ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Päätös Annettu julkipanon jälkeen Dnro EPOELY/611/2018 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen Pima-ilmoitusta on täydennetty ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Rune Hagström / Pietarsaaren kaupunki Strengberginkatu Pietarsaari Yhteyshenkilö: Rune Hagström rune.hagstrom@jakobstad.fi PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA Kunta Pietarsaari Katuosoite tai muu osoitetieto Paul Hallvarin katu 9 Kiinteistötunnus Kiinteistön omistaja PIetarsaaren kaupunki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto BI-kiinteistö (entinen lastentarhaopettajaopisto) sijaitsee Pietarsaaressa vajaan kilometrin etäisyydellä Pietarsaaren keskustasta. Kiinteistön omistaa Pietarsaaren kaupunki. Kaksi naapurikiinteistöistä ovat yleisiä alueita ja kaksi muuta omistaa Pietarsaaren kaupunki. Kiinteistö on kaavoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi vuonna 1987 vahvistetussa asemakaavassa. Yleiskaavassa 2020 kiinteistö on kaavoitettu palveluille. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kiinteistön länsipuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Naapurikiinteistöllä itäpuolella sijaitsee jäähalli. Kunnostettavalla kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1981 valmistunut opistorakennus. Opiston toiminta on loppunut vuonna Rakennus

2 EPOELY/611/2018 2/16 aiotaan purkaa vuonna Samalle kiinteistölle on suunniteltu rakennettavaksi uusi kielikylpykoulu, jonka rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2018 aikana. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Historiatietojen ja vanhojen valokuvien perusteella rakennus on rakennettu vanhan kaatopaikan päälle. Kaatopaikalle on todennäköisesti kasattu sekajätettä, joka on poltettu ja peitetty maa-aineksella. Jätetäytön poisto rakennuksen perustusten alueelta on ollut ennen rakentamisen aloittamista puutteellista. Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Kiinteistölle aiemmin suoritettujen maaperätutkimusten perusteella alueen maaperä koostuu moreenista (Mr), jota peittää hiekkasavikerrostuma (HkSa). Tutkimusten mukaan savikerroksen ja moreenin kontakti on rakennuksen eteläpäädyssä tasolla m mpy ja pohjoispäädyssä korkeimmillaan tasolla + 3 m mpy. Peruskallion pinta sijaitsee paikoitellen noin 2 m syvyydellä maan pinnasta. Alueella on lisäksi havaittu n. 2-3 m paksu, alimmillaan tasolle n. + 4 m mpy ulottunut jätetäyttö, joka koostui Pietarsaaren kaupungilta saatavilla olevien tietojen perusteella poltetusta sekajätteestä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Bredskär ( ) sijaitsee kiinteistön länsipuolella noin 3 kilometrin etäisyydellä. Bredskär on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Lähin pintavesistö, Hamnviken, sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä kiinteistöltä luoteen suuntaan. Tammikuussa 2017 tehtyjen tutkimusten yhteydessä todettiin itäreunan salaojakaivosta tehtyjen havaintojen perusteella, että pohjaveden taso on kiinteistöllä noin tasolla + 4,2 m mpy (1,8 m maanpinnan alapuolella). Pohjoispäädyn salaojakaivossa ei tuolloin havaittu vettä. Keväällä 2018 tehdyssä koekuoppatutkimuksessa kaivantoihin ei kertynyt lainkaan vettä. Maaperän haitta-ainepitoisuudet Kiinteistön maaperän pilaantuneisuustutkimuksia tehtiin tammi-helmikuussa Tutkimuksissa havaittiin rakennuksen alapuolisessa ja rakennusta ympäröivässä maaperässä jätetäyttökerros syvyyksillä 0,3-2,2 m, noin m 2 suuruisella alueella. Mikäli jätetäyttöä ei esiinny arvioitua aluetta laajemmalla, on pilaantuneita maamassoja noin t. Kenttä- ja laboratorioanalyyseissä jätetäytön havaittiin olevan mm. metalleilla pilaantunutta. Lisäksi jätetäyttöä edustavissa näytteissä