Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo
Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen ohjaus Kalastus 7-13 kg Järkevä kalastus Ravintovarat Pedot Hyvä eloonjäänti 3-6 kg Ympäristöolot Taudit Luonnonkannat 3. vuosi 1-3 kg 4.-5. vuosi 2. vuosi 1. vuosi Oikein suoritettu istutus Laji, määrä, aika, paikka, tapa Perustajavaikutus Valintapaineet Lämpötila Osaava viljely Poikasten laatu Valorytmit Taudit Lääkintä Veden laatu Rehut ja ruokintakäytännöt Hyvälaatuinen istukas Koko, kunto, vaellusvalmius Diversiteetti Hinta
Lähtökohta Viljely -elinympäristö standardi Villi -elinympäristö dynaaminen
Lohikalojen poikasten istukastuotanto -- runsastui 1950-1960-luvuilta alkaen suurjokien voimalaitosrakentamisen ja niihin liittyvien kalaistutusvelvoitteiden myötä. -- KHOn päätöksissä villin poikasen kompensaatioksi tarvitaan 1.6 viljeltyä poikasta ---katselmuskirjoissa esitetään kertoimeksi myös 2.0 -- Parin viime vuosikymmenen tutkimusten perusteella viljelty/villi-suhdeluku voi olla huomattavasti suurempi, erityisesti 2000-luvulla
Kokeellisten tutkimusten kertomaa: (Vehanen ym. 2008, Huusko & Vehanen 2011) Asetelma: --villejä ja viljeltyjä poikasia (ikä 1+) koealustoilla sekä yksin että yhdessä. --luonnonmukainen ravinto ja elinympäristöolosuhteet millaisia eroja viljeltyjen ja villien välillä menestyksessä (kasvu) Ohtaoja, Taivalkoski Uomasto, Paltamo Loppukesä-alkusyksy, 79 päivää, 4.7 yks/m 2 Loppukesä-alkusyksy, 34 päivää, 0.8 yks/m 2 Standardi-viljellyillä vaikeuksia sopeutua luonnon olosuhteisiin ---- heijastuu kasvuun (massa)
Change in body length (mm) th by 19 February Change in body lenght (mm) by 24th February Kokeellisten tutkimusten kertomaa: (Huusko ym. 2011) Jatkoa edelliseen loppukesällä vapautetut viljellyt poikaset menettävät painoaan luonnon olosuhteissa Useita erilaisia koeasetelmia Uomasto, Paltamo Viljelty Pituusmuutokset Villi 10 10 5 5 0 0-5 -5-10 -10 Syksy-talvi, 0.8-1.0 yks/m 2 0 50 100 150 200 250 th Body lenght (mm) in 16 November 0 50 100 150 200 250 Body lenght (mm) in 7th October Viljellyn poikasen massan menetystä seuraa myös kutistuminen, ---voimakkaampaa kuin villeillä kaloilla fish suffering food-deprivation and mass loss, showed delayed mortality many months later, apparently induced by the compensatory responses (Johnson & Bohlin 2006, Morgan & Metcalfe 2001) Istutuksen jälkeisellä paastolla (syömään opettelu) voi olla menestykseen vaikuttavia seurauksia pitkälle tulevaisuuteen
Kenttätutkimusten kertomaa: (Vehanen & Huusko 2011) Asetelma: --villit poikaset (ikä 0+) Kuusinkijoki. --viljellyt poikaset (ikä 0+) Kuusamon vesiviljely, Kuusinkijoen taimenkanta ---- millaisia eroja viljeltyjen ja villien välillä morfologiassa --14 kalan ruumiin morfologista ominaisuutta --mittaukset: kesäkuu, heinäkuu, elokuu, syyskuu, marraskuu ja kesäkuu --marraskuussa vapautettiin viljeltyjä poikasia Kuusinkijokeen. Viljelty Syyskuu Viljelty Kesäkuu Viljelty, istutettu jokeen marraskuussa Villi Villi --viljellyt ja villit poikaset eroavat toisistaan ruumiin muodon suhteen --viljeltyjen ruumiin muoto muuttuu luonnonmukaiseksi ajan kuluessa (tässä 7 kk) joessa
Uomasto, Paltamo Kokeellisten tutkimusten kertomaa: (Huusko ym. (manuscript)) Asetelma: --villejä ja viljeltyjä poikasia (ikä 1+) koealustoilla sekä yksin että yhdessä. --luonnonmukainen ravinto ja elinympäristöolosuhteet millaisia eroja viljeltyjen ja villien välillä menestyksessä (saalistus) Lokakuu, 14 päivää, 0.8 yks/m 2 Kaksi minkkiä kaksi viikkoa Viljellyt poikaset alttiita saalistukselle
Vaelluspoikaset: Istutusajankohta Kenttätutkimusten kertomaa: (Jutila 2005, Karppinen ym. 2013) Simojoki Oulujoki Oulujoki Simojoki, vaellusajankohta (1972-2002) Vaellusikkuna Simojoen perusteella Telemetriatutkimukset 2007-2009 Selviytymistodennäköisyys 63-92% Selviytymistodennäköisyys 0-40% Lohen vaelluspoikasistutukset näyttäisivät tuottavan heikosti, jos istutukset tehty villien poikasten vaellusikkunan ulkopuolella Torniojoella standardi-viljelypoikasten vaellusikkunan aikainen jokivaellusvaiheen selviytyminen moninkertaisesti heikompaa kuin villeillä poikasilla --- muitakin tekijöitä kuin pelkkä vaellusikkuna vaikuttamassa (Hyvärinen & Rodewald 2013)
Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana --jokipoikasvaiheessa viljeltyjen poikasten menestyminen selvästi villejä heikompaa luonnon vesissä --iso ero istutuksen jälkeen kasvunopeudessa -sopeutuminen vie kuukausia (loppukesällä/syksyllä, alkukesä??) --viljeltyjen ja villien poikasten morfologiassa eroja -- erot häviävät ajan kanssa --pedon välttämiskyky viljellyillä poikasilla heikko --ym. SUURI TARVE KEHITTÄÄ VILJELTYJEN POIKASTEN OMINAISUUKSIA LÄHEMMÄS VILLIEN POIKASTEN TASOA NIIN, ETTÄ TASOERO OLISI MAHDOLLISIMMAN PIENI JO ISTUTUSHETKELLÄ (esim. virikekasvatus, ym.) --istutusajankohdalla suuri merkitys viljeltyjen vaelluspoikasten menestykselle ISTUTUKSET TULISI SOVITTAA VILLIEN POIKASTEN FENOLOGIAN MUKAISESTI (ESIM. VAELLUSAJANKOHTA, KASVURYTMI---RAVINNON HYVÄ SAATAVILLAOLEVUUS)
Viljely -elinympäristö standardi Villi -elinympäristö dynaaminen
Kiitos kuuntelemisesta