KESKI-SUOMEN VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

2 Saatteeksi Keski-Suomessa on otettu käyttöön kuntien yhteinen vammaisten perhehoidon toimeksiantosopimuksia koskeva toimintaohje vuonna Kuntien edustajina tässä toimintaohjetta työstävässä työryhmässä olivat Armi Lehtinen Jämsästä, Anne-Mari Koukka Laukaasta, Eira Ohvo Konnevedeltä, Liisa Mustonen Muuramesta, Emmi Hanhikoski Jyväskylästä ja Jaana Väliaho Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä. Tämän toimintaohjeen ovat vuoden 2013 loppuun mennessä ottaneet käyttöön 10 kuntaa. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisen lapsen kehityksen tukena - hankkeen toimesta ja käyttäjien pyynnöstä käytössä ollut toimintaohje päivitettiin perhehoidon kehittämistyöryhmässä vuoden 2013 aikana. Kehittämisryhmässä olivat Aulikki Pärnänen Jyväskylästä, Tuulikki Välimäki Keuruulta, Ulla Lahti Jämsästä, Mirva Vesimäki Äänekoskelta ja Anne Mari Koukka Laukaasta sekä Paula Korkalainen ja Airi Ahonen Arvokas elämä hankkeesta. Työryhmätyöskentelyn lisäksi toimintaohje oli kommentoitavana kunnissa ja osa kehittämistyöryhmän kokouksista oli järjestetty ns. laajennettuina ja avoimina tilaisuuksina keskustelun ja laajempien näkökulmien esille saamiseksi. Perhehoitajien edustajia on osallistunut päivittämistyöhön ja perhehoitajia on kutsuttu näihin valmisteleviin kokouksiin. Viimeisessä kokouksessa Keski-Suomen perhehoitajia edusti Reija Leistén. Lisäksi prosessissa on ollut mukana myös Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen. Lisäksi Arvokas elämä hankkeen työntekijät ovat tuoneet toimintaohjetta koskeviin keskusteluihin myös tietoa ja näkökulmia perhehoidon järjestämiskäytänteistä muualla maassa kuten Varsinais-Suomen perhehoitoyksiköstä, Satakunnasta, Honkalammen erityishuoltopiiristä, Etevasta, Rinnekodista ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta toimivasta perhehoitoyksiköstä. Yhtenäisellä Keski-Suomen perhehoidon toimintaohjeella voidaan yhtenäistää toimintatapoja helpottamaan lukuisten toimijoiden yhteistyötä, vahvistaa perhehoidon asemaa ja laatua sekä turvata perhehoidon pysyvyyttä ja jatkuvuutta tukevia kestäviä ratkaisuja. Vammaisten perhehoidon kehittämistyöryhmän puolesta Jyväskylässä Paula Korkalainen, puh

3 Sisältö 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA PERHEHOIDON MÄÄRITTELY Perhehoidon muodot PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI TOIMEKSIANTOSOPIMUS PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Hoitopalkkio Kustannusten korvaaminen Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Käynnistämiskorvaus Matkakorvaukset PERHEHOITAJAN OIKEUDET, VELVOLLISUUDET JA ASEMA Perhehoitajan oikeus vapaaseen Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset Perhehoitajan ennakkovalmennus, koulutus ja työnohjaus Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma Perhehoidon asiakasmaksu Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat ASIAKKAAN KUOLEMANTAPAUS PERHEHOITOKODISSA 15 3

4 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoitajalaki (312/92) Laki perhehoitajalain 2 ja 3 muuttamisesta 2006 Laki perhehoitajalain muuttamisesta (317/2011) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (1977) Sosiaalihuoltolaki ja asetus (419/92) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/48), muutos (419/92) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, 912/1992) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Hallintolaki (434/2003) 2. PERHEHOIDON MÄÄRITTELY Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Sen tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen hyvinvointiaan. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeittensa mukainen hoiva ja huolenpito perheenjäsenenä. Hoidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakykyä, perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Perhehoitoa voidaan antaa henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja hyväksikäyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa Perhehoidon muodot Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista perustuen yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuolto-ohjelmaan. Perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitajalain mukaista toimeksiantosopimukseen perustuvaa perhehoitoa. Pitkäaikainen perhehoito voi olla itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvämpi asumisen ja elämisen järjestely. Lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan pitkäaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jonka mahdollisuudet tulee aina selvittää. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää mm. vanhempien jaksamisen tukemiseksi, perhehoitajan vapaan järjestämiseksi tai omaishoitajan vapaan järjestämiseksi. 4

