Asia Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Päätös Annettu julkipanon jälkeen Dnro EPOELY/2323/2016 Asia Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Asian vireilletulo Ilmoituksen tekijä Kiinteistöjen sijainti Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen Lapuan kaupunki Valtuustonkatu Lapua Yhteyshenkilö: Raija Talvitie raija.talvitie@lapua.fi Kiinteistöjen omistaja Toiminnan kuvaus Liuhtarintie 1-2 sekä Vanhan Paukun tie 1-5, Lapua Lapuan kaupunki Lapualla Vanhan Paukun alueella on suoritettu useita pilaantuneen maaperän kunnostuksia vuosina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aiemmin antanut kunnostuksista päätökset (EPOELY/125/07.00/2013, EPOELY/623/07.00/2013 ja EPOELY/1144/07.00/2013). Viimeisin kunnostuksista päätettiin joulukuussa Tehdyissä kunnostusteknisissä toimissa alueen maaperästä on havaittu räjähdysvaarallista materiaalia kunnostettavilla alueilla. Räjähdysvaarallisten materiaalien poistamiseksi maaperästä Puolustusvoimien raivaajat toimivat osittain pilaantuneiksi jää-

2 EPOELY/2323/2016 2/10 neillä alueilla Vanhan Paukun vanhalla tehdasalueella. Raivaaminen suoritetaan vuonna 2016 viikoilla Vanhan Paukun alueella kiinteistöllä sijaitseva varastorakennus ja kiinteistöllä sijaitseva käytöstä poistettu koulurakennus ollaan lähivuosina purkamassa. Varastorakennuksen alapuolisen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 2015 ja tutkimuksessa todettiin kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Rakennusten purkamisen yhteydessä maaperä kunnostetaan tai koulurakennuksen osalta pilaantumattomuus todennetaan maanäyttein. Vanhan Paukun alue toimii nykyisin kulttuurikeskuksena. Lapuan kaupungin asemakaavassa alue on merkitty yleisten sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristöä kehitetään vanhat rakennukset säilyttäen (YAL/s-1), pysäköinnin ja yleisten toimintojen korttelialueeksi (LPAY-1), asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK- 1) sekä puistoksi (VP). Osalla alueesta on lisäksi merkintä pima, joka osoittaa korttelialueet, joiden maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää tarkemmin ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä ja tarvittaessa suorittaa selvityksissä osoitetut massanvaihdot tai muut puhdistustoimenpiteet. Pilaantumisen aiheuttama toiminta Ympäristöolosuhteet Maaperän pilaantumisen on aiheuttanut 1920-luvulta 1990-luvulle jatkunut patruunatehdastoiminta. Kohteen maaperä on noin 1,0-3,0 metrin syvyyteen sekalaista täyttömaata (Mr, Hk, Sr). Perusmaa alueella koostuu pääosin savisesta siltistä ja savi- ja silttimoreenista. Kunnostettavat kohteet eivät sijaitse vedenottamisen kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on luokan I Saarenkangas ( ), joka sijaitsee kohteesta noin 1,5 km länteen. Lähin pintavesiallas on Lapuanjoki, joka rajaa Vanhan Paukun aluetta eteläpuolelta. Lähin kunnostettavaksi esitetty kohta on kiinteistöjen ja rajalle jäänyt raivattava "saareke" noin metriä Lapuanjoesta pohjoiseen. Kunnostettavan alueen länsipuolella oleva kiinteistö on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Selvitykset ympäristöhaitoista Viimeisimmän kunnostuksen aikana havaittu räjähdysvaarallinen luotijäte jätettiin omaksi saarekkeekseen kunnostusalueelle (kiinteistöt ja ). Saareke merkittiin maastoon suodatinkankaalla ennen alueen väliaikaista täyttämistä. Kyseisen saarekkeen metalleilla pilaantuneen (kuparin ja lyijyn pitoisuudet VNa 214/2007 alemman ja ylemmän ohjearvon välissä) raivattavan maan määräksi on arvioitu enintään 60 m 3 ktr/150 tonnia. Toinen räjähdysvaarallista luotijätettä sisältävän alueen (pääosin kiinteistö ) maaperä käydään lävitse puolustusvoimien raivauskalustolla (kaivinkone, maatutkat jne). Samassa yhteydessä maaperän haitta-ainepitoisuuksia seurataan

