YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE ASIA: LAUSUNTO ASUMISEN TUKI- JA VEROJÄRJESTELMIEN VAIKUTTAVUUS -RAPORTISTA VIITE: LAUSUNTOPYYNTÖ YM 030:00/2013 20.3.2015 Vuokralaiset VKL ry kiittää mahdollisuudesta lausua Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuudesta. Yleistä raportista Raportissa työryhmä on ansiokkaasti kirjannut kaikki asumisen ongelmat ja sen kalleuden perheiden suurimpana yksittäisenä kulueränä. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon saavuttamiseen liittyviä ratkaisuja ei raportissa kuitenkaan ole. Raportin kehitysehdotukset lähtevät valtion talouden tarpeista eivätkä hyvän asumisen edistämisen tarpeista. Raportin keskeinen viesti markkinoille on vahvasti työvoimapoliittinen. Asuntopolitiikkaa ei raportissa nähdä itsenäisenä pitkäjänteisenä osa-alueena, jonka tavoitteena on lisätä kansalaisten hyvinvointia. Raportin kehittämisehdotuksista käy ilmi nykyisten tukijärjestelmien moninaisuus, jota ei voi pitää toimijoiden kannalta hyvänä. Hyvän tukijärjestelmän ominaisuuksiin kuuluu selkeys, yksikertaisuus ja ehtojen varmuus. Yleisenä huomiona toteamme, että Suomessa on vuosikymmeniä ohjattu kansalaisia hankkimaan omistusasunto asuntolainojen verovähennysoikeutta ylläpitämällä. Nyt tästä valtion ohjauksen ja suojelun alla olevasta asumismuodosta on tullut raportin mukaan kansalaisten väärin käyttämä etuisuus. Omistusasuminen on este työvoiman liikkuvuudelle, koska sitä ei saa myytyä tai vaihtoehtoisesti omistusasunto on este työvoiman liikkuvuudelle, koska lähtöpaikkakunnalla ei ole asuntomarkkinoita ja asuntoa ei saa myytyä sellaisella hinnalla, jolla voisi ostaa tarpeitaan vastaavan asunnon tulopaikkakunnalta. Asuntomarkkinoille asettautuvien nuorten kannalta pidämme raportin näkemyksiä ja vallitsevaa tilannetta ongelmallisina. Ensiasunnonhankintaa rajoittavat edut hidastavat nuorten itsenäistymistä. Vuokra-asuntojen saatavuus on erityisesti pääkaupunkiseudulla hankalaa, koska kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei alueella juuri ole muutoin kuin kuntien
rakentamana. Asuntolainaa ei voi ottaa ellei ole työpaikkaa. Nuorten itsenäistymisen turvaamiseksi on riittävä kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto välttämätöntä. Raportissa ei huomioida työsuhdeasuntojen käyttöä. Verotusarvojen muutos vuoden 2015 alusta on nostanut niiden palkansaajien asumiskustannuksia merkittävästi, joilla asunto palkan osana. Asumiskustannusten nousu näissä asunnoissa kohdistuu usein palvelualojen työntekijöihin. Matalapalkka-aloilla työskentelevillä oli jo ennen vaikeuksia maksaa asunnon vuokra ilman asumistukea. Pidämme tehtyä ratkaisua huonona ja edellytämme sen poistoa työvoiman liikkuvuuden mahdollistamisen tukemiseksi. Valtion asuntorahasto Rahaston varojen pääasiallinen käyttö määritellään siitä annetussa laissa asunto-olojen parantamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden, kuten lainojen, korkotukien ja avustusten rahoittamiseen. Valtion asuntorahasto on tarpeen pitää budjetinulkopuolisena rahastona. Budjetin ulkopuolisen rahaston merkitys suhdannepoliittisten ratkaisujen tekemiseen, on ollut tarpeellista useamman kerran rahaston olemassa olon aikana. Peruskorjauksiin käytettiin rahaston varoja vuosina 2013 2015. Mikäli nämä varat olisivat olleet budjettitalouden piirissä, ei ko. varoja olisi ollut käytössä suhdanteiden tasaajana. Raporissa esitetty asuntorahaston varojen käyttö lainoihin tai sijoituksiin, joista voitaisiin periä kohtuullinen tuotto ja jotka maksettaisiin takaisin rahastoon, kannatta selvittää. Näkemyksemme mukaan Aralle pitää antaa tehtäväksi Valtiokonttorin kanssa tehtävä arvio siitä, miten aravalainojen laina-aikoja voidaan muuttaa siten, että niissä vuokrien nousu tasaantuu pääomakustannusten pienentyessä. Tämä edellyttää lainajärjestelmän kokonaisuudistusta ja lainojen uudelleen järjestelyä. Pääomakustannusten tasaantuminen ja uusi lainoitusjärjestelmä, jossa lainaa lyhennetään nykyistä tasaisemmin, parantaisi yhtiöiden mahdollisuuksia tehdä peruskorjauksia ajallaan. Peruskorjausten tekomahdollisuudella on työllistämisvaikutusta myös niillä alueilla, joilla ei uustuotannolle ole merkittävää tarvetta.
