ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Päätös Annettu julkipanon jälkeen Dnro EPOELY/3760/2016 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Metsä Board Oyj PL Tampere Yhteyshenkilö: Olli Lehtovaara PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA Kunta Kaskinen Katuosoite tai muu osoitetieto Herrmansintie Kiinteistötunnus Kiinteistön omistajat Metsä Fibre Oy TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA YSL 527/ ja 136 ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto Kaskisissa sijaitsevan Metsä Board Oyj:n tehtaan puukentällä tapahtui öljyvahinko kurottajan tulipalon seurauksena. Tulipalon sammutustöissä noin 30 litraa hydrauliikka- ja polttoöljyä kulkeutui sammutusvesien mukana asfaltoidun puukentän reunalta mereen laskevaan avo-ojaan. Sammutustöiden yhteydessä oja tukittiin purulla öljyn leviämisen estämiseksi. Silmin havaittava öljy poistettiin välittömästi vahingon jälkeen pelastuslaitoksen toimesta. Tehdasalue sijaitsee Kaskisten saaren kaakkoisosassa ja puukenttä sijaitsee tehdasalueen pohjoisosassa. Alue on Kaskisten yleiskaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kohde rajautuu itäpuolelta mereen ja satama-alueeseen (LS).

2 EPOELY/3760/2016 2/10 Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Pilaantuminen on aiheutunut tehtaan puukentällä tapahtuneen kurottajan tulipalon seurauksena. Johtuen kohteen pitkästä teollisuushistoriasta on mahdollista, että ojaan on päässyt öljyä myös aiemmin. Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Avo-ojan pintamaa on täyttömaata, joka koostuu ojan pohjaan kertyneestä humuksesta ja sen alla karkeista maalajeista (Sr, murske, sepeli, Mr). Perusmaasta ei ole varmaa tietoa, mutta alueella on vain vähäisiä maapeitteitä ennen kalliota. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puukentän ja merenrannan välissä on kapea metsäinen viheralue. Pilaantunut avooja laskee puukentältä ylivuotokynnyksen jälkeen mereen noin 100 metrin päässä. Maaperän ja veden haitta-ainepitoisuudet Pöyry Finland Oy toteutti ojasedimenttitutkimuksen tehtaalla Metsä Board Oyj:n toimeksiannosta kesällä Ojasta otettiin sedimenttinäytteet lapiolla yhteensä 10 näytepisteestä. Kaksi näytepistettä sijoitettiin vuotopaikan suhteen ylävirran puolelle (P1 ja P2), yksi vuotopaikan kohdalle (P3) ja loput pisteet vuotopaikan alavirran puolelle (P4-P10). Kustakin näytepisteestä otettiin näyte pintamaasta sekä pinnan alapuolisesta kerroksesta. Näytteenotto ulottui näytepisteestä riippuen 0,4-0,6 m syvyyteen. Maanäytteistä määritettiin aistinvaraisesti maalajit, pilaantuneisuus sekä jätteiden esiintyminen. Laboratoriossa 13 näytteestä analysoitiin öljyhiilivedyt C 10-C 40, neljästä näytteestä haihtuvat hiilivedyt C 5-C 10 ja yhdestä näytteestä teetettiin öljyhiilivetyfraktiointi. Näytepisteissä P6, P7 ja P8 todettiin parkkia maan seassa. Lisäksi näytepisteiden P6 ja P7 väliselle alueelle oli sijoitettu haketta öljyn leviämisen estämiseksi. Ojan pohjasedimentissä näytepisteissä P4-P7 havaittiin aistinvaraisesti viitteitä öljyhiilivedyistä. Lisäksi pisteissä P7 ja P8 havaittiin kaatopaikkamaista hajua. Ojasta otettiin vesinäyte V11 hakepadon alapuolelta. Vesinäytteistä määritettiin öljyhiilivedyt C 5-C 40. Keskitisleiden pitoisuus oli yli ylemmän ohjearvon pisteessä P6 (1100 mg/kg) ja yli alemman pisteissä P4 ja P5. Raskaiden öljyjakeiden pitoisuus oli yli ylemmän ohjearvon pisteissä P4, P5 ja P6 ollen suurin pisteessä P4 (8700 mg/kg). Lisäksi pisteessä P6 tolueenin pitoisuus oli yli alemman ohjearvon 5,3 mg/kg ja pisteessä P9 todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita. Veden hiilivetypitoisuudet olivat lievästi koholla. Raskaan öljyn pitoisuus oli 90 µg/l, tolueenin pitoisuus 59 µg/l ja bensiinijakeiden pitoisuus 61 µg/l. Pitoisuudet ovat yli pohjaveden ympäristölaatunormien.

