Rovaniemen keskitettyjen somaattisten sairaansijojen analysointi ja simulointi

Rovaniemen keskitettyjen somaattisten sairaansijojen analysointi ja simulointi Loppuraportti 23.12.216 472 Jyväskylä

Raportti 2(53) 23.12.216 Sisällys 1 Hankkeen taustaa... 3 2 Menetelmät... 3 3 Projektin toteutus... 4 3.1 Lähtöaineisto... 5 3.2 Tietojen yhdistäminen sekä validointi... 5 3.3 Nykytilan analysointi... 6 3.3.1 Erikoissairaanhoidon osastojaksotieto... 6 3.3.2 Rovaniemen terveyskeskuksen vuodeosastojaksot... 23 3.3.3 Ensihoito... 26 3.3.4 Lapin kuntoutus... 32 3.4 Simulointimallien kehittäminen... 33 3.4.1 Simulointimääritykset - AVH... 35 3.4.2 Simulointimääritykset - ensihoito... 35 3.4.3 Simulointimääritykset - kotisairaala... 37 3.4.4 Simulointimääritykset - päivystysosasto... 44 3.4.5 Simulointimääritykset - valvontaosasto... 47 3.4.6 Simulointimääritykset päivä-/iltasairaala ja hoidollinen potilashotelli... 49 3.4.7 Simulointimääritykset vuodeosasto... 49 3.5 Uusien toimintatapojen kehittäminen ja simulointioajojen suorittaminen... 51 4 Tulokset... 52 472 Jyväskylä

Raportti 3(53) 23.12.216 1 Hankkeen taustaa Kohti maakunnallista sotea mentäessä on mahdollista tuottaa palveluja uusilla konsepteilla nykyiset organisaatiorajat ylittäen. Tässä projektissa tavoitteena oli tarkastella mikä on tarpeenmukainen sairaansijamäärä Rovaniemellä ja miten olisi mahdollista ja/tai tarkoituksenmukaista toiminnallisesti yhdistää Lapin sairaanhoitopiirin somaattiset vuodeosastot, Rovaniemen kaupungin akuuttiosastot ja kuntoutusosasto sekä Lapin kuntoutuksen laitoskuntoutus. Päämääränä oli selvittää saataisiinko toiminnallisella yhdistämisellä hyötyjä. Kokonaisuuteen kuuluivat Rovaniemen kaupungin vuodeosastot A1 (25 sairaansijaa), A2 (25 sairaansijaa ja K3 (27 sairaansijaa) sekä Rovaniemen kotisairaalatoiminta. Osaston A2 yhteydessä toimii myös viisipaikkainen vaikeista käytösoireista kärsivien muistisairaiden yksikkö. Lapin sairaanhoitopiirin osalta tarkasteluun sisällytettiin vuodeosastot 3A (14 sairaansijaa), 3B (19 sairaansijaa), 4 (62 sairaansijaa), 5A (34 sairaansijaa), 5B (32 sairaansijaa), 6 A ja B (29 sairaansijaa). Tämän lisäksi osana selvitystä analysoitiin myös Lapin kuntoutuksen toimintaa. Simuloinnissa sairaansijakokonaisuutta on tarkasteltu palvelujärjestelmän osana ja siten tarkasteltavaksi tulivat myös kaikki rajapintapalvelut. Sairaalahoidon rajapintana ovat Rovaniemen ns. odottelupaikat hoivaosastolla H3 sekä palveluasumisen ja kotihoidon, kotikuntoutuksen ja avohoidon palvelut. 2 Menetelmät Työssä hyödynnettiin useita erilaisia tilastomatemaattisia menetelmiä. Toiminnan kehittämiseksi tarvittiin aluksi hyvä ymmärrys ja näkemys asiakkaiden palvelujen käytöstä, palveluketjuista sekä ohjautuvuudesta palveluverkostossa. Nämä analyysit tehtiin perinteisiä tilastotyökaluja (Excel, R, jne.) sekä prosessienlouhintaa hyödyntämällä. Perinteisillä tilastotyökaluilla saatiin määritettyä tarvittavat perustilastot. Prosessienlouhinta puolestaan mahdollisti hoitoketjujen visuaalisen sekä tilastollisen tarkastelun samanaikaisesti. Prosessienlouhinnan osalta käytimme analyyseissa itse kehittämäämme työkalua, 472 Jyväskylä

Raportti 4(53) 23.12.216 ReMasteria. ReMaster saa syötteenään tutkittavaa prosessia koskevaa tietojärjestelmien tallentamaa sekä erikseen toiminnasta kerättyä tietoa, jonka jälkeen toiminnasta muodostetaan prosessimainen esitys tuettuna monipuolisilla tilastoilla. Kokonaisten hoitoketjujen tarkastelusta voidaan porautua aina yksittäisten hoitotapahtumien tasolle käyttämällä työkalun erinäisiä tiedon suodatusvaihtoehtoja. Prosessienlouhinnan tuottamat hoitoketjukuvaukset sekä tilastomenetelmin tehdyt analyysit toimivat pohjana mitä-jos - analytiikalle (tapahtumapohjainen simulointi). Tapahtumapohjainen simulointi on toiminnan kehittämisen menetelmä, joka mahdollistaa erilaisten kehitysideoiden arvioimisen ennen päätöksentekoa. Kyseessä on laskennalliseen mallintamiseen perustuva matemaattinen menetelmä, jonka pohjana toimii saatavilla oleva data sekä kuvaus nykytilasta. Tapahtumapohjaista simulointia voidaan käyttää kokonaan uuden toimintamallin kehittelyyn tai testaamaan muutosten vaikutusta vanhaan toimintamalliin. Menetelmän vahvuutena on hyvinkin tarkkojen toiminnallisten määritteiden teko aina tilojen sekä resurssien kautta yksityiskohtaisiin potilasohjautuvuuden periaatteisiin saakka. Simuloinnilla pyritään testaamaan erilaisia ideoita sekä ajatuksia jo ennalta ja eliminoimaan tällä tavoin ylimääräisiä pilotointeja. Vaikutuksia voidaan arvioida eri toiminnallisin sekä taloudellisin mittarein. 3 Projektin toteutus Toteutustapa oli interaktiivinen ja henkilökuntaa osallistava, yhdistettynä laskennallisen analytiikan (tiedon- ja prosessienlouhinta ja simulointi) ja prosessien kuvauksen vaiheisiin. Tehtävänannon toteutuksessa hyödynnettiin kuusiportaista vaiheistusta, joka on sekä tieteellisesti että käytännön työn kautta hyväksi havaittu. Vaiheet 1-2 keskittyivät asiakasprofilointiin sekä vuodeosastotoiminnan (keskitetyt sairaansijat) ja niiden rajapintojen analysointiin. Vaiheiden 3-6 painopiste on puolestaan erilaisten, uusien toimintatapojen ja - mallien kehittämisessä sekä niiden laskennallisessa arvioinnissa ja validoinnissa. 472 Jyväskylä

Raportti 5(53) 23.12.216 1. Projektin käynnitys ja tiedon keruu 2. Tietojen yhdistäminen, validointi ja nykytilan analysointi 3. Simulointimallien kehittäminen 4. Vaihtoehtoisten toimintatapojen kehittäminen 5. Vaihtoehtoisten toimintatapojen simulointi ja analysointi 6. Tulosten raportointi 3.1 Lähtöaineisto Analysoinnin lähtöaineistoksi kerättiin kattava otos perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksoista sekä käynneistä. Erikoissairaanhoidon osalta tietopoiminta suoritettiin Lappi DW:stä ja perusterveydenhuollon osalta tarvittava ainaisto saatiin Rovaniemen kaupungilta. Tätä tietopohjaa laajennettiin vielä lisäksi Lapin kuntoutuksen, ensihoidon, kotihoidon ja palveluasumisen asiakkuuksien sekä Ranuan ja Muonio-Enontekiön osastojaksotiedoilla. Lapin kuntoutus toimitti datan omasta toiminnastaan, ensihoidon data saatiin Lapin sairaanhoitopiirin omasta tietovarannosta ja tiedot kotihoidon ja palveluasumisen asiakkuuksista saatiin Rovaniemeltä ja Ranualta. 3.2 Tietojen yhdistäminen sekä validointi Kerätty tieto yhdistettiin yhdeksi tietokokonaisuudeksi ja eri käynti- ja osastojaksotiedot liitettiin aina yhteen ja samaan henkilöön. Koostetusta tietomassasta tehtiin erilaisin luokitteluin poimintoja tarkempiin analyyseihin, jotka kuvataan myöhemmin tarkemmin. Esimerkiksi kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaiden osalta tarkasteltiin muun muassa ensihoidon käyttöä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastojaksoja sekä ensihoidon käyntejä, jotka ovat johtaneet osastojaksoon. Tämän lisäksi aineiston pohjalta tehtiin erilaisia tarkempia prosessimääritteitä, joiden perusteella laskettiin tarvittavia tilastomuuttujia toiminnan kehittämisen ja simulointimallien pohjaksi. Tietojen validointi suoritettiin yhteistyössä toiminnan suunnitteluun osallistuneiden asiantuntijoiden kanssa. Aineistoa validoitiin sekä rakenteen että sisällön osalta. Rakenteen osalta tarkistettiin tietokenttien yhtenäisyys ja eheys ja sisällön osalta varmistettiin, että data 472 Jyväskylä

