Puolison elatusavun vahvistamisen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 7.6.2011 versio 1.0 Anu Jäppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aki Miettinen, HIS- yksikkö, Itä- Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec- tutkimusyksikkö, Itä- Suomen yliopisto Heli Viinikainen, HIS- yksikkö, Itä- Suomen yliopisto Heli Sahala, Kuntaliitto
1 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tuotettavissa toiminnallisissa määrittelyissä kuvataan sosiaali- huollon tavoitetilan toimintaprosesseja ja niihin liittyvää asiakastietojen käsittelyä. Prosessikuvauksissa keskity- tään sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen tiedonhallinnan kannalta keskeisten toimintovaiheiden mallinta- miseen JHS 152 - suosituksen mukaisesti (JHS- suositukset 2008) ja kuvaustaso pidetään yleisenä. Tarkoituksena on tukea asiakasasiakirjojen sisällön, rakenteen ja metatietojen määrittelyä sekä luoda malleja aiempaa suju- vammille ja automatisoidummille käytännöille, joita asiakastietojen sähköinen hallinta mahdollistaa. Vuoden 2011 aikana Tikesos- hankkeessa tuotetaan soveltamisopas toimintaprosessien kuvausten hyödyntämiseen. Opas julkaistaan hankkeen kotisivuilla. Tässä dokumentissa kuvataan puolison elatusavun vahvistamisen tavoitetilan toimintaprosesseja ja sähköistä asiakastietojen hallintaa. Tikesos- hankkeessa on tuotettu seuraavat määritysdokumentit, joiden mukaisesti puo- lison elatusavun vahvistamiseen liittyvät tiedot suositellaan kirjaamaan asiakastietojärjestelmään: Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2006). Dokumentissa mallinnetaan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisten asiakastietojen tietokuvaukset. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä (Kortelainen 2007). Dokumen- tissa kuvataan kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteiset palvelun antajaa koskevat tietokuvaukset. Puolison elatusavun vahvistamiseen liittyvät asiakastiedot sosiaalihuollossa (Jäppinen 2011). Dokumen- tissa kuvataan ja määritellään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmässä käytettävät puolison ela- tusavun vahvistamista toivovan asiakkaan tiedot. Dokumenttien sisältämien tietokuvauksien pohjalta hankkeessa määritetään puolison elatusavun vahvistami- seen liittyviä tietosisältöjä ja asiakasasiakirjojen rakenteita. Palvelukohtaisten asiakasasiakirjojen rakennemääri- tykset pohjautuvat Tikesos- hankkeessa määriteltäviin sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen yleiseen kansalliseen rakenteeseen sekä yleisiin asiakirjatyyppeihin (mm. hakemus, kertomus, laskelma, päätös). Kaikki mää- ritysdokumentit julkaistaan hankkeen kotisivuilla www.tikesos.fi. Tietokuvauksien lisäksi hankkeessa on tehty puolison elatusavun vahvistamiseen liittyvien asiakasasiakirjojen sisältö- ja rakennemäärityksiä (Jäppinen 2011, puolison elatusavun vahvistamisen sisällölliset asiakirjaraken- teet): 1) Puolison elatusapusopimus (pakollinen liite vahvistamispäätökseen) 2) Päätös puolison elatusavun vahvistamisesta 2
2 Puolison elatusavun vahvistaminen Puolison elatussopimuksen vahvistaminen on osa sosiaalipalvelujen kokonaisuutta. Tikesos- hankkeessa valmis- tuu vuonna 2011 Sosiaalipalvelujen luokitus (Laaksonen ym. 2011) ja siihen liittyvä sanasto (Kortelainen ym. 2010), joka määrittelee sosiaalihuollon palvelutehtäväksi, jonka tavoitteena on varmistaa avioliittolain mukai- nen aviopuolisoiden molemminpuolisen elatusvelvollisuuden toteutuminen silloin kun toinen puolisoista on kykenemätön elättämään itseään. Avioliittolaissa (234/1929 46) säädetään puolisoiden velvollisuudesta osallistua perheen elatukseen. Siinä säädetään myös, että puolisolle suoritettava elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen pää- töksellä. Laissa säädellään elatusvelvollisuuden toteutusta (234/1929 47 ja 48), elatussopimuksen tekemistä (avioliittolaki 234/1929 50) ja vahvistamista sekä elatussopimusten muuttamista avioliittolaki (234/1929 50). Elatusavusta sopiminen voi olla tarpeellista avioerotilanteessa