Ikääntyvä sydänpotilas ja liikunta Mitä huomioin kun potilaalla -rytmihäiriö -sydämen tahdistin -aorttaläppävika -sydämen vajaatoiminta, email: riittaliisa.hasu@kaizen.fi Kaizen Ay, JAMK, Suomen Sydänliitto ry, Suomen Sydänfysioterapeutit Sydän Mekaaninen toiminta heikentyy: Pumppausvoima vähentyy ja sydänlihas jäykistyy Maksimaalinen syketaajuus laskee Läppäjärjestelmät kalkkeutuvat Verisuonisto Verisuonten seinämämuutokset lisäävät virtausvastusta Verenpaineen nousutaipumus (systolinen verenpaine) alttius verenpaineen laskuun asennon muutostten yhteydessä = ortostaattinen hypotensio 2008 Vanhusten sydäninfarktin oireiston erityispiirteet Oireettomien tapausten yleisyys: 20-30% Poikkeavat oireet: rintakivut voivat olla vähäisiä hengenahdistus tavallista sekavuustilat yleisiä "influenssan kaltainen taudinkuva" äkillinen yleiskunnon romahdus SAIRAALA VAIHE KOTIUTUMINEN Ikääntynyt sydänpotilas TOIPILAS KURSSI KUNTONEUVOLA SYDÄNRYHMÄ SYDÄNTUKIHOITAJAN VASTAANOTTO KUNTOUTUS KURSSIT LIIKUNTA RYHMÄT TYÖTERVEYS HUOLTO JÄRJESTÖT Sydämen rytmihäiriöt ja liikunta Rytmihäiri iriö voi ilmetä terveessä tai sairaassa sydämess messä Liikunta Tasapainottaa autonomista hermostoa Estää rytmihäiriöiden syntyä Auttaa sydänsairauden hoitoa Estää rytmihäiriöiden syntyä Hyvänlaatuiset rytmihäiriöt vähenevät liikunnassa email:riittaliisa.hasu@kaizen.fi 1
ETEISVÄRINÄ, FLIMMERI FA, fibrillatio atriorum Liikunta ja eteisvärinä -vaikutus liikuntaan ja jaksamiseen riippuen kammiovasteen nopeudesta ja sydämen perussairaudesta terveessä sydämessä minuuttitilavuus laskee 10-15% sairaassa sydämessä minuuttitilavuus laskee 20-30% yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö aiheuttaa yli kolmanneksen rytmihäiriöihin liittyvistä sairaalahoitojaksoista ja kuormittaa suuresti myös avoterveydenhuoltoa harvinainen nuorilla, ikääntyessään keskimäärin joka neljäs sairastuu jossain vaiheessa eteisvärinään Yli 75 vuotiailla flimmeri esiintyy 15 %:lla Hoitamattomana eteisvärinä altistaa aivohalvaukselle Kohtauksellinen eteisvärinä Sinusrytmin aikana normaali liikunta Kohtauksen aikana ei kuormittavaa liikuntaa, voi alentaa maksimisuorituskykyä n.30% Pysyvä eteisvärinä Hoitona ns. sykkeenhallinta lepo HR 60-80/min, kevyt rasitus HR 90-115/min Liikunnassa RPE- tuntemus ratkaiseva Verenhyytymistä ehkäisevä lääkitys-mustelmataipumus- Sydämen tahdistin ja liikunta Tahdistusindikaatiot 1. Oireinen hidaslyöntisyys -SS-syndrooma,, AV-katkos -hitaan sydämen tahdistin 2. Kammiotakyarytmiat henkeä uhkaavat rytmihäiri iriöt -ICD tahdistin 3. Vaikea sydämen vajaatoiminta Tahdistimen asentaminen ja -haavan paraneminen -paikallispuudutuksella, -toimenpide kestää 1-2h -asennetaan oikeakätiselle vasemmalle puolelle ja päinvastoinp -toimenpidettä seuraavana päivp ivänä pääsee kotiin -pintahaava paranee 1-21 2 viikossa -tahdistinjohdot ja ankkurit kiinnittyvät t noin 3 viikossa -tahdistimen puoleisen yläraajan liikkeet rajoitetaan vaakatason alapuolelle 3 viikon ajaksi email:riittaliisa.hasu@kaizen.fi 2
