ja pitää huolta ymmärtää ihmisen elämänkulkua ja sen mukanaan tuomia erityistarpeita tukee läheisten ihmissuhteiden ylläpitämistä sitoutuu tehtäväänsä, kunnioittaa ja kohtelee hoidettavaa perheenjäsenenä tekee yhteistyötä ikäihmisen / pitkäaikaissairaan asioissa omaisten ja viranomaisten kanssa 3
4 3.2 Sijaishoitaja Sijaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kunta on järjestänyt perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi perhehoitajan kotiin perhehoitajan sijaiseksi. Sijaishoitaja sitoutuu toimeksiantosopimuksen mukaisesti huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi (317/2011). 3.3 Perhehoitokoti Sosiaalihuoltolain muuttamisesta annetun lain (923/2011) 26 :n mukaan perhekodilla tarkoitetaan yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa perhehoitajalain (312/1992) 1 :n 1 momentin mukaisen toimeksiantosopimuksen tai yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella. Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä. Heistä toisella tulee olla tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Mikäli hoitajalla ei ole asianmukaista koulutusta, on hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittava siitä, miten tarvittavat sairaanhoidolliset palvelut järjestetään (311/1992 26a). Perhehoitokoti on kunkin kunnan ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta vastaavan viranhaltijan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin jäsenten tulee hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Sopivuutta arvioitaessa kriteerinä ovat myös perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri. Perhekodissa tulee mahdollisimman hyvin huomioida esteettömyys ja turvallisuus. Perhehoidossa olevalle tulee olla pääsääntöisesti oma huone. 3.4 Perhehoidon kesto Perhehoito voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista perustuen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan enintään 14 vrk/kk. Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen / pitkäaikaissairaan kotihoitoa. Tällä toiminnalla tuetaan perheiden jaksamista ja vähennetään laitoshoidon tarvetta. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös osapäiväisenä perhehoitona. Osapäivähoito voi kestää enintään 8 tuntia. 4
5 3.5 Perhehoitoon sijoittuminen Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Kunkin kunnan ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta vastaava ottaa yhteyttä mahdolliseen perhehoitoperheeseen ja kertoo ikäihmisen / pitkäaikaissairaan ja mahdollisesti hänen omaistensa luvalla perhehoitoa tarvitsevasta henkilöstä. Hoidettava, omainen ja perhehoidosta vastaava työntekijä arvioivat yhdessä perheen kanssa perheen valmiuksia vastata hoitoa tarvitsevan henkilön tarpeisiin. Perhehoitosijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Tutustuminen aloitetaan perhehoitajan ja perhehoitoon tulevan henkilön molemminpuolisilla vierailuilla. Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämänhistoriasta ja terveydentilasta. Tietojen välittämisessä voidaan käyttää apuna esitietolomaketta. Perhehoitajaa sitoo elinikäinen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Muutto perheeseen suunnitellaan yhteistyössä. Ennen ikäihmisen / pitkäaikaissairaan muuttoa perhehoitajan ja kunnan välillä solmitaan perhehoidon toimeksiantosopimus. Perhehoidossa olevalle henkilölle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuvat henkilö itse, hänen läheisensä, perhehoitaja ja Jämsän kaupungin vanhusten palveluiden omaishoidon ohjaaja/palveluohjaaja tai asiakkaan omahoitaja (se työntekijä, jolla kulloinkin on päävastuu yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnasta). Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. 3.6 Perhehoidossa eläminen Perhehoidossa huolehditaan asukkaan hoivasta ja huolenpidosta. Ne sisältävät vähintään seuraavat terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät toiminnot: Perushoito sisältäen mm. pukemisen, peseytymisen, ravinnon, puhtauden, vaatehuollon, terveydentilan seurannan, tarpeellisen avustamisen sekä ulkoilun. Toimintakykyä ylläpitävät toiminnot sisältäen turvallisuuden, harrastuksista ja virkistysmahdollisuuksista huolehtimisen sekä kunnon mukaisten muiden aktiviteettien järjestämisen. Sosiaalisten suhteiden ylläpito sisältäen yhteydenpidon omaisiin, ystäviin ja tuttaviin. Edellä mainitut asiat määritellään kunkin kohdalla yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kunta tukee ja valvoo perhehoitajaa tehtävässään. Perhehoitajalla on velvollisuus pitää yhteyttä sijoittavan kunnan ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta vastaavaan viranhaltijaan ja ilmoittaa sijoitetun henkilön tilanteessa tai perheessä tapahtuneista muutoksista. 5
