Kulttuuri maakuntauudistuksessa Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Kuin klaarata? Kulttuuri kunnissa ja uusissa maakunnissa keskustelu Turku 4.9.2017
Hallituksen linjaus 5.4.2016: Kuntamaakunta valtio tulevaisuuden työnjako kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnalla on edelleen vastuu seuraavista: osaamisen ja sivistyksen edistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu. maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallintotehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen. 2
Kulttuuri maakuntalakiluonnoksessa Maakuntalakiluonnos 6 (maakunnan tehtäväalat): 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 13) kulttuuriympäristön hoito 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista;
Kulttuuri maakuntalakiluonnoksessa Maakuntalakiluonnos 6 (maakunnan tehtäväalat), perustelutekstit: Elinkeinojen kehittämisen tehtävä, ELY-keskuksista siirtyvä tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen ja rahoittamiseen liittyvällä kulttuurin edistämisellä tarkoitetaan toimia, joilla maakunnassa edistetään aineettoman tuotannon synnyn, kasvun ja jakelun edellytyksiä ja niiden monipuolista kehittymistä sekä kulttuurin matkailullista tuotteistamista. Kulttuuria edistävät toimet liittyvät pyrkimykseen vahvistaa luovan talouden kehittymisen edellytyksiä kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoito sisältyy maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaisesti myös uusien maakuntien lakisääteisiin tehtäviin. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan esityksen perustelujen mukaan ihmisen muovaamaa ympäristöä, kuten kulttuurimaisemia, rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja muinaisjäännöksiä. Maakunnan tehtävänä olisi muun muassa lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristöistä, edistää niiden kestävää hoitoa ja käyttöä, edistää alan toimijoiden yhteistyötä maakunnassa sekä seurata kulttuuriympäristöjen tilaa ja kehitystä.
Kasvupalvelulakien* käsittelyaikataulu Perustuslakianalyysi valmis Lainsäädännön arviointineuvosto ja käännös Laintarkastus Eduskunnalle Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Sidosryhmien kuulemistilaisuus /tilaisuuksia Neuvoston esittämien muutosten tekeminen Laintarkastuksen esittämien muutosten tekeminen * Kolme erillistä HE:tä, jotka annetaan samanaikaisesti 1. ALKE- ja kasvupalvelulaki 2. rekrylaki ja rahoituslaki 3. kotouttamislaki Kasvupalveluiden tietojärjestelmiä koskeva laki tulee omalla aikataulullaan. 7.9.201 7 10
Alueiden kehittämisen keskustelut Alueiden kehittämisen keskustelut Maakuntalain 13 :ssä tarkoitetun neuvottelun tueksi ja valtioneuvoston ja maakuntien välisen yhteistyön edistämiseksi valtio ja maakunnat keskustelevat vuosittain alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Keskustelut perustuvat valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja aluekehityksen ajankohtaiseen tilannekuvaan. Keskusteluja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos 1.3.2017 ) Keskusteluiden simuloinnit alkuvuodesta 2018
Alueiden kehittämisen keskustelut Valtion ja maakuntien keskustelut aluekehittämisestä Perustana VN:n aluekehittämisen painopistepäätös, aluekehityksen tilannekuva, ministeriöiden aluekehittämiseen vaikuttavat keskeiset strategiat sekä maakuntastrategiat ja -ohjelmat Keskustelujen laajuus ja ministeriöiden osallistuminen voivat vaihdella vuosittain Valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä Pohjustaa JTS-neuvotteluja Valtion ja maakuntien neuvottelut taloudesta Perustana maakuntaorganisaation talouden tilannekuva sekä kunkin ministeriön valmistelema toimialansa maakunnille osoitettujen tehtävien ja kustannusten arviointi Talouden ja kustannusten hallinnan näkökulma Maakunnan toteutunut ja arvioitu tulevaa kustannuskehitys sekä tarve sopeutustoimenpiteisiin