Asuntorhaston varojen siirtämistä budjetin yleiskatteeksi pidämme huonona ratkaisuna. Varoilla on tarpeen mukaista käyttöä asuntosektorilla. Tuettu vuokra-asuminen Vuokralaiset ry:n kannalta asuntopulan poistaminen on yksi tärkeimmistä asioista vuokramarkkinoiden vakauttamisessa ja markkinoiden kustannuskehityksen hillitsemisessä. Tukijärjestelmien tulee toimijoiden kannalta olla ennakoitavia sekä pysyviä. Korkotukijärjestelmää tulee selkeyttää nykyisestä kiinnostavuuden lisäämiseksi. Valtion tukimuotojen pitää pitkäjänteisesti olla markkinaehtoja edullisempia. Nykyisillä pitkillä korkotukilainaehdoilla eivät kaikki tuottajat ole valmiita rakennuttamaan asuntoja. Korkotuki tukimuotona on valtion talouden kannalta epävarmuustekijä, koska korkotason nousuun vaikuttavat ulkoiset tekijät merkittävästi. Aiemmin käytössä olleessa aravalainajärjestelmässä valtion vastuiden määrä oli selkeästi yksilöitävissä. Korkotuettujen asuntojen lainoitusehdoissa tai korkotukilainsäädännössä tulee olla vaade noudatettavan omakustannusperiaatteen lisäksi vuokran määrän kohtuulisuudesta. Korkotuettujen vuokra-asuntojen peruskorjausten osalta pidämme tärkeänä, että peruskorjauksista aiheutuvien kustannusten hillitsemiksi peruskorjauksiin tarkoitetun korkotukilainoituksen ehdot ovat pysyvästi kilpailukykyiset. Nykyisen lainoitusjärjestelmän ongelmat on korjattava. Vuokralaisten kannalta on kestämätöntä, että korkotuki päättyy noin puolessa välissä (25 v) ennen laina-ajan päättymistä. Korkotuen päättyessä on lainaa jäljellä vielä noin 80 % alkuperäisestä määrästä. Samanaikaisesti korkotuen päätyessä kiinteistön alkaa maksamaan lyhennyksiä ja kiinteistössä alkavat korjaustarpeet. Kustannusrakenne on maksajille kallis. Omakustannusperiaatetta on selkeytettävä ja vuokranmäärityksen on oltava asukkaiden kannalta läpinäkyvää. Vuokralaiset ry:n näkemyksen mukaan asuntotuotanto on mitoitettava vastaamaan perheiden, työllisyyden ja elinkeinoelämän vaateita sekä sen tulee olla monipuolista ja vastata erilaisten perheiden tarpeisiin. Näkemyksemme mukaan vuokramarkkinat on vakautettava, jotta asumiskustannusten ennakointi on perhetasolla mahdollista. Valtion lainoittama vuokra-asuntokanta kohdistuu tarkoituksensa mukaisesti asukasvalintaperusteilla pieni- ja keskituloisille perheille. Asuminen tuo perheille perusturvan, jolla luodaan hyvän elämän puitteet väestölle ikäryhmää katsomatta. Turvallisen kodin merkitys arjessa on työssäkäynnin, sosiaalisen
elämän ja koulumenestyksen kannalta välttämätöntä. Asumiseen panostaminen on panostus koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Asumispolku Suomessa ei ole asukaspuolelta katsottuna riittävän monipuolinen. Nykyisessä lyhyiden ja lyhentyvien työsuhteiden maailmassa on asuntolainan ottaminen osalle perheitä mahdottomuus. Liiton näkemyksen mukaan valtion tulee kohdella kaikkia hallintamuotoja yhdenvertaisesti, jotta asuntomarkkinat toimisivat edes tulevaisuudessa. Asuintalovaraus Ara-vuokratalojen vuokralaisilta - ja asumisoikeustaloissa asuvilta asukkailta