3 EPOELY/2323/2016 3/10 (ympäristötekninen valvonta). Kiinteistöltä ei ole siihen kohdistuneissa maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa havaittu merkittävästi kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia ja ympäristötekninen valvonta on varotoimenpide. Varastorakennuksen alueella on tutkimuksessa todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Maaperää on tutkittu yhteensä kuudesta näytepisteestä. Suurin kuparipitoisuus todettiin pisteestä Np6 syvyydeltä 0,1-0,5 m (837,7 mg/kg), jossa myös lyijypitoisuus oli yli ylemmän ohjearvon. Suurin lyijypitoisuus todettiin näytepisteestä Np4 0,25-0,3 m (1329 mg/kg). Pilaantuneen maan määräksi on arvioitu noin 200 m 3 ktr/400 tonnia. Käytöstä poistetun koulurakennuksen purkamisen jälkeen tapahtuvat ympäristötekniset toimet (maaperän pilaantumattomuuden varmentaminen) on varotoimenpide. Rakennuksen alapuolista maaperää ei ole pilaantuneisuuden kannalta tutkittu. Viimeisimmän kunnostuksen tavoitetasot ylittävät jäännöspitoisuusnäytteet esitetään tarkistettavan ja tarvittaessa kunnostettavan rakennusten purkamisen yhteydessä. Ilmoitetut ympäristönsuojelutoimenpiteet Alueen puhdistus, valvonta ja tarkkailu Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla (off-site). Kunnostustavoitteiksi esitetään sekä pilaantuneiksi luokitelluille että pilaantuneisuuden kannalta varmennettaviksi osoitetuille alueille VNa 214/2007 määrittelemiä alempia ohjearvopitoisuuksia. Kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset poistetaan ympäristöteknisen valvojan ohjaamina ja toimitetaan kuorma-autoin vastaanottopaikkoihin. Maa-ainesten haittaainepitoisuudet määritetään maasto-olosuhteissa kenttämittarein, jotka soveltuvat kyseisen haitta-aineen pitoisuusmääritykseen (esim. XRF raskasmetalleille). Kunnostustavoitteet keskimääräisiltä haitta-ainepitoisuuksiltaan ylittävät maaainekset toimitetaan puolustusvoimien harjoitusalueelle Raasiin raivattaviksi. Raivauksen jälkeen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet määritetään uudelleen ja toimitetaan pilaantuneisuusluokittain ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan loppusijoitettaviksi. Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 määrittämät kynnysarvopitoisuudet voidaan hyötykäyttää ampumaratarakenteissa erillisten suunnitelmien mukaisesti. Alueilta, joilla käsitellään haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia, otetaan kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuutta kuvaavat maanäytteet. Kunnostettavilta alueilta otetaan haitta-aineiden jäännöspitoisuuksia kuvaavat jäännöspitoisuusnäytteet. Maanäytteistä osa varmennetaan akkreditoidussa laboratoriossa. Kunnostustyöt aloitetaan tonttien ja alueen raivattavasta saarekkeesta, josta edetään kohti tonttien (pääosin) ja (mahdollisesti) alueelle raivausteknisiin tehtäviin. Kaivutöiden on arvioitu kestävän enintään 2 viikkoa. Purettavien rakennusten alueiden maaperän kunnostus- ja tutkimustoimet esitetään toteutettaviksi purkamisten yhteydessä (aloituspäivämäärä ei tiedossa). Mikäli kunnostettavien alueiden maape-

4 EPOELY/2323/2016 4/10 rään joudutaan jättämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia maaperään, tarkemitataan ko. alueen sijainti takymetri- ja/tai gps-laitteistolla ja alueelle asennetaan huomiorakenne, kuten suodatinkangas, ennen täyttötöiden tekemistä. Kyseisten alueiden sijainti ja niiden jäännösnäytepitoisuudet esitetään kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa. Kaivantoihin kertyvien vesien haitta-ainepitoisuuksia seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa laboratorioanalyysein. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia merkittävästi sisältävät vedet poistetaan imuautolla ja ne toimitetaan käsittelyyn tai suunnitellaan käsittelyjärjestelmä suoraan kunnostusalueelle. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetusten ajaksi. Pilaantuneita maita joudutaan käsittelemään ja välivarastoimaan Raasin harjoitusalueella. Alueilta, joilla käsitellään pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet (esimerkiksi kokoomanäyte käsittelyalueen pintakerroksesta). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostussuunnitelman mukaisesti, mikäli kaivutyön kuluessa tehtävät havainnot maaperän pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poikkea olennaisesti esitetyistä tiedoista. Lisäksi kunnostustyössä tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset (1-18): 1. Kiinteistöjen maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavilla alueilla seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat alemmat ohjearvotasot saavutetaan: Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg: Antimoni (Sb) 10 Arseeni (As) 50 Elohopea (Hg) 2 Kadmium (Cd) 10 Koboltti (Co) 100 Kromi (Cr) 200 Kupari (Cu) 150 Lyijy (Pb) 200 Nikkeli (Ni) 100 Sinkki (Zn) 250 Vanadiini (V) 150

