Päätös Annettu julkipanon jälkeen 23.5.2017 Dnro EPOELY/1329/2017 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 12.5.2017. ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Bodycote Lämpökäsittely Oy Kisällintie 7 01730 Vantaa Yhteyshenkilö: Rami Alho 0400 470 849 rami.alho@bodycote.com PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA Kunta Vaasa Katuosoite tai muu osoitetieto Vasaratie 2 Kiinteistötunnus 905-25-74-4 Kiinteistön omistaja Vaasan kaupunki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA YSL 527/2014 133 ja 136 ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto Bodycote Lämpökäsittely Oy on lopettanut toimintansa Vaasan teollisuusalueella osoitteessa Vasaratie 2, Vaasa. Laitoksen toiminta on alkanut vuonna 1974. Laitoksella on harjoitettu vuoteen 2005 asti kovakromausta. Laitoksen toimintaan kuului teräksisten ja alumiinisten metallikappaleiden lämpökäsittely. Laitoksella käsiteltiin vuosittain noin 2000 tonnia metallia. Kiinteistö on osa Suvilahden teollisuusaluetta, joka on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kiinteistö 905-25-74-4 rajautuu lännessä puistoalueeseen, pohjoisessa kiinteistöön 905-25-74-3, etelässä kiinteistöön 905-25-74-5 ja idässä Vasaratiehen. Naapurikiin-
EPOELY/1329/2017 2/13 teistöt omistaa Vaasan kaupunki. Lähimmät asuinrakennuksen sijaitsevat 250 m päässä lännessä. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Laitoksella on harjoitettu vuoteen 2005 asti kovakromausta. Kovakromaamo on sijainnut laitoksen eteläpäässä. Laitosta on laajennettu 2000-luvun alussa rakentamalla nykyinen varasto. Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet GTK:n karttapalvelun mukaan pinta- ja pohjamaalaji alueella on liejuinen hienorakeinen maalaji. Tontin reunaa kiertää kapea nurmikaistale, rakennuksen ympärillä on asfaltoitu liikennealue. Tutkimusten perusteella nurmialueen kohdalla on noin 0,7 m kerros silttiä, jonka jälkeen on noin metrin kerros siltin ja moreenin sekoitusta. Asfaltin alla on noin 0,5 m kerros täytemaata (sora, hiekka, moreeni), jonka jälkeen on siltin ja moreenin sekoitusta sekä paikoin louhetta ja kiviä. Perusmaan todettiin olevan savista silttiä noin 2 metrin syvyydeltä lähtien. Rakennuksen alapohjan alla todettiin noin metrin kerros soraa, sen alla metri hiekkaa ja perusmaa savi. Alapohjan näytepisteiden VAH7 ja VAH8 alla oli noin metrin sorakerros ja sen alla betoninen rakenne, johon kairaus pysäytettiin. Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen on noin 2,5 km. Tutkimusten yhteydessä todettiin muutamassa näytepisteessä kosteaa maata syvyydellä 2-4 metriä. Kairareikiin ei kuitenkaan kertynyt vettä niin paljon että siitä olisi saatu näytettä. Lähin pintavesialue, Pohjanlahti, sijaitsee noin 900 m lounaaseen. Katolta vedet ohjataan sadevesiviemäriin. Tontin länsiosassa on yksi sadevesikaivo, muuten pihan sadevedet ohjataan kaadolla nurmialueelle. Maaperän haitta-ainepitoisuudet Kohteeseen tehtiin 12.4.2017 ympäristötekniset tutkimukset porakonekairalla. Rakennuksen alapohjasta otettiin myös kolme betoninäytettä timanttiporalla. Tutkimuksessa otettiin yhteensä 25 maanäytettä ja 3 betoninäytettä. Maanäytteistä määritettiin XRF-kenttäanalysaattorilla alkuaineet (As, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn) ja