havaittiin PAH- ja PCB-yhdisteitä, sekä dioksiineja ja furaaneja kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Havaittujen korkeiden metallipitoisuuksien perusteella maaperä kiinteistöllä voidaan luokitella pilaantuneeksi. Kahdestatoista kairauspisteestä otettiin yhteensä 41 maanäytettä, jotka tutkittiin XRFmittauksella ja osa lähetettiin laboratorioon. Jätetäyttöä edustavista osanäytteistä tehtiin kaksi kokoomanäytettä. Kokoomanäytteistä analysoitiin laboratoriossa raskasmetallit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC, sisältäen mm. klooratut alifaattiset hiilivedyt), PAH-yhdisteet, kloorifenolit, dioksiinit ja furaanit (PCDD/F-

3 EPOELY/611/2018 3/16 yhdisteet) sekä öljyhiilivedyt fraktioituna alifaattisiin ja aromaattisiin jakeisiin. Kahdessa pisteessä tehtiin huokoskaasumittauksia. XRF-kenttämittarilla havaittiin kiinteistöllä Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetettujen ohjearvojen ylityksiä useassa pisteessä. Ylemmät ohjearvot ylittyivät mm. sinkillä (Zn) ja kuparilla (Cu) useassa pisteessä. Alempien ohjearvojen ylityksiä havaittiin lyijyllä (Pb) ja nikkelillä (Ni) ja kynnysarvojen ylityksiä arseenilla (As) ja kromilla (Cr). Laboratorioon lähetettiin kaksi osanäytettä tarkempiin raskasmetallianalyyseihin. Kynnysarvot ylittyivät arseenilla (As) ja kadmiumilla (Cd), alemmat ohjearvot antimonilla (Sb) ja lyijyllä (Pb), ylemmät ohjearvot ylittyivät kuparilla (Cu) ja sinkillä (Zn). Pisteessä K5-3 sinkin pitoisuus ylitti vaarallisen jätteen raja-arvon. Kokoomanäytteiden Kok 1 ja Kok 2 laboratorioanalyyseissä havaittiin kynnysarvojen ylityksiä arseenilla (As), elohopealla (Hg), kuparilla (Cu), lyijyllä (Pb) sekä PAHyhdisteillä ja PCB-yhdisteillä dioksiineilla/furaaneilla. Alemman ohjearvon ylitys todettiin antimonilla (Sb) ja ylemmän ohjearvon ylitys sinkillä (Zn). Huokoskaasumittauksissa ei havaittu siedettävän hengitysilman enimmäispitoisuutta ylittäviä pitoisuuksia tutkittavien yhdisteiden osalta. Maaliskuussa 2018 tehtiin maaperän pilaantuneisuuden laajuusselvitys. Tutkimusalueelle kaivettiin 13 koekuoppaa, joista 12 sijoitettiin ennalta määritettyihin tutkimuspisteisiin ja yksi rajaamaan pilaantunutta aluetta. Kuopat tehtiin kaivinkoneella aistinvaraisesti ja XRF-mittauksilla puhtaaksi määritettyyn perusmaahan saakka. Tutkimuksien yhteydessä havaittiin jätetäyttöä koekuopissa Koe 2-Koe 11 sekä Koe 13. Tutkimuspisteessä Koe 5 määrä oli erittäin vähäistä ja hajanaista, eikä sitä ollut perusteltua tulkita varsinaiseksi jätetäytöksi. Koekuopissa Koe 1 ja Koe 12 ei havaittu merkkejä jätetäytöstä. Jätetäytön laatu alueella oli sekalaista ja sisälsi mm. runsaasti lasia, tiiliä, eri kokoisia metallin paloja, eristemateriaaleja, lasisia lääkepulloja, puuta ja muovia. Tutkimuspisteessä Koe 13 havaittiin muista koekuopista poikkeava voimakas haju, joka mahdollisesti aiheutui öljyhiilivedyistä. Tutkimuspisteessä Koe 10 havaittiin pieniä määriä selkeästi muista koekuopista poikkeavaa vihertävää materiaalia. Tutkimuspisteissä Koe 9 Koe 11 havaittiin poikkeavasti runsaasti kiviä, joiden halkaisija oli pääsääntöisesti yli 0,15 metriä. Tutkimuksissa havaittiin rakennusta ympäröivässä maaperässä jätetäyttökerros syvyyksillä 0,3-3,0 m, noin m 2 alueella ja keskimäärin 1,5 m paksuudelta. Jätetäytön arvioidaan ulottuvan myös tiealueelle kiinteistölle Kolmelle kokoomanäytteelle tehtiin TerrAttest-analyysi. Kenttä- ja laboratorioanalyyseissa jätetäytön havaittiin olevan mm. metalleilla (lyijy, kupari ja sinkki) pilaantunutta. Lyijyn pitoisuus ylitti korkeimmillaan vaarallisen jätteen raja-arvon. Lisäksi jätetäyttöä edustavissa näytteissä havaittiin lukuisia muita haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Kaatopaikkakelpoisuustestauksen perusteella seulottu jätetäyttö soveltuu sijoitettavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