tai puolisoiden asuessa erillään. Tuomiois- tuimessa elatusapuratkaisuun vaikuttavana seikkana voidaan pitää esimerkiksi puolison vieraantumista omasta ammatistaan kodin ja yhteisten lasten hoidon vuoksi pitkäaikaisen avioliiton aikana ja siitä johtuvaa työnsaan- timahdollisuuksien heikkenemistä. Puolisoiden välinen elatussopimus voidaan tehdä myös vastaisuuden varalle ja se voi koskea myös avioeroon tuomittuja puolisoita (Korkeimman hallinto- oikeuden päätös 2004:62), mutta ulosottokelpoisuus edellyttää sopimuksen vahvistamista sosiaalihuollon toimielimessä ja ennen vahvistamista sopimuksen kohtuullisuus on arvioitava. Avioliiton ohella rekisteröidyn parisuhteen osapuolet ovat elatussopi- musten vahvistamisen suhteen samassa asemassa kuin aviopuolisot. Oikeus saada elatusta rekisteröidyltä osa- puolelta, kuten avioliittolaissa (234/1929 46) määrätään, sisältyy lakiin rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001 8 1 mom.). 1990- luvun lopulla elatussopimuksia laadittiin myös kotiin jäävän puolison toimeentulon turvaamiseksi tilan- teessa, jossa suurempituloinen puoliso joutuisi laitoshoitoon. Asiakasmaksulain (221/2003) muutoksen jälkeen tätä tarvetta ei enää ole ollut eikä tehtyjä elatussopimuksia oteta huomioon asiakasmaksua määrättäessä. Laki- muutoksella määriteltiin, miten pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksu määritellään, jos laitoshoidossa on suurituloisempi puoliso. Jo ennen lainmuutosta Korkeimman hallinto- oikeuden päätös vuonna 2002 (Korkeim- man hallinto- oikeuden päätös 2002:3) vähensi omalta osaltaan tällaisten tapausten määrää merkittävästi. Siinä todettiin terveydenhuollon asiakasmaksulaissa tarkoitettujen osalta, että puolisoiden velvollisuus osallistua toistensa elatukseen avioliittolaissa säädetyllä tavalla, tulee ottaa aina huomioon maksua määrättäessä riippu- matta siitä, onko sopimus vahvistettu vai ei. Kun puolison elatusavusta halutaan kunnan sosiaalihuollon monijäsenisen toimielimen eli sosiaalilautakunnan tms. päätös, sopimus pitää esittää kunnan viranomaiselle. Mikäli sopimusta ei ole vielä tehty, se voidaan tehdä viranomaisen luona. Tätä varten asiakas varaa ajan viranhaltijalle, jolle asian käsittely kuuluu. Kunnan sosiaali- huollon toimielin, tai sen edustaja varmistaa sopimuksen lainmukaisuuden ja tarkistaa avioliiton tai rekiste- röidyn parisuhteen tiedot väestörekisteritiedoista sekä arvioi sopimuksen kohtuullisuutta kummankin osapuo- len, elatusavun saajan ja suorittajan, näkökulmasta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi mahdollisen elatusavun maksajan maksukykyyn ja mahdollisen elatusavun saajan elatuksen tarvetta kuten työnsaantimah- dollisuuksia tai muita mahdollisuuksia itsensä elättämiseen. Arvioinnin perusteella sopimusta voidaan ehdottaa muutettavaksi kohtuulliseksi. Arvioinnin tulos ja mahdollinen kohtuullistettu sopimusehdotus esitetään asian- osaisille. He puolestaan päättävät, haluavatko tehdä esitetynkaltaisen sopimuksen. 3
Laki ei velvoita sosiaaliviranomaisia seuraamaan sopimuksen toteutumista, mutta heillä on velvollisuus antaa tietoja sopimuksessa määritellyn elatusavun suuruudesta ja sen vahvistamisesta sekä lakimääräisistä korotuk- sista esimerkiksi elatusavun perinnän yhteydessä ulosottomiehelle tai muille viranomaisille. 4
3 Puolison elatusavun vahvistamisen tavoitetilan toiminta- prosessit Sosiaalihuollon palveluprosessi on johonkin sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palvelu- prosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottami- nen. Palveluprosessi jakautuu vaiheisiin. (Kortelainen ym. 2010, 25.) Tässä luvussa kuvataan puolison elatusavun vahvistamisen tavoitetilan toimintaprosessit. Lähtökohtana toimin- taprosessikuvauksissa on, että prosesseissa tarvittavat ja niiden aikana muodostettavat asiakirjat ovat sähköisiä ja ne tallennetaan ja haetaan valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta. Prosessikuvauksiin on mallinnettu kaikki puolison elatusavun vahvistamisen sähköiset asiakasasiakirjat lukuun ottamatta