Miten RAY:n rahalla vaikutetaan terveyseroihin? Janne Jalava seurantapäällikkö, VTT, dosentti RAY/avustusosasto 1
Avustuslajit 1976-2014, osuus jaetuista avustuksista A = toiminta-avustukset C = projektiavustukset 2
Keskeiset arviointikäsitteet ja niiden väliset suhteet.. Tarve Vaikutukset = Arvioinnin kohteeseen liittyviä käsitteitä Toimeenpanon tarkoituksenmukaisuus Tulokset Tavoitteet Panokset Tuotokset Tehokkuus Kustannusvaikuttavuus Relevanssi Kokonaisvaikuttavuus Pysyvyys Hyödyllisyys = Arviointikriteereihin liittyviä käsitteitä 3 Lähde: European Commission 1999; Virtanen 2007
Seuranta ei valvo, vaan analysoi toimintojen tuloksia ja vaikutuksia! Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä käytäntöjä. Paneutua syvällisemmin juurruttamisen haasteisiin. Välttää uusimasta vähemmän onnistunutta tekemistä. Seurannan välineitä ovat Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (osa vuosiselvitystä) Projektin väli- ja loppuraportti Seuranta- ja kehittämisraportti Avustusjärjestelmä sähköistyy 2015! Saadaan kootummin tietoa, parempia raportteja Tulevaisuudessa Ak-tvs joka toinen vuosi Tulevaisuudessa projekteista väliraportti toisen toimintavuoden jälkeen (eli kolmannen toimintavuoden keväällä loppuraporttiin vain täten täydennykset) 4
Miten analysoidaan Vastauksista analysoidaan tekninen kokonaisuus ja sisältö Näin päästään kehittämään kohde/järjestökohtaisesti joko/tai tiedon keräämisen ja analysoinnin tapoja sekä toimintojen sisältöjä Samankaltaisten toimintojen sisältöjä voidaan myös näin arvioida Lisäksi aluekohtainen analyysi syvenee saamme alueittain toimintojen tiedot, lisäksi perehdymme verkostoanalyysiin Apuna toimintaympäristön haasteissa käytämme THL:n Alueellisen terveys- ja hyvinvointikyselyn tuloksia ATH:n kautta on mahdollisuus analysoida myös osallistumista sotejärjestöjen toimintaan ja terveyseroja 5
Osallistuminen sote-järjestöjen toimintaan Yli 20-vuotta täyttäneistä hieman yli 720 000 ihmistä osallistuu sotejärjestöjen toimintaan, näistä vähintään 60-vuotiaita on noin 409 000 henkilöä Säännöllisesti sote-järjestöjen toimintaan osallistuu noin joka kymmenes 20-vuotta täyttäneistä Koulutuksella selkeä yhteys osallistumiseen koulutustason noustessa aktiivisuus kasvaa Työelämästatuksella selkeä yhteys osallistumiseen aktiivisia vanhuuseläkkeellä oleva ja perhevapaalla olevat kotiäidit ja isät; työttömistä, kokopäivätyötä tekevistä tai opiskelijoista osallistuu vain noin joka kymmenes Suurperheiden isät ja yli 80-vuotiaat miehet ovat aineiston valossa kaikkein aktiivisimpia ryhmiä Eniten järjestöillä tehtävää alle 30-vuotiaiden miesten tavoittamisessa, joita osallistuu toimintaan nyt noin 21 000 6
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuminen maakunnittain, %. OSALLISTUU SOTE -JÄRJESTÖJEN TOIMINTAAN K A I N U U U U S I M A A P Ä I J Ä T - H Ä M E P I R K A N M A A P O H J O I S - K A R J A L A E T E L Ä - K A R J A L A E T E L Ä - SAVO L A P P I P O H J O I S - S A V O K Y M E N L A A K S O KESKI- S U O M I P O H J O I S - P O H J A N M A A S A T A K U N T A V A R S I N A I S - S U O M I P O H J A N M A A K A N T A - H Ä M E KESKI- P O H J A N M A A E T E L Ä - P O H J A N M A A 12,1 15,1 15,6 16,1 16,4 16,5 16,6 16,7 16,9 17,1 17,4 18,3 18,8 19,4 19,6 19,7 20,2 21,1
8
Yksinäiset kokevat muita useammin terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi 9
Yksinäiset ovat selvästi masentuneempia kuin muut 10
Osallistujista noin puolet kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi 11
Noin joka kymmenes osallistuja on masentunut 12
Yksinäisyys ei selitä osallistumista 13
MAAKUNTA RAY 2014* MYÖNTÄMÄT / KANSALAINEN** % KANSALAISISTA OSALLISTUU SOTE JÄRJESTÖTOIMINTAAN UUSIMAA POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI PIRKANMAA LAPPI ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-POHJANMAA VARSINAIS-SUOMI KYMENLAAKSO KAINUU PÄIJÄT-HÄME KESKI-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KANTA-HÄME ETELÄ-KARJALA POHJANMAA SATAKUNTA 50,35 15,09 41,28 16,40 39,17 17,40 36,92 16,09 36,64 16,74 35,53 16,62 29,58 16,90 26,05 18,33 24,54 19,45 23,29 17,05 22,85 12,10 22,08 15,58 20,52 20,17 19,89 21,05 17,62 19,71 16,87 16,48 15,98 19,63 12,78 18,76 RAY:n myöntämät avustukset maakunnittain / kansalainen (a), sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuminen maakunnittain % (b). * Eurot ovat RAY:n jakopäätöksestä 2014 ** Maakuntien asukasmäärä on tilastokeskuksen tilastosta vuodelta 2013
Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat maakunnalliseen osallistumiseen? Uudenmaan saama avustusmäärä on suuri ja osallistuminen passiivista, avustusten ja osallistumisen suhdetta ei voi analysoida, koska Uudellamaalla sijaitsevat suuret keskusjärjestöt, joiden kautta kulkeutuu rahaa maakuntiin Pohjois-Karjalaan menee avustuksia Uudenmaan jälkeen eniten avustuksia asukasta kohden. Silti osallistuminen on neljänneksi heikointa (jos ei oteta Uuttamaata huomioon). Suuri osa alueen avustuksista keskittyy Joensuuhun, onko toiminta suunnattu sinne? Onko toiminta suunnattu enemmän rakenteelliseen vaikuttamistyöhön kuin vapaaehtois- ja auttamistyöhön tai massatilaisuuksiin? Syksyllä pystytään vertaamaan miten sisarjärjestöt tavoittavat kohderyhmää suhteessa muihin maakuntiin Miten terveyserot näkyvät suhteessa osallistumiseen? 15
Terveys- ja hyvinvointiongelmien ehkäiseminen Kyseiseen ryhmään kuului vain 15 projektia, avustusten yhteenlaskettu määrä hieman alle 5 miljoonaa, joista Yksi elämä hankekokonaisuus sai peräti 2,9 miljoonaa Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Valtimoterveys Yleinen terveyden edistäminen Tuki- ja liikuntaelinterveys Terveellinen ravinto terveyden edistäjänä Liikunta ja terveelliset elämäntavat Hankkeet tavoittavat kansalaisia hyvin, järjestöissä olevaa osaamista on pystytty siirtämään julkisen sektorin toimijoille ja yritysmaailmaan Voimaa vanhuuteen merkittävä toimija Puolustusvoimien kanssa tehtävä yhteistyö merkittävää Keskeistä on tuoda tietoa terveyskäyttäytymisestä viestinnän keinoin 16
Terveys- ja hyvinvointiongelmien ehkäiseminen Hankkeiden raportointi on vain tyydyttävällä tasolla, palautetietoa ei ole riittävästi kerätty, työntekijöiden näkemys on vallitseva ääni Yksittäisten terveysportaalien rahoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista, ne hukkuvat jo tietomassaan Terveyttä edistävän ja varhaisvaiheen ongelmia ehkäisevä työ on vaikea raportoitava tulosten ja vaikutusten valossa. On paljolti turvauduttava tehokkaaseen viestintään ja kohderyhmän tavoittamiseen ja aktivointiin terveys- ja hyvinvointiteemoissa. Tarvitaan lisää järjestöjen ja muiden toimijoiden verkostoitumista, ettei kaikki puuhaile yksin. Olisi saatava projekteja, jotka kohdentuvat uudempiin terveys- ja hyvinvointiongelmiin tai vanhojen ongelmien esiintyvyyteen uusissa kohderyhmissä (esim. maahanmuuttajat) Kuitenkin: Vaikuttavaa 2014 palkinto Kuluttajaliitolle!! 17
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Panostetaan 2015 66 miljoonaa, 2016 71 miljoonaa Analyysissä 166 tvs:sää, saman verran Ak-toimintaa Sisältö: Sopeutumisvalmennus (yli 50 kohdetta) Muistiluotsit OmaisOivat Omaiset Mielenterveyden tukena Loma- ja leiritoiminta Muut ryhmämuotoiset kuntoutusmuodot 18
Laatu kaiken takeena Ryhmämuotoisen RAY-rahoitteisen kuntoutuksen laatusuositus: Toiminnalle on asetettava konkreettiset tavoitteet Ryhmämuotoisuus Asiakaslähtöinen joustava ohjelma Kokemusasiantuntijuus vahvasti läsnä Professionaalisesti ohjattu vertaistuki Teemoitetut kurssit Ei vaadita lääkärin lausuntoa Ohjelmassa oltava selkeästi asiantuntijoiden panosta (lääkärit, fysioterapeutit, hoitajat yms.) Kuntoutuksen jatkumo pyrittävä turvaamaan Kuntoutuksen tuloksia ja vaikutuksia on seurattava Kurssien kehittäminen tehtävä joustavasti tarpeen mukaan ja seurantatulosten perusteella 19
Mitä tästä seuraa? Jatkossa puhuttava laajemmin ryhmämuotoisesta, vertaistukeen perustuvasta, pitkälti ammattilaisten vetämästä RAY-rahoitteisesta kuntoutuksesta, mikä voidaan jakaa viiteen kokonaisuuteen. Näistä kolme ensimmäistä sisältää laatusuosituksen periaatteet (jossain määrin myös verkossa tapahtuva kuntoutus). 1. Internaattimuotoinen ryhmäkuntoutus 2. Avomuotoinen ryhmäkuntoutus 3. Internaattien ja avomuotoisen kombinaatiot 4. Verkossa tapahtuva ryhmäkuntoutus 5. Vertaisryhmäkurssit/ryhmäkuntoutuskurssit (täysin uusi kevyempi tuote) 1. Pohditaan sairausryhmäkohtaisten lomien toimintaa eräänä kuntoutusmuotona. On selvästi sopeutumisvalmennusta vähemmän kuntoutuselementtejä omaavaa, loman osuus oltava kurssista vähintään puolet 2. Viikonloppukurssit 3. Paikalliset, järjestöjen yksin tai yhdessä tekemät väliset interventiot 20
KIITOS! 21