ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Päätös Annettu julkipanon jälkeen Dnro EPOELY/3992/2016 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Vaasan kaupunki Kiinteistötoimi PL Vaasa Yhteyshenkilö: Antti Ruokonen antti.ruokonen@vaasa.fi PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA Kunta Vaasa Katuosoite tai muu osoitetieto Pohjolankatu välillä Gerbyntie-Panimontie Kiinteistötunnus Kiinteistön omistaja Vaasan kaupunki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA YSL 527/ ja 136 ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto Vaasan kaupungin Pukinkulman yritysalueelle rakennetaan ajantasaisen asemakaavan mukaisesti Pohjolankadun jatke Gerbyntien ja Panimontien väliselle alueelle. Pohjolankadun rakentaminen aloitetaan Pukinkulman yritysalueen sisäisestä alueesta. Pukinjärven rantaan rakennettava osuus on tulossa rakennettavaksi myöhemmin. Kadun linjauksen alueella on todettu pilaantunutta maata osalla alueesta, mutta alueen vanhan historian ja täytön heterogeenisen luonteen vuoksi maamassojen puhtautta tarkkaillaan koko kaivualueella töiden edetessä. Rakennettava Pohjolankatu tulee kulkemaan vanhan yritysalueen läpi. Alueella on ollut panimotoimintaa vuosien ajan. Panimotiloja on kunnostettu eri yrittäjien

2 EPOELY/3992/2016 2/11 käyttöön ja alueella on toimintahistorian aikana purettu ja rakennettu useita erillisiä rakennuksia. Nykyisin rakennettavan Pohjolankadun länsipuolella olevalla kiinteistöllä ( , omistaja Palosaaren yrityskeskus Oy) toimii useita pieniyrityksiä ja itäpuolella ( , omistaja Kiinteistö Oy Bock s Corner Village) toimii painotoimintaan erikoistunut UPC Print Oy. Alueen pohjoispuolella on toiminut vuosikymmenten ajan kemianteollisuusyritys. Pohjolankatu rakennetaan ajantasaisen asemakaavan 898 mukaisesti TY- ja KTYalueiden väliin. Tulevan Pohjolankadun alueen omistaa Vaasan kaupunki. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Maaperän pilaantumisen on aiheuttanut alueella pitkään jatkunut monialainen yritystoiminta. Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet GTK:n maaperäkartan perusteella alueen pohjamaa on savea. Ympäristöteknisten tutkimusten perusteella alueella on täyttömaata, joka koostuu lohkareista, sorasta ja hiekasta. Täyttömaan joukossa oli osittain jätejakeita kuten lasia ja tiiliä. Tutkimuspisteissä täyttömaan alapuolella oli aistinvaraisesti tarkasteltuna silttimoreenia. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Sepänkylä- Kappelinmäki , I-luokka) sijaitsee noin 5 km kohteesta itään. Lähin pintavesi on Pukinjärvestä lähtevä laskuoja, joka kulkee Pukinkulman alueen läpi hulevesiputkessa kohti Onkilahtea. Pohjolankadun rakentamisen aikana ei muokata ojia eikä kaivu rajoitu ojan tai järven pehmeille ranta-alueille. Maaperän haitta-ainepitoisuudet Kunnostusalueen lähialueelle on tehty tutkimuksia vuosina (Suunnittelukeskus Oy 1999, FCG Oy 2011, Vaasan kaupungin Kiinteistötoimi 2013). Tutkimusten yhteydessä alueelta otetuista näytteistä on analysoitu metalleja, puolimetalleja, öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä. Tutkimuksissa VNa 214/2007 mukaisen alemman tai ylemmän ohjearvon on todettu ylittyvän jonkin haitta-aineen osalta yhteensä viidessä näytepisteessä. Kaikissa tutkimuspisteissä pilaantuneisuuden on todettu rajautuvan maaperän pintaosiin. Vuoden 1999 tutkimuksessa todettiin kolmessa näytepisteessä korkea mineraaliöljyjen summapitoisuus. Maksimipitoisuus oli 3500 mg/kg pisteessä P3 0,3-0,8 m. Vuoden 2011 tutkimuksessa todettiin yhdessä näytepisteessä (7, 0,5-1 m) sinkin pitoisuus 357 mg/kg, joka ylittää alemman ohjearvon. Vuoden 2013 tutkimuksessa todettiin pisteessä P101 0,6-1 m kuparipitoisuus 1000 mg/kg, joka on yli ylemmän ohjearvon sekä alemman ohjearvon ylittävät sinkki- ja elohopeapitoisuudet. Kuparipitoisuus oli yli ylemmän ohjearvon samassa näytepisteessä myös syvyydellä 0-0,5 m. Pohjolankadun rakentamisen yhteydessä kunnostettavalla alueella arvioidaan olevan yhteensä noin 2000 m 3 ktr eli noin 2700 tonnia pilaantunutta maata.