Raportti 6(53) 23.12.216 kuvasi toimintaa eikä suurempia puutteita datassa ollut. Jos virheitä löytyi, ne korjattiin ja puutteet täydennettiin yhdessä eri palvelujen vastuuhenkilöiden kanssa. 3.3 Nykytilan analysointi Nykytoiminnan analysointi toimi kehittämisen lähtökohtana. Kattava ja mahdollisimman tarkka ymmärrys nykyisestä toiminnasta loi validin vertailupohjan muutosten tarkastelulle sekä mahdollisti ongelma-/kehittämiskohteiden identofioinnin. Tämä oli erityisen oleellista erityisesti simuloinnin avulla tehtävällä laskennalliselle vaikutusten arvioinnille, jossa tilastollisten määritteiden lisäksi huomioon otetaan vaikutukset tarkemmin koko toimintaan ja palveluverkostoon. Jokaisen palvelukokonaisuuden osalta tehtiin siis aluksi toiminnan peruskuvaus. Näitä kuvauksia käytettiin keskustelun ja kehittämisen pohjana projektin aikana järjestetyissä työpajoissa (kolme työpajaa). 3.3.1 Erikoissairaanhoidon osastojaksotieto Erikoissairaanhoidosta poimittu aineisto oli huomattavasti laajempi kuin projektin lähtökohta edellytti. Aineisto sisälsi muun muassa psykiatriset sekä lasten osastot, somaattisten lisäksi. Nämä rajattiin toimeksiannon mukaisen tarkastelun toteuttamiksi kuitenkin pois ja keskityttiin tarkastelemaan ainoastaan aikuisten somaattisia sairaansijoja. Aineisto kerättiin alunperin vuosilta 214-215 mutta ensihoidon datan ollessa puutteellista, tehtiin linjaus kaiken aineiston rajaamisesta pelkästään vuoteen 215. Tämä tarjosi kuitenkin kattavan ja viimeisimmän tiedon vuodeosastojen käytöstä, huomioiden myös vuoden aikana tapahtuvan tilastollisen vaihtelun. Osastojaksoja vuonna 215 oli yhteensä 15 718. Näistä päivystyalkuisia oli 939 (57,5%) ja elektiivisiä 6679 (42,5%). Päivytysalkuiset on datasta identifioitu tulotapaan kirjatun päivystysmerkinnä perusteella. Elektiivisiksi on puolestana määritelty jaksot, joissa tulotapamerkintänä on ollut erikoisalasiirto samassa sairaalassa, osastosiirto samalle erikoisalalle, hoidonvaraus, sairaalasiirto, siirto av.pkl os.hoit. tai muu tapa. Hoitopäiviä tarkasteluajanjaksolla oli 6 614. Alle vuorokauden tai yhden vuorokauden kestoisia jaksoja oli 4881. Keskimääräinen osastojakson kesto oli 3,86 päivää. 472 Jyväskylä

Raportti 7(53) 23.12.216 Suurin osa vuodeosastojaksoista sekä vuodeosastopäivistä sijoittui osastoille 4A-B sekä 5A-B. Vuodeosastojaksojen jakautuminen eri vuodeosastoille on esitetty kuvassa 1 ja hoitopäivien jakautuminen eri vuodeosastoille kuvassa 2. Kuva 1: Osastojaksojen jakautuminen eri vuodeosastoille 12 1 8 972 889 9829 9178 6 4 3523 4979 4388 2 1585 1612 21 31 131 Kuva 2: Hoitopäivät vuodeosastoittain 472 Jyväskylä

Raportti 8(53) 23.12.216 Taustatiedoksi määritettiin myös potilaiden kotikunnat sekä hoitopäivien jakautuminen eri kuntiin. Suurin osa potilaista (lähes puolet, ~47%) oli Rovaniemeltä mutta jonkin verran myös ympäristökunnista sekä ympäri maata. Hoitojaksojen sekä hoitopäivien jakautuminen kunnittain on esitetty kuvissa 3 ja 4. 8 7 6 5 4 3 2 1 167839 233 291164 77624112 13 6 497 611145168 282 119128 58 8 488 8 422 7381 1138 653 9 1346 25353713 9 26146 1618113 Kuva 3: Hoitojaksojen jakautuminen kunnittain 35 3 25 2 15 1 5 2949 985773917829 347 435437 3997 3325 3327 1998 382916412425 1333864 26 21 18 29 188 2464 3873 32533 51281153726128683 5564437 Kuva 4: Hoitopäivien jakautuminen kunnittain Päivä-/illtasairaalan sekä potilashotellin osalta simulointimääritteiden tekemiseksi toteutettiin tarkempi analyysi ei-päivystysalkuisista osastojaksoista (elektiiviset jaksot). Elektiivisiä, ei-päivystysalkuisia osastojaksoja oli yhteensä 7998. Näistä osastoille 3-6 A,B sijoittui 5997. Hoitopäiviä ko. osastoille kertyi tarkasteuajanjakson aikana 19467. Alle vuorokauden tai yhden vuorokauden jaksoja löytyi 2318. Jaksot sekä hoitopäivät osastoittain on esitetty kuvissa 5 ja 6. 472 Jyväskylä

Raportti 9(53) 23.12.216 18 16 14 12 1355 1561 1 8 696 883 734 6 4 2 49 231 255 3 19 65 KIR.OS. 4 OS. 3B OS. 6A OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A OS.6B Kuva 5: Elektiivisten potilaiden osastojaksot osastoittain 5 45 4 4142 4554 35 3236 3 277 25 2 1758 15 1 734 1247 189 5 OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A OS.6B Kuva 6: Elektiivisten potiilaiden hoitopäivät osastoittain Hoitopäivien perusteella tehtiin myös arvio sen vaikutuksista tarvittavien sairaansijojen määrään. Tarvittava sairaansijamäärä osastoittain 1% käyttöasteella on esitettynä kuvassa 7. 472 Jyväskylä

Raportti 1(53) 23.12.216 14 12 11 12 1 9 8 7 6 5 4 2 2 3 3 OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A OS.6B Kuva 7: Elektiivisten potilaiden sairaansijojen tarve osastoittain Yleisen tarkastelun lisäksi selvitettiin vielä jokaisen vuodeosaston osalta erikseen seuraavat asiakokonaisuudet: Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoiset osastojaksot Diagnoosit Ikäjakauma Kotikunta Osasto 3A Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 3A osalta löytyi yhteensä 81. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla G tai I diagnoosilla. Osastoon 3A kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa 8. 472 Jyväskylä

Raportti 11(53) 23.12.216 3 25 26 23 25 24 2 15 15 13 1 9 1 6 6 5 5 4 4 5 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 2 2 1 1 2 2 A49 C71 C9 D43 E87 G4 G12 G35 G41 G45 G61 G7 G83 H81 I46 I6 I62 I65 I7 J96 NUL R6 R29 R44 R55 Z3 Kuva 8: Diagnoosit osastolla 3A Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa 9. 14 12 11 13 1 8 6 4 2 3 6 5 4 4 4 4 4 3 3 3 3 2 22 2 222 2 222 2 22 1 1 1 111 11 7 4 3 6 6 5 5 4 4 33 3 22 9 4 88 4 6 3 5 2 55 3 22 11 17 192123252831343639414547495254 5658 662 6466 687 7274 7678 88284 879 Kuva 9: Potilaiden ikäjakauma osastolla 3A Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 3A potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa 1. 472 Jyväskylä

