Sisältö Jäteyhteiskuntamme 1. Jäte yleensä 9 1.1. Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan 9 1.2. Jätteiden haittavaikutukset 9 1.3. Jätteen hävitys 10 1.4. Jäte ja jätesanasto 10 Jätevesi ja sen puhdistus 2. Yleistä viemäröinnistä 13 2.1. Saastunut vesi 13 2.2. Jäteveden ravinteet rehevöittävät vesistöjä 13 2.3. Jätevesien puhdistuksen periaate 14 2.4. Jätevesi 14 2.5. Kunnallinen jätevesijärjestelmä 15 2.6. Jäteveden puhdistus, Helsingin Vesi 16 2.7. Viikinmäen jätevesipuhdistamo 18 Kompostointi 3. Kompostointi yleensä 21 3.1. Kompostin toimintaa 21 3.2. Kompostin tarpeita 22 3.3. Kuivakäymälät 23 3.4. Suurkompostointi 26 Viemäröinti 4. Viemäri, ympäristö ja terveys 29 4.1. Viemäröinnin kehitystä 29 4.2. Kunnallinen viemäröinti 29 4.3. Kiinteistön viemärin nimikkeitä 35 4.4. Viemärivarusteet 37 4.5. Vesipisteen veden poisto 40 4.6. Normivirtaama ja mitoitusvirtaama 41 4.7. Meluttomuus 42 4.8. Viemärin eristys 42 4.9. Viemärikalusteet 42 4.10. Huoltoa ja korjausta 43 4.11. Oma viemärijärjestelmä 43 4.12. Viemärin käyttöohjeet asukkaille 43 4.13. Ohjeet käyttöhenkilökunnalle 43 Muhvilliset muoviviemärit 5. Muoviputkea käytettiin 46 5.1. Käsittely, kuljetus ja varastointi 46 5.2. Uponor-kiinteistöviemärin perusraaka-aine 47 5.3. Asentaminen 49 5.4. Viemärikannakointi 56 5.5. Muovi- ja valurautaviemäreiden läpivientitapoja 59 5.6. Viemärin tiiviyden tutkiminen 59 Muhviton valurautaviemäri 6. Valurauta yleensä 61 6.1 Putki 61 6.2 Viemäriputken liitin 61 6.3 Osat ja asennus 62 PEH-muoviviemärit 7. Geberit-putket 65 7.1. Putket 65 7.2. Liitosmenetelmät 65 Ääni- ja palotekniset vaatimukset 8. Yleistä 70 8.1. Äänen vaimennus 70 8.2. Paloeristys, palosuojaus 72 Viemärin suojaus 9. Suojaus yleensä 77 9.1. Jätevesi 77 9.2. Erottimet 77
Tontti, kosteus ja viemärit 10. Yleistä 81 10.1. Kosteuden lähteet 81 10.2. Veden liike maassa 82 10.3. Salaojitus l. perusveden poisto 82 10.4. Sadevesi poistetaan katoilta 84 10.5. Pihan sadeveden poisto 86 10.6. Tonttiviemäri 87 10.7. Viemärikaivoja 88 Kunnallistekniset viemärit 11. Yleistä viemäreistä 92 11.1. Tontin jätevesi 92 11.2. Kunnallinen viemäriverkosto 92 11.3. Erilaisia maaviemäriputkia 94 Viemärivauriot ja saneeraus 15. Käsitteitä 131 15.1. Toteutustapoja 131 15.2. Kiinteistöviemärit ja niiden ongelmia 132 15.3. Viemärin kuntotutkimus 134 15.4. Sisäviemäreiden korjaustoimenpiteitä 135 15.5. Ulkoviemäreiden korjaustoimenpiteitä 139 Viemärimitoitus 16. Mitoituksen kulku 143 Haja-asutusalueen jätevesi 12. Yleistä 98 12.1. Jätevesien käsittelyn laajuus 99 12.2. Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja 99 12.3. Käsittelytapoja 99 Kosteuden ongelma kiinteistössä 13. Märkätilat 106 13.1. Kylpyhuoneen kosteus 107 13.2. Asenna oikein 108 Viemärikalusteet 14. Määräysten mukaan 110 14.1. Pesualtaat 110 14.2. Tasapohja-allas ja kaatoallas 113 14.3. Pyykinpesukoneet 114 14.4. Astianpesuallas, tiskipöytä 116 14.5. Kylpyamme 118 14.6. Suihku 120 14.7. WC-laite 121 14.8. Apua vanhuksille ja vammaisille 125 14.9. Käymälävaihtoehdot 125