3 EPOELY/3760/2016 3/10 Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta Voimakkaimmat öljypitoisuudet todettiin näytepisteiden P4, P5 ja P6 pintanäytteissä noin 50 metrin matkalla. Vahinkoalueen ylävirran puoleisissa näytepisteissä sekä lähimpänä merta olevassa näytepisteessä ei todettu kohonneita pitoisuuksia. Maata, jossa ylittyy ylempi ohjearvo, arvioidaan olevan ojassa noin 50 m metrin matkalla yhteensä noin 50 m 3. Lisäksi alemman ohjearvon ylittäviä maita arvioidaan olevan noin 150 m 3. Hiilivetyfraktioinnin perusteella alueella todetut hiilivedyt koostuvat pääosin alifaattisista C 16-C 35 hiilivedyistä. Niiden tiedetään oleva niukkaliukoisia, kohtalaisen haihtuvia ja kulkeutumattomia. Tästä syystä kohteessa ei katsota olevan välitöntä riskiä öljyjen leviämiselle. Leviämistä estää myös ojaan rakennettu hakepato. Maassa todetuista öljyistä ei katsota aiheutuvan terveysriskiä, sillä kohde on teollisuusaluetta, se ei sijaitse pohjavesialueella eikä välittömässä läheisyydessä sijaitse herkkiä kohteita. Vedessä todettujen pitoisuuksien ei katsota aiheuttavan terveysriskiä, sillä alueen pohjavesi ei ole talousvesikäytössä. Maaperässä todettujen korkeiden öljyhiilivetypitoisuuksien takia ojan alueelle suositellaan kuitenkin pintasedimentin poistoa ympäristöriskin poistamiseksi. Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostustavoitteet Puhdistustavoitteeksi esitetään teollisuusalueella VNa 214/2007 mukaista ylempää ohjearvotasoa: keskitisleet C 10-C mg/kg ja raskaat jakeet C 21-C mg/kg. Kunnostusmenetelmät ja menetelmien ympäristövaikutukset Puhdistusmenetelmänä käytetään massanvaihtoa. Pilaantuneet maamassat kaivetaan pois ojasta, jolloin avo-oja myös muotoillaan uudestaan. Kaivetut pilaantuneet maat sijoitetaan kaatopaikalle. Ojasta poistetut maat korvataan puhtaalla karkealla maa-aineksella. Massanvaihto on yleisesti käytössä oleva puhdistustekniikka, josta ei aiheudu ympäristövaikutuksia. Kunnostuksen päättyminen Puhdistamisen onnistuminen varmistetaan massanvaihdon jälkeen avo-ojan pohjasta otettavilla maanäytteillä eli lopetusnäytteillä. Maanäytteet analysoidaan laboratoriossa. Kenttämittauksia ei tehdä, ellei siihen ole työn aikana selvää tarvetta pilaantumisen rajaamiseksi. Avo-ojan kunnostettava osuus on noin 50 m pitkä ja 1 m leveä, joten kunnostetusta alueesta otetaan yksi kokoomanäyte koko ojan matkalta. Mikäli kunnostusalue laajenee massanvaihdon yhteydessä, otetaan lopetusnäytteet jokaista alkavaa 100 m 2 aluetta kohti. Mikäli lopetusnäytteissä havaitaan kunnostustavoitteen ylittyvän, jatke-

4 EPOELY/3760/2016 4/10 taan kaivamista kyseiseltä alueelta kunnes kunnostustavoite saavutetaan. Lopetusnäytteet ottaa ulkopuolinen ympäristötekninen valvoja. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostussuunnitelman mukaisesti, mikäli kaivutyön kuluessa tehtävät havainnot maaperän pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poikkea olennaisesti esitetyistä tiedoista. Lisäksi kunnostustyössä tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset (1-18): Kunnostustavoitteet 1. Kiinteistön maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat ylemmät ohjearvotasot saavutetaan: Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg: Keskitisleet (C 10-C 21) 1000 Raskaat öljyjakeet (C 21-C 40) 2000 Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n ylemmät ohjearvotasot. Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä. Kunnostuksen toteuttaminen 2. Kunnostusta valvovan konsultin tulee esittää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyvissä ajoissa ennen kunnostuksen aloittamista suunnitelma siitä, miten kaivutyön yhteydessä estetään öljyn liikkeelle lähtö ja edelleen kulkeutuminen ojasta ympäristöön sekä siitä aiheutuvat mahdolliset ympäristöhaitat. 3. Kunnostustyö tulee aloittaa mahdollisimman pian ja saattaa päätökseen päätöksen voimassaoloaikana. 4. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina, kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi. 5. Maaperän kunnostusalueet katsotaan rajatuksi, kun laboratorioanalyysein varmistetut tarkkailutulokset alittavat kaivantojen reunoilla ja pohjalla määräyksessä 1 asetetut raja-arvotasot.