Raportti 12(53) 23.12.216 12 114 1 8 6 4 2 3 2 23 9 6 1 3 2 4 4 7 4 6 4 14 1 4 2 Kuva 1: Potilaiden kotikunnat osastolla 3A Osasto 3B Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 3B osalta löytyi yhteensä 98. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla C tai J diagnoosilla. Osastoon 3B kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa 11. 6 5 44 56 49 4 3 2 1 4 11 211111 4 212112 31 1 33 1 4 12 211 12 3 111 2 7 8 12 1 3 2 32 17 13 9 11 9 1 9 5 2 1 111 1121 1 4 3 1 11 48 1 Kuva 11: Diagnoosit osastolla 3B 472 Jyväskylä

Raportti 13(53) 23.12.216 Suurin osa potilaista oli yli 6 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa 12. 25 2 15 1 5 16 2 24 3 33 38 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 Kuva 12: Potilaiden ikäjakauma osastolla 3B Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 3B potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa 13. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 158 45 46 8 33 2 14 17 1 1 1 3 2 12 14 15 14 2 1 1 1 5 1 1 3 7 2 ENONTEKIÃ ESPOO HUMPPILA INARI KEMIJÃ RVI KITTILÃ KOLARI KOUVOLA MUONIO OULU PARKANO PELLO POSIO RANUA ROVANIEMI SALLA SALO SAVUKOSKI SEINÃ JOKI SODANKYLÃ SUOMUSSALMI TERVOLA TUUSULA ULKOMAAT UTSJOKI YLITORNIO YLIVIESKA Kuva 13: Potilaiden kotikunnat osastolla 3B 472 Jyväskylä

Raportti 14(53) 23.12.216 Osasto 4A Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 4A osalta löytyi yhteensä 622. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla K tai C diagnoosilla. Osastoon 4A kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa 14. 5 45 467 4 35 3 25 2 15 1 5 31 164 85 74 4 5 22 8 6 4 12 1 5 13 17 8 A C D E G H I J K L M N Q R S T Z Kuva 14: Diagnoosit osastolla 4A Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa 15. 6 5 4 3 2 1 17192123252729313335373941434547495153555759616365676971737577798183858789919395 Kuva 15: Potilaiden ikäjakauma osastolla 4A 472 Jyväskylä

Raportti 15(53) 23.12.216 Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 4A potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa 16. 7 6 5 4 3 2 1 611 115 83 5959 31 1 1 2 1 1 3 1 21 4 1 13 45 1 46 11 1 2 41 53 1 15 1 2 2 1 1 14 1 1 19 Kuva 16: Potilaiden kotikunnat osastolla 4A Osasto 4B Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 4B osalta löytyi yhteensä 41. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla M tai I diagnoosilla. Osastoon 4B kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa 17. 8 7 734 6 5 4 3 2 1 359 217 87 5 25 6 11 28 4 17 26 8 5 4 5 A C D E G I J K L M N Q R S T Z Kuva 17: Diagnoosit osastolla 4B 472 Jyväskylä

Raportti 16(53) 23.12.216 Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa 18. 7 6 5 4 3 2 1 171921232528313436384424446485525456586626466687727476788828486889929499 Kuva 18: Potilaiden ikäjakauma osastolla 4B Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 4B potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa 19. 7 6 5 4 3 2 1 19 2 1 1 861 1 149 111 1 1 44 1 3 1 1 1 27 1 3 236357 1 56 1 651 71 15 1 1191 1 8 1 1 2121 21 Kuva 19: Potilaiden kotikunnat osastolla 4B 472 Jyväskylä

Raportti 17(53) 23.12.216 Osasto 5A Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 5A osalta löytyi yhteensä 245. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla G tai I diagnoosilla. Osastoon 5A kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa 2. 18 16 14 12 141 157 1 8 6 4 2 71 6 36 38 36 25 26 9 11 14 8 6 1 4 7 A B C D E F G I J K L M N R S T Z Kuva 2: Diagnoosit osastolla 5A Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa 21. 35 3 25 2 15 1 5 16182222426283323436384144464855254565866264666877274767888284868899296 Kuva 21: Potilaiden ikäjakauma osastolla 5A 472 Jyväskylä

Raportti 18(53) 23.12.216 Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 5A potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa 22. 35 3 36 25 2 15 1 5 35 53 4 35 42 47 19 19 21 1 1 1 4 9 1 8 9 1 1 17 8 1 6 11 ENONTEKIÃ HYVINKÃ Ã IMATRA INARI KEMIJÃ RVI KITTILÃ KOLARI KOUVOLA LAHTI MUONIO NURMIJÃ RVI OULU PELKOSENNIEMI PELLO PORI POSIO PUNKALAIDUN RANUA ROVANIEMI SALLA SAVUKOSKI SEINÃ JOKI SODANKYLÃ UTSJOKI YLITORNIO Kuva 22: Potilaiden kotikunnat osastolla 5A Osasto 5B Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 5B osalta löytyi yhteensä 37. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla I diagnoosilla. Osastoon 5B kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa 23. 472 Jyväskylä

Raportti 19(53) 23.12.216 6 547 5 4 3 2 1 59 47 11 22 6 18 29 4 6 18 1 5 15 1 4 3 2 16 A C D E F G H I J K L M N O Q R S T Z Kuva 23: Diagnoosit osastolla 5B Suurin osa potilaista oli yli 55 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa 24. 4 35 3 25 2 15 1 5 1624283133353739414345474951535557596163656769717375777981838587899195 Kuva 24: Potilaiden ikäjakauma osastolla 5B Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 5B potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa 25. 472 Jyväskylä

Raportti 2(53) 23.12.216 4 35 363 3 25 2 15 1 5 13 1 3 45 2 1 9 84 1 1 61 22 1 2 1 26 5 8 26 1 49 31 38 1 5 6 9 13 1 ENONTEKIÃ HÃ MEENLINNA HELSINKI INARI JOENSUU JYVÃ SKYLÃ KALAJOKI KEMIJÃ RVI KEMPELE KERAVA KITTILÃ KOLARI KRUUNUPYY LAHTI MIKKELI MUONIO OULU PELKOSENNIEMI PELLO PIRKKALA POSIO RANUA ROVANIEMI SALLA SAVONLINNA SAVUKOSKI SODANKYLÃ UTSJOKI YLITORNIO YLIVIESKA Kuva 25: Potilaiden kotikunnat osastolla 5B Osasto 6A Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 6A osalta löytyi yhteensä 478. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla N, C tai Z diagnoosilla. Osastoon 6A kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa 26. 25 2 29 15 1 117 68 94 68 17 5 2 2 1 2 2 7 12 13 2 6 A C D E F H I J K N O Q R S T Z Kuva 26: Diagnoosit osastolla 6A 472 Jyväskylä

Raportti 21(53) 23.12.216 Ikärakenne oli huomattavasti tasaisempip kuin muilla osastoilla. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa 27. 3 25 2 15 1 5 15171921232527293133353739414345474951535557596163656769717375777981838587899194 Kuva 27: Potilaiden ikäjakauma osastolla 6A Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 6A potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa 28. 4 377 35 3 25 2 15 1 5 13 2 1 1 59 1 1 55 1 43 26 2 1 17 3 3 22 1 24 1 24 37 7 55 1 1 7 13 ENONTEKIÃ HELSINKI HYRYNSALMI II INARI JYVÃ SKYLÃ KANGASALA KEMIJÃ RVI KEMINMAA KITTILÃ KOLARI KUOPIO KUUSAMO MUONIO OULU PELKOSENNIEMI PELLO PIEKSÃ MÃ KI POSIO PUDASJÃ RVI RANUA ROVANIEMI SALLA SAVUKOSKI SODANKYLÃ TERVOLA ULKOMAAT UTSJOKI YLITORNIO Kuva 28: Potilaiden kotikunnat osastolla 6A 472 Jyväskylä