5 Osapäiväperhehoitoa on hoito, joka kestää enintään 10 tuntia. 3. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitaja asuu ympärivuorokautisesti hoidossa olevien kanssa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Perhehoitajan tulee luoda hoidettavalle turvallinen ja virikkeitä antava hoitoympäristö ja huomioida hoito- ja kasvatustehtävässään hoidettavan kehitys erityistarpeineen sekä turvata hoidettavan ja hänen läheistensä yhteydenpito ja suhteet. Perhehoitoon sijoitetulla on tasa-arvoinen asema perheen muihin jäseniin nähden. Uusien perhehoitajiksi aikovien on suoritettava ennakkovalmennus. Valmennuksen tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä, sitoutumisesta tehtävään ja arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia tehtävässä. Perhehoitajalle ei aseteta erityisiä koulutusvaatimuksia, mikäli hoidossa on enintään neljä henkilöä. Hoidettavien enimmäismäärään lasketaan mukaan perhehoitajan omat alle kouluikäiset lapset ja perheen muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt. Hoidettavien lukumäärää voidaan ylittää, mikäli on kyse hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja toimintakyky mahdollistavat ylityksen. Hoidettavien lukumäärä voi olla enintään seitsemän, jos perhekodissa annettavasta hoidosta vastaa kaksi perhekodissa asuvaa henkilöä. Toisella heistä on oltava tehtävään soveltuva kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammatillinen koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä sekä molemmat ovat suorittaneet KeVaennakkovalmennuksen. Perhekoti on sijoittajan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin sopivuutta arvioidessa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat: perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri perhehoitajan mahdollisuudet huomioida hoidettavan yksilölliset tarpeet perhehoitajan valmiudet toimia yhteistyössä viranomaisten, omaisten ja muun yhteistyöverkoston kanssa perhekodin jäsenten valmius hyväksyä kaikkien tasavertaisuus ja perhekodin toiminta 5

6 perhekodin tilat, varustetaso, turvallisuus, terveydelliset olosuhteet ja kodin lähiympäristö. Aikuiselle perhehoidon asukkaalle tulee pääsääntöisesti olla oma huone. Ennen perhehoidon aloittamista tehdään perusselvitys kotikäynnillä yhdessä perhehoitajan ja vammaispalvelun työntekijöiden kanssa. Lisäksi pyydetään perhehoitajan kotikunnan sosiaalitoimen lausunto perhekodin ja hoitajan sopivuudesta tehtävään. Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden perhehoitajiksi ryhtyviltä henkilöiltä pyydetään nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, jonka perhehoitaja tilaa Oikeusrekisterikeskukselta. Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Kunta päättää, voidaanko perheeseen sijoittaa kyseessä oleva henkilö vai ei. Perhesijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Kun kunta on sijoituspäätöksen tehnyt, sen velvollisuus on tukea ja auttaa perhehoitajaa tehtävässään. Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämänhistoriasta ja terveydentilasta. Tietojen välittämisessä voidaan käyttää apuna esitietolomaketta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 4. TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen, ennen sijoittamista. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle henkilölle toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana, lyhytaikaisessa perhehoidossa olevalle sopimus tehdään aina määräaikaiseksi. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) 1. luvun 1 :ssä tarkoituksessa työsopimussuhteessa kuntaan. 6