asiakaskertomusta. Asiakasker- tomus sisältää yhteenvedon puolison elatusavun vahvistamiseen liittyvästä asiakastyöstä, asiakaskäynneistä sekä raportoinnin asiakkuuden etenemisestä tehdyistä merkinnöistä ja syntyneistä asiakirjoista. Asiakaskerto- mus on luonteeltaan kronologisesti kumuloituva ja tapahtumatietoja kirjataan puolison elatusavun vahvistami- sen prosessien eri vaiheissa. (Puolison elatusavun vahvistamisen sisällölliset asiakirjarakenteet 2011.) Toimintaprosessikuvauksissa oletuksena on, että käytössä on sosiaalihuollon sähköinen asiointipalvelu sekä liittymät asiointipalvelun, asiakastietojärjestelmän (ATJ) ja arkiston välillä. Sosiaalihuollon asiointipalvelu on asiakkaan käyttämä järjestelmä sosiaalihuollon sähköiseen asiointiin, asiakastietojärjestelmä on palvelun järjes- täjän/tuottajan käyttämä sosiaalihuollon tietojärjestelmä ja arkisto on kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto. Sosiaalipalvelujen luokituksessa (Laaksonen ym. 2011) on palvelutehtäväkohtaisesti luokiteltu paitsi sosiaali- palvelut ja palvelumuodot, myös niihin liittyvät palveluprosessit ja prosessien vaiheet. Luokituksen mukainen puolison elatusavun vahvistamisen ydinprosessi on Puolison elatusapua koskevan sopimuksen vahvistaminen (kuva 1). Sen vaiheita ovat puolison elatusavusta sopimisen käynnistyminen, puolison elatusapusopimuksesta neuvotteleminen ja puolison elatusavun vahvistus (kuva 2) 1Puolison elatusavusta sopiminen käynnistyy ja asia tulee vireille, kun asiakas pyytää sopimuksen vahvistamista, sen jälkeen sopimuksesta neuvotellaan ja lopuksi sopi- mus vahvistetaan. Kuva 1. Puolison elatusavun vahvistamisen ydinprosessi. 5
Varsinaista puolison elatusavun vahvistamista edeltää elatusavusta sopiminen tai puolisoiden laatiman elatus- sopimuksen käsittely. Sopimisen vaiheita ovat elatusapusopimuksesta sopimisen käynnistyminen ja elatusapu- sopimuksesta neuvotteleminen. Kuva 2 esittää puolison elatusapua koskevan sopimuksen vahvistamisen vaiheet toimintamallitasolla. Kuva 2. Puolison elatusapua koskevan sopimuksen vahvistamisen vaiheet 3.1 Puolison elatusapusopimuksesta sopimisen käynnistyminen Puolison elatusapusopimuksesta sopiminen käynnistyy, kun henkilö, joka haluaa elatusavun vahvistamista, varaa sähköisesti ajan (kuva 3). Ajanvarauksen yhteydessä henkilö voi antaa perustietoja itsestään ja puolisostaan, esimerkiksi nimi- ja yhteystiedot sekä selvitystietoa tuloistaan ja varallisuudestaan, joita voivat olla hyödyllisiä asian käsittelyssä. 6
Kuva 3. Puolison elatusavusta sopimisen käynnistyminen: 3.2 Puolison elatusapusopimuksesta neuvotteleminen Toisinaan asiakkailla ei ole vielä minkäänlaista sopimusluonnosta, jota voitaisiin arvioida tai joka voitaisiin vah- vistaa. Tällöin järjestetään elatusapusopimuksesta neuvottelu, jonka tuloksena syntyy molempia osapuolia tyy- dyttävä ja kohtuulliseksi arvioitu sopimus, joka arkistoidaan. Ennen neuvottelua kunnan sosiaalihuollon toimie- limen edustaja tarkistaa avioliiton tiedot väestötiedoista. Neuvottelussa sosiaalihuollon viranhaltija kartoittaa tilanteen ja selvittää sopimukseen tarvittavat taloudelliset tiedot, elatusavun tarpeen. Hän myös tarkistaa edelly- tykset sopimuksen vahvistamiselle, esimerkiksi todistukset tuloista ja varallisuudesta. Näiden pohjalta neuvotel- laan kohtuullisesta elatusavusta ja laaditaan sopimus (kuva 4). 7
Mikäli osapuolilla on jo olemassa luonnos elatusapusopimukseksi tai valmis sopimus, se kirjataan tietojärjestel- mään tai skannataan pdf- tiedostoksi. Tämän jälkeen arvioidaan sen kohtuullisuutta elatusavun saajan ja suorit- tajan näkökulmasta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi mahdollisen elatusavun maksajan maksu- kykyyn ja mahdollisen elatusavun saajan työnsaantimahdollisuuksia tai muita mahdollisuuksia itsensä elättämi- seen. Jos sopimus on arvioinnin mukaan kohtuuton, sopimusta voidaan ehdottaa muutettavaksi siten, että siitä tulee kohtuullinen. Kun puolisot hyväksyvät kohtuullistetun elatusavun edetään sopimuksen vahvistamiseen. Viranhaltija voi pyytää virka- apua toisen kunnan viranhaltijalta, mikäli sopimusosapuolet asuvat eri paikkakun- nilla. Tällöin sopimuspohjat siirtyvät sähköisesti paikkakuntien välillä osapuolten allekirjoitettaviksi. Jos sopi- musosapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen, laatii viranhaltija puolison elatusavun, jonka osapuolet hyväksyvät ja vahvistavat allekirjoituksella. Kuva 4. Puolison elatusapusopimuksesta neuvotteleminen. 