GFP-Ohjattu Toiminnallinen Vertaistukimalli Tämä lehtinen on kirjoitettu alustavista teoriamalleista ja toiminnan kuvauksesta, jotka kuuluvat ELVIS-hankkeen kehittämistyöhön Niemikotisäätiöllä ajalla 2009-2011. GFP- Guided Functional Peer Support- model on uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa nuorelle mielenterveyskuntoutujalle itselleen luontevien välineiden löytäminen elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen sekä työ ja toimintakyvyn kuntoutukseen. GFP-Ohjattu Toiminnallinen Vertaistukimalli NIEMIKOTISÄÄTIÖ 2009 versio 2.2 Niemikotisäätiö/ELVIS-hanke Lautatarhankatu 4 00580 Helsinki www.niemikoti.fi/elvis elvis@niemikoti.fi Markus Raivio Markus Raivio Markus Raivio
AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA Koulu ja yhteiskunta. Englanninkielisen alkuteoksen The school and society 1915 ilmestyneestä 2. tarkistetusta painoksesta suomentanut Kalevi Kajava. Otavan filosofinen kirjasto 5. Helsinki: Otava, 1957. Pyrkimys varmuuteen: Tutkimus tiedon ja toiminnan suhteesta. (The quest for certainity: A study of the relation of knowledge and action, 1929.) Suomentanut Pentti Määttänen. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-767-6. Aristoteles: Metafysiikka. (Ta meta ta fusika.)suomentaneet Tuija Jatakari, Kati Näätsaari, Petri Pohjanlehto. Selitykset laatinut Simo Knuuttila.Teokset 6.Helsinki: Gaudeamus, 1990.ISBN 951-662-492-8. Freinet, Célestin: Ihmisten koulu, käytännön opas kansan koulun työvälineiden, opetusmenetelmien ja kasvatuksen järjestämiseen Hki, Elämänkoulu, 1987, [Vaasa], Vaasa oy. Heino, Harri, Lauriala, Anneli ja Linnasaari, Heljä; Vaihtoehtoisia pedagogioita : Steiner, Montessori, Freinet Rausta-von Wright, Maijaliisa: Opettaja tienhaarassa. Konstruktivismia käytännössä. ATENA. Juva, 1997. Paavo Rissanen: Hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Kirjassa Kuntoutus. Duodecim, 2001. ISBN 951-656-036-9. Hakkola, K. & Virsu, M. 2000. Entäs jos Laulava puu ja muita tarinoita teematyöskentelystä. Tampere: Tammi. Ahola, K.- Rissanen, H 1999. Tärkeintä maailmassa on aurinko ja vesi ja ystävät. Reggio Emiliasta vaikutteita saanut kasvatus lapsen minäkäsityksen tukijana. Journal of tearcher researcher 5/1999. Jyväskylä:TUOPE. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 ELÄMÄNHALLINTA... 4 TYÖ- JA TOIMINTAKYKY... 6 VOIMAVARAKESKEINEN OHJAUS... 7 VOIMAUTTAMINEN...8 MITÄ OSALLISUUS ON?...9 MIELENTERVEYDEN MÄÄRITTELYÄ...10 MIELENTERVEYS, TAIDE JA MUSIIKKI...11 MIELENTERVEYSONGELMAT JA OPPIMINEN...11 YHTEISÖLLISYYS JA TOIMINNAN KAUTTA KOKEMINEN...12 RATKAISUKESKEISYYDESTÄ JA VERTAISTYÖN OHJAUKSESTA...13 YHTEISTYÖ.14 ELVIS-HANKKEEN YHTEISTYÖKAAVIO...15 VERTAISTOIMINTA...16 ICF JA ASTA...18 ITSEARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI...19 KUNTOUTUSPOLUN TURVAAMINEN...20 TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN MERKITYS YHTEISKUNNALLE...21 ELVIS-HANKE...22 TYÖRYHMIEN EHDOTUKSIA JA SUOSITUKSIA...24 PROSESSIKUVAUKSIA...25 LOPUKSI... 26 AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA.......28 28
LOPUKSI GFP- mallissa keskeistä on kontaktin saaminen sellaisiin kuntoutujiin, joilla on huomattavan suuri riski jäädä yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ulkopuolelle. Näillä kuntoutujilla tarkoitetaan sellaisia nuoria, jotka joutuvat sairauden johdosta joko kokonaan tai tilapäisesti jäsentämään uudelleen tulevaisuudensuunnitelmansa. Toimintamallin avulla kuntoutujat saavat elämänhallintaansa uusia välineitä ja paluu yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi edistyy. Valmis malli tulee olemaan eri toimijoiden käytössä valtakunnallisesti. Projektin