6 3.7 Perhehoidon päättyminen Perhehoidon kesto on arvioitava toimeksiantosopimuksessa, joka tehdään yhteistyössä perhehoidon asianomaisen viranhaltijan ja perhehoitajan sekä ikäihmisen / pitkäaikaissairaan ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa. Myös hoito- ja palvelusuunnitelma ja toiseen hoitomuotoon muuton valmistelu tehdään yhteistyössä. Hoito- ja palvelussuunnitelma päivitetään muutosten yhteydessä tai kaksi kertaa vuodessa. Perhehoidon toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika on kaksi kuukautta, ellei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Sopimus päättyy välittömästi hoidettavan kuollessa. 4 TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Perhehoitosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Sopimuslomakkeena käytetään kunnan omaa perhehoidon toimeksiantosopimusta tai Kuntaliiton lomaketta (e8502 12/99). Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja kunnan osalta se viranhaltija, kenet ao. lautakunta on oikeuttanut tekemään perhehoitosopimuksia ja allekirjoittamaan ne. Sopimus tarkistetaan hoidon kestoa ja sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Sopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan: sopijapuolet perhehoidossa oleva henkilö sopimuksen sisältö hoitopalkkion määrä kustannusten korvaaminen ja suorittaminen käynnistämiskorvaus perhehoitoon sijoitetun käyttövarat erityisten kustannusten korvaaminen sopimuksen kestoaika selvitys perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen palkkion maksamisen ja kustannusten korvaamisen periaatteet vapaa-ajalta perhehoitajan velvollisuus ilmoittaa hoitajasta riippumattomat poissaolopäivät perhehoitajan ennakkovalmennus, koulutus, työnohjaus ja valmennus tuen antaminen ja vastuuhenkilön tapaaminen sopimuksen irtisanominen Sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi sovitusta päivästä alkaen. 6
7 Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua molemmin puolin. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii työnohjauksella ja muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason hyvän hoidon kriteerien mukaiseksi. Perhehoitajalain 5 :n 2 momentin mukaan jos puutetta ei korjata annetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin myös maksut päättyvät välittömästi. 5 PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittaman indeksitarkistuksen mukaan. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset maksetaan perhehoitajalle jälkikäteen kuluvan kuukauden viimeiseen päivään mennessä. 5.1 Hoitopalkkio Hoitopalkkion suuruus määritellään hoitosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Lain (317/2011) 2 :n mukaan hoitopalkkiota maksetaan 1.1.2015 alkaen vähintään 686,25 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella 0,96 % 1.1.2015 alkaen. Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitoisuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna Kelan hoitotukia sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä (esim. RAI) ja yksilöllistä harkintaa. Arvioinnista vastaa perhehoidosta vastaava työntekijä yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Vanhusten perhehoidon hoitopalkkiot ovat Jämsän kaupungissa 1.1.2015 alkaen: Pitkäaikaisesta perhehoidosta maksettava palkkio Palkkioluokka 1: 870,17 /kk (KELAn alin hoitotuki) Palkkioluokka 2: 978,90 /kk (KELAn korotettu hoitotuki) Palkkioluokka 3: 1087,72 /kk (KELAn erityishoitotuki) Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %. Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 43,50 /vrk. Hoidettavan erityisestä hoidon vaativuudesta viranhaltija voi harkinnallaan korottaa palkkiota enintään 10 %. 7
