Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011
Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat erittäin tärkeitä lähes kaikissa kansantalouksissa. Esimerkiksi yli puolet EU:n jäsenmaiden ihmisistä asuu maaseudulla, maaseutualueet kattavat 90 % unionin pinta-alasta (European Commission 2010). Maaseudun elinkeinoilla ja yrityksillä on merkittävä rooli koko kansantalouden kannalta 31.5.2011
Vain muutos on pysyvää Maaseutualueilla on tapahtunut viime vuosikymmeninä isoja sosioekonomisia muutoksia * muuttoliike * ikääntyminen * kansainvälinen kauppa * elinkeinorakenne perinteisten maaseutuelinkeinojen muutos Maaseutualueet erilaistuvat Maaseudun kuluttaminen 31.5.2011
Maaseutuun liittyvä yrittäjyys Erityisenä piirteenä luonnonvaroihin sidotut toimialat (maatalous, metsätalous, porotalous, kalastus, hevostalous jne.) Maaseudulla paljon potentiaalia, voimavaroja ja kysyntää. Maaseudulla ja maaseudulla on eroa, erilaiset alueet luovat erilaiset toimintaympäristön, aivan erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita. Menestyvää yritystoimintaa voi harjoittaa täysin erilaisilla maaseutualueilla! Osaaminen ja verkostot keskeisiä ovat maaseutuyrityksenkin menestystekijöitä
Hevosala ja maaseudun muutos Hevosen rooli osana kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta Hevosen rooli maaseudun elinkeinorakenteessa ja yrittäjyydessä Uuden luominen: hevosala osana maaseudun verkostoja ja innovaatioita
Hevonen osana maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus * Sitran maaseutubarometri 2011: 38 %:lla suomalaisista on sekä kaupunkilais- että maalaisidentiteetti * monipaikkaisuus * maaseudun kysyntä (lähiruoka, elämykset, kaupunkiviljely) Hevosala luo aitoa vuorovaikutusta kaupungin ja maaseudun välille * asiakkaat ja yrittäjät kaupungista maaseudulle * myös toisinpäin: kaupunkitallit tuovat maaseudun elementtejä kaupunkiin
Hevosen rooli maaseudun elinkeinorakenteessa ja yrittäjyydessä Maatalouden ja muiden perinteisten maaseutuelinkeinojen rakennemuutos on muuttanut maaseutualueiden toimijakenttää * maatilojen määrä pudonnut 20 % viimeisen kymmenen vuoden aikana Eräillä alueilla uhkana jo se, että toimijaverkko on liian harva Tarvitaan uusia toimeentulomahdollisuuksia, yrityksiä ja yrittäjiä
Päätuotantosuunta 1995 2000 2010 Muutos 1995 2000 Kaikki tilat 100 000 80 000 63 000-37 % Maitotilat 32 000 23 000 11 000-65 % Sikatilat 6 000 1 200 700-67 % Viljatilat 29 000 28 000 27 000-6 % Hevostilat 2 000 2 100 2 200 + 7 % Lähde: MMMTIKE 2011
Maaseutu mahdollisuutena hevosalan yritykselle Usein harrastuksesta kasvaa oma yritys. Naiset ja nuoret * vuonna 2010 viljelijöistä 11 % oli naisia * hevostilojen viljelijöistä 43 % oli naisia (MMMTIKE) * läheskään kaikki tallit eivät kuulu maatilarekisteriin Verkostot ja urakointi: myös kaupunkitallit tarvitsevat rehuja ja maaseudun palveluja Hevosala siirtymässä kvantitatiivisesta kasvusta laadullisempaan vaiheeseen
Verkostot ja innovaatiot Yrittäjäosaaminen, verkostot ja innovatiivisuus elintärkeitä maaseudun mahdollisuuksien paremmalle hyödyntämiselle Hevosala voi tuoda paljon lisäarvoa maaseudun verkostoille * erilaiset yrittäjät, asiakkaat * erilaistaminen * kaupunki-maaseutu * kansainvälisyys Haasteena: eriytyminen paikallisista verkostoista eri kieli aiheuttaa yhteentörmäyksiä
Hevosalaa (tai monia muitakaan maaseutuelinkeinoja) ei ole mielletty kovin innovatiivisiksi aloiksi. Kuitenkin Tiilikaisen (2008) mukaan: 74 % uusimaalaisista hevosalan yrityksistä oli tehnyt yhden tai useamman innovaation kolmen edeltävän vuoden aikana. Uudessa innovaatiopolitiikassa on otettu laajempi näkökulma toimialoihin, toivottavasti jatkossa löytyy instrumentteja, joilla innovaatioiden kehittäminen maaseudun pienyrityksissä olisi helpompaa. Kasvu, koko ja menestyminen liittyvät hevosalan yrityksen innovatiivisuuteen, mutta kausaalisuhdetta ei ole vielä selvitetty. Yritysten innovatiivisuutta ja verkostojen rakentamista tärkeää tukea
Kiitos!