Sydämen tahdistin ja liikunta Tahdistin ja sykemittari Aktiivisen liikunnan harrastamisen voi aloittaa ensimmäisen isen seurantakäynnin jälkeen, j 1-33 kk kuluttua tahdistimen asennuksesta Yläraajojen normaali käyttk yttäminen tärket rkeää Monipuolista kestävyysliikuntaa huomioiden taustalla oleva sydänsairaus Vältettävä ylävartaloon kohdistuvia kontaktiurheilulajeja Tahdistintyypistä riippuen rasituksen siedossa on eroja; - kyky nostaa sykettä on rajallinen (AAI, VVI) - rasituksen sieto on hyvää fysiologisilla tahdistimilla (DDD, DDDR). Sykemittari ei aina anna luotettavaa sykelukemaa tahdistinpotilailla. Sykemittari ei vaurioita tahdistinta eikä vaaranna potilaan turvallisuutta. Fysikaaliset hoidot ja tahdistin UKW ja curapulse IP ja kylmähoitoa voi käyttk yttää,, jos hoito ei kohdistu suoraan tahdistimeen UÄ kohde oltava yli 15 cm etäisyydell isyydellä tahdistimesta TENS, Didy,, IF ja IF+UÄ voi antaa alavartalon ja alaraajojen alueelle, ylävartalon alueelle vain EKG-seurannassa Vaikean Sydämen vajaatoiminnan tahdistinhoito Röntgenkuva sydämen vajaatoiminnan hoidossa käytettävästä biventrikulaarisesta tahdistinjärjestelmästä. Liikunnan kuormitus määräytyy perussairauden mukaan http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.koti?p_haku=hf%20tahdistin Rytmihäiriötahdistin (ICD) ja liikunta -Kevyt kestävyysliikunta ja virkistysliikunta on suositeltavaa, -Äkillisiä, voimakkaita ponnistuksia on vältettävä, Sykkeen liiallinen nousu saattaa ylittää laitteelle asetetun rytmihäiriön taajuusrajan, korkea syke tunnistetaan rytmihäiriöksi ja käynnistää rytmihäiriön hoidon. -Kontakti- ja kamppailulajit kiellettyjä -Uiminen yksin ja sukeltaminen kielletty -Laitteen säädöt on tunnettava ennen liikunnan aloittamista Maksimaalinen 100 HRmax = iän mukainen maksimisyke = 205 ½ x ikä RPE = kuormittavuuden sanallisen arvioinnin pisteytys ( Borgin asteikko ) MET = metabolinen ekvivalentti (1 MET = hapenkulutus lepotilassa) VO2max = maksimaalinen hapenotto litraa/kg/min Esimerkki liikunnan harjoitustehon määrittämisestä Med Sci Sports Exercise 33 (6) Suppl 2001 Harjoitusteho Hyvin kevyt Kevyt Kohtalainen Voimakas Hyvin voimakas % HRmax < 50 50 63 64 76 77 93 94 RPE < 10 10 11 12 13 14 16 17 19 20 MET < 2.4 2.4 3.7 Alle 4 MET 3.8 5.1 5.2 6.9 7 8 % VO2max < 30 30-47 48-64 65-86 87 100 email:riittaliisa.hasu@kaizen.fi 3
Sydämen läppäviat ja liikunta Aorttaläpän n ahtauma AS -vanhusten yleisimpiä läppävikoja, kalkkeutuminen -pitkään n oireeton, liikunnan vähentäminen oireet Lähde:Sydämen läppäviat ja liikunta 2007, Suomen Sydänliitto Lievä ahtauma ei rajoita liikuntaa Jos keskivaikea aorttaläpän ahtauma on oireeton, potilas voi harrastaa keskiraskasta dynaamista liikuntaa esim. keilaus, golf, ammunta lentopallo. Kliinisen rasitustestin perusteella annosteltu liikunta on turvallista. Kun läppä on vaikeasti ahtautunut, liikunnan tulee olla kevyttä ja dynaamista. Äkillisiä ponnistuksia ja staattista lihastyötä ei suositella. Aorttaläpän ahtauman tyypillisimmät oireet ovat: rasitushengenahdistus, rintakipu ja tajuttomuuskohtaukset kovan rasituksen