Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011
Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa Vuoden 2007 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin kaksi kertaa: koulutus- ja tiedepolitiikka-luvussa sekä ympäristöpolitiikkaluvussa
1. Ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa 2. Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi 3. Suomesta tehdään hiilineutraali yhteiskunta 4. Suomesta kehitetään ympäristöteknologian ykkösmaa 5. Suomesta kehitetään maailman ympäristötietoisin kansakunta
1.3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen: Hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäjänä. Ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin kasvu on riippuvainen laajasta sivistyksestä, ammattitaidosta ja korkeasta osaamisesta.
Hallitus tähtää talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla. Kestävä julkinen talous on hyvinvoinnin perusta. Vain tätä kautta voidaan turvata talouden kasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Kestävän kehityksen mittarointia kehitetään ja käyttöä laajennetaan. Verotuksen painopiste siirtyy kohti ympäristöperusteista verotusta.
Eurooppa-politiikka: Hallitus on sitoutunut EU:n yhteiseen tavoitteeseen ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta kahteen asteeseen ja pyrkii sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseen vuonna 2011. Useita mainintoja myös luvuissa: Pohjoismaat, Baltia ja lähialueet, Venäjä, Globaali toiminta, Kauppapolitiikka ja kehityspolitiikka. Turvallisuus- ja puolustus-politiikka: Uudet turvallisuushaasteet kuten ilmastonmuutos, vaativat laajan turvallisuuskäsityksen mukaista varautumista.
Ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistaminen: Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä. Vahvistetaan nuorten osallisuutta ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista. Säädöspolitiikka: Erityistä huomiota kiinnitetään ministeriöiden rajat ylittäviin hankkeisiin.
Sisäinen turvallisuus: keskeisintä turvallisuustyötä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä syrjäytymisen ja yhteiskunnan jakautumisen ehkäisy. Maahanmuutto: Vahvistetaan kaikin keinoin maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään.
Tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Perusopetus: Valmistellaan perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen vahvistamaan ympäristökasvatuksen asemaa.
Nuoriso: Lasten ja nuorten ympäristökasvatusta ja luontokouluja kehitetään. Kehitetään lasten ja nuorten kuulemista sekä osallistumismahdollisuuksia oman lähiympäristönsä suunnitteluun sekä ympäristöpolitiikan päätöksentekoon.
Suomi tulee saada vahvalle, kestävälle kasvuuralle Yrittäjyyttä vahvistetaan erityisesti..ympäristö- ja energiateknologian.. sekä koulutuksen viennin osalta Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä; tähän kuuluu biotalouden ja mineraalialan kehittäminen Käynnistetään TEMöön sijoittuva ympäristöliiketoimintaohjelma
Laaditaan pitkän aikavälin kansallinen EUstrategia ilmasto- ja energia-asioista Edistetään energiatehokkuutta ja energiansäästöä niin, että kansantalous kasvaa ilman, että energian kulutus kasvaa samalla Tuulivoima, vesivoima, puu, turve.. Suomi nostetaan johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen ja innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi nojautuen alueidensa erilaisiin luonnonrikkauksiin.
Liikennepolitiikka: Tehokas ja vaikuttava liikennepolitiikka ja toimiva infrastruktuuri ovat..kestävänkehityksen edellytyksiä. Ruokapolitiikka: ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala, jota kehitetään kansallisessa ruokastrategiassa asetettujen suuntaviivojen mukaan; luomu- ja lähiruoka jne. Maatalous, metsätalous, riista-, poro- ja kalatalous
Yhdessä pidetään kaikista huolta. Käynnistetään poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma. Periaatteessa kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukkuus, työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen edistävät kestävää kehitystä.
Kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet otetaan huomioon kaikilla hallinnonaloilla Kehitetään edelleen BKT:n rinnalla ympäristön tilaa ja kestävää kehitystä kuvaavaa mittaristoa Lasten ja nuorten ympäristökasvatusta sekä luonto- ja ympäristökoulujen asemaa vahvistetaan. Kehitetään lasten ja nuorten kuulemista ja osallistumismahdollisuuksia oman lähiympäristönsä suunnitteluun ja ympäristöpolitiikan päätöksentekoon
Ympäristöhallinnon roolia, kuten sen edellytyksiä hoitaa hallinnonalat ylittäviä koordinaatiotehtäviä vahvistetaan ja sen resurssit turvataan. Hallitus parantaa ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä.
Itämeren ja vesien suojelua tehostetaan, kehitetään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa, maatalouden ympäristötuki uudistetaan, toimenpiteitä kohdennetaan herkimmille alueille,... Luonnon monimuotoisuuden suojelua tehostetaan, METSO-ohjelmaa jatketaan,.. Ympäristölupajärjestelmää selkeytetään Materiaalitehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä tehostetaan Jätteen syntyä ehkäistään ja jätemateriaalin hyödyntämistä tehostetaan
Parannetaan rakentamisen energiatehokkuutta, rakentamisen laatua, edistetään uusia korjausrakentamiskäytäntöjä, vähennetään meluhaittoja ja valosaastetta Tehostetaan maankäyttöä ja maankäytön suunnittelua Ilmastopolitiikka edellyttää monenlaisia kansainvälisiä toimenpiteitä; hiilineutraali yhteiskunta, hiilinielut jne.
Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Hallitus edistää Suomen mahdollisuuksia selviytyä ja hyötyä edessä olevista ilmasto- ja energiahaasteista. Hallitus asettaa ministerityöryhmän päivittämään kansallisen ilmasto ja energiastrategian vuoden 2012 loppuun mennessä.