4 Kompostointi Biolan Erotteleva Kuivikekäymälä erottelee nimensä mukaisesti virtsan kiinteästä jätteestä jo istuinosassa, jolloin eroteltu virtsa on suhteellisen puhdasta ja soveltuu lannoitekäyttöön puutarhassa. Erottelevan Kuivikekäymälän jätesäiliössä on kaksi erillistä sisäastiaa kiinteälle jätteelle. Toisen astian täyttyessä toinen lepää käymäläsäiliön takaosassa. Eroteltu neste johdetaan putkella erilliseen säiliöön. Kuvat ovat alla. Kompostikäymälässä tapahtuu biologinen prosessi, jossa pieneliöt hajoittavat orgaanista ainesta (ulostemassa ja virtsa) kosteissa ja aerobisissa olosuhteissa hiilidioksidiksi, vedeksi, humusaineeksi ja epäorgaanisiksi suoloiksi. Kompostointi tuottaa lämpöenergiaa ja siihen liittyy lämpötilan nousu. Prosessin lopputulos on multaa. Hyvin toimiakseen prosessi vaatii optimilämpötilan (+45...+55 C), happea, joka on välttämätön hajottajamikrobeille ja ravinteita kuten fosforia ja kaliumia. Jätteiden käsittely tapahtuu itse käymälässä, mutta lopulliseksi hajottamiseksi ruokamullaksi tarvitaan yleensä jälkikompostointi. Kompostikäymälät voidaan ryhmitellä suorakompostikäymälöihin, pikakompostikäymälöihin ja kuivikekäymälöihin. Kompostisäiliö on suorakompostikäymälöissä esim. käymälähuoneen alapuolella ja sen vaatima tilantarve voi olla suuri. Pikakomposti- ja kuivikekäymälät ovat kokonaan käymälähuoneessa. Kaikki kompostikäymälät varustetaan ilmahormilla, jonka yhteydessä on usein myös sähkökäyttöinen tuuletin. Pika- ja suorakompostikäymälät on monesti varustettu myös lämpövastuksilla. Suurin osa kompostikäymälöistä on sellaisia, joissa vettä tarvitaan muutama litra tai ei lainkaan. Kompostikäymälöiden käytöstä on suuri hyöty haja-asutusalueella, jossa kotitaloudet itse huolehtivat käyttöveden hankinnasta ja jätevesien käsittelystä. Kompostikäymälät edellyttävät käyttäjältään viitseliäisyyttä vesihuuhtelevaa WC-laitetta enemmän. Kompostikäymälää käyttävissä kotitalouksissa syntyy vain ns. harmaita jätevesiä, joita voidaan jopa imeyttää maastoon. Kompostikäymälöitä myydään Suomessa vuosittain 3500-4000 kappaletta, joista lähes joka viides on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Kompostikäymälän ongelmia ja ennakkoluuloja Kompostikäymälän käytössä esiintyvät ongelmat ovat kärpäset, haju, massan epätäydellinen hajoaminen ja ylijäämänesteen kertyminen jätesäiliön pohjalle. Eloperäinen aines on kärpäsille ja sääskille erinomainen kasvuympäristö ja ne lisääntyvätkin siinä nopeasti. Hyönteiset ovat epämiellyttäviä ja ne voivat levittää myös vaarallisia ulosteperäisiä sairauksia. Haittaa voidaan torjua kemiallisesti; jolloin jätökset peitetään seosaineella jokaisen käytön jälkeen ja oikein toimivan kompostin riittävän korkea lämpötila (yli 43 C) tappaa kärpästen munat ja toukat. Vastenmielinen haju hoidetaan