4 EPOELY/611/2018 4/16 Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta Erillistä riskinarviota ei ole tehty. Tutkimusten perusteella kohteella arvioidaan olevan pilaantuneen maaperän kunnostustarve. Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostustavoitteet Yhteenvetona kunnostukselle ehdotetaan seuraavia tavoitetasoja: VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja tulevan kielikylpyrakennuksen alapuolisessa maaperässä sekä päällystämättömillä leikkikentillä. Käytännössä pilaantunut kerros rajoittuu kallion pintaan tai perusmaahan, jossa ei ole todettu kynnysarvoja ylittäviä pitoisuuksia. VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja tulevan kielikylpyrakennuksen piha-alueella. Kunnostuksen tavoitetason saavuttamiseksi ja käyttörajoitteiden estämiseksi lähtökohtaisesti kaikki jätetäytöksi luokiteltava materiaali poistetaan kiinteistöltä. VNa 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja tie-, katu- ja liikennöintialueilla sekä parkkialueilla, mikäli pilaantuneisuutta havaitaan myös ko. alueilla. Kohteen maaperässä olevat jätteet poistetaan maa-aineksen seasta seulomalla. Seulonta tehdään lähtökohtaisesti kohdekiinteistöllä ja pilaantunut maa-aines lastataan kuorma-autoihin vasta seulonnan jälkeen. Pois seulotut kappaleet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiseen hyötykäyttöön tai kaatopaikalle kaatopaikkajätteenä. Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan sellaisia haitta-aineita, joita ei tässä kunnostussuunnitelmassa ole ilmoitettu, kunnostustasona pidetään VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvotasoja. Havainnoista ilmoitetaan tilaajalle sekä ELY-keskuksen viranomaiselle. Kunnostusmenetelmät, laadunvalvonta ja työn kuvaus Kunnostettavalta alueelta puretaan käytöstä poistettu opistorakennus ja kiinteistöllä sijaitsevat muut rakenteet. Opistorakennuksen alue kattaa kuitenkin vain osan pilaantuneeksi arvioidusta alueesta. Alueella esiintyvän jätetäytön ja tulevan maankäytön huomioiden kunnostusmenetelmänä käytetään massanvaihtoa. Massanvaihdossa pilaantuneet maamassat poistetaan tavoitepitoisuuksien mukaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle. Käsittelypaikka ratkaistaan kustannus- ja kapasiteettitilanteiden sekä kaatopaikkakelpoisuustestauksen perusteella kunnostustyön alkaessa kohteeseen valitun valvojan toimesta. Maamassojen käsittely vastaanottopaikoilla voidaan toteuttaa eri menetelmillä riippuen haitta-aineista. Maamassat voidaan eristää, stabiloida tai loppusijoittaa kaatopaikalle. Sekä Ekoroskin Storkohmon (Kokkola) että

5 EPOELY/611/2018 5/16 Stormossenin kaatopaikat voivat voimassa olevien ympäristölupiensa nojalla ottaa vastaan ko. jätettä. Kunnostustyön tilaaja ilmoittaa osallistuvien tahojen yhteystiedot kunnostuksen osapuolille ennen töiden aloittamista. Vesijohtojen ja viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ym. kaapeleiden sijainti tulee tarkistaa ennen työn aloittamista, ellei niitä kiinteistöltä kokonaisuudessaan pureta rakennuksen purkamisen yhteydessä. Kunnostustyöt kiinteistöllä aloitetaan purkamalla kiinteistöltä kaikki vanhat rakenteet. Rakenteiden purkamisen yhteydessä selvitetään myös maanalaisten rakenteiden sekä rakennuksen alle jääneen maaperän pilaantuneisuus. Purkujätteiden siirtämisen jälkeen kiinteistö jaetaan noin 400 m 2 ruutuihin kunnostuksen koordinoinnin helpottamiseksi. Maaperän kunnostus aloitetaan kiinteistön pohjoisosasta pilaantuneeksi todetulta alueelta ja edetään ruutu kerrallaan kiinteistön kohti kiinteistön eteläpäätyä. Lopullisen alueen laajuus tarkentuu kunnostuksen edetessä. Mikäli kunnostustyön yhteydessä todetaan