8 Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 50 %:a lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettavasta hoitopalkkiosta. Sijaishoitajana toimivalle maksetaan hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia/vrk kestävästä hoidosta yhteensä 87,01 /vrk. Jokaisesta seuravasta yli 8 tuntia/vrk hoitoa saavasta asiakkaasta maksetaan hoitopalkkiona 42,45 /vrk. Alle 8 tuntia/ vrk kestävästä perhehoidosta maksetaan hoitopalkkiosta 50 % (1-2 asiakkaasta 43,50 /krt ja jokaisesta seuraavasta asiakkaasta 21,76 /krt). Erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkiota 10 %. 5.2 Kulukorvaus Perhehoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta säädetään perhehoitajalain (312/1992) 3 :ssä. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Lain (312/1992) mukaan kulukorvauksen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Lokakuun 2013 ja lokakuun 2014 elinkustannusindeksin vuosimuutos on 1,0 %. Perhehoitajalain mukaan kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2015 alkaen 410,66 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Kulukorvaus Jämsän kaupungissa on 1.1.2015 alkaen 543,06 /kk ja se kattaa pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan ravinnon, asumisen ja muut kulut sisältäen mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matka- ja puhelinkulut. Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus on 21,71 /päivä. Sijaishoitajan toimiessa perhehoitajan sijaisena perhehoitajan kodissa, maksetaan kulukorvaukset vakituiselle perhehoitajalle. 5.3 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta pitkäaikaista perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta (enimmäismäärä 2 916,43 vuonna 2015). Perhehoitajalle maksettavia käynnistämiskorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Lyhytaikaisen perhehoidon käynnistämisen yhteydessä perhehoitajalle voidaan maksaa enintään 1 x käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä/ perhehoitopaikka. Käynnistämiskorvaus kattaa muun muassa asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet ja vuodevaatteet. Käynnistämiskorvauksen käytöstä tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio, jonka ennen hankintaa hyväksyy viranhaltija, jolle ao. lautakunta on tehtävän delegoinut. Käynnistämiskorvausta myönnetään todellisiin tapauskohtaisesti hankittaviin kuluihin silloin, kun korvausta ei voida saada muiden järjestelmien kautta. 8
9 5.4 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Mikäli kunta hankki perhehoitajan kotiin sijaisen tämän loman ajaksi, kulukorvaus maksetaan normaalisti perhehoitajalle ja hoitopalkkio sijaishoitajalle. Hoidon ja kuntoutuksen tukemiseksi voi pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva olla vuodessa 30 vuorokautta poissa perhehoidosta niin, että palkkion maksaminen jatkuu. Kulukorvauksista maksetaan tällöin 1/3. Mikäli perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota sairastumispäivä ja yhdeksän arkipäivää, mikä kattaa sairausvakuutuksen omavastuuajan. Tältä ajalta maksetaan lisäksi 1/3 kulukorvauksesta. Mikäli perhehoito keskeytyy muun kuin lomajärjestelyjen vuoksi perhehoitajasta riippuvasta syystä ja hoidettavat joudutaan sijoittamaan muualle, maksut keskeytyvät välittömästi. 6 PERHEHOITAJAN ASEMA 6.1 Perhehoitajan sosiaaliturva Perhehoitajan eläketurva ja tapaturmavakuutus on toteutettu 1.7.1992 alkaen perhehoitajalain 8 :ään sisältyvillä viittaussäännöksillä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakiin (202/1992) ja tapaturmavakuutuslakiin (608/1992). Kunnallisen eläkelain 3 :n 2 momentin mukaan eläketurvan piiriin kuuluu myös perhehoitaja, joka on tehnyt kunnan kanssa perhehoitajalain (312/1992) 1 :ssä tarkoitetun toimeksiantosopimuksen. 6.2 Perhehoitajan vapaa Perhehoitajalain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Jämsän kaupungissa perhehoitajalla on oikeus kahden arkipäivän vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Yksityiskohtainen järjestämistapa sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Vapaan ajalta maksetaan hoitopalkkio. Perhehoidon myöntänyt kunta järjestää perhehoitajan vapaan aikana perhehoidossa olevan henkilön hoidon. Pitkäaikaisesta perhehoidosta kertyneitä vapaapäiviä voi kerätä pidettäväksi kolmen kuukauden ajalta. Kerättyjen vapaiden pitämisestä täytyy ilmoittaa vähintään kuukausi etukäteen. Mikäli perhehoitokodissa on useampia kuin yksi hoidettava, tulee vapaa voida järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lisäksi tulee huomioida hoidettavien omat toiveet lyhytaikaisesta hoitopaikasta. 9
