KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2001 vp Natura-hankkeen takia hakkuukiellossa olevan metsän kaksoisverotus Eduskunnan puhemiehelle Natura-luonnonsuojeluhankkeen yhteydessä on ilmaantunut eräs verotuksellinen ongelma: Natura-hankkeen takia hakkuukieltoon määrättyä metsää verotetaan sen ollessa pinta-alaverotuksen piirissä aivan normaalisti myös hakkuukiellon ollessa voimassa. Näin metsänomistaja maksaa siis veroa metsästään voimatta hyödyntää lainkaan siitä saatuja hakkuutuloja. Jos metsä ei jostain syystä tulekaan lopulliseen Natura-alueeseen ja kun kaikki metsät siirtyvät vuonna 2006 myyntiverotuksen piiriin, on mahdollista, että jotkut metsänomistajat joutuvat maksamaan hakkuukiellon aikana pinta-alaverotetusta metsästä veroa toiseen kertaan myyntiverona, kun hakkuukielto on päättynyt ja on siirrytty myyntiverotukseen. Tällöin muodostuu väistämättä metsänomistajan tahdosta riippumatta kaksinkertaisen verotuksen tilanne, jonka ei tulisi olla mahdollista. Tilanne ei ole kuviteltu, vaan kuvattuja tapauksia on maassamme useita. Jotta voitaisiin välttyä edellä kuvatulta ongelmalta, tulisi voimassa olevia määräyksiä muuttaa esimerkiksi niin, ettei Natura- tai muun luonnonsuojeluhankkeen takia hakkuukiellossa olevia metsiä verotettaisi kiellon aikana lainkaan pinta-alaverotuksella siitä huolimatta, että omistaja on aikoinaan valinnut siirtymäkauden verotusmuodokseen pinta-alaverotuksen. Tämä olisi perusteltua mm. siksi, ettei hän ole verotusmuotoa valitessaan tiennyt tulossa olevasta hakkuukiellosta lainkaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa kuvatusta mahdollisesta kaksinkertaisesta metsäverotuksesta Natura-hankkeen yhteydessä ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin määräysten muuttamiseksi niin, että epäkohta poistuu? Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2001 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 198/2001 vp: Onko hallitus tietoinen perusteluissa kuvatusta mahdollisesta kaksinkertaisesta metsäverotuksesta Natura-hankkeen yhteydessä ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin määräysten muuttamiseksi niin, että epäkohta poistuu? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kun pitkään esillä ollut metsäverojärjestelmän muutos toteutettiin osana pääomaverouudistusta vuoden 1993 alusta, kiinnitettiin lakia valmisteltaessa erityistä huomiota siihen, miten voidaan ottaa huomioon kaksinkertaisen verotuksen välttäminen niissä metsissä, joista ei ollut pitkään aikaan saatu tuloa, mutta joista kuitenkin oli maksettu pinta-alaperusteista veroa. Siirtyminen pinta-alaperusteisesta verojärjestelmästä puun myyntitulojen verojärjestelmään oli todella suuri muutos. Siirtymäkauden verotuksen toteuttaminen mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla oli vaikeasti ratkaistava ongelma. Siirtymäkauden ongelmien ratkaisemiseksi otettiin verolainsäädäntöömme poikkeuksellinen siirtymäkauden järjestelmä. Verovelvolliselle annettiin mahdollisuus valita pinta-alaverotus vuoteen 2005. Verouudistuksen yhteydessä lainsäädäntöön otetun poikkeuksellisen pitkän, hallinnollisesti raskaan siirtymäajan tarkoituksena oli välttää kaksinkertainen verotus. Kun pintaalaperusteinen verotus on luonteeltaan kaavamaista verotusta, myös siirtymäsäännökset oli pakko laatia kaavamaisiksi. Siirtymäaika, 13 vuotta, ei metsänkasvun kannalta ole kovin pitkä aika, mutta verovelvollisen kannalta aika on pitkä. Valitessaan pinta-alaperusteisen metsäverotuksen verovelvollinen on joutunut ottamaan huomioon myös sen, että metsän kasvulle voi tänä aikana tapahtua jotakin odottamatonta. Kun valintamahdollisuus lakiin otettiin, lähdettiin myös siitä, että metsäverotuksen rakenteeseen ei siirtymäkauden aikana tehdä muutoksia, vaan säännökset pysytetään sellaisina, jollaisina ne valintahetkellä olivat. On kuitenkin muistettava, että pinta-alaverotus on keskimäärin lievää eikä se ole kohdistunut metsän koko vuotuiseen kasvuun, sillä laskennassa käytetyt tuottoperusteet ovat olleet osittain vanhentuneita. Luonnonsuojelulain nojalla voidaan määrätä toimenpiderajoituksia. Jos kiinteistön omistajalle aiheutuu luonnonsuojelupäätöksestä merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada siitä valtiolta korvaus. Jos taas alue on niin arvokas, että se halutaan suojella ja alueelle määrätään toimenpidekielto, se todennäköisesti pyritään mahdollisimman nopeasti hankkimaan valtion omistukseen. Kun metsänomistajalle korvataan mahdollisesti aiheutunut vahinko, ei ole tarvetta hakkuukieltojen mahdollisten vaikutusten huomioon ottamiseen enää verotuksessa. Metsäverotuksen siirtymäkauteen, vuoteen 2005, on vielä useita vuosia. Nykyisen hallituksen aikana metsäverotukseen ei ole tarkoitus teh- 2