5 EPOELY/2323/2016 5/10 Antraseeni 5 Bentso(a)antraseeni 5 Bentso(a)pyreeni 2 Bentso(k)fluoranteeni 5 Fenantreeni 5 Fluoranteeni 5 Naftaleeni 5 PAH-yhdisteiden summapitoisuus 30 Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n alemmat ohjearvotasot. Raja-arvotasot koskevat myös maanalaisten kaapeli-, vesijohto- ja viemärilinjojen alapuolista maaperää. Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä. Mikäli maankäyttömuoto muuttuu oleellisesti alueella esitetystä, tulee päätöksen tavoitetasojen soveltuvuus sekä tutkittavat haitta-aineet arvioida uudelleen kohteelle valvontaviranomaisen kanssa. 2. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä. 3. Kunnostustyö tulee aloittaa mahdollisimman pian ja saattaa päätökseen päätöksen voimassaoloaikana. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä. 4. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Kunnostustyön aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tilanteista tai suunnitelmasta poikkeamisesta tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi.

6 EPOELY/2323/2016 6/10 7. Kunnostuksen edistymistä voidaan tarkkailla kenttätestimenetelmillä. Maaperän kunnostusalueet katsotaan rajatuksi, kun laboratorioanalyysein varmistetut tarkkailutulokset alittavat kaivantojen reunoilla ja pohjalla määräyksessä 1 asetetut rajaarvotasot. 8. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. Maanäytteistä on analysoitava määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. 9. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa. Pilaantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä. 10. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. 11. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivaminen ja kuljettaminen on toteutettava siten, että pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana estetään. 12. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostustoimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella. 13. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. 14. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi kunnostusalueella esim. kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten välivarastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa-ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään. Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää. Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle. 15. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella

7 EPOELY/2323/2016 7/10 Päätöksen voimassaolo Ratkaisun perustelut luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. 16. Raja-arvotasot alittavat maa-ainekset voidaan hyödyntää kiinteistön maaperäkunnostuksen kaivualueilla. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen käsittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. 17. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei erityisen painavista syistä saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi raja-arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle. Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. 18. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. Tämä päätös on voimassa asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella ja sen lähellä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita erityisen herkkiä kohteita. Näin ollen kunnostuksen tavoitetasoksi soveltuvat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Rakennusten alapuolisen maaperän kunnostuksessa tai pilaantuneisuuden selvityksessä tulee huomioida, että raja-arvotasot koskevat myös rakennusten alla olevien rakenteiden (kaapelit, vesijohdot, viemärilinjat) alapuolista maaperää. Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Maaperässä oleva vapaa faasi katsotaan olevan jätettä, jota ei voi ympäristö- tai terveysriskien takia jättää maaperään. Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä.

8 EPOELY/2323/2016 8/10 Sovelletut säännökset Mahdollisen maankäyttömuodon muutokseen on varauduttu määräyksen 1 kaavamuutoslisäyksellä. Valvontaa, tarkkailua, rekisteröitymistä ja raportointia koskevat määräykset on annettu puhdistustavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ja viranomaisvalvonnan helpottamiseksi sekä mahdollisten haittojen vähentämiseksi. Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia. Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6, 7, 16, 17, 23, 27, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 137, 190, 191, 205, 209 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 25 ja 26 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54, 55, 56, 57 ja 58 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, 74, 75, 94, 118, 119,121 ja 150 Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11 ja 24 Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 (12/2015, 1731/2015) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 715 euroa Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 /h. Tässä tapauksessa maksu peritään 13 tunnin mukaan. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Päätöksestä tiedottaminen Päätös Ilmoitus päätöksestä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 mukaisesti. Ilmoituksen tekijälle

9 EPOELY/2323/2016 9/10 Muutoksenhaku Lapuan kaupunki, ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava, geologi Ilkka Närhi Ylitarkastaja Mari Leminen LIITTEET: Valitusosoitus

10 EPOELY/2323/ /10 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Yhteystiedot Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Valituskirjelmään on liitettävä - valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: VAASA VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna Käsittelymaksu Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.