3 EPOELY/3992/2016 3/11 Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa sovelletaan Valtioneuvoston asetusta 214/2007 maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeen arvioinnista. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella voidaan yleensä soveltaa ylempää ohjearvoa. Tuleva käyttö alueella on katualue, jota ei pidetä herkkänä maankäyttönä. Todetut pilaantuneet maa ovat asfaltin alapuolella. Kunnostus toteutetaan osana kadun rakentamisen maanrakennustöitä ja kunnostustarpeen arvioinnin apuna käytetään VNa 214/2007 ohjearvoja, joissa terveysriski on otettu huomioon. Ajantasaisen asemakaavan mukaisella Pohjolankadun alueella on todettu pilaantunutta maata. Kohteeseen tullaan rakentamaan kaavanmukainen katu, jonka perustustyöt vaativat maankaivua pilaantuneella alueella. Kunnostuksen tavoitetasoksi esitetään ylempää ohjearvotasoa. Tulevassa käytössä ei katsota aiheutuvan ympäristö- tai terveysriskejä tämän kunnostustavoitteen täytyttyä. Esitetty kunnostussuunnitelma Pilaantuneet maat tullaan poistamaan kadun rakentamisen takia kaivun aikana. Kunnostusmenetelmänä on massanpoisto kaivinkoneella ja kuljetus pois alueelta pilaantuneiden maiden osalta. Pilaantuneet maat sijaitsevat pintamaassa, joten on todennäköistä, että tuleva kaivualue tulee olemaan syvempi kuin pilaantuneisuus edellyttäisi. Tutkimuspisteissä todetut haitta-aineet ovat pistemäisiä otoksia kohteesta ja muutoksiin on varauduttava kunnostuksen yhteydessä. Maanalaiset rakenteet huomioidaan kadunrakentamisessa. Kohteen läpi kulkevan hulevesiputken vahvistamista tullaan tekemään yhdessä kadunrakentamisen kanssa. Hulevesiputkea vahvistetaan ulkopuolelta, jolloin putki on käytössä normaalisti töiden suorittamisen ajan. Kunnostuksen alussa pyritään tekemään alueella täydentäviä tutkimuksia kaivualueiden rajaamiseksi ja liukoisuusanalyysin teettämiseksi kaatopaikkakelpoisuusarviointia varten. Kaivu toteutetaan kadunrakentamisen työmaajärjestyksen mukaisesti. Kaivun aikana maan pilaantuneisuutta tarkkaillan kenttämittareilla ja maiden ajoa ohjataan tuloksien mukaan. Tarkkailunäytteistä esitetään analysoitavaksi laboratoriossa metallit Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V sekä öljyhiilivedyt C 10-C 40. Mikäli kunnostuksen aikana on syytä epäillä maaperässä esiintyvän muita haitta-aineita, tutkitaan niiden pitoisuudet kenttä ja/tai laboratorioanalyyseillä. Pilaantuneiden massojen välivarastointia vältetään työmaalla, mutta mikäli välivarastointikasoja säilytetään kohteessa, ne peitetään välivarastoinnin ajaksi. Kaivussa eriasteisesti pilaantuneet maamassat ja puhtaat maa-ainekset pidetään erillään. Kivet ja kunnostustavoitteet alittava maa jätetään mahdollisuuksien mukaan alueen täyttöihin. Kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaivannon pohjasta ja reunoista otetaan näytteet, jotka analysoidaan laboratoriossa edellä mainittujen metallien ja öljyhiilivetyjen osalta. Pohjasta otetaan näyte vähintään 10 osanäytteen kokoomanäytteenä jokaista alkavaa 300 m 2 kohden ja reunoista enintään 1,5 m pak-