Ministerin vastaus KK 198/2001 vp Raimo Vistbacka /ps dä muutoksia. Jos pinta-alaperusteisen metsäverotuksen päättyessä osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi tehdä lainsäädäntöön muutoksia, muutokset toteutetaan vasta siirtymäkauden loppupuolella. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2001 Ministeri Suvi-Anne Siimes 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga spörsmål SS 198/2001 rd: Är regeringen medveten om den i motiveringen beskrivna eventuella dubbelbeskattningen av skog i samband med Natura-projektet och ämnar regeringen vidta åtgärder för en ändring av bestämmelserna så att missförhållandet avskaffas? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: När den länge planerade ändringen av systemet gällande beskattning av skog genomfördes inom ramen för kapitalskattereformen från ingången av 1993, fästes vid beredningen av lagen särskilt avseende vid frågan om hur man kan beakta undvikande av dubbelbeskattning när det gäller sådana skogar från vilka man inte på länge har fått någon inkomst, men för vilka det dock hade betalts skatt på grundval av arealen. Övergången från det arealgrundade skattesystemet till ett skattesystem baserat på försäljningsinkomster innebar verkligen en stor förändring. Att under övergångstiden genomföra beskattningen på ett så rättvist sätt som möjligt är ett komplicerat problem. För att lösa problemen under övergångsperioden togs i skattelagstiftningen in ett exceptionellt system avseende övergångsperioden. Den skattskyldige gavs möjlighet att välja arealgrundad beskattning fram till år 2005. Syftet med den exceptionellt långa och i förvaltningshänseende tunga övergångsperioden var att man önskade undvika dubbelbeskattning. Eftersom den arealgrundade beskattningen är till sin natur schematisk, var man tvungen att samtidigt gå in för också schematiska övergångsbestämmelser. Övergångsperioden, 13 år, är inte en speciellt lång tid med tanke på skogens tillväxt, men ur den skattskyldiges synvinkel är det fråga om en lång tid. När en skattskyldig har valt den arealgrundade skogsbeskattningen har han varit tvungen att beakta också den omständigheten att skogstillväxten under den ovan nämnda perioden kan bli föremål för någonting oförutsett. I det skedet då valmöjligheten togs in i lagen utgick man också ifrån att det under övergångsperioden inte görs ändringar i strukturen gällande skogsbeskattningen, utan att bestämmelserna kvarstår i den form de hade vid den tidpunkt då valet gjordes. Man bör dock minnas att den arealgrundade beskattningen är i genomsnitt lindrig och att den inte har hänförts till skogens hela årliga tillväxt, eftersom de avkastningsgrunder som använts vid beräkningarna har varit delvis föråldrade. Med stöd av naturvårdslagen kan det fattas beslut om åtgärdsbegränsningar. Om en fastighetsägare orsakas betydande olägenhet till följd av ett naturskyddsbeslut, har han rätt att få ersättning av staten för denna olägenhet. Om området i fråga däremot är så värdefullt att man önskar skydda det och området beläggs med åtgärdsbegränsning, är det sannolikt att man så snabbt som möjligt försöker ombesörja att staten blir ägare till området. När en skogsägare får ersättning för den skada som eventuellt åsamkats honom, finns det inte längre behov av att i beskattningen beakta de eventuella följderna av ett avverkningsförbud. Av övergångsperioden fram till 2005 återstår ännu många år. Avsikten är inte att under den på- 4
Ministerns svar KK 198/2001 vp Raimo Vistbacka /ps gående regeringsperioden göra ändringar i skogsbeskattningen. Om det då den arealbaserade skogsbeskattningen upphör visar sig ändamålsenligt att företa ändringar i lagstiftningen, kommer sådana ändringar att genomföras först i slutet av övergångsperioden. Helsingfors den 20 mars 2001 Minister Suvi-Anne Siimes 5