aloituksesta asti yhteistyökumppaneita on kertynyt eri puolilta: Nuorisoasiainkeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mielenterveyden Keskusliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena, ALVI Ry, Keskuspuiston Ammattiopisto, Luovi, Metropolia, Suomen Fysioakustiikka Oy, Tilasuunnitteluyritys Cocoon Design, äänentoistoon erikoistunut Mr. Hifi Oy, Helsingin kaupungin Terveyskeskus, Lyhty Ry, A- klinikkasäätiö ja Seurakuntayhtymä. Yhteistyö onkin GFP- mallin avainsanoja ja se mahdollistaa verkoston rakentumisen uudelle avarammalle yhteistyölle kaupungin, yhteisöjen ja yritysten välillä. Niemikotisäätiön ELVIS-hanke RAY:n rahoittamana projektina on lähtenyt tarpeesta luoda ensisijaisesti nuoria mielenterveyskuntoutujia tukeva menetelmä, joka vastaa kohderyhmän tarpeisiin ja joka on tarpeeksi joustava. Nuorilla mielenterveyskuntoutujilla ei ole riittävästi heille suunnattua kuntoutusta tukevaa toimintaa. Toiminnallisten menetelmien yhdistäminen GFP-malliin tuo mielenterveyskuntoutukseen uuden näkökulman, jota nuoret mielenterveyskuntoutujat ovat itse toivoneet. GFP-malli alkoi kehittyä työskennellessäni musiikkiterapeuttina Niemikotisäätiöllä 1998. Se pohjautuu käytännön kokemuksiin, näkemyksiin ja havaintoihin kuntoutujien tarpeista ja mahdollisuuksista. GFP-mallissa ei ole oikeastaan mitään uutta. Se on palapeli, jonka osaset ovat olleet olemassa jo tuhansia vuosia, mm. antiikin Kreikassa Aristoteleen onnellisuuden ja hyvän elämän määritelmänä. GFP on soppa, jonka resepti pohjautuu erityispedagogiikan, toiminnallisen kuntoutuksen, oppimisen, vertaistuen ja itsearvioinnin hyväksi havaittuihin teorioihin. Tämä, lähinnä muiden kirjoituksiin pohjautuva julkaisu, on syntynyt noin neljä kuukautta sen jälkeen, kun aloitimme toimintaterapeutti Heidi Karjalaisen ja musiikkiterapeutti Teppo Tolvasen kanssa kehitystyön Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa ELVIS-hankkeessa. Olen varma, että kun pääsemme käytännössä toteuttamaan toimintamallia vuoden 2010 alusta, monet tämän julkaisun ajatukset saavat uuden muodon. Kiitokset kuuluvat toiminnanjohtaja Seppo Eroselle ja apulaisjohtaja Jouni Nisulalle, jotka ovat osaltaan mallia jalostaneet. Kiitokset myös veljelleni Hermannille julkaisun kustannustoimituksesta. Aurinkoisena kesäpäivänä Helsingin Pasilassa 26.6. 2009 Markus Raivio 26 3
TYÖRYHMIEN EHDOTUKSIA JA SUOSITUKSIA Sosiaali- ja Terveysministeriö / Mieli 2009 -työryhmä: Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumista mielenterveyspalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin tulee lisätä, jotta palvelujärjestelmä voi ottaa nykyistä paremmin huomioon asiakkaiden tarpeet. (Ehdotus 3.) Mielenterveyden edistämisessä ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä painotetaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämistä. Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä. (Ehdotus 6.) Kunnan tulee koordinoida nykyistä tehokkaammin julkiset, Kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. (Ehdotus 8.) Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä 2008 Koherenssi merkitsee hyvää valmiutta käsitellä ulkoisia ja sisäisiä stressitekijöitä. Ihmisellä on luontaisia voimavaroja, mutta hän ei ole niistä välttämättä tietoinen. Vahvuuksien löytäminen auttaa häntä kohtaamaan ja hallitsemaan elämän ja olosuhteiden mukanaan tuomia vaatimuksia. Jos vaatimukset ovat hänen kannaltaan mielekkäitä, hän on valmis ponnistelemaan niiden eteen. Voimavarojen kohdistaminen sinne, missä ihminen kokee onnistuvansa, suuntaa kohti uutta vahvempaa minää ja parempaa itsetuntoa. GFP-mallissa ihminen löytää itsestään ne ominaisuudet, joiden