7 Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat pääsääntöisesti molemmat perheen puolisot ja kunnan perhehoidosta vastaava työntekijä. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja tarkistamisesta on käytävä neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Sopimusta ei saa yksipuolisesti muuttaa. Pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan 1. sopijapuolet 2. perhehoidossa oleva henkilö 3. sopimuksen sisältö hoitopalkkion saaja hoitopalkkion määrä, maksuaikataulu kustannusten korvaaminen (nk. kulukorvaus) käynnistämiskorvaus perhehoitoon sijoitetun käyttövarat erityisten kustannusten korvaaminen sopimuksen voimassaoloaika perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta perhehoitajan valmennus, työnohjaus ja koulutus jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. vastuuvakuutuksen ottaminen sopimuksen irtisanominen Toimeksiantosopimuksessa on tarvittaessa liitteenä: - selvitys perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä - palvelusuunnitelma sovitusti Perhehoidon käynnistyessä voidaan molemminpuolisesti sopia erikseen koeajasta, jolloin irtisanomisaika ei ole voimassa. 5. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota, kulukorvausta sekä pitkäaikaisessa perhehoidossa erikseen harkittavaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalaissa ( ja 3 ) määritellään palkkion (668,13 /kk vuonna 2013) ja kulukorvauksen (401,87 /kk vuonna 2013) vähimmäismäärät sekä käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä (2854,02 vuonna 2013). Perhehoidon hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan Perhehoitajalain 7

8 5.1 Hoitopalkkio (312/1992) 2 :n mukaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoidon kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitajalain (312/1992) 3 :n 7 momentin mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin mukaisesti. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Kulukorvauksesta toimitetaan myös ennakonpidätys. Koska kulukorvaus ei ole perhehoitajalle todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken voidaan sopia erikseen. Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuolto-ohjelmaan ja sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan, mikäli perhehoidossa olevan henkilön tilanteessa tapahtuu muutoksia. Pitkäaikainen perhehoito Hoidon vaativuuden maksuperusteena on Kelan hoitotuki/vammaistuki. Hoidon sitovuuden maksuperusteena on asiakkaan työ- ja päivätoimintaan osallistuminen. Päivätoimintaan osallistuminen määritellään asiakkaan palvelusuunnitelmassa. Lisäksi on mahdollista saada koulutuslisää ja kokemuslisää. Hoitopalkkio maksuluokat 0-1päivää päivätoiminnassa/vko 2-3päivää päivätoiminnassa/vko 4-5päivää päivätoiminnassa/vko Hoitotuki 722 /kk 702 /kk 668,13 /kk Korotettu 833 /kk 809 /kk 771 /kk hoitotuki 944 /kk 917 /kk 874 /kk Erityishoitotuki Kokemuslisä 44 / kk Koulutuslisä 44 / kk Kokemuslisä maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4 vuotta (päätetään kuntakohtaisesti). Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. (päätetään kuntakohtaisesti). Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %. 8

9 Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisen perhehoidon palkkio maksetaan perhehoitajalle toteutuneilta hoitopäiviltä. Hoitopäiväksi lasketaan vuorokausi, jonka aikana henkilö on ollut perhehoidossa. Hoitopalkkio perustuu hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. PALKKIOLUOKAT 1. Asiakas on ohjausta ja tukea tarvitseva, suhteellisen omatoiminen. Asiakkaalla ei ole vaativia perussairauksia tai rajoitteita tai psyyken / käytösongelmia. Lisäsairauksia voi olla, mutta ne ovat hallinnassa eivätkä vaadi seurantaa. 2. Asiakas tarvitsee lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon ohjausta ja apua sekä valvontaa. Asiakkaalla on lieviä käyttäytymis- tai psyyken ongelmia tai hoitoa ja seurantaa tarvitsevia lisäsairauksia. 3. Asiakas tarvitsee kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon apua ja jatkuvaa valvontaa. Asiakkaalla on vaikeita lisäsairauksia, rajoitteita ja/tai psyykenongelmia tai haasteellista käyttäytymistä. Hoito vaatii erityisosaamista tai intensiivistä, päivittäistä kuntouttavaa työtä. Vaikeasti liikunta- ja monivammainen. korvaus Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava palkkio on 50% lyhytaikaisesta perhehoidon palkkiosta. Taulukoissa mainitut summat ovat vuoden 2013 mukaiset. Jokainen kunta päivittää korvaukset vuosittain indeksikorotuksen mukaisesti. 5.2 Kustannusten korvaaminen Pitkäaikainen perhehoito Kustannusten korvaamisen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Kustannuskorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ateriat, asumisen ja muut kulut. 9