Raportti 22(53) 23.12.216 Osasto 6B Alle yhden tai yhden vuorokauden kestoja osaston 6B osalta löytyi yhteensä 12. Diagnooseja tarkasteltaessa havattiin, että suurimmat ryhmät olivat osastolla O diagnoosilla. Osastoon 6B kaikki diagnoosit ovat esitetty kuvassa 29. 2 18 188 16 14 12 1 8 6 4 2 2 1 8 I O R Z Kuva 29: Diagnoosit osastolla 6B Suurin osa potilaista oli 2-4 -vuotiaita. Potilaiden iän jakautuminen ko. osastolla on esitetty kuvassa 3. 3 25 2 15 1 5 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 37 38 39 4 41 42 43 44 69 76 Kuva 3: Potilaiden ikäjakauma osastolla 6B 472 Jyväskylä

Raportti 23(53) 23.12.216 Suurin osa osastolla olevista potilaista oli Rovaniemeläisiä mutta potilaita oli keskussairaalaan saapunut myös muista ympäristökunnista. Osaston 6B potilaiden kotikunnat on esitetty kuvassa 31. 12 112 1 8 6 4 3 2 5 15 2 2 12 1 11 6 2 1 3 12 2 1 8 4 1 19 1 5 Kuva 31: Potilaiden kotikunnat osastolla 6B 3.3.2 Rovaniemen terveyskeskuksen vuodeosastojaksot Rovaniemen tk-v vuodeosastotarkasteluun otettiin mukaan akuuttiosastot A1 ja A2 sekä kuntoutusosasto K3. Tarkasteluajanjaksoksi valittiin vuosi 215, aivan kuten erikoissairaanhoidon somaattisten vuodeosastojenkin osalta. Osastojaksoja tarkastelulajanjaksolle oli kirjattu yhteensä 2685. Näisstä alle yhden vuorokauden kestoisia jaksoja oli 27. Keskimääräinen osastojakson pituus oli 9,28 päivää. Hoitopäiviä tarkasteluajanjaksolle kertyi yhteensä 2495. Hoitojaksojen jakautuminen eri osastoille on kuvattu kuvassa 32. Hoitopäivät osastoittain on esitetty puolestaan kuvassa 33. 472 Jyväskylä

Raportti 24(53) 23.12.216 14 12 1233 1 921 8 6 531 4 2 osa1 osa2 osk3 Kuva 32: Hoitojaksot osastoittain vuonna 215 12 1 9851 9455 8 6 56 4 2 osa1 osa2 osk3 Kuva 33: Hoitopäivät osastoittain vuonna 215 Kokonaisuuden hahmottamiseksi ja erityisesti perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon vuodeosastojen yhdistämisen näkökulmasta oli tärkeää ymmärtää myös kuinka paljon osastojaksoja ja hoitopäiviä kertyi sekä terveyskeskuksen että keskussairaalan 472 Jyväskylä

Raportti 25(53) 23.12.216 vuodeosastoilla tarkasteluajanjaksolla 215. Hoitojaksojen jakautuminen sekä tkvuodeosastoille että erikoissairaanhoidon vuodeosastoille on esitetty kuvassa 34. Hoitopäivien jakautuminen eri vuodeosastoille on kuvattu puolestaan kuvassa 35. 35 3 2764 288 25 221 2316 2 15 1 5 1233 921 3 531 61 77 97 1248 14 292 886 124 1 675 Kuva 34: Hoitojaksot sekä terveyskeskuksen että erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 12 1 8 9851 9455 972 889 9829 9178 6 4 56 3523 2811 4979 586 4388 2 1585 1612 21 31 131 Kuva 35: Hoitopäivät terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 472 Jyväskylä

Raportti 26(53) 23.12.216 3.3.3 Ensihoito Ensihoidon data oli kattavaa ja validia ainoastaan vuoden 215 osalta ja tämä valittiin lähtöaineistoksi ensihoidon toiminnan analysoinnille. Tämän perusteellla myös muiden aineistojen tarkasteluajanjaksoksi valikoitui vuosi 215. Ensihoidon käyntejä tarkasteluajanjaksolle sijoittui yhteensä 18955. Näistä 1649 sisälsi koodin X-8 tietokentässä transportation code, tarkoittaen hoidon tapahtuneen kohteessa. Kaikista käynneistä kohteessa hoidettiin 8,7% potilaista. Ensihoidon datassa oli tieto myös kiireellisyydestä ajon alkaessa sekä perillä. Hieman runsaassa 2%:ssa käynneistä hälytyksen kiireellisyys oli muuttunut akuutista (A tai B) kiireettömään (C tai D). Kuvassa 36 on kuvattuna kiireellisyys ajon alkaessa ja kuvassa 37 kiireellisyys perillä. 6,% 5,% 4,% 36,95% 3,% 24,75% 29,98% 2,% 1,% 8,32%,% A B C D Kuva 36: Kiireellisyys ajon alkaessa 472 Jyväskylä

Raportti 27(53) 23.12.216 6,% 5,% 48,31% 4,% 38,56% 3,% 2,% 1,%,% 2,25% 1,88% A B C D Kuva 37: Kiireellisyys perillä Ensihoidon osalta keskityttiin tarkastelemaan erityisesti erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden joukkoa. Erityisen tuen tarpeessa oleviin asiakkaisiin luokiteltiin kuuluviksi Palveluasumisen asiakkaat Kotihoidon asiakkaat Muistisairaat Yli 8 -vuotiaat Erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille haettiin kaikki ensihoidon käynnit vuonna 215. Ensihoidon käynnin lisäksi määritettiin myös osastojaksot, jotka ovat alkaneet ensihoidon käynnillä. Tämä tehtiin tarkastelemalla sekä ensihoidon käynnin että osastojakson alkamisen ajanhetkeä. Jos ensihoidon käynti ja osastojakson alkamispäivä oli kirjattu samalle päivälle, oletettiin osastojakson alkaneen ensihoidon käynnillä. Erityisen tuen tarpeessa olevia, ensihoidon kohtaamia, asiakkaita oli tarkasteluajanjaksolla 1639. Ensihoidon käyntejä näille asiakkaille kertyi hieman vajaa 4 (3959). Kohteessa hoidettuja näistä asiakkaista ei ollut yhtään. Tähän asiakasryhmään kuului pääsääntöisesti Rovaniemeläiset mutta yli 8 -vuotiaiden ikäihmisten osalta mukana olivat myös ne muiden kuntien henkilöt, joilla oli ollut osastojakso keskussairaalalla. Tarkasteltaessa ainoastaan sitä 472 Jyväskylä

Raportti 28(53) 23.12.216 erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden joukkoa, joilla kotinkuntana oli Rovaniemi, oli asiakkaita ko. ryhmässä yhteensä 11 ja ensihoidon käyntejä 2434. Ensihoidon kohtaamista erityisen tuen tarpeessa olevista asiakkaista kotihoidon piirissä oli 485, palveluasumisen piirissä 21, muistisairaita 348 sekä yli 8 -vuotiaita 1144. Osa asiakkaista kuuluivat useampaan kuin yhteen ryhmään. Ensihoidon käyntejä eri asiakasryhmillä oli seuraavasti: kotihoidon asiakkaat: 1255 käyntiä palveluasumisen asiakkaat: 469 käyntiä muistisairaat: 881 käyntiä Yli 8 -vuotiaat: 286 käyntiä Jokaisella erityisen tuen asiakasryhmällä ensihoidon käynnit olivat pääsääntöisesti kiireettömiä. Kotihoidon asiakkaiden ensihoidon käynnin kiireellisyys on esitetty kuvassa 38, palveluasumisen asikkaiden käynnin kiireellisyys kuvassa 39, muistisairaiden käynnin kiireellisyys kuvassa 4 ja yli 8 -vuotiaiden käynnin kiireellisyys kuvassa 41 1,34% 5,58% A 57,48% 35,6% B C D Kuva 38: Ensihoidon käynnin kiireellisyys kotihoidon asiakkailla 472 Jyväskylä

Raportti 29(53) 23.12.216,52% 5,5% 64,14% 29,84% A B C D Kuva 39: Ensihoidon käynnin kiireellisyys palveluasumisen asiakkailla,43% 5,74% 61,12% 32,71% A B C D Kuva 4: Ensihoidon kiireellisyys muistisairailla asiakkailla 472 Jyväskylä