3.3 Puolison elatusavun vahvistus Kohtuulliseksi arvioitu puolison elatusapusopimus voidaan vahvistaa kunnan sosiaalihuollon toimielimessä. Käytännössä sopimusten vahvistaminen on kuitenkin yleensä delegoitu viranhaltijalle. Viranhaltija valmistelee vahvistamispäätöksen ja liittää päätösasiakirjaan arvioidun elatusavun. Päätöksen puolison elatusavun vahvistamisesta tekee joko viranhaltija tai sosiaalilautakunta (kuva 5). Kun päätös elatusavun vahvistamisesta on 8
tehty, menee se yhdessä elatussopimuksen kanssa automaattisesti tiedoksi elatusavun suorittajalle ja saajalle. Tieto päätöksestä on tarvittaessa esimerkiksi ulosottoviranomaisten saatavilla, jos elatusavun maksaja tarvitsee sitä esimerkiksi todisteeksi elatusvelvollisuudestaan velkojille. Kuva 5. Puolison elatusavun vahvistus. Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksin muutokseen ja sen määrää korotetaan vuosittain. Indeksikorotus on avioliittolaissa (234/1929) tarkoitetun elatustuen korottamisesta elinkustannusten nousun seurauksena ja siten se koskee sosiaalihuollon monijäsenisen toimielimen vahvistamia elatusapusopimuksia, myös vastaisuuden varalle tehtyjä sopimuksia, jos ne on vahvistettu. Korotuksesta ilmoitetaan asiakkaalle. 9
Lähteet Avioliittolaki 234/1929. JHS- suositukset 2008. JHS 152 Prosessien kuvaaminen. Versio 6.6.2008. JUHTA - julkisen hallinnon tietohallin- non neuvottelukunta. Saatavilla: http://www.jhs- suositukset.fi/suomi/jhs152 Jäppinen 2011. Puolison elatusavun vahvistamiseen liittyvät asiakastiedot sosiaalihuollossa. Versio 1.0 Saatavil- la: www.tikesos.fi/aineistot/maaritykset/sisaltomaaritykset Korkeimman hallinto- oikeuden päätös KHO:2002:3 hallintovalitukseen puolisoiden välisen elatussopimuksen vahvistamisesta. Antopäivä 10.01.2002, diaarinumero 1099/3/01. Korkeimman hallinto- oikeuden päätös Puolisoiden välisen elatussopimuksen vahvistamisesta puolison kuole- man jälkeen 2004:62, antopäivä 16.6.2004, diaarinumero 2409/1/02. Kortelainen Pekka 2006. Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, stan- dardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 14.12.2006. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/66621f83- bc02-49ec- 80f3-814a5d0ae610/Perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka 2007. Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset. Versio 1.0. 31.7.2007. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/b651ff27- eb61-485f- b7a2- ecd1c276caf9/palvelun+antajan+perustiedot+1.0.pdf Kortelainen Pekka, Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Väyrynen Riikka, Suhonen Mari, Suho- nen Sirpa 2010. Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto. v0.95. 10.5.2010. Saatavilla: http://www.sosiaaliportti.fi/file/09ead9fb- cf11-4f3e- b879- e1b9cf0d3490/sosiaalipalvelujen+luokituksen+sanasto.pdf Laaksonen Maarit, Lehmuskoski Antero, Kärki Jarmo, Kortelainen Pekka, Väyrynen Riikka 2010. Sosiaalipalvelu- jen luokitus. Versio 0.95. 30.4.2011. Saatavilla:http://www.sosiaaliportti.fi/File/b1262a0b- de8b- 4fc6- aa25-65f88b70e05e/sosiaalipalvelujen+luokitus.pdf Lakialan verkkopalvelu Laki24.fi http://www.laki24.fi/pepe- puolisovaratelatus- elatusvelvollisuus.html Helsingin kaupunki, perheoikeudellisten asioiden yksikkö. Elatussopimusmalli ja vahvistamispäätösmalli, pai- nettu julkaisu, ei julkisesti saatavilla. Oikeusministeriön esite Tietoa avioliittolaista http://www.om.fi/etusivu/julkaisut/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenoikeudetjavelvollisuudetavioliitossa Oikeusministeriön uutistiedote http://www.om.fi/etusivu/ajankohtaista/uutiset/1290609342945 10