10 ATERIAT korvaus Osallistuu päivätoimintaan 0-1 krt/vko 263 /kk 2-3 krt/vko 218 /kk 4-5 krt/vko 193 /kk ASUMINEN Asukkaalla on oma huone 189 /kk 2013 MUUT KULUT 95 /kk sisältää mm. vaatehuollon, siivousja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matka- ja puhelinkulut ja alle 16-vuotiaiden kohdalla viikkorahan Lyhytaikainen perhehoito Kulukorvaus aterioista, asumisesta ja muista kuluista on 22 /pv. Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon korvauksesta. 5.3 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajan vapaan aikana hoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle täysimääräisenä, kulukorvauksesta vähennetään ateriakorvaus. Mikäli perhehoitajan vapaan aikana sijaishoitaja toimii perhehoitajana vakituisen perhehoitajan kodissa, maksetaan kulukorvaukset vakituiselle perhehoitajalle. Perhehoitajasta johtuvasta syystä esim. sairausloma, sijoittaja maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta, sairastumispäivä + 9 arkipäivää on palkallista sairauslomaa pitkäaikaisessa perhehoidossa. Jos hoidettavan hoito järjestyy perhekodissa sairauslomasta riippumatta, maksetaan kulukorvaus täysimääräisenä. Jos hoidettavan hoito järjestetään kodin ulkopuolella, vähennetään kulukorvauksesta ateriakorvaus. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus ja siitä on ilmoitettava välittömästi perhehoidosta vastaavalle työntekijälle. Asiakkaan sijoittamisesta keskeytyksen ajaksi sovitaan työntekijän kanssa. Päätoimisen lyhytkestoista perhehoitoa antavan perhehoitajan kohdalla menetellään samoin kuin pitkäkestoisen perhehoitajan kohdalla. Maksuperusteena esim. keskimääräinen kuukauden hoitopalkkiomäärä / vuorokausi. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä, kun hoidettava on esim. sairaalahoidossa, kuntoutuksessa tai omaisten luona, maksetaan perhehoitajalle sekä hoitopalkkio että 50% kulukorvausta yhtäjaksoisesti 30 vrk keskeytyksen jälkeen ja enintään 60vrk/vuosi, ellei tilalle oteta toista hoidettavaa. Hoidettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiväksi. 10

11 Perhehoidon maksujen maksamisen edellytyksenä on, että perhehoitaja pitää yhteyttä esim. sairaalassa olevaan henkilöön ja on yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa: Jos perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai -jakson peruuntumisesta 3 vuorokautta ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta. Jos perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai -jakson peruuntumisesta < 3 vuorokautta ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus suunnitellun hoitojakson mukaisesti, kuitenkin enintään 3 vuorokaudelta. Perhehoitajan koulutuksessa oloajalta maksetaan palkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä silloin, kun koulutus on sijoittajatahon hyväksymää. Muuhun koulutukseen osallistumisen osalta on asiasta sovittava erikseen ja etukäteen kunnan perhehoidosta vastaavan työntekijän kanssa. Sijoittajakuntien välinen kustannusten jakaminen on suositeltava käytäntö. Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä perhehoitajalain 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 7 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 8 :ssä säädetään. Sijaishoitajan palkkioihin voidaan soveltaa lyhytaikaisen perhehoidon palkkiojärjestelmää. Jos sijaishoitaja menee perhehoitajan kotiin, maksetaan lyhytaikaiselle lyhytaikaisen perhehoidon palkkio, ei kulukorvausta. Jos hoito tapahtuu lyhytaikaisen perhehoitajan kotona, maksetaan hänelle lyhytaikaisen perhehoidon palkkio ja kulukorvaus. Pitkäaikaisen perhehoitajan kulukorvaus puolittuu asiakkaan poissaolopäivien osalta. 11