kautta hän voi kokea tässä olen hyvä -elämyksen. Tie on auki myöhemmälle onnistumiselle ja itsetunnon vahvistumiselle. Elämänhallintaan kuuluu myös luottamus omiin mahdollisuuksiin sekä usko niiden toteutumiseen. Omien toiveiden ja mahdollisuuksien realistinen tunnistaminen on tärkeää, mutta niin on myös tietoisuus siitä, että oma elämä on ainutkertaista ja arvokasta. Kriisit herättävät lähes aina avuttomuuden ja toivottomuuden tunteita; elämä kohtelee jokaista meistä joskus epäoikeudenmukaisesti. Pettymyksen tunne kestää aikansa, määräämättömänkin ajan, mutta se on helpommin työstettävissä elämänhallinnan keinoin. Skitsofrenian Käypä hoito -suositus: Skitsofrenian hoidossa keskeistä on erilaisten hoitojen integroiminen siten, että ne muodostavat potilaan elämäntilanteeseen soveltuvan ja toipumista edistävän kokonaisuuden hänen ajankohtaisia ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavalla tavalla. 24 5
ELVIS-HANKE ELVIKSEN keskeisiä elementtejä ovat: E = Elämänhallinnan parantaminen käyttämällä apuna L = Luovia toimintoja V = Vertaistukea I = Informaation jakamista ja Inspiraatiota S = Selviytyjille - nuorille mielenterveyskuntoutujille Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset 18-35 vuotiaat mielenterveyskuntoutujat, joilla on havaittu sosiaalisessa kanssakäymisessä selkeitä puutteita, ja joiden toimintakykyä sairastuminen on huomattavasti heikentänyt. Tavoitteena on nuoren mielenterveyskuntoutujan mahdollisuus löytää itselleen luontevia välineitä elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen sekä työ- ja toimintakyvyn palauttamiseen. Asiakkaat tulevat toiminnan piiriin julkisen hoitoorganisaation ohjaamina esim. psykiatrian poliklinikalta. Edellä kuvatun kaltaista toimintamallia on toivottu sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin osapuolten taholta. VOIMAVARAKESKEINEN OHJAUS GFP-mallin tavoitteena on tarjota yksilölle keinoja selviytyä mahdollisimman omatoimisesti arkisissa tilanteissa. Mallissa käytetään työ- ja toimintaterapian menetelmiä palauttamalla mieleen niitä tehtäviä, joissa kuntoutuja on jo aikaisemmin onnistunut. Jos hän aloittaa työkeskustyyppisen toiminnan, hänelle on todennäköisesti luontevinta tarttua kiinni sellaiseen työ - tai harrastustoimintaan, joka on hänelle ennestään tuttua. Motivaatio kiinnittyä ruokaryhmän vertaisohjaajaksi on ruokaharrastajalle todennäköisesti helpompaa ja matalamman kynnyksen takana kuin pakkaus- tai ikkunanpesutehtävät. Kuntoutuja on todennäköisesti motivoituneempi sellaisista aiheista, joita kohtaan hän tuntee henkilökohtaista kiinnostusta ja joista hänellä voi olla opittuja taitoja jo ennen sairastumista. Parasta olisi, jos kuntoutuja voisi hyvän ohjauksen tuella jakaa muille omaa osaamistaan ja oppisi samalla itsekin uutta. GFP-mallissa kuntoutus toteutetaan voimavarakeskeisen ajattelun pohjalta. Toimijat muodostavat eräänlaisen ketjun, jonka osina ovat kuntoutuksen ammattilainen, vertaisohjaaja, joka on itse kuntoutuja sekä nuori kuntoutuja. Kuntoutuksen ammattilainen ohjaa ja tukee vertaisohjaajaa löytämään itselleen sopivat välineet auttaa muita kuntoutujia. Vertaisohjaajan ja nuoren kuntoutujan välisessä suhteessa taas lähdetään ajatuksesta, että nuori kuntoutuja on ensisijainen hyötyjä. Vertaisohjaajan työtoiminnan kohteena on toinen kuntoutuja, jonka voimavarat ja mielenkiinnon kohteet ovat kuntoutuksen perusta. Heitä yhdistävät ketjun samat sidosaineet, esim. musiikki, ATK tai taide. Kuntoutuksen pohjana on yhdessä tekeminen. 22 7