PID-kenttämittarilla helposti haihtuvat hiilivedyt. Öljyhiilivedyistä ei todettu merkkejä, joten niitä ei mitattu PetroFlag-kenttämittarilla. Laboratoriossa analysoitiin metallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Sb, V, Zn, Hg) ja öljyhiilivedyt C10-C40 kahdeksasta maanäytteestä ja kolmesta betoninäytteestä. Kuudenarvoinen kromi analysoitiin yhdestä maanäytteestä. Piha-alueelta rakennuksen eteläpuolelta otetussa maaperänäytteessä VAH5 0,5-1,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet antimonia 37 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10-C21 470 mg/kg ja raskaita jakeita C22-C40 1300 mg/kg. Samassa näytteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kromia 1504 mg/kg ja lyijyä 1012 mg/kg,
EPOELY/1329/2017 3/13 Rakennuksen alta otetussa näytteessä VAH7 0-0,5 m todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10-C21 590 mg/kg (yli alemman ohjearvon) ja raskaita jakeita C22-C40 3900 mg/kg (yli ylemmän ohjearvon). Näytteissä VAH1 0-0,5 m ja VAH8 0,5-1,0 m todettiin VNa 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia, kobolttia ja vanadiinia. Betoninäytteissä VAH6 ja VAH7 todettiin kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjen raskaita jakeita C22-C40. Näytteessä VAH6 pitoisuus oli 930 mg/kg ja näytteessä VAH7 1400 mg/kg. Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta Erillistä riskinarviota ei ole tehty. Kohde ei kuulu luokiteltuun pohjavesialueeseen ja on teollisuuskäytössä. Kohteelle tehdyssä ympäristöteknisessä maaperätutkimuksessa todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä lyijyn ja kromin pitoisuuksia näytepisteessä VAH5. Maaperää pidetään pilaantuneena näytepisteen ympäristössä ja kohteella on kunnostustarve. Esitetty kunnostussuunnitelma Kohteella on pilaantuneen maaperän kunnostustarve. Kunnostettavalla alueella arvioidaan olevan pilaantunutta maata näytepisteen VAH5 ympäristössä, mutta kokonaismäärää ei voida arvioida tehtyjen tutkimusten perusteella. Kunnostustavoitteet Kunnostustavoitteeksi esitetään VNa 214/2007 ylempää ohjearvoa. Näytepisteessä VAH5 todettu kromilla ja lyijyllä yli ylemmän ohjearvon pilaantunut maa poistetaan. Näytepisteessä VAH7 rakennuksen alla todettua öljyhiilivetyjen raskailla jakeilla yli ylemmän ohjearvon pilaantunutta maa-ainesta ei poisteta. Kunnostusmenetelmät, laadunvalvonta ja työn kuvaus Maaperän kunnostaminen tehdään massanvaihdolla. Putket ja johdot merkataan kunnostusalueelle. Kunnostusalueelta poistetaan rakennuksen vieressä olevat tavarat, aitaus ja katos. Asfaltti poistetaan noin 10 m2 alueelta ja toimitetaan kierrätykseen. Näytepisteen VAH5 kohdalta noin 6 m2 alueelta poistetaan pintamaata noin 0,5 m kerros, massat sijoitetaan pinnoitetulle alueelle, mitataan XRF-mittarilla kromin ja lyijyn pitoisuudet ja pitoisuuden mukaan massat toimitetaan jätteenkäsittelykeskukseen. Kunnostuksen päättäminen ja viimeistely Kaivua jatketaan niin pitkään, kunnes XRF-mittarilla ei enää todeta kunnostustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Kaivannon seinistä ja pohjasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Jos kaivannon seinämien todetaan täyttävän kunnostustavoitteet, kaivanto täytetään routimattomalla täyttöön soveltuvalla maa-aineksella, tiivistetään ja tarvittaessa asfaltoidaan.