aikana Läppäleikkaus suoritetaan avoleikkauksena (sternotomia) jossa vioittuneen läpän tilalle asetetaan joko mekaaninen tai biologinen läppä Sydämen vajaatoiminta HF, HEART FAILURE patofysiologinen tila, jossa sydän ei pysty pumppaamaan elimistön tarvitsemaa verimäärää Braunwald, Zipes, Libby: Heart Disese 6th edition *lisää ääntyvä ongelma *sairaalahoidon tarve *ennuste *moniammatillinen yhteistyö www.mc.edu/.../kelley00/chronicheartfailure.jpeg HF AK. VAJAA- TOIMIN TA LEPO KR. VAJAA- TOIMINTA AC VAJAA- TOIMINTA LEPO KR. VAJAA- TOIMINTA LIIKUNNAL- LINEN KUNTOUTUS LIIKUNNAL- LINEN KUNTOUTUS Liikunnan tavoitteena vähentää sairauden aiheuttamia oireita Sydämen vajaatoimintaa sairastavan -elämää hankaloittavia oireita rasitukseen liittyvä hengenahdistus väsyvyys rasituksessa -luurankolihasten verenkierto ei lisäänny -lihasten rakenteelliset muutokset -lihasmassa pienenee perifeerinen turvotus email:riittaliisa.hasu@kaizen.fi 4
luokka I II III IV Vaikeus aste Oireeton Lievä Vaikea Oirekuvaus Ei päivittäistä elämää rajoittavia oireita. Lievästi päivittäistä elämää rajoittavia oireita, hengenahdistusta/väsyvyyttä portaita tai vastamäkeä noustessa. Merkittäviä päivittäistä elämää rajoittavia oireita hengen-ahdistusta / väsyvyyttä pienessäkin rasituksessa esim. tasamaata lyhyen matkaa kävellessä. Oireita jo levossa tai hyvin lievässä rasituksessa kuten WC:ssä käydessä tai pukeutuessa MET * 7 5 2-3 1.6 Liikunnan voi aloittaa, jos sairaus on ollut vakaa vähintään 3 vk hengitystaajuus on levossa alle 20 hengitystä minuutissa ja potilas pystyy puhumaan ilman hengenahdistusta leposyke on alle 100 lyöntiä minuutissa paino on pysynyt viimeisinä viikkoina vakaana, eikä ole turvotusta lääkitys on sopiva ja potilas tuntee sairautensa hoidon Lähde: Guidelines on the Contemporary Management of the Patient with Chronic Heart Failure in Australia" - the Cardiac Society of Australia and New Zealand and the Heart Foundation, 2002. ALOITUS VAIHE Hengityslihasharjoittelu- ohjelma Sisää äänhengitys- lihasten mittaus KUN KUNTO PARANEE PARANEE Sydänpotilaan suorituskyvyn testaus ja johtopäätökset Liikunnan eteneminen TOIMINTAKYKY HENGITYS HARJOITTELU KESTÄVYYS HARJOITTELU isoja lihasryhmiä kuormittavat lajit esim.kävelyharjoittelu LIHASVOIMA HARJOITTELU aloitus oireettoman kestävyysharjoittelun jälkeen Keskivaikea Liikunnan kestoa pidennetään 5 min 15 minuuttiin. Tavoitteena 30 min /pv liikunta. Oireita kuunnellen Kotiharjoitteluohjelma Sydämen vajaatoimintaa sairastavan sisäänhengityslihasten harjoitteluohjelma Harjoittelu toteutetaan sisäänhengitystä vastustavalla laitteella. Fysioterapeutti on tehnyt sinulle sisäänhengityslihasten testauksen ja on säätänyt sinulle sopivat harjoitteluvastukset. Vastus säädetään suukappaleen takana olevasta jousesta. Laite antaa tasaisen vastuksen sisäänhengityslihasten voima- ja kestävyysharjoittelulle riippumatta hengityksen nopeudesta. Hengitä suukappaleen kautta sisään ja ulos. Pidä hengitysrytmi rauhallisena. Nenänsulkija varmistaa ilman kulkemisen suun kautta. Vahvista hengityslihaksiasi säännöllisesti. Paranna hengityslihasten voimaa ja kestävyyttä harjoittelulla. Sen seurauksena hengitystoiminta tehostuu, suorituskyky paranee ja hengenahdistustuntemus vähenee. 