10 Lyhytaikaishoidosta kertyy perhehoitajalle vapaata, jos ympärivuorokautinen hoito kestää vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Vapaa korvataan rahana seuraavasti: yhden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt 14-20 vuorokautta kuukaudessa ja kahden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt 21-31 vuorokautta kuukaudessa. Yhden päivän keskimääräinen hoitopalkkio määräytyy seuraavasti: ympärivuorokautiset hoitopalkkiot/kk jaettuna kalenteripäivien lukumäärällä/kk, joina perhehoitaja on antanut perhehoitoa. 6.3 Vahingonkorvausvastuu/velvollisuus Vahinkojen korvaamisesta on säädetty vahingonkorvauslaissa. Perhehoitaja vastaa hoidettavalle, tämän omaisuudelle tai ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja perhehoitoon sijoittajan kanssa. Perhehoitoon sijoitetut henkilöt on vakuutettu tapaturman varalta kunnan toimesta. Perhehoidettavan aiheuttamiin vahinkoihin ei ole vakuutusta. Perhehoitajan tulee turvata toimintansa tarpeenmukaisin vakuutuksin (laajennettu kotivakuutus, vastuuvakuutus). 6.4 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus Perhehoitajien valmennus järjestetään yhdessä Keski-Suomen alueen muiden kuntien kanssa, esimerkiksi erilaisten hankkeiden kautta. Täydennyskoulutus järjestetään seudullisesti yhteistyössä vanhusten palveluiden muiden toimintayksiköiden ja/tai alueen oppilaitosten kanssa. Täydennyskoulutus voidaan nivoa myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla kuntien toimesta järjestettäviin koulutuksiin, joihin osallistumista tuetaan matkakorvauksin. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa. 6.5 Perhehoidon vastuuhenkilö Lain 317/2011 7 mukaan perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijänä omaishoidon asiakkaiden osalta toimii omaishoidon ohjaaja ja kotihoidon asiakkaiden osalta nimetty omahoitaja. Säännöllistä tukea perhehoitajalle antaa toimeksiantosopimuksen vahvistanut viranhaltija ja/tai hänen viransijaisensa. 6.6 Yhdistyksiltä saatava tuki Keski-Suomen perhehoitajat Ry on Perhehoitoliiton jäsenyhdistys. Yhdistys järjestää jäsenilleen vertaisryhmä-, koulutus-, ja virkistystoimintaa (http://www.perhehoitoliitto.fi/). 10
11 7 PERHEHOIDETTAVAA KOSKEVAT ASIAT 7.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Perhehoitoon sijoitetaan vain sijoitetun omalla tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee vanhuspalvelujohtaja. Yhteyshenkilönä toimii hoito- ja palvelusuunnitelman laatija (omaishoidon ohjaaja tai oma hoitaja). Päätös perustuu aina sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden asiantuntijoiden yhteiseen arviointiin. Perhehoidon palveluiden myöntämisessä noudatetaan Jämsän kaupungin SoTe- lautakunnan vahvistamia perhehoidon myöntämisen perusteita. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Yksityisvarojen hoidossa noudatetaan Kuntaliiton Yleiskirjeen 4/80/2000 ohjetta. 7.2 Perhehoidon asiakasmaksu Jämsän kaupungin SoTe- lautakunta vahvistaa asiakasmaksut vuosittain. Ajantasaiset asiakasmaksut löytyvät Jämsän kaupungin verkkosivuilta http://www.jamsa.fi/sosiaali_ja_terveys/ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan asiakasmaksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. 7.3 Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat Hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja huolehtii perhehoidossa olevan henkilön varojen ja maksujen hoidosta. Perhehoitajan on pidettävä luetteloa perhehoidossa olevan henkilön omistamasta irtaimesta omaisuudesta. Perhehoidettavan henkilökohtaisista menoista, joita ei kateta kulukorvauksella, sopivat Hoidettava, hänen omaisensa tai edunvalvoja ja perhehoitaja keskenään. 8 SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUS SEKÄ TIE- TOJEN SAANTI Salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta on säännökset sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 luvussa. Perhehoitajaa sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Perhehoitaja ei saa ilmaista tehtävissä tietoonsa saamiaan asioita. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. Tietojen luovuttamisesta päättää sijoittajakunta. Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi. 11