KUNTOUTUSPOLUN TURVAAMINEN Tärkeä osa GFP-mallia on osoittaa kuntoutujalle, että hän voi ylläpitää työ- ja toimintakykyään myös jatkossa. Ammattihenkilöstö, vertaisohjaajat sekä ulkopuoliset yhteistyökumppanit antavat jatkuvasti informaatiota ja palveluohjausta työ- ja opiskelumahdollisuuksista kuntoutuksen ohessa. Myös toiminnan sisällössä on huomioitu kuntoutuspolun jatkon turvaaminen. Nuoria kuntoutujia ohjataan muun toiminnan ja tuen piiriin, kun nuoren tilanne sen mahdollistaa. Kyseeseen voivat tulla esim. opiskelujen aloittaminen, tuettu työharjoittelu, oppisopimuskoulutus tai työkeskustoiminta, mahdollisesti myös vertaisohjaajan tehtävät. Kuntoutuspolun turvaamiseksi on tärkeää, että eri organisaatiot tekevät yhteistyötä ja toimivat suunnitelmallisesti huomioiden nuoren kuntoutujan kokonaistilanteen. MITÄ OSALLISUUS ON? GFP-mallissa nuoren kuntoutujan osallisuudella tarkoitetaan hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja itseään koskevien päätösten tekoon yhteisössä. Sekä nuoret kuntoutujat että vertaisohjaajat haluavat vaikuttaa ja päästä tekemään asioita itse. Sosiaaliantropologi Jean Lave ja kasvatustieteilijä Etienne Wenger näkevät oppimisenkin ensisijaisesti täysivaltaisena osallistumisena. Heidän mukaansa yhteisessä toiminnassa kaikki oppivat, ei vain uusin tulokas, vaan myös kokeneemmat vertaisohjaajat sekä ammatillinen henkilöstö. Oppiminen on sosiaalinen prosessi, jossa kokemuksia vaihdetaan ja tekniikkoja jäljitellään. Osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen tarkoittaa, että nuorelle kuntoutujalle annetaan tilaa olla omine kykyineen ja oppimisen tarpeineen siinä sosiaalisessa yhteisössä, jonka toiminnassa yhteisön jäsenet ovat osallisia. Kun toimintaa luodaan yhteisesti, jokaisesta tulee oppija. Parhaimmillaan nuori kuntoutuja tuntee, että hän voi osallistua yhteisön toimintaan yksilönä. Hän ei jää osattomaksi päätöksenteosta. Autonomian kokeminen onkin siis yksi GFP:n kulmakivistä. 20 9
ICF JA ASTA GFP-mallissa toteutetaan arviointia ICF-standardin avulla. WHO on hyväksynyt toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen, ICF:n (International Classification of Functioning, Disability and Health), jonka tarkoituksena on muodostaa kansainvälinen standardi väestön toimintaedellytysten kuvaamiselle. Koska toimintakykyä ja sen osatekijöitä mitataan, arvioidaan ja käsitteellistetään lukemattomilla eri tavoilla, on tarpeen sopia yhteisestä viitekehyksestä, jota voidaan käyttää kaikkien ihmisten toimintakykyisyyden ja terveyden kuvaamiseen. Tällainen käsitejärjestelmä on hyödyllinen monissa palvelu- ja etuustilanteissa. GFP-mallissa sovelletaan myös asumisen arviointilomakkeisto ASTAA, joka tuotteistettiin yhdessä asumispalvelusäätiö ASPA:n ja Epilepsialiiton kanssa. ASTA voidaan toteuttaa joko havainnoimalla tai haastattelemalla asiakasta itseään, hänen läheistään tai vertaisohjaajaa. ASTA kehitettiin alun perin vaihtelevan avuntarpeen arviointimenetelmäksi, mutta se soveltuu myös hyvin mm. jo olemassa olevien palveluiden tarkoituksenmukaisuuden arviointiin. Toimintamallista pyydetään myös säännöllisesti kirjallista palautetta sekä nuorelta kuntoutujalta, vertaisohjaajalta, häntä hoitavalta taholta sekä kuntoutujan muulta verkostolta. MIELENTERVEYS, TAIDE JA MUSIIKKI THL:n tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist kirjoittaa Mielenterveys luovana toimintana -julkaisussa: Vaikka meillä on esittää suuri joukko maailmanluokan taiteilijoita ja tunnettuja henkilöitä Churchillistä Hemingwayhin, joilla eittämättä on ollut kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vakava päihdeongelma, emme silti kykene osoittamaan etenevän seurantatutkimuksen keinoin, että tämä sairaus, joka ilmenee noin viidellä ihmisellä tuhannesta, tuottaisi enemmän suuria taiteilijoita