on kerätty asuintalovarauksen perusteella merkittäviä summia vuosien saatossa tulevia korjauksia varten. Varausten käyttöönotosta on säädeltävä ensisijaisesti asuntolainsäädännössä, jotta varojen käyttöä pystytään asukaspuolelta valvomaan. Asukkaiden kannalta varauksiin on järkevä varautua vain, jos se ei valu vuokranantajan tulokseen. Asuintalovarauksen enimmäismäärää on pienennettävä merkittävästi, noin puoleen nykyisestä. Vastavalmistuneessa talossa on kohtuutonta kerätä ensimmäisestä vuokranmaksusta lähtien 3 euroa/m2 varautumista tuleviin korjauksiin. Lisäksi sen käyttöä tulee rajata siten, että sitä saisi käyttää vain valtion korkotukilainoilla tehtäviin perusparannusten omarahoitusosuuden kattamiseen. Jaksotukset Useat lähes kaikki vuokranantajat keräävät jaksottaisiin korjauksin vuokrissa noin 0 4 euroa/ /m2/kk. Suunnitelmallinen kiinteistön korjaaminen tukee näkemyksemme mukaan kiinteistöjen elinkaariajattelua ja asumisviihtyisyyden parantamista. Jaksottaisiin korjauksiin kerättävät varat pitäisi näkemyksemme mukaisesti purkaa nykyistä nopeammin vain ennakkoon tehdyn suunnitelman mukaisesti. Asumistuesta Asumistuki järjestelmänä on välttämätön monille pienituloisille talouksille. Asumistukijärjestelmää rasittaa sen riittämättömyys kalliiden vuokrien alueilla, joihin pääkaupunkiseutu lukeutuu. Erityisesti pääkaupunkiseudulla korostuu asumistuen tarve jopa työssäkäyvillä talouksilla.
Asumistuen enimmäisasumiskulujen on vastattava paremmin alueellista vuokratasoa. Asumistuen pienuus heijastuu usein pienituloisten osalta toimeentulotuen tarpeena. Myös asumistuen nopea poisleikkaantumien tulojen noustessa on ongelmallista. Tilastoissa on seurattava erikseen, kuinka paljon toimeentulotukea myönnetään asumismenojen kattamiseen. Uudistunut asumistukilainsäädäntö ratkaisee osia tämän hetken ongelmista. Toisaalta uudistuksessa ei ole saajille ollenkaan varallisuusrajoja, jota pidämme omistusasujia suosivana. Valtion asuntorahastosta valtion budjetin yleiskatteeksi siirretyt varat olisi luontevaa käyttää asumistukimäärärahan kasvattamiseksi. Emme vastusta yleisen asumistuen ja erityisryhmien asumistuen yhtenäistämisen vaikutusten selvittämistä. Asukasvalinnasta Vuokralaiset ry:n mielestä asukasvalinnan kohdentaminen vain pienituloisimpiin ja vähävaraisimpiin kotitalouksiin on lyhytnäköistä. Hyvään asuinympäristöön ja elämiseen kuuluu monipuolinen asukasrakenne, jotta segregaatiolta vältyttäisiin. Vuokralaiset VKL ry ei näe tarpeellisena tehdä määräaikaisia vuokrasopimuksia valtion lainoittamassa tuotannossa. Asumisoikeusasunnot Asumisoikeusasunnot tarjoavat monille perheille väylän turvalliseen vuokra-asumiseen. Asumisoikeusasunnot tulee edelleen pitää valtion tukemassa asuntovalikoimassa. Niitä tulee lainoittaa ja rakentaa vain kasvukeskusalueille. Ammattimaisten omistajien asumisoikeusasunnoissa asuminen on asukkaalle melko riskitöntä. Pienien yhdistysten riskinkantokyky asumisoikeuden lunastamisessa on oma erilliskysymyksensä, jonka pohjalta ei kokonaisratkaisua pidä tehdä.