Raportti 3(53) 23.12.216 1,6% 7,95% 47,1% A B C D 43,34% Kuva 41: Ensihoidon kiireellisyys yli 8 -vuotiailla ikäihmisillä Kaikista ensihoidon käynneistä (3959) noin 37,4% (1479) oli johtanut sairaalajaksoon. Erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksoja näistä oli 876 (59,2%) ja terveyskeskuksen vuodeosastojaksoja 63 (4,8%). Jaksot sekä hoitopäivät jaoteltuina eri hoitokokonaisuuksiin on esitetty kuvissa 42 sekä 43. 12 181 1 8 6 4 277 2 72 49 Medisiiniset Kirurgiset AVH Teho Kuva 42: Hoitojaksot jaoteltuina eri hoitokokonaisuuksiin 472 Jyväskylä

Raportti 31(53) 23.12.216 9 8 8316 7 6 5 4 3 2 1 982 54 127 Medisiiniset Kirurgiset AVH Teho Kuva 43: Hoitopäivät jaoteltuina eri hoitokokonaisuuksiin Hoitokokonaisuuksien lisäksi tarkasteltiin vielä osastojaksojen ja hoitopäivien jakautumista eri terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoille (kuvat 44 ja 45). 4 35 346 3 25 227 227 2 15 126 15 176 1 5 85 54 49 3 7 1 1 OS. 3B OS. 6A OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A osa1 osa2 osk3 TEHO Kuva 44: Osastojaksojen jakautuminen eri vuodeosastoille 472 Jyväskylä

Raportti 32(53) 23.12.216 35 3 3 2935 25 2 15 1 5 11 88 488 492 281 323 364 127 3 7 2 OS. 3B OS. 6A OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A osa1 osa2 osk3 TEHO Kuva 45: Hoitopäivät osastoittain 3.3.4 Lapin kuntoutus Lapin kuntoutuksen osalta otettiin ainoastaan kuntien ja sairaanhoitopiirien ostamat palvelut. Kelan maksamat hoitojaksot ja veteraanikuntoutus jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan osastojaksoja tarkasteluajanjaksolla vuonna 215 oli 173. Hoitopäiviä kertyi yhteensä 2189. Keskimääräinen kuntoutusjakso kesto oli 12,65 päivää. Kuntoutusjaksojen kestojakauma on kuvattuna tarkemmin kuvassa 46. 4,% 35,% 3,% 25,% 2,% 15,% 1,% 5,%,% 1 2 3 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 18 19 2 21 23 24 25 26 27 28 29 34 36 42 Kuva 46: Osastojaksojen keston vaihtelul tarkasteluajanjaksolla (vuosi 215) 472 Jyväskylä

Raportti 33(53) 23.12.216 3.4 Simulointimallien kehittäminen Simulointimalli kehitettiin Simul8 -simulointityökalulla. Malliin kuvattiin eri palvelukokonaisuudet sekä asiakkaiden ohjautuvuus eri palvelukokonaisuuksiin. Palvelukokonaisuuksista mukaan otettiin seuraavat: Päivystysosasto Valvontaosasto Muu vuodeosasto (aikuisten akuutti somatiikka, geriatrinen akuuttiosasto, lääkinnällinen kuntoutusosasto ja geriatrinen kuntoutusosasto) Kotisairaala Päivä-/iltasairaala sekä potilashotelli Jokaisen palvelukokonaisuuden osalta määritettiin seuraavat asiakokonaisuudet: Kuinka usein asiakkaita palveluun saapuu Mihin palveluun he saapuvat Kuinka kauan hoito kestää ko. palvelussa Mihin potilaat palvelusta ohjautuvat Lähtökohdaksi edellä mainittujen määritteiden tekemiseksi otettiin kerätty osastojaksodata sekä tk-vuodeosastojen että erikoissairaanhoidon vuodeosastojen osalta. Päätavoitteena oli selvittää kuinka paljon nykyisin sairaalajaksolla olevia potilaita olisi mahdollista hoitaa muiden palvelujen piirissä. Määritystyö tehtiin systemaattisesti eriyttämällä aluksi AVH potilaat omaksi kokonaisuudekseen. Tämän jälkeen identifioitiin ne jaksot, jotka voitaisiin jatkossa hoitaa kokonaan muussa palveluympäristössä kuin sairaalassa. Tällä tarkoitettiin ensihoidon toimesta sekä kotisairaalatoimintana toteutettavaa hoitoa, jolloin potilasta ei tarvitsisi kuljettaa lainkaan sairaalaan. Jäljelle jäävät määritettiin sairaalaympäristössä toteutettaviksi ja myös tämä asiakasjoukko segmentoitiin systemaattisesti eri sairaalan sisällä tapahtuviin hoitokokonaisuuksiin. Ensimmäisinä määritettiin päivystysosastolle ohjautuvat potilaat. Tämän jälkeen tehtiin määritykset valvontaosastolle sijoitettavista potilaista ja lopuksi 472 Jyväskylä

Raportti 34(53) 23.12.216 määritettiin päiväsairaalassa toteutettavat hoitotoiminnat. Loput jäljelle jäävät määritettiin hoidettaviksi muilla vuodeosastoilla (aikuisten akuutti somatiikka, geriatrinen akuuttiosasto, lääkinnällinen kuntoutusosasto ja geriatrinen kuntoutusosasto). Jokaisen palvelun osalta tarkasteltiin samanaikaisesti kyseisessä palvelussa hoidettavana olevien määrää. Tämä toimi mittarina etsittäessä vastausta projektin pääkysymykseen: Mikä on tarvittava sairaansijojen määrä Rovaniemellä tulevaisuudessa?. Simulointiaika oli yksi vuosi, joka toistettiin 3 kertaa tilastollisen vaihtelevuuden mahdollisimman tarkaksi huomioimiseksi. Mallin visuaalinen rakenne on esitetty kuvassa 47. Kuva 47: Esimerkkikuva simulointimallin visuaalisesta ja toiminnallisesta rakenteesta Nykyisen toimintakulttuurin ja toimintatapojen muutos vaikuttaa myös toiminnan tehokkuuteen. Nämä tekijät otettiin myös huomioon simuloinnissa, kun nykyisiä jaksoja lähdettiin määrittämään toteutettaviksi uusissa palveluympäristöissä. Tällaisia tekijöitä olivat mun muassa hoitoajan lyhentyminen sekä terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon 472 Jyväskylä

Raportti 35(53) 23.12.216 vuodeosastojaksojen integroituminen yhteisiksi jaksoiksi. Palvelukohtaiset simulointimääritykset ovat kuvattuna seuraavaksi tarkemmalla tasolla. 3.4.1 Simulointimääritykset - AVH Alun perin AVH potilaiksi poimittiin aineistosta ne henkilöt, joilla löytyy vähintään yksi hoitotapahtuma päädiagnooseilla G45, tai I6-I68. Poiminta tehtiin ko. päädiagnooseilla sekä Rovaniemen PTH- että ESH:n kontakti- ja osastoaineistoista. Potilaita näillä määrotysehdoilla löytyi yhteensä 178. Myöhemmässä vaiheessa asiakasjoukkoa täydennettiin vielä niiden AVH-diagnoosien perusteella, jotka löytyivät Ranuan ja Muonio-Enontekiön omista datoista. Tämän jälkeen potilaiden kokonaismääräksi muodostui 174. Tämä osajoukko eriytettiin omaksi kokonaisuudekseen. Loppuvaiheessa tehtiin vielä linjaus, että AVH-diagnooseihin sisällytetään vain aivoverenvuodot ja aivohalvaukset (I6 I64). Näin saatiin rajattua pois TIA:t ja aivoinfarktia aiheuttamattomat diagnoosit. 3.4.2 Simulointimääritykset - ensihoito Lähtökohtana tarkastelulle oli vuoden 215 käynnit. Käyntejä oli tarkasteluajanjaksolla yhteensä 3959. Näitä 37,4% (1479) oli johtanut sairaalajaksoon. Erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksoja sairaalajaksoista oli 876 (59,2%) ja terveyskeskuksen vuodeosastojaksoja 63 (4,8%). Simulointimääritteiden tekemisessä käynnit jaoteltiin aluksi eri hoitokokonaisuuksiin. Nämä hoitokokonaisuudet olivat seuraavat: Medisiininen hoito Kirurginen hoito AVH Teho 472 Jyväskylä