1. kuukausi; Harjoittele aluksi 3-4 kertaa viikossa, 5 minuuttia. Vastus: /cmh 2 0 2. kuukausi; Harjoittele 4-5 kertaa viikossa, 10 minuuttia. Vastus: /cmh 2 0 3. kuukausi; Jatka hengityslihasten vahvistamista päivittäin 15 minuuttia. Vastus: /cmh 2 0 Huuhdo laite jokaisen käyttökerran jälkeen, ravista vesi pois ja aseta laite kuivumaan. Voit pestä laitteen miedolla astianpesuaineella. Laitetta ei saa keittää. Sydämen vajaatoimintaa sairastavan harjoitteluohjelma ALKU- VERRYTTEL Kävely paikalla 2-3 minuutin ajan. KÄSIVARSIEN JA HARTIASEUDUN LIHAKSET Seiso käsivarren etäisyydellä seinästä. Koukista kyynärpäitäsi ja anna vartalon kallistua eteenpäin, nenä lähelle seinää. Kantapäät lattiassa. Ojenna kädet takaisin suoriksi. RINTAKEHÄN LIIKKUVUUS Istu mukavasti tuolille. Uloshengityksen aikana kallistu eteenpäin ja aseta kädet polville. Hengitä rauhallisesti sisään ja ojenna selkä suoraksi, aukaise kädet vartalon sivuille kämmenet ulospäin. Voit aloittaa harjoittelun kun, kun painosi on ollut vakaa, sinulla ei ole turvotuksia tai hengenahdistusta levossa ja olosi on ollut hyvä viimeisen kolmen viikon ajan. VATSALIHAKSET Istu poikittain tuolilla. Anna selän pyöristyä taaksepäin, paina leuka rintaan, nosta kädet vaakatasoon ja vedä vatsa sisään. Nouse takaisin suoraksi istumaan. RENTOUTUMINEN HARJOITTELUN PÄÄTTEEKSI TEKEE HYVÄÄ Liikunnan hyödyt Säännöllinen liikunta vähentää vajaatoiminnan oireita keventää sydämen työkuormaa parantamalla verenkiertoa, lihaksiston aineenvaihduntaa ja keuhkojen toimintaa keventää sydämen työkuormaa vähentämällä kiihtynyttä sympaattisen hermoston toimintaa parantaa sydämen vajaatoiminnasta sairastavan elämänlaatua email:riittaliisa.hasu@kaizen.fi 5
Sydänpotilaiden Terveysliikunta liikunta DG Spiroergometritesti Kliininen rasitustesti 6 MWT Cooperin juoksutesti Fitware UKK-2KM kävelytesti 1KM kävelytesti 10 metrin kävely Paikalla kävelytestit 6MWT potilaan toimintakyvyn nykytilan ja muutosten arvioinnissa ja seurannassa, kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa, testattavan harjoitteluun ja tavoitteen saavuttamiseen kannustamisessa. selvittää testattavan kuormituksen sietoa turvallisissa ja valvotuissa olosuhteissa, jotta potilas uskaltaa liikkua tehokkaasti ja turvallisesti myös omatoimisesti liikuntaan rohkaisu Potilaan ohjeistus Ei kahvia ja tupakkaa ennen testiä Korkeintaan kevyt ateria tuntia ennen testausta Lääkkeet normaalisti Levänneenä testiin, ei rasittavaa liikunta kahteen tuntiin ennen testausta Vaatetus liikuntaan sopiva ja kiristämätön, huomio myös jalkineisiin Kerrottava oireista testaajalle Turvallisuusohjeita Testauksen vasta-aiheet 4 tai CCS 4 = vaikea oireinen sydäntauti Akuutti tulehdus Verenpaine yli 180/100 mmhg, Sa02 alle 90% Akuutista sydämen vajaatoiminnasta alle kolme viikkoa Testauksen aloitus Esitiedot Mitataan verenpaine Selvitetään testin tarkoitus