Uhkia Riittävätkö resurssit? Kulttuurin rooli jatkossa Miten kulttuuria ja sivistystä arvostetaan maakunnassa/kunnassa? Sote-yhteistyön tulevaisuus? Mahdollisuuksia Kulttuurin mahdollisuus nousta aiempaa keskeisemmäksi tehtäväksi (erityisesti kunnissa) Osaavat ihmiset (kunta, maakunta, ELY, TAIKE, oppilaitokset, kolmas ja neljäs sektori, yritykset) vahva strategiatyö rahoituksen mahdollistaminen Yhteistyö ja uudet toimintatavat
Ajankohtaisia asioita opetus- ja kulttuuriministeriössä Valokuva: Santeri Sarkola
Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset valmisteilla Lähtökohtana OKM kulttuuripolitiikan strategia 2025: Luova työ ja tuotanto Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin Kulttuurin perusta ja jatkuvuus Ehdotuksia mm. strategiseen yhteistyöhön alueiden kanssa, tietoperustan vahvistamiseen, kulttuuripalveluiden saatavuuteen ja luovien alojen vahvistamiseen Linjaukset valmistumassa syksyn 2017 aikana
TAITEESEEN JA KULTTUURIIN 463,3 miljoonaa euroa VOS-laitosten ja vapaiden ryhmien teattereiden, orkestereiden, museoiden, tanssin ja sirkuksen rahoitusjärjestelmää uudistetaan 16
Uusi kirjastolaki voimaan 1.1.2017. 17
Yleiset kirjastot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus laki yleisistä kirjastoista voimaan 1.1.2017 Lain uudistamisen lähtökohtana yleisten kirjastojen asemointi kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä Vanha kirjastolain tavoitepykälä tältä osin suppeampi sivistys, kirjallisuus, taiteen harrastus, tiedot/taidot/kansalaisvalmiudet. kansainvälistyminen, elinikäinen oppiminen lakiin ei sisältynyt tehtäväpykälää Uusi kirjastolaki mahdollistajana asukkaat yhteisöt sivistyskunnat Hyvä elämä/hyvinvointi yksilö- ja yhteisötasolla Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi
Laki yleisistä kirjastoista 2016 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on edistää: 1) väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin; 2) tiedon saatavuutta ja käyttöä; 3) lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa; 4) mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen; 5) aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Kirjastolain tavoittelema Suomi kunnioittaa ja edistää sivistyksellisiä, kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia, edistää kaikkien osallisuutta, kannustaa oppimiseen, kehittymiseen ja aktiiviseen toimijuuteen, 19
Tehtävillä tavoitteisiin 6 Yleisen kirjaston tehtävät Yleisen kirjaston tehtävänä on: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Toiminnan järjestäminen - kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen 5 - kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa 10 - kirjasto toimii yhteistyössä 11 Yleisellä kirjastolla voi olla 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. - tavoitteiden ja tehtävien toteutumista tulee arvioida 16 - toiminnan järjestäminen edellyttää riittävää ja osaavaa henkilöstöä 17 20
Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen Hallitusohjelma: Osaaminen ja koulutus -kokonaisuuden kärkihanke 4: Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Toimenpide 1: Lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurin saatavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa. Toimenpide 1a: Monilukutaito Toimenpide 2: Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi 21
Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen Taustalla Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010-2014 sekä prosenttiperiaatteen toimintamalli, jota OKM ja Taike edistäneet vuodesta 2011. Kärkihankkeen tarkoituksena on, että: Prosenttiperiaatetta laajennetaan koskemaan myös muita taiteen muotoja kuin visuaalisia taiteita ja muotoilua Prosenttiperiaatteen kaltaista toiminta-/rahoitusmallia sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollossa myös käyttötalousmenojen piiriin kuuluvassa toiminnassa Pitkän aikavälin tavoitteena on saada taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut vakiinnutetuiksi osaksi sote-rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa 22
Kärkihankkeen toteutus Toteutetaan yhteistyössä STM:n kanssa Yhteys myös kokeilukulttuurin kärkihankkeeseen Kohderyhmänä kunnat, kuntayhtymät ja muut toimijat (yksityinen sektori, maakunta- ja sote-uudistuksen synnyttämät rakenteet) Kärkihankkeen rahoitus 2 milj. euroa 2016-2018 2016: 600 000 2017: 800 000 2018: 600 000 23
Kärkihankkeen toteutus hankkeen toteutus jakautuu 2 linjaan: 1. kehittämishankkeet 2016-2018 (Taike) sote- ja kulttuurialan toimijoiden omat kehittämishankkeet 1. hakukierros keväällä 2016 2. hakukierros syksyllä 2016 2. ohjatut kokeilut 2017-2018 (OKM) voidaan testata uusia toimintamalleja käytännössä kokeiluosion valmistelu yhteistyössä Demos Helsinki ry:n kanssa kokeilut (7 kpl) ovat käynnistymässä 24
Kärkihankkeen toteutus Muuta terveyttä ja hyvinvointia edistävästä taidetoiminnasta: Kärkihankkeen ohjausryhmä ja OKM ja STM:n yhteinen työryhmä tulevat julkaisemaan maakunnille ja kunnille suunnatun suosituksen toiminnan järjestämisestä. osallistutaan syksyn 2017 HYTE-kierrokselle, Taiken kulttuurihyvinvoinnin läänintaiteilijat ovat mukana 25
Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihankkeen toteutus 2016-2018 - Rahoitus 7,7 Me kolmelle vuodelle - Kolme hakukierrosta (2016, 2017 ja 2018) - Lisätään lasten ja nuorten taiteen ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. - Tavoitteena toimintakulttuurin muutos, jossa koulun tilat ovat iltapäivisin oppilaiden harrastuskäytössä. - Hanke lisää taiteen ja kulttuurin toimijoiden yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. - Hakijoina kunnat, lastenkulttuurikeskukset, taiteen perusopetuksen järjestäjät, taidelaitokset, museot, kirjastot, perinneyhdistykset ja muut taide- ja kulttuuritoimijat, joilla on osaamista lasten kanssa työskentelystä. 26
Lisätään yhteistyötä lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen toimijoiden, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kesken. Taiteen perusopetuksen saatavuuden parantamiseen on varattu yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosille 2016 2018 27
Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -työryhmän esityksiä: - Lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista vahvistetaan - Valtakunnallisen koululaiskyselyn vakiinnuttaminen - Koulu on rakennuksena ja yhteisönä avainroolissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle saadaan mieleisiä harrastuksia - Vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien - Harrastusryhmiin enemmän valinnanvaraa (ei tavoitteellista) - Innovaatioita ja hyvien käytäntöjen levittämiseen - Lapsille ja nuorille perustetaan harrastusviikko (datan keräys uuden sovelluksen kautta harrastusmahdollisuuksien tunnistaminen) - Hyviä käytäntöjä: Porin nuorisopassit, Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelma, PopUpSipoo-hanke, Helsingin kaupungin Hyvä vapaa-aika-hanke 28