Raportti 36(53) 23.12.216 Osastojaksot jakautuivat eri hoitokokonaisuuksiin kuvan 48 mukaisesti. 12 181 1 8 6 4 277 2 72 49 Medisiiniset Kirurgiset AVH Teho Kuva 48: Osastojaksojen jakautuminen eri hoitokokonaisuuksiin Medisiinisen hoidon osalta määritys siitä kuljetetaanko potilas sairaalaan vai ei tehtiin kiireellisyysluokituksen perusteella. Kiireellisyys jakautui erityisen tuen tarpeessa olevilla ikäihmisillä kuvan 49 mukaisesti. 6,% 5,% 5,61% 4,% 4,86% 3,% 2,% 1,%,% 1,38% 7,15% A B C D Kuva 49: Kiireellisyys luokittain erityisen tuen tarpeessa olevilla ikäihmisillä 472 Jyväskylä

Raportti 37(53) 23.12.216 Kiireellisyysluokitukseen perustuvat määritteet olivat seuraavanlaiset: A-kiireellisyysluokitus hoidetaan nykykäytännön mukaan B-kiireellisyys (7,12%) kuljetetaan päivystykseen ja hoito toteutetaan pääsääntöisesti akuuttigeriatrian osastolla. Tämän määrityksen perusteella 77 asiakasta kuljetetaan akuuttigeriatrian osastolle C ja D kiireellisyys (91,42%), medisiininen hoito annetaan kotona/ palveluasumisyksikössä kotisairaalan tuella (8% tapauksista) ja lopuille (2%) hoito toteutetaan akuuttigeriatrian osastolla. Tämän perusteella 791 voidaan hoitaa kohteessa, ei kuljeteta sairaalaan ja 198 akuuttigeriatrian osastolla Kirurginen hoidon osalta potilaat kuljetetaan sairaalaan hoito toteutetaan akuuttigeriatrian osastolla. Akuuttigeriatrian osastolle kirurgisia jaksoja kertyi 277. Tehohoito toteutetaan edelleen teholla. Tehohoidon jaksoja oli kaiken kaikkiaan 49. AVH -potilaat puolestaan hoidetaan yleisen AVH prosessin mukaan (neurologian osasto->aikuisten kuntoutusosasto). AVH jaksoja erityisen tuen tarpeessa olevilla ikäihmisillä oli yhteensä 72. 3.4.3 Simulointimääritykset - kotisairaala Kotisairaalassa on erilaisia potilasryhmiä, joista neljä keskeistä ovat: 1. Palveluasumisyksiköiden potilaat 2. Kotihoidon potilaat 3. Iv-hoitoa tarvitsevat omatoimiset potilaat 4. Kotisaattohoito Analyysi kotisairaalaan ohjautuvista potilaista aloitettiin hakemalla jokaiselle koti- ja palveluasumisen asiakkaalle kaikki osastojaksotapahtumat sekä terveyskeskus- että erikoisairaanhoidon osalta. Kotisairaalassa määritettiin toteutettaviksi akuutit jaksot, jolloin lyhytaikainen, lääketieteellinen hoito voidaan tarjota asiakkaalle suoraan kotiympäristössä ja vältytään näin kuljetukselta sairaalaan. 472 Jyväskylä

Raportti 38(53) 23.12.216 Palveluasumisen asiakkaita oli ollut päivystysalkuisella erikoissairaanhoidon jaksolla 14 vuonna 215. Näillä asiakkailla päivystysalkuisia erikoissairaanhoidon sairaalajaksoja oli yhteensä 137. Hoitopäiviä kertyi jaksojen osalta yhteensä 548. Elektiivisellä erikoissairaanhoidon jaksolla oli ollut puolestaan 2 asiakasta. Jaksoja heille oli kertynyt yhteensä 25. Hoitopäiviä jaksoista kertyi yhteensä 1. Palveluasumisen asiakkaiden kaikki esh -jaksot sekä hoitopäivät ovat kuvattu osastoittain kuvissa 5 ja 51. 4 35 34 33 3 25 25 2 15 15 14 1 9 5 3 3 1 OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A TEHO Kuva 5: Erikoisairaanhoidon osastojaksot osastoittain 18 168 16 14 12 124 1 88 8 76 6 4 2 49 23 14 2 4 OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A TEHO Kuva 51: Hoitopäivien jakautuminen eri erikoissairaanhoidon vuodeosastoille 472 Jyväskylä

Raportti 39(53) 23.12.216 Palveluasumisen asiakkaiden hoitopäivien siirtymisen vaikutuksia sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa 1. Taulukko 1 Sairaansijatarve palveluasumisen asiakkailla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A 23.63 OS.3B 9.246 OS.4A 88.241 OS.4B 124.34 OS.5A 168.46 OS.5B 49.134 OS.6A 2.5 TEHO 4.11 Erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksojen lisäksi tarkasteltiin myös tk-vuodeosastojaksoja. Päivystykselliset jaksot määritettiin tapahtuviksi akuuteilla osastoilla A1 ja A2. Palveluasumisen asiakkaita oli ollut terveyskeskuksen akuuteilla vuodeosastoilla 135. Akuutteja terveyskeskusvuodeosastojaksoja asiakkaille kertyi yhteensä 191. Hoitopäiviä osastojaksoista kertyi 1638. Osastojaksojen sekä hoitopäivien jakautuminen akuuttiosastojen A1 ja A2 välillä on esitetty kuvissa 52 ja 53. 12 114 1 8 77 6 4 2 akuuttiosasto A1 akuuttiosasto A2 Kuva 52: Osastojaksojen jakautuminen akuuttiosastojen A1 ja A2 välillä 472 Jyväskylä

Raportti 4(53) 23.12.216 9 88 875 86 84 82 8 78 76 74 72 763 7 akuuttiosasto A1 akuuttiosasto A2 Kuva 53: Hoitopäivien jakautuminen akuuttiosastojen A1 ja A2 välillä Palveluasumisen asiakkaita oli tämän lisäksi ollut osastojaksolla kuntoutusosastolla K3 yhteensä 41. Jaksoja näille asiakkaille kertyi 45 ja hoitopäiviä yhteensä 436. Palveluasumisen asiakkaiden hoitopäivien siirtymisen vaikutuksia sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa 2. Taulukko 2 Sairaansijatarve palveluasumisen asiakkailla Rovaniemen terveyskeskuksen akuuttiosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve akuuttiosasto A1 875 2.4 akuuttiosasto A2 763 2.9 Toisena kohderyhmänä kotisairaalan osalta olivat kotihoidon asiakkaat. Kotihoidon asiakkaita oli ollut päivystysalkuisella erikoissairaanhoidon jaksolla 342. Näillä asiakkailla päivystysalkuisia jaksoja oli yhteensä 53. Hoitopäiviä kertyi kokonaisuudessaan 2336. Päivystysalkuisen hoitojaksojen sekä hoitopäivien jakautuminen eri osastoille on esitetty kuvissa 54 ja 55. 472 Jyväskylä

Raportti 41(53) 23.12.216 16 14 12 138 123 1 8 6 4 2 82 71 49 39 24 3 OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B TEHO Kuva 54: Päivystysalkuiset hoitojaksot osastoittain 8 7 674 6 539 5 4 3 2 1 358 316 222 137 68 15 OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B TEHO Kuva 55: Hoitopäivät osastoittain Kotihoidon asiakkaiden hoitopäivien siirtymisen vaikutuksia sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa 3. 472 Jyväskylä

Raportti 42(53) 23.12.216 Taulukko 3 Sairaansijatarve kotihoidon asiakkailla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A 137.375 OS.3B 252.69 OS.4A 358.981 OS.4B 316.866 OS.5A 674 1.847 OS.5B 539 1.477 TEHO 68.186 Erikoissairaanhoidon jaksojen lisäksi kotihoidon asiakkailla oli osastojaksoja myös terveyskeskuksen vuodeosastolla. Asiakkaita, joilla oli osastojakso Rovaniemen terveyskeskuksen akuutilla osastolla A1 tai A2, oli 488. Akuuttijaksoja näille asiakkaille kertyi yhteensä 99. Hoitopäiviä kertyi puolestaan 8765. Hoitojaksojen sekä hoitopäivien jaukautuminen akuuttiosastoille A1 ja A2 on esitetty kuvissa 56 ja 57. 6 527 5 4 382 3 2 1 akuuttiosasto A1 akuuttiosasto A2 Kuva 56: Kotihoidon asiakkaiden akuutit hoitojaksot osastoilla A1 ja A2 472 Jyväskylä