ilmastointiputkeen asennetulla sähkötuulettimella. Seosaine parantaa ulostemassan hajoavuutta, mikä puolestaan estää ylijäämänesteen syntymistä. Ennakkoluulot muodostuvat paljolti haisevasta ja työläästä käymälästä, jota nykykompostikäymälä ei ole. Kuivikekäymälän toiminta perustuu käytön yhteydessä lisättävään peiteaineeseen, joka parantaa jätemassan kompostoitumisominaisuuksia. Kompostikäymälät jaotellaan ei-erotteleviin ja erotteleviin käymäläratkaisuihin sen mukaan, miten niissä ulostetta käsitellään. Viemäröidäänkö kompostikäymälä? Mikä on kompostikäymälän hyöty? 4
Viemäröinti yleensä 5 6 K K A J K I L EA H E 2 K J A I J F = @ J K I H A K @ A O F K A A 5 = @ A L A I EL EA H E 2 AHKILAIE 2 K F F K 5 E E Viereisessä kuvassa rakennuksen kellarikerros on yleisen sadevesiviemäröinnin alapuolella ja vesi nostetaan pumpulla viemäriin Eräs isompi pumppaamo Studio-pumppaamot koostuvat itseimevillä pumpuilla varustetusta maanpäällisestä laitetilasta ja erillisestä maanalaisesta imusäiliöstä. Laitetila on lämmitetty ja hygieeninen, muodostaen kunnan huoltohenkilöstölle turvallisen ja modernin työympäristön. Laitetilassa olevat laitteet, kuten pumput, moottorit, venttiilit ja ohjauskeskus voidaan siten käyttää ja huoltaa turvallisesti ja mukavasti lämpimissä oloissa kaikkina vuodenaikoina. Huolto voidaan suorittaa edullisesti yhden miehen voimin. Studio-pumppaamoja käytetään kunnallisissa jätevesiverkostoissa ja siirtoviemäripumppaamoina. Pumppuina käytetyt itseimevät pumput (esim. Gormen-Rupp tai Hydromatic) ovat helppohuoltoisia ja edustavat alan uusinta tekniikkaa. Pumppaamot varustetaan asiakkaan toivomusten mukaisella ohjauskeskuksella ja mahdollisilla kaukovalvontalaitteilla sekä muilla tarvittavilla varusteilla. Jätevesipumppujen juoksupyörä on malliltaan puhdasvesipumppuja avarampi sallien jätteen läpikulun ja estäen tukokset. Pienissä jätevesipumpuissa voi olla myös repijälaite, joka pilkkoo jätteen pienemmäksi ennen pumpun juoksupyörää. Näitä pumppuja käytetään pienissä, usein talokohtaisissa jätevesipumppaamoissa, joissa virtaamat ovat pieniä. Tällöin myös paineputkina voidaan käyttää edullisimpia pieniä putkikokoja. Mitä hyötyä on viemäripumpun juoksupyörän edessä olevasta repijästä? Jätevettä voidaan pumpata myös pienellä uppopumpulla. 5
Sisäviemäriputket Muhviton valurautaviemäri 7 6. Valurauta yleensä Suomen muhvillisten valurautaviemärien valmistus alkoi Haapakoskella vuonna 1903. Vuonna 1954 muhvillisia valurautaviemäreitä alettiin valmistaa keskipakoisvaluna, jolloin valu hiekkamuottiin jäi pois käytöstä. Valurautaviemärin muhviliitos tiivistettiin hamppunarulla, rekkinarulla ja päälle valettiin sula lyijy, joka tiivistettiin. Lisäksi käytettiin lyijystä tehtyjä hajulukkoja. Myös valurautaviemäriä koskevat edellisessä osassa käsitellyt asiat kuten viemärin suunnanmuutokset, viemärin puhdistusaukot ja tuuletusviemärin asennus Muhviton valurautaviemäri Vuonna 1971 markkinoille tuli pantaliitoksella liitettävä muhviton valurautaviemäri. Putki on maalattu punaiseksi. 