kuin muu väestö Musiikkia ja taidetta voidaan ehkä pitää mielenterveyskuntoutuksessa vuorovaikutuksen välineenä, ei itseisarvoisena hoitomuotona. Musiikki tai taide itsessään tuskin parantaa ketään. MIELENTERVEYSONGELMAT JA OPPIMINEN Mielenterveys koostuu tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä. Olennaista on erityisesti minän eri puolien välinen tasapaino, mielekkyyden kokemus, realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, oman toiminnan ja tunteiden tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen. Kaikki ihmiset kärsivät eri asteisista mielenterveyshäiriöistä jossain elämänsä vaiheessa. Mielenterveyshäiriöt vaikuttavat kuntoutujan kognitiivisiin ja sosiaalisiin valmiuksiin sekä tunne-elämään. Keskittymisvaikeudet ja ahdistuneisuus vaikeuttavat havaitsemista, ajattelua, päättelyä, muistamista ja päätösten tekemistä. Useat häiriöt heikentävät aloitekykyä. Psyykkinen energia kuluu mielensisäisessä prosessoinnissa, eikä sitä riitä ulkoisiin ponnistuksiin. 18 11
VERTAISTOIMINTA Vertaistoiminta perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen, yhteisiin intresseihin tai samankaltaisiin elämänkokemuksiin. Vertaisryhmän tavoitteena on edistää jäsentensä hyvinvointia, jaksamista sekä tarvittaessa tukea paranemista. Tutkimusten mukaan vertaistoiminnalla on suuri merkitys ihmisen jaksamiselle ja elämänhallinnalle. Vertaistoiminnassa ihminen ei ole hoidon ja toimenpiteiden kohteena, vaan hän on itse täysivaltaisena toimijana. Tämä perustuu kokemusten jakamiselle. Vertaistoiminta on vastavuoroista tukemista. GFP-mallissa vertaisuus ajatellaan toiminnallisuuden, ei niinkään sairauskeskeisen dialogin kautta. Ryhmässä saatu ahaa-elämys, käytännön vinkki tai vahva tunnekokemus voivat auttaa jaksamaan jokapäiväisessä elämässä. Vertaistoiminnan yksi tärkeä funktio on tiedon jakaminen. Kuntoutuja voi saada vertaisohjaajalta tietoa erilaisista mielenterveyspalveluista, erityiskoulutuksista ja kuntoutusmuodoista. Vertaisohjaajalta saatu tieto, esim. etuisuuksista, avustuksista ja tukimuodoista, voi olla kuntoutujalle helpompi vastaanottaa, koska tiedon antajalla on asiasta omakohtainen kokemus. Kokemuksen välittäminen tuo vertaisohjaajan työtoiminnalle selkeän tarkoituksen. Hän voi tarjota nuorelle kuntoutujalle välitöntä hyötyä ja samalla kokea itsensä ja työnsä merkitykselliseksi. Vertaistoiminnan arvoperustana on tasaarvoisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Yhteisöllisyyttä luo vertaistuki, keskinäinen apu. Vertaistuki on täydentävä vaihtoehto asiantuntijoiden antamalle tiedolle, koska vertaisyhteisössä jakamiseen sisältyy usein myös sekä samankaltaisen taustan että mielenkiinnon kohteen jakaminen. Yhteisöihin liitytään omasta tahdosta, usein konkreettisen toiminnan myötä. Niissä tavataan samanmielisiä, solmitaan ystävyyssuhteita, saadaan tukea ja tarvittaessa myös turvaa. RATKAISUKESKEISYYDESTÄ JA VERTAISTYÖN OH- JAUKSESTA Ratkaisukeskeisessä, tulevaisuussuuntautuneessa lähestymistavassa keskitytään ongelmien kuuntelemisen ja tutkimisen ohella toimivan tilanteen luomiseen ja mahdollistamiseen. Siinä kehitetään vertaisohjaajan keskustelukykyjä ja konkreettisia ryhmäohjauksen keinoja, joiden lähtökohtana ovat voimavarat, taidot ja aiemmat onnistumiset. GFP-mallissa vertaistyönohjaus tarkoittaa ammatillisen henkilöstön ja vertaisohjaajien välillä tapahtuvaa työnohjausta. Vertaisohjaajan tavoitteena on tiedostaa työtapojaan, tutkia ryhmän ohjausta, käydä läpi esimerkiksi ryhmässä esiin tulleita tilanteita ja tunteita. Vertaistyönohjauksella ylläpidetään myös vertaisohjaajan omaa jaksamista, joka on GFP-mallin suurimpia haasteita. 16 13