29.11.2010 Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa Koulutukseen pääsy ja läpäisy tilastokatsaus 2010 Sanna Penttinen 13.4.2011
Maahanmuuttajien koulutus Normaalit koulutusväylät Panostetaan perusopetukseen Määrät kasvanut koulutustarve suuri (tilastot ja tiedot koulutustaustoista heikot, ennakointi vaikeaa) Koulutuksen kasaantumisen riski Rahoitus: 1. Valtionosuusjärjestelmä OKM (OPH) 2. Valtionavustusjärjestelmä OKM ja OPH
OPETUSSUUNNITELMAT, TUTKINNONPERUSTEET JA SUOSITUKSET OPH:N VASTUULLA Perusopetuksen valmistavan opetuksen perusteet uusittu 2010 Aikuisten perusopetus (vuosiluokat 1-6) perusteet Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen suositus (uusittu 2006) Aikuisten kotoutumiskoulutuksen suositus (uusittu 2007) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteet (uusittu 2008)
Valtionavustusten jako Laskennallisia (perusopetus- ja lukiot sekä vapaa sivistystyö (opintosetelit) Kehittämistoimintaan kohdistetut VA:t (MOKU, aikuislukiot, ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö) -> Oppimateriaalien ja sisältöjen sekä toimintatapojen ja menetelmien kehittämistä 1. 2011 kotoutumiskoulutus ja aikuisten yleissivistäväkoulutus 250 000 2. Ammatillinen peruskoulutus 200 000 3. Ammatillinen aikuiskoulutus 250 000 Opetustoimen täydennyskoulutus
Ajankohtaista Kotoutumislainsääntöä uudistetaan parhaillaan eduskunta hyväksyi tammikuussa 2011. Laki voimaan 1.9.2011 - Soveltamisalan laajennus - Kunnan roolin korostaminen te-toimistojen ohella - Erityisryhmien huomioiminen (nuoret, kotiäidit, vanhukset) (ALKU) Aikuiskoulutuksen koordinointi aluepaikallistasolla - (7) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) maahanmuuttoyksiköt
AJANKOHTAISTA Näyttötutkinto-oppaan päivitys menossa (ei määräys, suositus) Työryhmä Ammattikoulutus ulkomailla Näyttötutkintojen suorittaminen muilla kielillä kuin suomi/ruotsi Rahoitus Todistukset
Muuta huomioitavaa ja ajankohtaista Kohtuullistamispykälä erityisjärjestelyt opetuksessa ei koske näyttötutkintoina suoritettavaa koulutusta, viittaussäännös ammatilliseen aikuiskoulutukseen puuttuu (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 21 ) Maahanmuuttajat erityisopiskelijoina eri kieli- ja kulttuuritausta ei ole erityisopetuksen peruste (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 20, viittaussäännös ammatilliseen aikuiskoulutukseen puuttuu) Selkokielisten tukimateriaalien ja työkalujen tuottaminen
Valtakunnallinen ja alueellinen seuranta Alueellinen maahanmuuttaja-asioiden organisoituminen käynnistynyt Alueellista tarkastelua vieraskielisten opiskelijamääristä olisi hyvä tehdä suhteessa vieraskielisten väestöosuuksiin. Koulutuksen suunnittelun pohjaksi mittareissa olisi hyvä huomioida alueellinen tasa-arvo: maahanmuuttajien määrä, maahanmuuttajien pohjakoulutus ja työttömyys. Selvityksessä avattu julkiset ja viranomaiskäyttöön tarjolla olevat tietolähteet ja esitetty tietotuotannon uudistamisehdotuksia erityisesti nivelvaiheen seurantatietoihin.
Tilastokatsaus 2010 Selvitys on jaettu kolmeen osaan Yhteishakutilastot (tietojen tulkinta ja tulokset) Muu toiminta eli Tilastokeskuksen luokitukseen perustuva tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolinen koulutus ja toiminta, josta ei ole henkilöpohjaista tietoa (pohjautuen erilliskyselyihin ja valmiisiin raportteihin) Opiskelijamäärien kehitys ja opintojen kulku ammatillisessa koulutuksessa Kunkin osan tulokset esitetään tiivistetysti lukujen yhteenvedoissa sekä kootusti luvussa 5. http://www.oph.fi/maksuttomat_julkaisut/ammattiko ulutus
Lähtökohta Vieraskielisten 16-vuotiaiden ikäluokka on suurempi kuin perusopetuksen päättövaiheessa olevien määrä: Suomessa oli vuonna 2008 52 % ja vuonna 2009 39 % enemmän 16-vuotiaita vieraskielisiä kuin perusopetuksen päättöluokalla oli vieraskielisiä oppilaita. Suomen- ja ruotsinkielisillä vastaava ero vuonna 2009 oli 1,6 %. Eri-ikäisinä maahan tulleiden määrät vaihtelevat vuosittain ja maahanmuuttajien ikäluokat eivät etene koulutusputkessa niin kuin kantaväestö. Taloudelliset satsaukset perusopetuksessa toisella asteella ei ole tarjolla rahoituksellista lisätukea.
Yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneet ja valitut vieraskieliset kevään varsinaisessa haussa 2000, 2005 2010 Vuosi 2000 2005 2 006 2007 2008* 2009 2010 Hakijoita 1559 2 084 2 355 2 376 2 240 2 791 3 153 Hyväksytyt 773 1 046 1 172 1 174 (999) 1 335 (1 173) 1 547 (1 306) 1508 1693 % vieraskielisistä hyväksytty 50 50 49,7 49,4 (44,5) 59,6 (42) 55,4 (41,2) 47,8 53,7 % kaikista hakeneista 2,9 4,1 4,4 4,4 3,9 4,5 4,7 Kasvu hakijamäärään: 2000 2010 100,5 % Edellinen vertailuvuosi % 13 0,9 13-5,7 24,5 13 Kasvu hyväksyttyihin: 2000 2009 100,1 % Edellinen vertailuvuosi % 35,3 12,0 0,2 13,7 15,9 Lähde: WERA web-raportointipalvelu * Siirtyminen sähköiseen KOULUTA-järjestelmään Vuosien 2008 2010 kohdalla suluissa oleva luku on kesäkuun poikkileikkausajankohta, ja siten edellisiin vuosien parhaiten vertailukelpoinen. Kevään 2010 luvuista on kaksi vertailulukua: kesäkuun loppu ja 15.11. Esimerkki siitä kuinka luvut muuttuvat koulutuksen järjestäjien päivittäessä valintatietoja.
Yhteishaussa hakeneet ja hyväksytyt Vieraskielisistä ammatilliseen hakeneita 80 %, lukioon 20 % Vieraskielisistä hyväksyttiin keväällä 2009 ammatilliseen koulutukseen 55 %. Ero kaikkien hakijoiden ja vieraskielisten hyväksymisprosenteissa ammatilliseen koulutukseen oli yli 30 prosenttiyksikköä. Vieraskielisten hakijoiden taustat hyvin heterogeenisiä: ulkomaalaisella todistuksella ammatilliseen koulutukseen hakeneita 40 %, ilman perusopetuksen päättötodistusta 4 % ja lukion suorittaneita 5 %. Suoraan perusopetuksen päättöluokalta kevään 2009 varsinaisessa haussa hakeneista ammatilliseen koulutukseen pyrki 56 % ja lukioon 44 %. Ammatilliseen hyväksyttiin 80 % ja lukioon 84 %.
Huomioita ja kriittisiä kohtia Koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulleet, joilla heikko koulutustausta Vaikea siirtyä jatko-opintoihin. Perusopetuksen päättötodistuksen saa 2-9 vuoden opinnoilla. Yli 20 % perusopetuksen suorittaneista reputtaa kielikokeissa. Kilpailu koulutuspaikoista suuri Valmistavien ja valmentavien koulutusten merkitys: Palveleeko heikoimmassa asemassa olevia? Kieliryhmittäin suuria eroja. Syitä mahdollisesti: Lähtökohdat, pakolaistausta, yksintulleet turvapaikanhakijat Erot merkittäviä myös keskeyttämisessä, läpäisyssä ja erityisopiskelijoiden ryhmissä -> > >
Huomioita ja kriittisiä kohtia Vieraskielisillä heikko läpäisy ammatillisessa koulutuksessa Näyttötutkintoon valmistavassa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa paras läpäisy oppisopimuskoulutuksessa. Koulutuksen järjestäjille ei ole tarjolla lisäresursseja Selittääkö vieraskielisten suuremman osuuden erityisopiskelijoista? (Vuonna 2008 vieraskielisistä 17 % erityisopiskelijoita, kaikista opiskelijoista 12,5 %)
Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa 2005-2008
Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosina 2005 2008 koulutusaloittain OPS-perusteinen koulutus Näyttötutkinto Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2005 2006 2007 2008 2005 2006 2007 2008 Humanistinen ja kasvatusala 18 20 37 32 4 5 5 7 22 25 42 39 Kulttuuriala 224 238 253 268 32 32 28 32 256 270 281 300 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 900 1 030 1 072 1 102 165 188 171 211 1 065 1 218 1 243 1 313 Luonnontieteiden ala 207 239 257 245 82 77 62 52 289 316 319 297 Tekniikan ja liikenteen ala 1 766 1 770 1 739 1 757 494 586 743 824 2 260 2 356 2 482 2 581 Luonnonvara- ja ympäristöala 184 190 216 184 39 45 74 68 223 235 290 252 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 637 698 731 802 536 618 683 905 1 173 1 316 1 414 1 707 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 820 868 896 916 333 469 379 565 1 153 1 337 1 275 1 481 Muu koulutus yht. 5 5 5 5 0 0 0 0 5 5 5 5 YHTEENSÄ 4 761 5 058 5 206 5 311 1 685 2 020 2 145 2 664 6 446 7 078 7 351 7 975 Lähde: Tilastokeskus -Opetushallituksen raportointitietokanta ROPTI. Sisältää opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijat: 20.9. opiskelevat tutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa (sisältää työvoimapoliittisen koulutuksen). Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat kalenterivuodelta: Tiedonkeruun kohteena ovat näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen (perustutkinnot) opiskelijat. Ei sisällä oppisopimusta-
Vieraskielisten opiskelijoiden määrien muutos ammatillisen perustutkinnon suorittajissa vuodesta 2005 vuoteen 2008 Muutos opiskelijamäärissä vuodesta 2005 vuoteen 2008 OPS-perusteinen koulutus Näyttötutkinto Koulutusala N kasvua % kasvua N kasvua % kasvua Humanistinen ja kasvatusala 14 77,8 17 77,3 Kulttuuriala 44 19,6 44 17,2 Yhteiskuntatieteiden, liiket. ja hallinnon ala 202 22,4 248 23,3 Luonnontieteiden ala 38 18,4 8 2,8 Tekniikan ja liikenteen ala -9-0,5 321 14,2 Luonnonvara- ja ympäristöala 0 0 29 13 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 165 25,9 534 45,5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 96 11,7 328 28,4 Muu koulutus yht. 0 0 0 0 YHTEENSÄ 550 11,6 1529 23,7
Vieraskieliset ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa suorittavat opiskelijat 2005 2008 koulutusaloittain Ammattitutkinto Erikoisamm.tutkinto Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2005 2006 2007 2008 2005 2006 2007 2008 Humanistinen ja kasvatusala 6 66 48 80 0 0 0 7 56 66 48 87 Kulttuuriala 6 31 27 67 2 6 4 37 48 37 31 104 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 323 428 542 532 0 22 4 4 393 450 576 536 Luonnontieteiden ala 30 37 32 28 1 4 3 36 31 41 35 64 Tekniikan ja liikenteen ala 700 834 925 1 260 40 33 3 6 740 867 958 1 266 Luonnonvara- ja ympäristöala 57 73 73 71 10 4 2 14 67 77 72 85 Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala 22 186 193 245 14 15 8 24 136 201 211 269 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 35 363 422 418 21 28 7 0 356 391 449 418 Yhteensä 1 669 2 018 2 262 2 701 158 112 121 128 1 827 2 130 2 383 2 829 Lähde: Tilastokeskus - Opetushallituksen raportointitietokanta ROPTI. Sisältää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat kalenterivuodelta (perustutkinnot ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) opiskelijat. Ei sisällä oppisopimusta.
Vieraskieliset ammatillisen ops-perusteisen peruskoulutuksen kaikki vieraskieliset opiskelijat ja erityisopiskelijat koulutusaloittain ja muutos 2006 ja 2008 2006 kaikki opiskelijat N 2006 erityisop. N 2008 kaikki opiskelijat N 2008 erityisop. N muutos % kaikki vieraskieliset opiskelijat muutos % vierskieliset erityisopisk. FI JA SV erityisopisk muutos% Humanistinen ja kasvatusala 20 3 32 5 60,0 66,7 37,9 Kulttuuriala 238 28 268 34 12,6 21,4 7,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1030 99 1102 103 7,0 4,0 11,8 Luonnontieteiden ala 239 18 245 28 2,5 55,6 0,4 Tekniikan ja liikenteen ala 1770 408 1757 436-0,7 6,9 11,4 Luonnonvara- ja ympäristöala 190 30 184 21-3,2-30,0 11,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 698 85 802 84 14,9-1,2 19,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 868 166 916 194 5,5 16,9 7,0 5 5 0,0 Yhteensä 5058 837 5311 905 5,0 8,1 10,6 Vertailu suomen- ja ruotsinkielisten erityisopiskelijoiden määrän kasvuun