EPOELY/1329/2017 4/13 Maa-ainesten käsittely ja hyödyntäminen Kunnostuksen aikana kaivettavien maiden määrä tarkentuu vasta kunnostustyön yhteydessä. Täytöissä voidaan hyödyntää pilaantumattomaksi todettuja kaivannosta kaivettuja maa-aineksia. Vesien käsittely Kaivantoon mahdollisesti kertyvät sadevedet pumpataan tarvittaessa erotuskaivon kautta viemäriin. Tutkimuksissa ei todettu pohjavettä. Jätteiden käsittely Maa-aineksen joukossa olevat jätejakeet pyritään erottamaan maa-aineksesta ja toimittamaan jätteenkäsittelykeskukseen. Tutkimuksissa ei havaittu jätettä maaaineksen joukossa. Kuljetukset, varastointi ja kirjanpito Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Alueelta poistettavien maakuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Asiakirjat palautuvat valvojalle vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen. Asiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa. Alueella voidaan välivarastoida kunnostuskaivannosta kaivettuja maa-aineksia. Pilaantuneeksi todetut maa-ainekset varastoidaan asfaltoidulla alueella ja peitetään pressulla varastoinnin ajaksi. Välivarastointia pyritään välttämään. Jälkiseuranta Kunnostustyön jälkeen alueella ei ole tarvetta jälkiseurannalle. Tiedotus, aikataulu ja raportointi Työ aloitetaan heti, kun päätös pilaantuneen maaperän puhdistuksesta on saatu. Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Vaasan kaupungille ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportti laaditaan Ympäristöopas 2010 Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti mukaisesti. Tiedottamisesta vastaa kunnostustyön tilaaja Bodycote Lämpökäsittely Oy. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostussuunnitelman mukaisesti, mikäli kaivutyön kuluessa tehtävät havainnot maaperän pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poikkea olennaisesti esitetyistä tiedoista. Lisäksi kunnostustyössä tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset (1-19):
EPOELY/1329/2017 5/13 Kunnostustavoitteet ja -menetelmät 1. Kiinteistön maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat ylemmät ohjearvotasot saavutetaan: Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg: Keskitisleet (C 11-C 21) 1000 Raskaat öljyjakeet (C 22-C 40) 2000 Kromi (Cr) 300 Lyijy (Pb) 750 Antimoni (Sb) 50 Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n ylemmät ohjearvotasot. Maaperän raja-arvotasona voidaan käyttää myös epäorgaanisten haitta-aineiden osalta alueellista luontaista pitoisuutta, mikäli on luotettavasti todettu, että alueen luontainen taustapitoisuus on suurempi kuin raja-arvo. Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä. Kunnostusmenetelmään liittyvät määräykset 2. Kunnostustyö tulee aloittaa mahdollisimman pian ja saattaa päätökseen päätöksen voimassaoloaikana. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä. 3. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi. 4. Kunnostuksen edistymistä voidaan tarkkailla kenttätestimenetelmillä. Maaperän kunnostusalueet katsotaan rajatuksi, kun laboratorioanalyysein varmistetut tarkkailutulokset alittavat kaivantojen reunoilla ja pohjalla määräyksessä 1 asetetut rajaarvotasot. Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella 5. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim. kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten väliva-
EPOELY/1329/2017 6/13 rastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa-ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään. Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää. Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle. Välivarastoalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarastojen purun jälkeen. 6. Raja-arvotasot alittavat maa-ainekset voidaan hyödyntää kiinteistön maaperäkunnostuksen kaivualueilla. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen käsittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. 7. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. 8. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei erityisen painavista syistä saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi raja-arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve. Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä. Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. Rakennuksen alle jäävästä pilaantuneesta maasta tulee laatia erillinen puhdistustarpeen arviointi, joka tulee toimittaa kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. Vesien tutkiminen ja käsittely 9. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostustoimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella. Jätteiden käsittely 10. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. 11. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanot-
EPOELY/1329/2017 7/13 topaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. Maanäytteistä on analysoitava määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. 12. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa. Pilaantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä. 13. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. Terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta ja työturvallisuus 14. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivaminen ja kuljettaminen on toteutettava siten, että pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana estetään. Poikkeukselliset tilanteet 15. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. 16. Jos pilaantuneisuuden arvioidaan tai todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta. Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi 17. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. 18. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä.