Museopoliittinen ohjelma sisältö ja toimenpiteet työryhmän toimikausi syksy 2015 helmikuu 2017 ministerin toimeksiannosta yhdessä museoiden kanssa ihmisiä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa varten tehtävä tarkastella kokonaisvaltaisesti suomalaista museokenttää muodostaa näkemys sen tulevaisuudesta laatia ehdotus museopoliittisiksi linjauksiksi ja painopisteiksi erityisesti rahoitusta koskevien ehdotusten osalta yhteensovittaminen kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevan työn kanssa lausuntokierros käynnissä kesäkuun loppuun, syksyllä ohjelman viimeistely ja hyväksyminen ministeriössä
Museopoliittinen ohjelma sisältö ja toimenpiteet Museot esille asiantuntijoina, kumppaneina ja mahdollistajina elämysten ja tiedon tarjoaminen kulttuuri- ja luonnonperinnöstä sekä taiteesta mahdollisuuksia luovuudelle, sivistykselle, identiteettien rakentumiselle, muutosten ymmärtämiselle tehtävä kestävän yhteiskunnan ja hyvinvoinnin rakentamisessa kattavasti saatavilla oleva ja keskeinen kulttuuripalvelu paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen merkitys vetovoimaisuudelle ja elinvoimaisuuden kehittämiselle Kehittämiskokonaisuuksien tunnistaminen museotoiminnan yleisten tavoitteiden uudistaminen osaamista, toimintatapoja, rakenteita ja rahoitusta koskevat linjaukset kokoelmatyö ja digitaalisuus omina kehittämiskokonaisuuksinaan kaikista museotoiminnan osa-alueista ei omaa kehittämiskokonaisuutta esim. näyttelytoiminnan sisältöjä, painotuksia ja valintoja ei linjata yhteensä 59 toimenpide-ehdotusta
Museolaki ohjaa ja säätelee Museolain kokonaisuudistus vaalikaudella 2015 2019 Toteuttaminen museoiden, teattereiden (ml. tanssi ja sirkus) ja orkestereiden rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä 2018 2019 1. Museolaki määrittelisi myös jatkossa ammatillisen museotoiminnan tavoitteet ja tehtävät sekä rahoituksen edellytykset 2. Tehtävissä korostuisi yhteiskunnallinen näkökulma 3. Nykyiset valtionosuuden edellytykset pääosin oikeita 4. Korotettu valtionosuus korvattaisiin tehtäväperusteisella rahoituksella ja tehtävistä säädettäisiin lain tasolla 5. Mahdolliset EU:n tietosuoja-asetuksesta aiheutuvat täydennykset henkilötietojen käsittelyn turvaamiseksi museoissa 6. Yhteensovittaminen uuden rahoitusjärjestelmän toimintaperiaatteiden kanssa
Kulttuuriympäristötehtävät OKM:n näkökulmasta YM:llä on käynnissä konsulttivetoinen Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla hanke, joka jatkuu vielä ensi syksyn Hanke toteutetaan kuntien ja muiden keskeisten valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa: ELY-keskukset, KEHA-keskus, maakuntien liitot ja maakuntamuseot OKM on mukana hankeen ohjausryhmässä OKM:n toimesta Satakunnan museo tekee selvitystä maakuntamuseoista kulttuuriympäristötehtävien hoitajina, selvitys valmistuu kesäkuussa 2017 ja tuloksia hyödynnetään myös YM:n hankkeen jatkovalmistelussa ja suunnittelussa OKM:ssä on käynnissä kulttuurin rahoitusjärjestelmän ja museolain uudistaminen, jossa yhteydessä on tarkoitus uudistaa alueellista museojärjestelmää, museoiden kulttuuriympäristöön liittyvistä asiantuntijatehtävistä on tarkoitus säätää lain tasolla ja uudistaa niiden rahoitusta OKM:n näkökulmasta olisi tärkeää, että kulttuuriympäristöön liittyvien tehtävien hoitamisessa tehtäisiin löydettäisiin kullekin alueelle toimivat käytännöt ja hyvät yhteistyömallit ja osoitettaisiin myös toimintaan riittävät resurssit
Kuntien kulttuuritoimintalain uudistaminen - Nykyinen laki tullut voimaan 1992 - Kulttuuritoiminnan toimintaympäristö muuttunut: Kuntien määrä on vähentynyt, keskimääräinen asukasmäärä kasvanut, taloudellinen kehitys on erilaistunut, digitalisaatio muuttanut toimintaa sekä kunnan eri sektoreiden ja kuntien välinen yhteistyö lisääntynyt. - Hallituksen reformit muuttavat toimintaympäristöä 2019 - Keskeisenä tavoitteena olisi mm. edistää kuntien kulttuuritoiminnan toimintaedellytyksiä ja demokratiakehitystä, sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisesta sekä kuntien elinvoimaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntien kulttuuritoimintalain lähtökohtana olisi kulttuuripalveluiden yhdenvertainen saatavuus. - Uudistamistyöryhmä on tavoitteena käynnistää 2017
Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi Hallitus sopi puoliväliriihessä 24. -25.4.2017 luovaa taloutta vahvistavista toimista Osaaminen, kasvu ja työllisyys kokonaisuuden osana. Vuosien 2017-2019 hallituksen toimintasuunnitelmassa vuosille 2017-19 todetaan: Luovilla aloilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Ne ovat jo nyt merkittävä osa kansantaloutta ja suuri työllistäjä. Aineeton pääoma on uusi tuotannon tekijä, ja luovalla työllä tuotetaan korkean jalostusarvon vientituotteita. Luovien alojen toimintaedellytysten parantamiseksi, yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämiseksi sekä muiden alojen kilpailukyvyn vahvistamiseksi hallitus ottaa luovat alat osaksi yrittäjyys ja työllisyyspaketteja sekä niihin kuuluvia kasvun ja kansainvälistymisen tukimuotoja toteuttaen "Luova talous ja aineettomat arvot" työryhmän ehdotuksia. 34
Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi Työryhmän esitykset: 1. Hallitus määrittää aineettoman arvonluonnin ja luovan talouden yhdeksi kasvun kärjistä kasvustrategiassa ja käynnistää Creative Business Finland - ekosysteeminen rakentamisen ja kehittämispalvelut 2. Hallitus määrittää luovan talouden ja aineettoman arvon luomisen yhdeksi horisontaaliseksi Team Finlandin ja Growth Finlandin painopistealueista 3. Luodaan käytännöt, jotka mahdollistavat tekijänoikeuksien siirron tekijän yritykselle ja selvitetään arvonlisäverotukseen liittyvät erityiskysymykset ja ratkaisumallit 4. Kehitetään IP-perustaisille yrityksille soveltuvia rahoitusinstrumentteja ja arvottamismenetelmiä 5. Muodostetaan luovan osaamisen monialaiset osaamiskeskittymät ja parannetaan koulutuksen työelämävastaavuutta 6. Ehdotukset luovien alojen ammattilaisten ja taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämiseksi 35
Kulttuurimatkailu Kulttuurimatkailu on osa hallituksen puoliväliriihessä päättämää matkailun 4.0 kärkihanketta TEM matkailun kärkihankkeeseen 4.0. on tulossa lisää tietoa syyskuun aikana. Kulttuurimatkailu on mukana. Sen painopiste tulee olemaan luultavimmin maailmanperintökohteissa ja tapahtumissa. Toiminnot alkavat v. 2018 puolella. Suomi liittyy vuoden 2018 alusta Euroopan neuvoston kulttuurireittisopimukseen. OKM kannustaa suomalaisia kulttuurikohteita liittymään em. reitteihin. Varsinais-Suomi jo mukana esim. Turku on Hansa-reitillä, saariston Pyhän Olavin reitillä ja Rosalan viikinkikeskus viikinkireitillä. 36
Kulttuurimatkailu Matkailun aluetilinpito: Matkailun osuus BKT:sta koko maassa noin 2,5%, Ahvenanmaalla yli 14 % ja Lapissa 5.9 %. Matkailun kokonaiskysyntä 14,1 mrd, tästä kulttuuripalveihin 0,27 mrd euroa. Alueellisesti kysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi Lappiin, Varsinais- Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79859/temrap_2 1_2017_verkkojulkaisu.pdf 37
Kiitos! Lisätietoja: Alueuudistus http://alueuudistus.fi/ Kulttuurivos http://minedu.fi/kulttuurivos https://www.sitra.fi/hankkeet/kulttuurivos-uudistus/#ajankohtaista Museopoliittinen ohjelma http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79396 Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi raportti http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79725/luova%20talous%20ja%20aineettomat% 20arvot_FINAL.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö www.minedu.fi