12 5.4 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle voidaan maksaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta esim. asuntoon kohdistuvat välttämättömät muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet. Käynnistämiskorvausta myönnetään todellisiin, tapauskohtaisesti harkittaviin ja hankittaviin kuluihin silloin, kun korvausta ei voida saada muiden järjestelmien kautta. Vammaisten tarvitsemat asunnon muutostyöt ja apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain nojalla ja terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen nojalla. Käynnistämiskorvauksena tehdyt hankinnat ovat kunnan omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta, siten että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli hoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuullisuus, tilanne ja kuoleutumaton osa huomioiden käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Hyväksytyistä hankinnoista aiheutuneet kustannukset maksetaan kuitteja vastaan. Vuonna 2013 käynnistämiskorvaus on maksimissaan 2854,02 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. 5.5 Matkakorvaukset Kustannusten korvauksissa muut kulut sisältävät kohtuulliset perhehoidon asiakkaasta johtuvat matkakustannukset esim. tavanomaiset ostosmatkat, apteekissa, kampaajalla tai harrastuksissa käynnit. Asiakkaan sairaanhoitotai kuntoutusmatkoihin haetaan Kelan matkakorvausta. Asiakas maksaa omavastuuosuuden itse. Perhehoidettavan tuloista voidaan korvata pidemmät virkistysmatkat (esim. ulkomaille) rahatilanteen mukaan ja edunvalvojan kanssa sovittuna. Matkakulut korvataan perhehoitajan osallistuessa sijoittajatahon hyväksymään koulutukseen Kelan sv - korvauksen mukaisesti (v ,20euroa/kilometri). Lyhytaikaisessa perhehoidossa matkakulujen korvaamisesta sovitaan erikseen, esimerkiksi asiakkaan haku perhehoitoon. 6. PERHEHOITAJAN OIKEUDET, VELVOLLISUUDET JA ASEMA 6.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen Lain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. 12

13 Perhehoitajalla on oikeus kolmen ja puolen (3,5) päivän vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Kunta auttaa yhteistyössä perhehoitajan kanssa vapaan ajaksi perhehoidossa olevan henkilön hoidon järjestämisessä. Vapaa on pidettävä saman kalenterivuoden aikana, kun se on ansaittu. Joustoa voi olla vuodenvaihteessa. Ansaitsemattomat, etukäteen pidetyt vapaat peritään rahana takaisin, mikäli perhehoito loppuu kesken vuoden. Vapaan pitämisestä on ilmoitettava vähintään kuukautta ennen sen alkamista toimeksiantosopimukseen merkitylle yhteyshenkilölle. Mikäli perhehoidossa on useampia kuin yksi hoidettava, tulee vapaa voida järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lisäksi tulee huomioida hoidettavien omat toiveet lyhytaikaisesta hoitopaikasta. Lyhytaikaiselle perhehoitajalle vapaa korvataan palkkiona. Oikeus vapaaseen syntyy, kun hoitovuorokausia on vähintään 14 kalenterikuukaudessa perhehoidon yhtä asiakasta kohden. 6.2 Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitaja voi jäädä eläkkeelle vuotiaana. Perhehoitajan tulee informoida sijoittajakuntaa eläkkeelle siirtymisestä vähintään 3 kk aikaisemmin. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). Tapaturmavakuutus koskee molempia toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneita perhehoitajia. Perhehoidettavan perhehoidossa aiheuttamiin vahinkoihin ei ole kunnalla vakuutusta. Suositeltavaa on, että perhehoitaja ottaa laajennetun kotivakuutuksen. Pitkäaikaisen perhehoidettavan omaisuus sisältyy perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen. Toimeksiantosopimukseen lisätään merkintä vastuuvakuutuksen ottamisesta. 6.3 Perhehoitajan ennakkovalmennus, koulutus ja työnohjaus Perhehoitajalla on oikeus saada tukea työlleen. Perhehoitajalain 7 :n mukaan perhehoitajien kunta vastaa perhehoitajille annettavasta tarvittavasta ennakkovalmennuksesta, koulutuksesta ja työnohjauksesta kunnan omana toimintana tai ostopalveluna määrärahojen puitteissa. Koulutuksen sisällössä pyritään ottamaan huomioon perhehoitajien aikaisempi koulutus ja perhehoidon kulloisetkin tarpeet. 13