4 EPOELY/3992/2016 4/11 suudelta maalajikerroksittain näyte 30 m välein. Mikäli kunnostuksen aikana alueella todetaan muita haitta-aineita, analysoidaan jäännöspitoisuusnäytteistä myös niiden pitoisuudet laboratoriossa. Kunnostustyö todetaan päättyneeksi, kun kaikki kaivannon reuna- ja pohjanäytteet alittavat VNa 214/2007 ylemmät ohjearvotasot. Kunnostuksen jälkeen kohteessa jatkuu kadunrakennustyöt. Mikäli kaivualue laajenee pilaantuneisuuden takia, kaivantoa täytetään tarpeen mukaan puhtailla maa-aineksilla. Täyttötyön voi suorittaa vasta kaivannosta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden osoitettua kunnostustavoitteiden täyttyvän. Maamassat ja mahdolliset jätteet kuljetetaan soveltuvaan vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneen maan kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Mikäli kaikkia kunnostustavoitteita ylittäviä maita ei saada alueelta poistettua, erotellaan vaihdetut puhtaat maat ja pilaantuneet maat huomioverkolla ja tarvittaessa eristerakenteella. Pilaantuneita maita jätettäessä ilmoitetaan niistä viipymättä viranomaiselle ja sovitaan tarvittavista riskinhallintatoimista. Jos kunnostustyön yhteydessä havaitaan tutkimuksista poikkeavaa, esimerkiksi pilaantuminen ulottuu naapurikiinteistöjen puolelle tai maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin ilmoitetuilla haitta-aineilla, ilmoitetaan siitä välittömästi Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukseen ja esitetään suullinen suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta. Kunnostukselle nimetään valvoja, jonka tehtäviä ovat näytteenotto, massojen kuljetuksen ohjaaminen käsittelypaikkoihin sekä kunnostustyön ohjeiden ja viranomaismääräysten noudattamisen valvonta. Valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukseen ja Vaasan ympäristökeskukseen ennen kunnostuksen alkamista. Kunnostus toteutetaan kadunrakentamisen yhteydessä vuosina Kunnostustyön päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Vaasan Kiinteistötoimelle ja Vaasan ympäristökeskukselle. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostussuunnitelman mukaisesti, mikäli kaivutyön kuluessa tehtävät havainnot maaperän pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poikkea olennaisesti esitetyistä tiedoista. Lisäksi kunnostustyössä tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset (1-15): Kunnostustavoitteet 1. Kiinteistön maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat ylemmät ohjearvotasot saavutetaan: Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg: Keskitisleet (C 10-C 21) 1000

5 EPOELY/3992/2016 5/11 Raskaat öljyjakeet (C 21-C 40) 2000 Antimoni 50 Arseeni 100 Elohopea 5 Kadmium 20 Koboltti 250 Kromi 300 Kupari 200 Lyijy 750 Nikkeli 150 Sinkki 400 Vanadiini 250 Mikäli kunnostuksen yhteydessä todetaan jätettä, tulee siitä ilmoittaa valvovalle viranomaiselle. Kunnostuksen edetessä jätteen laatua tulee tarkkailla ja kunnostustyö tulee suorittaa siten, että havaitun jätteen perusteella maaperästä määritetään tarvittaessa myös muita haitta-aineita kuin mitä ilmoituksessa on esitetty. Myös näille haitta-aineille maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina ovat VNa 214/2007:n ylemmät ohjearvotasot. Mikäli kunnostettavalla alueella sijaitsee vesijohto tai alueelle sijoitetaan uusi vesijohto ja mikäli vesijohdon materiaali ei ole diffuusiosuojattu, on 2 m säteellä vesijohdosta kunnostustavoitteena VNa 214/2007:n alemmat ohjearvotasot. Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä. 2. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei erityisen painavista syistä saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi kunnostuksen tavoitetasojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve. Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä. Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta.

6 EPOELY/3992/2016 6/11 Kunnostuksen toteuttaminen 3. Kunnostustyö tulee aloittaa mahdollisimman pian ja saattaa päätökseen päätöksen voimassaoloaikana. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä. 4. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi. Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella 5. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim. kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten välivarastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa-ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään. Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää. Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle. Välivarastoalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarastojen purun jälkeen. 6. Raja-arvotasot alittavat maa-ainekset voidaan hyödyntää kiinteistön maaperäkunnostuksen kaivualueilla. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen käsittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. 7. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. Vesien tutkiminen ja käsittely 8. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostustoimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella. Jätteiden käsittely 9. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa.

7 EPOELY/3992/2016 7/11 Määräysten perustelut 10. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanottopaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. Maanäytteistä on analysoitava määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. 11. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. Poikkeukselliset tilanteet 12. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä (YSL 136 ). 13. Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on siitä viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta. Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi 14. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. 15. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan puhdistustyön tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten. Tämä päätös koskee ainoastaan ilmoituksessa esitetyn kunnostusalueen puhdistamista.