Raportti 43(53) 23.12.216 5 45 4339 4426 4 35 3 25 2 15 1 5 akuuttiosasto A1 akuuttiosasto A2 Kuva 57: Kotihoidon asiakkaiden hoitopäivät akuuteilla osastoilla A1 ja A2 Kotihoidon asiakkaiden akuuttien hoitopäivien siirtymisen vaikutuksia sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa 4. Taulukko 4 Sairaansijatarve kotihoidon asiakkailla Rovaniemen terveyskeskuksen akuuteilla vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve akuuttiosasto A1 4339 11.9 akuuttiosasto A2 4426 12.1 Palveluasumisen ja kotihoidon asiakkaiden lisäksi kotisairaalassa voidaan hoitaa muun muassa iv-hoitoa tarvitsevat omatoimiset potilaat (esimerkiksi hyväkuntoiset keuhkokuumepotilaat, ihoinfektiopotilaat, pitkäkestoinen iv-antibioottihoito sairaalassa aloitetun jatkona syvissä infektioissa yms.). Nämä potilaat on poimittu aineistosta diagnoosin sekä hoidon tarpeen mukaan seuraavasti: Etsitty potilaat, joilla diagnoosiselitteessä ollut luokitteluna keuhkokuume sekä ihoon liittyvä infektio Keuhkokuumepotilaan osalta määritetty myös hoidon tarpeen olevan joko kokonaan tai lähes omatoiminen 472 Jyväskylä

Raportti 44(53) 23.12.216 Määrityksen mukaisia jaksoja löytyi yhteensä 328. Hoitopäiviä näille potilaille kertyi yhteensä 1 753. Hoitopäivät osastoittain on esitetty kuvassa 58. 8 7 6 5 718 671 4 3 2 1 254 62 3 2 5 11 OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A Kuva 58: Hyväkuntoisten keuhkokuume- sekä ihoinfektiopotilaiden hoitopäivät osastoittain Hyväkuntoisten keuhkokuume- sekä ihoinfektiopotilaiden hoitopäivien siirtymistä sairaalasta kotiympäristöön ja siirtymisten vaikutuksia sairaansijoina on tarkasteltu taulukossa 5. Taulukko 5 Sairaansijatarve hyväkuntoisilla keuhkokuume sekä ihoinfektiopotilailla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A 2.1 OS.3B 78 2.14 OS.4A 5.1 OS.4B 3.8 OS.5A 671 1.84 OS.5B 254.7 3.4.4 Simulointimääritykset - päivystysosasto Ensimmäiset luokittelut päivystysosaston osalta tehtiin diagnoosiperusteisesti. Tämän jälkeen dataa analysoitiin määritetysten perusteella tarkemmin ja tehtiin uudet luokittelut enemmän toiminnallisesta näkökulmasta. Päivystysosastolle ohjatuvien potilaiden osalta mukaan poimittiin kaikki maksimissaan 3 vuorokautta kestäneet, päivystysalkuiset 472 Jyväskylä

Raportti 45(53) 23.12.216 vuodeosastojaksot. Tällaisia hoitojaksoja oli yhteensä 4 597 vuonna 215. Ensihoidon ja kotisairaalan tarkastelun jälkeen jäljelle jäi noin 4 päivystysosastojaksoa. Luokittelun mukaiset lyhyet hoitojaksot ja jaksoista kertyneet hoitopäivät ovat esitetty kuvissa 59 ja 6. 12 1 94 968 8 695 731 6 4 455 2 178 9 1 5 Kuva 59: Päivystysosastolle ohjautuvien potilaiden hoitojaksojen sijoittuminen nykyisille osastoille 18 16 1583 1562 14 12 1261 1317 1 8 6 4 2 724 364 149 13 OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B TEHO Kuva 6: Päivystysosastolle ohjautuvien potilaiden hoitopäivät nykyisillä osastoilla Luokittelun mukaisten hoitopäivien siirtymistä vuodeosastoilta päivystysosastolle ja siirtymisen vaikutuksia on tarkasteltu taulukossa 6. 472 Jyväskylä

Raportti 46(53) 23.12.216 Taulukko 6 Sairaansijatarve päivystysosastolle ohjautuvilla potilailla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A 724 1.98 OS.3B 377 1.4 OS.4A 1583 4.34 OS.4B 1562 4.28 OS.5A 1261 3.45 OS.5B 1317 3.61 TEHO 149.41 Toiminnallisten määritteiden osalta simulointia varten tehtiin kaksi erilaista skenaariota. Skenaario 1 Nykyisistä, päivystysalkuisista, enintään 3 vrk hoitojaksoista osastoilla 3A, 3B, 4A, 4B, 5A, 5B 2% korvautuu avohoidolla, 6% korvautuu 2 vrk jaksolla päivystysosastolla ja loput 2% 3 vrk pituisella jaksolla päivystysosastolla. Lukuina esitettynä tiastot näyttävät seuraavilta: 8 korvautuu avohoidolla 2 4 korvautuu 2 vrk jaksolla 8 hoitojakson kesto max. 3vrk Viidesosa jaksoista korvautuu avohoidolla, joten kaiken kaikkiaan päivystysosastolle saapuu 3 2 potilasta vuoden aikana. Skenaario 2 Kaikki edellä mainittujen osastojen potilaat tulevat sairaalaan päivystysosaston kautta ja hoitojakson kesto lyhenee keskimäärin 1 vrk. Päivystysjakson kesto on keskimäärin 1,5 vrk. Tämä tarkoittaa, että jaksoja päivystysosastolla tulee vuoden aikana 4. 472 Jyväskylä

Raportti 47(53) 23.12.216 3.4.5 Simulointimääritykset - valvontaosasto Päivystysosaston määritysten jälkeen määriteettiin vavontaosastolle ohjautuvat potilaat. Lähtökohtana jatkossa valvontaan sijoittuvilla jaksoilla oli, että ne olivat alkaneet päivytyksestä. Tämän jälkeen määrittelyjä jatkettiin diagnoosiperusteisesti seuraavasti: Hoitojakson kesto on pitkä (kolmas kvartaali 75%, raja-arvo 8 vrk). Tämän kriteerin perusteella mukaan poimittiin seuraavat diagnoosit, jotka ovat valvonnassa ensin 2 vuorokautta ja siirretään sen jälkeen vuodeosastolle J1-J18, J21-J22, J43-J47, J68-J69, J7, J8-J84, J85-J86, J96, I5-I9, I11., I12., I13., I13.1, I13.2, I15 I2-I121.3. Näiden osalta määritettiin seuraava: jos jaksot ovat pitkiä, niin hoitojakso lyhenee kokonaisuudessaan 1,5 vuorokautta. Ovat samoin kuin edelläkin olevat valvonnassa ensin 2 vuorokautta ja siirtyvät sen jälkeen vuodeosastolle I21 (I21.4-I21.9, näistä puolet valvonnassa), I22, I23, I24, I26-I28, I3-I52. Samoin kuin aiemmat eli ovat valvonnassa aluksi 2 vrk ja siirtyvät sitten vuodeosastolle) J46 (kaikenpituiset jaksot) Intoksikaatiot (A5, F1-F19, T36, X44, X69, X85, Y19, T51, T58-T65) Määrityksen mukaisia jaksoja oli yhteensä 1 6. Keskimääräinen valvontajakson kesto oli hieman yli 5 päivää (5,2 päivää). Osastojaksojen sekä hoitopäivien jakautuminen eri osastoille ovat esitetty kuvissa 61 ja 62. 472 Jyväskylä

Raportti 48(53) 23.12.216 35 3 39 25 2 196 198 15 1 122 88 114 5 17 5 5 2 1 OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A osa1 osa2 TEHO Kuva 61: Valvontaosastolle sijoittuvien jaksojen jakautuminen nykyisille osastoille 25 2 2115 15 1 5 1496 1258 629 533 251 12 32 25 23 3 OS. 3B OS.3A OS.3B OS.4A OS.4B OS.5A OS.5B OS.6A osa1 osa2 TEHO Kuva 62: Valvontaosastolle sijottuvien hoitopäivät nykyisillä osastoilla Valvontaosastolle siirtyvien hoitopäivien vaikutusta sairaansijamäärän näkökulmasta on tarkasteltu taulukossa 7. 472 Jyväskylä