EPOELY/1329/2017 8/13 Määräysten perustelut Päätöksen voimassaolo 19. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan puhdistustyön tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten. Kohteen lähellä ei sijaitse erityisen herkkiä kohteita ja teollisuustoiminta kiinteistöllä tulee jatkumaan myös pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen. Näin ollen kunnostuksen tavoitetasoksi soveltuvat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot. Maaperässä oleva vapaa faasi katsotaan olevan jätettä, jota ei voi ympäristö- tai terveysriskien takia jättää maaperään. Antimonia on havaittu maaperässä siinä määrin, että sen pitoisuus voi mahdollisesti paikallisesti ylittää ylemmän ohjearvon, minkä vuoksi antimoni on määrätty tutkittavaksi ja antimonille on asetettu tavoitetaso kunnostuksen laadun varmistamiseksi. Kohteella on havaittu ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia myös rakennuksen alla. Koska suunnitelmassa on esitetty kohteen kunnostamista maankäyttömuodon perusteella ylempiin ohjearvoihin ja rakennuksen alla oleva pilaantunut maa aiotaan jättää kunnostamatta, siitä pitää laatia puhdistustarpeen arviointi. Arvioinnin perusteella alue voidaan jättää kunnostamatta, mikäli ympäristö-, terveys- ja kulkeutumisriskit ovat hallinnassa. Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä. Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia. Tämä päätös on voimassa 31.12.2020 asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.
EPOELY/1329/2017 9/13 Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6, 7, 16, 17, 23, 27, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 137, 190, 191, 205, 209 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 25 ja 26 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54, 55, 56, 57 ja 58 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, 74, 75, 94, 118, 119,121 ja 150 Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11 ja 24 Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 605 euroa Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 /h. Tässä tapauksessa maksu peritään 11 tunnin mukaan. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Päätöksestä tiedottaminen Päätös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 mukaisesti. Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti Muutoksenhaku Vaasan kaupunki, ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
EPOELY/1329/2017 10/13 Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava, geologi Ilkka Närhi Suunnittelija Katja Viitaniemi LIITTEET: Valitusosoitus
EPOELY/1329/2017 11/13 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Yhteystiedot Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Valituskirjelmään on liitettävä - valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: 029 56 42611 PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: 029 56 42760 65101 VAASA 65101 VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna 8.00 16.15 Käsittelymaksu Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.
EPOELY/1329/2017 12/13 BESVÄRSANVISNING Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol. Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad. Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller midsommarafton fortsätter besvärstiden ännu till följande vardag till tjänstetidens slut. Dagen för delgivningen räknas på följande sätt: - Om beslutet har överlämnats till vederbörande, dennes ombud eller bud, framgår dagen för delgivningen av datumstämpeln i beslutet. - Om beslutet har sänts per post mot mottagningsbevis framgår delgivningsdatumet av mottagningsbeviset. - Om beslutet har postats som vanligt brev, anses delgivningen ha ägt rum den sjunde dagen efter postningsdagen, om inte annat visas. - När det är fråga om så kallad mellanhandsdelgivning (dvs. när beslutet inte har lämnats direkt till vederbörande eller dennes ombud) anses beslutet ha delgivits den tredje dagen efter den dag som anges i delgivnings- eller mottagningsbeviset. - Om beslutet eller kungörelsen om att det finns till påseende har publicerats i officiella tidningen eller genom officiell kungörelse på anslagstavla, anses det ha blivit delgivet den sjunde dagen efter den dag då kungörelsen har publicerats i officiella tidningen eller satts upp på anslagstavla. Besvärsskriftens innehåll och undertecknande Besvärsskriftens bilagor Inlämnande av besvärsskriften I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges: - ändringssökandens namn och hemkommun - den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden - det beslut i vilket ändring söks - till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften. Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt. Till besvärsskriften ska fogas - det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia - intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde - eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten. Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång.
EPOELY/1329/2017 13/13 Kontaktuppgifter Handläggningsavgift Vasa förvaltningsdomstol Postadress: besöksadress: telefon: 029 56 42611 PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: 029 56 42760 65101 VASA 65100 VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi Öppet kl 8.00 16.15. Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 250 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.