KIRJALLINEN KYSYMYS 1085/2009 vp Suomen lipun häpäisemiseen puuttuminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen kansa sai itsenäisyyspäivänä jälleen surullisena seurata, kuinka mielenosoittaja poltti lakanasta tehdyn Suomen lipun jäljitelmän Helsingissä. Samaan aikaan moni suomalainen muisteli nöyränä 70 vuotta sitten käytyä talvisotaa, jolloin kansa yhtenäisenä kävi ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Lipun polttaminen on ymmärrettävästi järkyttänyt suomalaisten mieliä. Poliisi ei voinut teolle jälkeenpäin enää mitään. Suomen lipun häpäisemisestä ei voi tuomita, jos lippujäljitelmää ei ole tehty Suomen lipusta annetun lain 2 :n mukaisessa koossa, koska tällöin sitä ei lainsäädännössä katsota Suomen lipuksi. Suomen lipusta annetun lain 8 :n 2 momentin nojalla mittasuhteiltaan poikkeavan lipun kaupan pitäminen on rangaistavaa, mutta ei tällaisen lippujäljitelmän julkinen häpäiseminen. Tämä on selvästi kansalaisten tuntoja loukkaava epäkohta. On selvää, että hyvän jäljitelmän voi helposti tehdä melkein kuka tahansa. Tarvitaan vain sopiva valkoinen kangas ja hieman sopivan sinistä väriä, maalia tms. Jäljitelmät muistuttavat siten varsin erehdyttävästi aitoa Suomen lippua. Lippu on myös helppo sytyttää tuleen. Näin tapahtuessa kansalaiset perustellusti kokevat, että nyt häpäistään Suomen lippua. Lipun polttajien tarkoituksena onkin tuottaa pahaa mieltä lipun tunnuksien takana olevalle kansalle. Pelkona on, että tällainen toiminta lisääntyy merkittävästi, mikäli lainsäätäjä ei puutu asiaan selkeällä viestillä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Suomen lipusta annetun lain epäkohdan korjaamiseksi ja Suomen lipun häpäisyn saattamiseksi jatkossa paremmin kuriin? Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2009 Petri Salo /kok Lyly Rajala /kok Jouko Laxell /kok Timo Heinonen /kok Oiva Kaltiokumpu /kesk Heikki A. Ollila /kok Thomas Blomqvist /r Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1085/2009 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Suomen lipusta annetun lain epäkohdan korjaamiseksi ja Suomen lipun häpäisyn saattamiseksi jatkossa paremmin kuriin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymyksen johdanto-osassa viitataan itsenäisyyspäivän tapahtumaan, jossa mielenosoittaja poltti lakanasta tehdyn Suomen lippujäljitelmän Helsingissä. Suomen lipun häpäisemisestä ei voida tuomita rangaistukseen, jos lippujäljitelmää ei ole tehty Suomen lipusta annetun lain (380/1978) mukaisessa koossa, koska sitä ei tällöin lainsäädännössä katsota Suomen lipuksi. Kysyjien mukaan pelkona on, että tällainen toiminta lisääntyy merkittävästi, mikäli lainsäätäjä ei puutu asiaan selkeällä viestillä. Suomen lipusta annetun lain 1 :n mukaan Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lain 8 :n mukaan, joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. Suomen lippu -komitea, joka on valmistellut ehdotuksen Suomen lippua koskevaksi laiksi, mainitsee mietinnössään (Komiteamietintö 1970: A 1) seuraavaa: "Lipun määrittely vaikuttaa myös Suomen lipusta annettavien suojelusäännösten ulottuvuuteen. Komitea on määritellyt Suomen lipun abstraktisesti lausumalla, että Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Tämän mukaan jokainen kuvio, joka täyttää Suomen lipun mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, on lakiehdotuksen mukaan Suomen lippu." Nykyisen lippulain määrittely poikkeaa siten aikaisemman lainsäädännön määrittelystä, jonka mukaan Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa valkealla pohjalla on merensininen risti. Aikaisempi määrittely tarkoitti sitä, että vain kankaasta tehtyä lippua voitiin pitää Suomen lippuna. Suomen lipun abstraktinen määrittely laissa on mainittu muun muassa sisäasiainministeriön Suomen lippua ja vaakunaa koskevassa internetsivustossa samalla sivulla, jossa kerrotaan myös lipun turmelemisen ja sen epäkunnioittavan käytön seurauksista. Edellä mainitun johdosta on katsottava, että lipun turmelemisen kohteena voi siten olla myös muu lippukuvio kuin nimenomaisesti Suomen lipuksi valmistettu