Raportti 49(53) 23.12.216 Taulukko 7 Sairaansijatarve valvontaosastolle ohjautuville potilaille erikoissairaanhoidon sekä terveyskeskuksen vuodeosastoilla vuoden aikana hoitopäivien mukaan laskettuna osastokohtaisesti Osasto Hoitopäivät Sairaansijatarve OS.3A 32.9 OS.3B 1616 4.43 OS.4A 25.7 OS.4B 23.6 OS.5A 1258 3.45 OS.5B 2115 5.79 OS.6A 3.1 osa1 533 1.46 osa2 629 1.72 TEHO 251.69 3.4.6 Simulointimääritykset päivä-/iltasairaala ja hoidollinen potilashotelli Päivä- ja iltasairaalan luokitteluja tehtiin aluksi diagnoosiperusteisesti mutta myöhemmin tehtiin yksinkertaiset toiminnalliset määritteet. Mukaan valittiin elektiiviset, alle 2 vuorokauden hoitojaksot (alle 1 tai 1 vuorokausi). Jaksoja näillä poimintakriteereillä löytyi hieman vajaa 3 (2959). Hoitopäiviä oli yhteensä 2373. Myöhemmässä vaiheessa vuodeosastoilla tehtiin myös poikkileikkausdatan keruu kahtena erillisenä päivänä. Poikkileikkaustarkastelussa selvitettiin kuinka moni sen hetkisistä potilaista olisi hoidettavissa päiväsairaalassa. Suuruusluokaltaan volyymit olivat melko tarkkaan yhtenevät näiden määrittelyjen kanssa. 3.4.7 Simulointimääritykset vuodeosasto Varsinaisille vuodeosastoille jäljelle jäi edellisten palvelu- ja hoitokokonaisuusluokittelujen jälkeen 7536 osastojaksoa. Hoitopäiviä näiltä kertyi yhteensä 3788. Hoitopäivien jakautuminen eri osastoille on esitetty kuvassa 63. 472 Jyväskylä

Raportti 5(53) 23.12.216 7 6 6398 555 568 5 4 4342 4377 3 2 1 2 93 89 966 256 121 295 2518 1 91 Kuva 63: hoitopäivien jakautuminen jäljelle jääneille vuodeosastojaksoille Vuodeosastomääritteiden osalta tehtiin ennen varsinaista simulointia vielä lisämääritys, jossa otettiin huomioon mahdolliset yhteiset tk-vuodeosasto- sekä erikoissairaanhoidon jaksot. Jaksojen yhdistyessä myös hoitojakson koko kesto lyhenee (arviona käytettiin 1,5 vuorokautta keskimääräistä lyhenemisaikaa). Yhteiset jaksot määritettiin seuraavalla tavalla: Hoitojaksossa on vähintään yksi Rovaniemen osastojakso ja vähintään yksi osastojakso tarkastelun alla olevissa sairaalan osastoilla. Sallituksi siirtymäajaksi jaksojen välillä määritettiin alle 1 vuorokausi Edellä kuvatun määritysehdon täyttämiä jaksoja, joissa vähintään yksi tk-vuodeosastojakso että erikosisairaanhoidon osastojakso, oli vuonna 215 ollut 797. Hoitopäiviä näiden osalta kertyi 1866 ja keskimääräinen jakson kesto oli 23 päivää. Muiden vuodeosastojaksojen osalta käytettiin alkuperäistä tietoa osastojakson kestosta määritteenä. 472 Jyväskylä

Raportti 51(53) 23.12.216 3.5 Uusien toimintatapojen kehittäminen ja simulointioajojen suorittaminen Yksittäisten palvelujen ja prosessien sekä kokonaisvaltaisten palvelurakenteeseen liittyvien asiakokonaisuuksien suunnittelu ja kehittäminen toteutettiin tiiviissä yhteistyössä toiminnasta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Toteutustapana oli työpajatyöskentely. Hankkeen aikana toteutettiin kolme työpajaa, joista ensimmäinen pidettiin huhtikuussa, toinen työpaja toukokuussa ja viimeinen yhteinen työpaja kesäkuussa. Jokaisesta työpajaa varten valmisteltiin tietoa nykyisestä toiminnasta eri palvelukokonaisuuksien määrittämistä varten. Tämä nykytilan aineisto on kuvattu luvussa 2. Tarkastelu aloitettiin ensimmäisessä työpajassa eri palvelukokonaisuuksien sekä asiakasprosessien kuvaamisella. Tällä tavoin pyrittiin luomaan tarkempi ymmärrys siitä miten ja minkälaisia potilaita tällä hetkellä hoidetaan eri yksiköissä ja palveluissa ja miten tiettyjen, merkittävien asiakasryhmien hoito on tällä hetkellä toteutettu. Tarkasteltavia kokonaisuuksia olivat muun muassa kotisairaala, potilashotelli, pth ja esh jaksot, yhteiset jaksot, jne. Eri asiakasryhmien osalta käytiin läpi erityisesti muistisairaat, lonkkamurtuma- ja tekonivelpotilaat sekä AVH -potilaat. Näiden analyysien pohjalta asiantuntijat tekivät määrityksiä sekä nykyisten prosessien että kokonaan uusien, syntyvien palvelukokonaisuuksien osalta. Työpajoissa saatu tieto analysoitiin ja jalostettiin simulointimalliin sopivaksi tilasto- ja toimintatiedoksi. Toisessa työpajassa lähdettiin tarkentamaan ensimmäisessä työpajassa tehtyjä määritteitä sekä esiteltiin ensimmäinen versio simulointimallista ja simuloinnin periaatteista. Työpajassa painopiste oli erityisesti sairaalan sisäisessä toiminnassa ja vuodeosastohoidon tarkemassa organisoinnissa. Kolmannessa työpajassa mukana oli palveluohjaaja ja käytiin tarkemmin läpi resursointiin liittyviä asioita ja moniammatillista tiimitoimintaa. Työpajassa käytiin myös palvelukokonaisuuskohtaisesti läpi tehtyjä määritteitä sekä vielä avoinna olevia kysymyksiä. Tämä palveli erityisesti simulointia ja malliin saatiin taas lisää tarkenteita. Työpajojen jälkeen palvelukokonaisuuksien määritystä jatkettiin vielä usemapaan otteeseen pienimuotoisemmin ja tietoa sekä määritteitä kerättiin sairaanhoitopiirin omissa työryhmissä. Nämä tarkensivat mallia entisestään. 472 Jyväskylä

Raportti 52(53) 23.12.216 Jokaisen työpajan sekä myöhemmässä vaiheessa tehtujen tarkennusten jälkeen suoritettiin simulointiajot ja kuvattiin määritysten pohjalta syntyvät huonemäärän tarvearviot. Tuloksia validoitiin ja simulointiajot suoritettiin useita kertoja ennen lopullisten tulosten saavuttamista. Simulointiaikana oli yksi vuosi ja malli ajettiin läpi 3 kertaa tilastollisen luotettavuuden saavuttamiseksi. Simulointiajojen lopuksi kerättiin tilastot samanaikaisesti eri palveluissa olevien potilaiden määrästä, joka toimi samalla myös huonetarpeen määrittäjänä. Jokaisen palvelukokonaisuuden osalta kerättiin tietoa keskimääräisestä huone-/paikkatarpeesta sekä maksimi huone-/paikkatarpeesta. Näin saatiin selville myös suurimman kysynnän huiput. Tulokset on esitetty seuraavassa luvussa. 4 Tulokset Jokaisen palvelukokonaisuuden osalta kerättiin tietoa keskimääräisestä huone- /paikkatarpeesta sekä maksimi huone-/paikkatarpeesta. Näin saatiin selville myös suurimman kysynnän huiput. Tulokset on esitetty palvelukokonaisuuskohtaisesti kuvassa 64. Kuva 64: Tarvittavat sairaansijat ja paikat palvelukokonaisuuksittain 472 Jyväskylä