14 6.4 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun asiakkaanolosuhteissa tapahtuneista muutoksista mm. aikomuksestaan ottaa lyhyt- tai pitkäaikaiseen perhehoitoon muita henkilöitä perhehoitoon sijoitettujen henkilöiden kotikunnat perhesuhteiden ja perheen olosuhteiden ja terveyteen liittyvät muutokset suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt vähintään kuukautta aiemmin ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja niiden vaatimat toimenpiteet (kirjallisena) kasvuun, kehitykseen, turvallisuuteen liittyvät tapahtumat sairauslomasta välittömästi asiakkaan vakavammista sairauksista, tapaturmista ja sairaalassaolosta aikomuksestaan muuttaa Perhehoidon maksuihin vaikuttavien olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. 6.5 Vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti Perhehoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen ja se sitoo myös perhehoitajan muuta perhettä. Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi. Perhehoitajan tulee säilyttää asiakkaiden paperit lukollisessa paikassa. Asiakassuhteen päättyessä asiakaspaperit palautetaan asiakkaan kotikuntaan. Tietojen luovuttamisesta päättää asianomainen viranhaltija. 7. PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN Perhehoidon kesto arvioidaan toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua molemmin puolin. Irtisanomisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii työnohjauksella ja muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason hyvän hoidon kriteerien mukaiseksi. Mikäli tilanne ei korjaannu 14

15 kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin perhehoitaja sitoutuu palauttamaan ennakkona saamansa perhehoitomaksut. Perhehoidon asiakkaan kuollessa toimeksiantosopimuksen voimassaolo lakkaa heti. Hoitajalle maksetaan 30 vuorokauden ajalta hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta, ellei ennen tätä oteta tilalle uutta asukasta. Perhehoidon päättyminen perhehoitajasta riippumattomasta syystä, asiakkaan kuolemaa lukuun ottamatta, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta irtisanomisajalta. 8. PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan palvelusuunnitelmassa ja erityishuoltoohjelmassa. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. 8.1 Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma Perhehoitoon sijoittamisesta tehdään päätös yksilöllisessä erityishuoltoohjelmassa. Perhehoidossa olevalle henkilölle tehdään palvelusuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuvat henkilö itse, hänen läheisensä, perhehoitaja, kunnan sosiaaliviranomainen ja se tarkistetaan tarvittaessa. 8.2 Perhehoidon asiakasmaksu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 19 :n mukaan perhehoidosta voidaan periä mainitun lain 7 c :ssä säädetty maksu. Lyhytaikaisesta ja osapäiväisestä perhehoidosta asiakasmaksu peritään sijoittajakunnan hyväksymien maksujen mukaan. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestetystä hoidosta asiakkaalta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu (10,60 /vrk vuonna 2013). 8.3 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle tulee jäädä käyttöön vähintään asiakasmaksulain mukainen käyttövara vähintään 99 euroa/kk. Perhehoitoon sijoitetun saamat työtulot/työosuusrahat jäävät hänen omaan käyttöönsä. Asiakas maksaa itse vaate- ja muut omat kulunsa silloin, kun häneltä peritään asumispalvelujen asiakasmaksu. Mikäli häneltä peritään laitoshoidon maksu, (asiakasmaksulaki), edellä mainituista kuluista vastaa kunta. 15

16 Perhehoitaja ylläpitää asiakkaan omaisuusluetteloa. Perhehoitajan tulee pitää kirjaa asiakkaan käyttövarojen käytöstä. Erityishuollon päätöksellä sijoitetun alaikäisen perhehoidon asiakkaan käyttövaroista ja erikseen korvattavista hankinnoista sovitaan erikseen. Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle tai alle 18 v. lapselle vanhempien rinnalle hoitamaan raha-asioita. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin käytöstä ja käyttövaran määrästä (kuukausirahat ym.). 9. ASIAKKAAN KUOLEMA PERHEHOITOKODISSA Perhehoitaja soittaa 112:een ja pyytää, että puhelu yhdistetään poliisille. Perhehoitaja ilmoittaa asiakkaan kuoleman epäilystä ensin poliisille. Poliisityöpari tulee perhehoitajan kotiin, ja he toteavat asiakkaan kuoleman. Samalla suljetaan pois mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään lähimpään terveyskeskukseen, jossa lääkäri vahvistaa kuoleman. Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta välittömästi omaisille ja kunnan perhehoidosta vastaavalle henkilölle. Asiakkaan omaisiin otetaan kunnasta yhteyttä ja keskustellaan heidän kanssaan. Perhehoitajalle järjestetään tarvittava tuki. Perhekodissa voidaan järjestää muistotilaisuus mahdollisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa. Tapauskohtaisesti on hoitavan lääkärin kanssa voitu sopia jostain muusta toimintatavasta perhehoidossa olevan henkilön kuollessa. 16