1991 putket on epoksoitu sisältä. Tällä saadaan liukas sisäpinta ja parempi haponkestävyys. Valurautaviemäri vaimentaa ääntä, kestää tulipaloa ja ilkivaltaa. Lisäksi pantaliitoksessa jokaisen liitoksen kohdalla putkien ääntäjohtava yhteys katkeaa tiivistyskumin takia. 6.1. Putki Valurautaviemäriä käytetään rakennusten sisäpuolisina viemäreinä. Massasta johtuen se vaimentaa hyvin ääntä. Myös valurautaviemärin palosuojaus on hyvä. Putkien ja osien nimellissuuruudet (DN) ovat 50, 70, 100, 150, 200, 250 ja 300 mm. Tilauksesta putkea saa halkaisijaltaan aina 600 mm asti. Putkien pituus on yleensä 3 m. Valurautaviemärin pinnassa on punaruskea akryylipohjamaali ja sisäpinnassa epoksihartsi. 6.2. Viemäriputken liitin Valurautaiset putket ja osat liitetään peräkkäin erikoisliittimen avulla. Liitin on putken ympärille tuleva kiristyspanta (rst) ja sen sisällä on kumitiiviste. Jokaisessa liitoksessa tiivistävä kumi katkaisee samalla äänen etenemisen. Jokainen osa on kannakoitava. Punaisella Terra-täplällä merkitty panta soveltuu maa-asennuksiin ja syövyttävään ympäristöön. 2 K JEJ Mitä etua on pantaliitoksesta? Kumitiiviste puristetaan ruostumattoman teräspannan avulla putken ympärille K EJEEL EI JA 4 5 6 F = J = 2 K J E 7
9 Kunnallistekniset viemärit Kunnallistekniset viemärit 11. Yleistä viemäreistä Allaolevassa kuvassa on vielä kiinteistön viemäröintiä kaivoineen, mutta samalla kuvassa kuitenkin näkyy hyvin katuviemäröinti ja sen kaivot. 11.1. Tontin jätevesi Kuvassa näkyy tontin ja kadun kaivot putkineen. Kyseessä on erillisviemärijärjestelmä. 11.2. Kunnallinen viemäriverkosto Käytetty vesi, jätevesi, poiste- Mistä kaikista kuvan pisteistä sadevesi ketaan putkia pitkin puhdistamon kautta vesistöön. Viemäriin ei saa päästää hiekkaa, rätään? rasvoja tai öljyjä, koska ne vahingoittavat puhdistamon tai viemärin toimintaa. Viemärivettä on kaikki kiinteistöissä ja teollisuudessa käytetty vesi. Yleensä jätevesi johdetaan puhdistamoon omaa putkea pitkin. Sadevesi ja rakennusten perusvedet Mihin sadevesi kuvassa kerääntyy? johdetaan yleensä omalla viemärillä suoraan vesistöön. 9 Tonttialueella käytetään kaivoja jätevesi- ja sadevesiviemäreissä sekä salaojaputkistoissa. Huollon takia kaivojen kansien tulisi olla näkyvillä. Perusmuurin ulkopuolella käytetään jätevesitarkastuskaivoa (JVK) tai tarkistusputkea (TP). Kaivon käyttöä suositellaan silloin, kun viemäri muuttaa suuntaa vaaka- tai pystytasossa kahden tai useamman viemärin liitoskohdassa tai yli 40 m pituisilla suorilla osuuksilla. Kaivossa virtaus saa muuttaa suuntaa enintään 45. Kaivossa on oltava selvät, yli puolen putken halkaisijan syvyiset virtauskourut. Tarkastusputket ovat suoria, eikä niissä virtaussuunta muutu. Jos suunnanmuutos tarvitaan, se tehdään välittömästi tarkastusputken jälkeen, siihen liittyvänä.