Asumisoikeusasuntojen osalta on myös välttämätöntä lisätä omakustannusvuokran läpinäkyvyyttä. Asumisoikeusasuntojen hakujärjestelmää on tarpeellista nopeuttaa ja selkeyttää. Nykyinen jonotusjärjestelmä johtaa usein asunnon tyhjäkäyttöön asukkaiden vaihtuessa. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta (tuettu omistusasuminen) Vuokralaiset ry:n pitkäaikainen vaade on ollut eri hallintamuotojen yhtenäinen verotuskäytäntö. Asuntolainojen korkojen rajoittamaton vähennysoikeus on yhteiskunnallisesti kallis ratkaisu. Matalahkon korkotason aikana pidämme luontevana ja oikeanaikaisena jatkaa vähennysoikeuden pienentämistä ja lopulta poistamista. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden poistamisen osalta tilannetta pitää katsoa laajasti kokonaisuutena. Korkojen verovähennysoikeudessa tulee tulevaisuudessa ottaa huomioon myös tuen tarve kuten yleisessä asumistuessa. Asuntolainan korkojen verovähennysoikeus on vuokralaisten kannalta epäoikeudenmukainen, koska vähennyksen kattamiseen tarvitaan muuta verotettavaa, jonka myös vuokralaiset joutuvat maksamaan. Korkojen verovähennysoikeuden lisäksi on valtiolla ollut asunto-osakeyhtiöille perusparannuslainoja, hissiavustuksia yms. laadun parannukseen liittyviä mekanismeja. Näitä tukia voidaan asunto-osakeyhtiössä käyttää vapaasti ilman osakaspuolen tulojen ja varallisuuden huomioimista. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden rajaamisella saatavilla kustannussäästöillä voisi kohdentaa erityistä tukea ASP-säästäjille tai vaihtoehtoisesti osoittaa nämä varat vuokra-asuntotuotantoon. Vuokramarkkinoiden toimimattomuudesta johtuen myös tätä tukimuotoa tulisi kehittää mahdollisimman monen kansalaisen käyttöön, jotta erilaisista oloista asuntomarkkinoille siirtyvät nuoret pystyisivät aloittamaan itsenäisen elämän. Luovutusvoiton verotus ja varainsiirtovero Luovutusvoitonverotuksen osalta liitto katsoo, että verovapaus voi olla siltä osin, jolta tuloa käytetään uuden asunnon ostamiseen.
Emme vastusta varainsiirtoverokantojen yhtenäistämistä. Verokantojen yhtenäistäminen ei kuitenkaan saa johtaa verokannan nousuun. Luovutusvoiton verotuksella tai varainsiirtoverolla ei näkemyksemme mukaan ole vaikutusta työvoiman liikkuvuudelle. Työvoiman liikkuvuuden suurin este on kohtuuhintaisten asuntojen puute kasvukeskusalueilla. Valtiovarainministeriön eriävä mielipide Vuokralaiset VKL ry ei miltään osiin tue eriävän mielipiteen näkemyksiä. Vuokralaiset ry Anne Viita toiminnanjohtaja