ja toimintaperiaatteet Testausjärjestys 1. Sydän- ja verenkiertoelimistön testit 2. Hengitys-, tasapaino- ja liikkuvuustestit 3. Lihaskuntotestit (harjoittelemme tutut testit, sykeja verenpaineseuranta) Viitearvot lasketaan Miehet: 6 MWT = (7,57 x pituus cm ) - (5,02 x ikä v) (1,76 x paino kg) 309 m. Naiset: 6 MWT = (2,11 x pituus cm ) - (5,78 x ikä v) (2,29 x paino kg) + 667 m. Normaaliarvojen alarajat saadaan vähentämällä laskennallisesta arvosta miehillä 153 m ja naisilla 139 m. Nämä viitearvot perustuvat vain yhteen testiin ilman harjoituskertaa, joten lukemat ovat liian alhaiset, jos testiä on jo harjoiteltu. Posturaalinen tai ortostaattinen hypotensio OH) Verenpaine pystyyn noustua laskee kolmen minuutin kuluessa 20/10 mmhg tai enemmän. Tavallinen iäkkäillä, diabeetikoilla ja Parkinsonin tautia sairastavilla. Hoito Verenpainelääkityksen tarkistaminen Riittävästä veritilavuudesta on huolehdittava Asentohoito; yöllä vuoteen pääpuolen korotus 10 cm:llä, Voimisteluliikkeet päiväsaikaan varpaille nousu sekä vartalon ja alaraajojen venyttely) samoin kuin (käytössä hankalahkoilla) tukisukilla pystytään vähentämään laskimostaasia ja lisäämään perifeeristä vastusta. Lääkehoito Pystypaine pettää mitä tehdä? Aikakauskirja Duodecim.2008;124(14):1593 email:riittaliisa.hasu@kaizen.fi 6
Testituloksen tulkinta NORMIVIITEARVO Palautetta annettaessa sanonnat OK -KESKIMÄÄRÄISTÄ HEIKOMPI -KESKIMÄÄRÄINEN -KESKIMÄÄRÄISTÄ PAREMPI Palautteet; HYVÄ-ERINOMAINEN- KESKIKERTAINEN-HEIKKO ei perusteltua, koska ei ole tiedossa luokkien terveysyhteyksiä VIITEARVON ALARAJA X LASKENNALLINEN VIITEARVO X Kävelynopeus Lasketaan matka (m) jaettuna sen kävelemiseen käytetyllä ajalla (s) Esim. 75 vuotias käveli 6MWT:ssä 460 m Kävelynopeus = 460m/360 s =1,27 m/s Tulkinta; kohtalaisen nopea Kävelynopeuksien (m/s) luokittelu ERITTÄIN HIDAS alle 0,40 m/s HIDAS 0,41-0,7 m/s KOHTALAISEN HIDAS 0,71-1,0 m/s KOHTALAINEN 1,01-1,3 m/s KOHTALAISEN NOPEA 1,31-1,6 m/s NOPEA 1,61-1,9 m/s ERITTÄIN NOPEA Yli 1,9 m/s Smidt GL.Gait in rehabilitation, Cliniscs in Physical Therapy USA,Churchill Livingstone 1990 Kävelytestin hemodynaamiset suureet Syke Verenpaine RPE Hengitys; PEF, happisaturaatio Palautuminen Terveys 2000 tutkimus Liikkumiskykyä arvioitiin maksimaalisen kävelynopeuden (6,1m) perusteella Jokapäiväisen liikkumisen vähimmäistasoksi asetettiin 1,2 m/s - 0,8 m/s 25% 65-75 vuotiaista 50% yli 75-vuotiaista 90% 85-vuotiaista- Ei kyennyt kävelemään 1,2 m/s nopeudella http://www.terveys2000.fi/perusraportti/index.html email:riittaliisa.hasu@kaizen.fi 7
Testauksen jälkeen 6MWT tulos Palaute Liikuntasuunnitelmaa eteenpäin Sydänkuntoutujan kortti Jatkoseurannasta, uusintatestauksesta sopiminen Kestävyysharjoittelu -tavoite sykerajat -sykkeen kautta opetetaan oma tuntemus- miltä harjoituksen tulisi tuntua -voidaan muuttaa esim. kävelyharjoittelun aika/matka-ohjeeksi Lihaskunto harjoittelu -tavoite sykerajat -lisää turvallisuutta harjoitteluun, 1 RM testaus josta 50 % kuormalla aloitus -tehostaa harjoittelua email:riittaliisa.hasu@kaizen.fi 8