5 EPOELY/3760/2016 5/10 Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella 6. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim. kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten välivarastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa-ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään. Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää. Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle. Välivarastoalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarastojen purun jälkeen. 7. Raja-arvotasot alittavat maa-ainekset voidaan hyödyntää kiinteistön maaperäkunnostuksen kaivualueilla. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen käsittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. 8. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. 9. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei erityisen painavista syistä saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi raja-arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve. Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä. Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. Vesien tutkiminen ja käsittely 10. Ojaan mahdollisesti työn aikana kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tarvittaessa tutkia ja käsitellä valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Jätteiden käsittely 11. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. 12. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanot-

6 EPOELY/3760/2016 6/10 Määräysten perustelut topaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. Maanäytteistä on analysoitava määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. 13. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa. Pilaantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä. 14. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi 15. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. 16. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. 17. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä (YSL 136 ). 18. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten. Kunnostettava oja sijaitsee teollisuusalueella. Oja on vaikutuksessa pintavesien kanssa, mutta tehdyn hiilivetyfraktioinnin perusteella ojan sedimentissä olevat haittaaineet ovat niukkaliukoisia. Ojasta otetussa vesinäytteessä todetut pitoisuudet ovat melko pieniä ottaen huomioon alueen käyttötarkoitus. Kohteen läheisyydessä ei si-

7 EPOELY/3760/2016 7/10 Päätöksen voimassaolo Sovelletut säännökset jaitse pohjavesialueita tai muita erityisen herkkiä kohteita. Kunnostuksen tavoitetasoksi on näin ollen määrätty VNa 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot. Kunnostettava alue on oja, joka on vaikutuksissa pintavesien kanssa. Mikäli ojassa on kunnostushetkellä vettä, on olemassa riski, että kun massanvaihto aloitetaan, haitta-aineet voivat kulkeutua veden mukana. Näin ollen ennen kunnostustyön aloittamista tulee varautua siihen, miten öljyt saadaan kunnostettavalta alueelta hallitusti talteen ja miten niiden leviäminen estetään (määräys 2). Maaperässä oleva vapaa faasi katsotaan olevan jätettä, jota ei voi ympäristö- tai terveysriskien takia jättää maaperään. Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä. Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia. Tämä päätös on voimassa asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6, 7, 16, 17, 23, 27, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 137, 190, 191, 205, 209 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 25 ja 26 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54, 55, 56, 57 ja 58 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, 74, 75, 94, 118, 119,121 ja 150 Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11 ja 24 Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 (12/2015, 1731/2015)

8 EPOELY/3760/2016 8/10 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 715 euroa Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 /h. Tässä tapauksessa maksu peritään 13 tunnin mukaan. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Päätöksestä tiedottaminen Päätös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 mukaisesti. Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti Muutoksenhaku Kaskisten kaupunki, ympäristöviranomainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Päivi Karttunen Suomen ympäristökeskus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava, geologi Ilkka Närhi Ylitarkastaja Mari Leminen LIITTEET: Valitusosoitus

9 EPOELY/3760/2016 9/10 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Yhteystiedot Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Valituskirjelmään on liitettävä - valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: VAASA VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna Käsittelymaksu Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.

10 EPOELY/3760/ /10 BESVÄRSANVISNING Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol. Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad. Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller midsommarafton fortsätter besvärstiden ännu till följande vardag till tjänstetidens slut. Dagen för delgivningen räknas på följande sätt: - Om beslutet har överlämnats till vederbörande, dennes ombud eller bud, framgår dagen för delgivningen av datumstämpeln i beslutet. - Om beslutet har sänts per post mot mottagningsbevis framgår delgivningsdatumet av mottagningsbeviset. - Om beslutet har postats som vanligt brev, anses delgivningen ha ägt rum den sjunde dagen efter postningsdagen, om inte annat visas. - När det är fråga om så kallad mellanhandsdelgivning (dvs. när beslutet inte har lämnats direkt till vederbörande eller dennes ombud) anses beslutet ha delgivits den tredje dagen efter den dag som anges i delgivnings- eller mottagningsbeviset. - Om beslutet eller kungörelsen om att det finns till påseende har publicerats i officiella tidningen eller genom officiell kungörelse på anslagstavla, anses det ha blivit delgivet den sjunde dagen efter den dag då kungörelsen har publicerats i officiella tidningen eller satts upp på anslagstavla. Besvärsskriftens innehåll och undertecknande Besvärsskriftens bilagor Inlämnande av besvärsskriften Kontaktuppgifter I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges: - ändringssökandens namn och hemkommun - den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden - det beslut i vilket ändring söks - till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften. Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt. Till besvärsskriften ska fogas - det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia - intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde - eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten. Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång. Vasa förvaltningsdomstol Postadress: besöksadress: telefon: PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: VASA VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi Öppet kl Handläggningsavgift Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 250 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.