vaate. Tulkinta siitä, milloin itse tehty lippujäljitelmä väreiltään tai mittasuhteiltaan on sen verran poikkeava, ettei sitä voi pitää Suomen lippuna, jää esitutkintaviranomaisen ja syyttäjäviranomaisen tai viimekädessä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Poliisilla on myös mahdollisuus puuttua poliisilain (493/1995) 20 :n perusteella lipun häpäisemiseen, jos se toteutetaan aiheuttamalla huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Näissä tapauksissa henkilö voidaan poistaa paikalta tai ottaa kiinni. Edellä olevan johdosta sisäasiainministeriö katsoo, ettei Suomen lipusta annetun lain muuttamiseen ole välttämätöntä tarvetta kirjallisen ky- 2
Ministerin vastaus KK 1085/2009 vp Petri Salo /kok ym. symyksen tekijöiden tarkoittamalla tavalla ottaen huomioon laissa omaksuttu lipun abstraktinen määrittely. Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1085/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Petri Salo /saml m.fl.: Vad tänker regeringen göra för att korrigera missförhållandet i lagen om Finlands flagga och för att få bättre ordning på frågan om när det handlar om att skymfa Finlands flagga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I inledningen till spörsmålet hänvisar frågeställarna till intermezzot på självständighetsdagen då en demonstrant brände upp en kopia av Finlands flagga av lakanstyg i Helsingfors. Det går inte att döma någon till straff för skymfande av Finlands flagga, om kopian av flaggan inte har de proportioner som anges i lagen om Finlands flagga (380/1978), eftersom kopian då inte betraktas som Finlands flagga. Frågeställarna befarar att vi kommer att få se betydligt fler åtgärder av det här slaget, om inte lagstiftaren tar tag i saken och går ut med ett tydligt budskap. Enligt 1 i lagen om Finlands flagga har flaggan ett blått kors på vit botten. Enligt lagens 8 ska den som offentligt förstör Finlands flagga eller använder den på ett vanvördigt sätt eller olovligen avlägsnar Finlands flagga då den anbringats på en allmänt synlig plats dömas till böter för skymfande av Finlands flagga. Kommittén för Finlands flagga som beredde förslaget till lag om flaggan nämner i sitt betänkande (Kommittébetänkande 1970: A 1) att definitionen av Finlands flagga också inverkar på hur långt bestämmelserna om skydd av Finlands flagga sträcker sig. Kommittén har definierat Finlands flagga abstrakt som att den har ett blått kors på vit botten. Följaktligen är varje figur som har samma proportioner och färger som Finlands flagga enligt lagförslaget Finlands flagga. Definitionen i den nuvarande flagglagen avviker således från definitionen i den tidigare lagstiftningen, där flaggan anges som ett rektangulärt tyg med ett havsblått kors på vit botten. Den tidigare definitionen avsåg att endast en flagga av tyg kunde betraktas som Finlands flagga. Den abstrakta definitionen av Finlands flagga i lagen finns bland annat på inrikesministeriets webbsida om Finlands flagga och vapen, på samma sida som konsekvenserna av att förstöra eller skymfa Finlands flagga eller använda den på ett vanvördigt sätt. På grund av detta måste man anse att förstöring av en flagga också kan gälla någon annan flaggfigur än just ett tyg som tillverkats som Finlands flagga. Det är förundersökningsmyndigheten och åklagaren eller i sista hand domstolen som ska avgöra när en kopia av flaggan till färgsättning och proportioner är så pass avvikande att den inte kan betraktas som Finlands flagga. Polisen har utifrån 20 i polislagen (493/1995) möjlighet att ingripa om någon skymfar Finlands flagga, om det samtidigt orsakar betydande störning eller överhängande fara för den allmänna ordningen och säkerheten. I sådana fall kan den skyldige avlägsnas från platsen eller gripas. Inrikesministeriet anser alltså att det inte finns något omedelbart behov av att ändra lagen om Finlands flagga på det sätt som frågeställarna av- 4
Ministerns svar KK 1085/2009 vp Petri Salo /kok ym. ser, om man ser till den abstrakta definitionen av flaggan i lagen. Helsingfors den 11 januari 2010 Inrikesminister Anne Holmlund 5