8 EPOELY/3992/2016 8/11 Päätöksen voimassaolo Sovelletut säännökset Alueella on aiemmin todettu pistemäistä maaperän pilaantuneisuutta, mutta historiatietojen perusteella on todennäköistä, että kohteen maaperässä on jätetäyttöä ja mahdollisesti tutkimuksessa havaittuja pitoisuuksia suurempia haitta-ainepitoisuuksia. Kunnostustyö on perusteltua suorittaa osittaisena pilaantuneen maaperän kunnostuksena muutostöiden yhteydessä. Kunnostettavan alueen käyttötarkoitus tulee olemaan katualue ja kohteen lähellä ei sijaitse erityisen herkkiä kohteita. Kunnostuksen tavoitetasoksi soveltuvat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot. Kunnostustavoitteet on määrätty öljyhiilivedyille ja metalleille, joita tutkimusvaiheessa on todettu kohteen maaperässä VNa 214/2007 ylemmät ohjearvotasot ylittävinä pitoisuuksina. Ilmoituksen perusteella maaperässä olevan jätteen laatu ei ole tiedossa. Näin ollen ei voida myöskään arvioida maaperän haitta-aineita. Kunnostus on määrätty suoritettavaksi siten, että tutkittavat haitta-aineet määritetään havaitun jätteen laadun perusteella. Mahdollisen vesijohdon alueen kunnostuksen tavoitetasoksi on määrätty alemmat ohjearvotasot, sillä ylempi ohjearvotaso ei ota huomioon vesijohdon läpi kulkeutuvien haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen. Maaperässä oleva vapaa faasi katsotaan olevan jätettä, jota ei voi ympäristö- tai terveysriskien takia jättää maaperään. Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä. Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia. Tämä päätös on voimassa asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6, 7, 16, 17, 23, 27, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 137, 190, 191, 205, 209 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 25 ja 26

9 EPOELY/3992/2016 9/11 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54, 55, 56, 57 ja 58 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, 74, 75, 94, 118, 119,121 ja 150 Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11 ja 24 Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 (12/2015, 1731/2015) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 880 euroa Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 /h. Tässä tapauksessa maksu peritään 16 tunnin mukaan. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Päätöksestä tiedottaminen Päätös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 mukaisesti. Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti Muutoksenhaku Vaasan kaupunki, ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava, geologi Ilkka Närhi Ylitarkastaja Mari Leminen LIITTEET: Valitusosoitus

10 EPOELY/3992/ /11 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Yhteystiedot Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Valituskirjelmään on liitettävä - valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: VAASA VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna Käsittelymaksu Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.

11 EPOELY/3992/ /11 BESVÄRSANVISNING Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol. Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad. Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller midsommarafton fortsätter besvärstiden ännu till följande vardag till tjänstetidens slut. Dagen för delgivningen räknas på följande sätt: - Om beslutet har överlämnats till vederbörande, dennes ombud eller bud, framgår dagen för delgivningen av datumstämpeln i beslutet. - Om beslutet har sänts per post mot mottagningsbevis framgår delgivningsdatumet av mottagningsbeviset. - Om beslutet har postats som vanligt brev, anses delgivningen ha ägt rum den sjunde dagen efter postningsdagen, om inte annat visas. - När det är fråga om så kallad mellanhandsdelgivning (dvs. när beslutet inte har lämnats direkt till vederbörande eller dennes ombud) anses beslutet ha delgivits den tredje dagen efter den dag som anges i delgivnings- eller mottagningsbeviset. - Om beslutet eller kungörelsen om att det finns till påseende har publicerats i officiella tidningen eller genom officiell kungörelse på anslagstavla, anses det ha blivit delgivet den sjunde dagen efter den dag då kungörelsen har publicerats i officiella tidningen eller satts upp på anslagstavla. Besvärsskriftens innehåll och undertecknande Besvärsskriftens bilagor Inlämnande av besvärsskriften Kontaktuppgifter I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges: - ändringssökandens namn och hemkommun - den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden - det beslut i vilket ändring söks - till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften. Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt. Till besvärsskriften ska fogas - det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia - intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde - eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten. Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång. Vasa förvaltningsdomstol Postadress: besöksadress: telefon: PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: VASA VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi Öppet kl Handläggningsavgift Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 250 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.