10 Kalustus Mikä määrää viimekädessä pesualtaan asennuskorkeuden? 4 A E D = = A I E = = = I EE EJJO O = = A EI EE = = A A J 2 D = L A JJEE E HA E ; EL K J = K Sekoittaja voidaan kiinnittää altaaseen ennen altaan asennusta kannakkeilleen. Altaassa olevan ylivuotoaukon kautta liian korkealle kohoava veden pinta pääsee viemäriin, vaikka pohjaventtiilin tulppa olisikin paikoillaan. Tasoon upotetun altaan ja tason välinen sauma on tiivistettävä sekä märkätiloissa että kuivissa tiloissa vedenpitävällä joustavalla ja homesuojatulla saumausaineella. Erilaisia IDO-altaita 10
Kalustus 11 H = I 8 A C = & # $ = I J A K F I J E Poistoletku koukkaa kuvan mukaan yläkautta. Tämä estää astianpesualtaan vesien pääsyn koneeseen. Kuvasta puuttuvat vuotovesikaukalo ja/tai lattiakaivo. ) 2 8 % # = I J A K F I J E ) 2 8 % # Tulvari-tuotteilla ehkäistään kosteus- ja homevaurioita Kuvassa käyttövesiputkistojen ja lämminvesivaraajan vuodot ohjaantuvat Tulvari-suojakaukalon kautta viemäriin. Tulvari-tuoteperheestä löytyvät myös suojakaukalot astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen alle. Tulvari-suojakaukalo yhdistettynä talon vesi-, viemäri- ja hälytysjärjestelmään estää vaurioiden synnyn vesivuodon sattuessa. Tulvari-suojakaukalo on osa kiinteistön käyttövesi- ja hälytysjärjestelmää. Tulvari -suojakaukalon asennus ja yläkuvassa Tulvari -vuotovesianturi. Käytä jakotukkien asennuksessa viemäröitävää/vuotovesihälytyksellä varustettua kytkentäkeskusta. Miten viereisten kuvien laitteet ehkäisevät vesivaurioita? 11
14 Viemärivauriot ja saneeraus Viereisessä kuvassa on videodokumentointia. Jokainen haara kuvataan jyrsinnän ja pinnoituksen jälkeen ja tieto luovutetaan asiakkaalle. Kuvassa näkyy pieni kamera. Mitä aivan pelkistäen tässä viemärikorjauksessa tehdään? Kuvassa jyrsitty putki on kuvattu ja hyväksytty pinnoitettavaksi. 3-4. päivä Videokameralla tarkistetaan, että lopputulos täyttää laatuvaatimukset. WC-istuin sekä pesualtaan ja astianpesupöydän vesilukot kiinnitetään paikoilleen ja lattiakaivon puhdistusaukko tulpataan. Viemärijärjestelmä voidaan ottaa käyttöön noin 8 tuntia työn valmistumisen jälkeen. Työn tuloksen videodokumentointi luovutetaan toimeksiantajalle sopimuksen mukaisesti, esimerkiksi DVD-levyllä. 14
Viemärivauriot ja saneeraus 15.5. Ulkoviemäreiden korjaustoimenpiteitä Valurautaisten tonttiviemäreiden yksi vaurioiden syistä on korroosio. Yleinen syy on myös maapohjan painuminen, jolloin putki jää notkolle keräten tuketta. Pehmeässä maapohjassa painumariski on suurin. Taipuisat putket sietävät painaumia paremmin rikkoutumatta kuin jäykkä putkisto. Tukkeutumisvaaran kannalta ongelmallisimpia ovat 1960-luvun muoviviemärit sekä painuville maapohjille ilman riittävää tai asiantuntevaa pohjavahvistusta rakennetut viemärit. Jos rakennus on paalutettu, mutta viemäri ei, ne voivat liikkua eri tavalla, jolloin putki voi jopa katketa. Maahan asennettu muoviviemäri on suurimman osan aikaa tyhjillään, ja pohjavesi voi nostaa putken kaarelle kaivojen välillä lisäten tukosten mahdollisuutta. Tonttiviemärin saneeraustarve voi johtua korroosiosta, painumasta, siirtymästä, tiivisteiden rapautumisesta, putkimateriaalin heikkenemisestä tai puun juuret ovat tukkineet viemärin. Viemäri voi rikkoutua jo maatäytön yhteydessä olevista isoista kivistä. Tarvittaessa selvitetään tonttiviemärin ikä ja mahdollinen uusimistarve. Viemärikaivoista tarkistetaan kansien kunto ja tiiviys, sillä sadevesi ei saa päästä kaivoon. Kaivoissa olevat padotusventtiilit voivat tukkeutua ja juuttua toimimattomiksi. Kerran vuodessa suoritettu padotusventtiilin pesu painepesurilla pitää venttiilin puhtaana ja toimivana. Pihalla olevat sadevesikaivot vaativat ajoittain sorapesän tyhjentämistä. Rakennuksen katolla olevat kattokaivotkin tukkeutuvat puiden lehdistä. Kun kattokaivo ei poista vettä, vesikatteen päälle muodostuu jäätyviä lammikoita, jotka tuhoavat vesikatteen. Kattokaivon ja katteen välinen sauma voi myös tällä tavoin revetä. Kattokaivot on puhdistettava syksyisin. Salaojaverkoston putket voivat myös tukkeutua niihin kerääntyvästä maa-aineksesta. Salaojien huoltoa ja kunnossapitoa on käsitelty kiinteistönhoidon ohjekortissa KH 91-00129. Betonikaivojen vauriot ovat yleensä renkaiden halkeamia ja renkaiden välisten liitosten vuotoja. Lumiauraus saattaa vahingoittaa ylintä rengasta ja huonossa maaperässä kaivo voi kallistua, joka vahingoittaa viemäriliitoksia. Kasvien juuret voivat kasvaa betonikaivon läpi. Sadevesikaivo voi jäätyä, jos pakkasilma pääsee kiertämään kaivosta toiseen. Muovikaivojen vauriot johtuvat niiden liikkumisesta tai kallistelusta, jolloin viemäriliitokset vaurioituvat. Viemäriveden pumppaamoista tarkistetaan laitoksen toiminta, kunto, hälytysten toiminta ja varaosien saatavuus. Korjaukset ja vaihdot Jos rakenteellisesti hyvä viemäri on tukossa, se voidaan puhdistaa. Puhdistusmenetelminä käytetään puhdistusvaijereita tai painepesua. Kaivojen korjaustoimenpiteitä Kun kaivossa on halkeamia tai sen saumat vuotavat, vauriokohdat paikataan sementtilaastilla ja teräshierretään. Koko kaivo pietään sisäpuolelta. Kun liitos vuotaa tai viemäri on irronnut kaivosta, maa kaivetaan auki liitoksen kohdalta ja liitos uusitaan. Jos kaivo on liikkunut tai noussut ylös, maa kaivetaan auki ja kaivo asennetaan uudestaan. Jos kasvien juuret ovat kasvaneet kaivon seinän läpi, maa kaivetaan kaivon ympäriltä ja kasvien juuret leikataan sisä- ja ulkopuolelta, vauriokohdat paikataan sementtilaastilla ja teräshierretään. Jäätynyt sadevesikaivo sulatetaan höyryllä, ja kaivoon asennetaan vesilukko ilmankierron estämiseksi. Lopuksi kaivo varustetaan eristyskartiolla. Tukkeutunut padotusventtiili vaihdetaan. Edellistä perusteellisempi toimenpide Kun kaivossa on halkeamia tai sen saumat vuotavat, maa kaivetaan auki ja kaivon ulkopuolelle asennetaan vesitiiviiksi kyllästetty kangas tai kaivo uusitaan. Jos kaivo on liikkunut tai noussut ylös, maa kaivetaan auki kaivon ympäriltä, kaivo asennetaan uudelleen ja ankkuroidaan. Jos kasvien juuret ovat kasvaneet kaivon seinän läpi, kaivo uusitaan muovikaivoksi. 15 Milloin tonttiviemärin korjaus on ajankohtainen? Kun vaurioitunut viemäri on korjattu, sen toimivuus todetaan ja asiantuntijoista koostuvan ryhmän kanssa todetaan työ hyvin tehdyksi. Mahdolliset muutokset piirretään LVI-piirustukseen ja korjaus dokumentoidaan rakennuksen historiatietoihin. Asiantuntijoihin tulee kuulua rakennusalan asiantuntija, joka vastaa siitä, että vaurioituneet rakenteet poistetaan tai korjataan ja että lopputulos on hyvä myös rakennustöiden osalta. Säiliöautossa on imutyhjennyssäiliö keskellä ja sen ympärillä vaipassa painepesurille tarvittava vesi. Esim. rasvanerotuskaivot on puhdistettava säännöllisesti imuvaunulla niiden toimivuuden takia. Tukkeuma avataan erilaisilla viemärinavaus pyörivillä vaijereilla tai painevedellä erilaisten avauspäiden avulla. 15