jätetäytön leviävän kiinteistön länsipuolella olevalle tiealueelle ja mitatut pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot (yleinen tiealueilla sovellettu tavoitetaso), laaditaan tältä osin riskinarvio. Kaivumaat pyritään lastaamaan suoraan kuorma-autoihin, joilla maa-ainekset toimitetaan valittuun vastaanottopaikkaan. Pilaantuneen maan kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat, joissa tuodaan ilmi kenttämittausten tulokset, sekä kaatopaikkakelpoisuustestauksen tulokset. Kunnostustyötä valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja (tarvittaessa useampi), jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotot ja havainnointi, pois kuljetettavan maa-aineksen ja jätteen sijoituskohteiden osoittaminen, siirtoasiakirjojen laadinta, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvoviin ympäristöviranomaisiin. Lisäksi valvoja ottaa kunnostuksen edetessä tarvittavan määrän jäännöspitoisuusnäytteitä. Kunnostuksen päättäminen ja viimeistely Kaivupohjasta otetaan edustavat maanäytteet, joilla dokumentoidaan maaperän jäännöspitoisuudet. Pilaantuneet maa-ainekset korvataan pilaantumattomilla, rakentamiseen teknisesti soveltuvilla, mineraalisilla täyttömailla. Maa-ainesten käsittely ja hyödyntäminen Poistettavat maamassat toimitetaan välittömästi valittuun vastaanottopaikkaan, joka ilmoitetaan ennen kunnostustyön aloittamista ympäristöviranomaisille. Pilaantuneen maan käsittelyssä huomioidaan työ- ja ympäristösuojelulliset seikat. Vesien käsittely Mikäli kaivantovesiä muodostuu kunnostuksen aikana siinä määrin, että kaivantoja täytyy kuivattaa pumppaamalla, vesien haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan. Massanvaihdon aikana kaivannot pidetään kuivana tarvittaessa pumppaamalla sinne

6 EPOELY/611/2018 6/16 kertynyt vesi uppopumpulla viemäriin (viemärin haltijan luvalla ja luparajojen mukaisesti). Tarvittaessa käytetään myös soveltuvia käsittelymenetelmiä, että vesi saadaan viemäröintikelpoiseksi. Vesien käsittelyssä syntyvät sakat ja muut jätteet toimiteen asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden käsittely Maaperästä mahdollisesti tavatut jätteet erotellaan maa-aineksen seasta esim. seulomalla tai muuten erottelemalla ja toimitetaan valvojan valitsemaan paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti hyötykäyttöön lähimmälle kierrätys-/hyötykäyttöasemalle. Kuljetukset, varastointi ja kirjanpito Pilaantuneet maamassat kuormataan seulonnan jälkeen suoraan kuorma-autoihin ja suojataan peitteillä kuljetuksen ajaksi pölyämisen ehkäisemiseksi. Kuormat toimitetaan käsiteltäväksi valvojan osoittamaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kuljetusreittinä käytetään valtaväyliä, jolloin vältetään asutusalueiden tms. läpiajo. Kaikista poistetuista jakeista pidetään kirjaa työmaan ajan. Kohteen ympäristötekninen valvoja tekee poistettavista pilaantuneen maan kuormista, vaarallisen jätteen kuormista ja jätekuormista Jätelain 646/2011 mukaisen siirtoasiakirjan. Siirtoasiakirjoja tehdään kolme kappaletta, joista yksi jää vastaanottajalle, yksi kuljettajalle ja yksi palautuu valvojalle. Pilaantuneita maamassoja ei välivarastoida lukuun ottamatta seulontaa ja massojen mahdollista lajittelua pitoisuuksien mukaan. Maa-aineksen lajittelun pilaantuneeksi tai pilaantumattomaksi tekee ympäristötekninen valvoja kunnostusta edeltäneiden tutkimusten ja työnaikaisten havaintojen perusteella, sekä tarvittaessa laboratorioanalyysein. Mahdollinen välivarastointi pyritään suorittamaan kohdekiinteistöllä. Mikäli todetaan välivarastointi tarve kiinteistön ulkopuolella, asiasta sovitaan valvovan viranomaisen, kiinteistön omistajan (Pietarsaaren kaupunki) ja ympäristöteknisen valvojan kesken. Päätöksen välivarastoinnin toteuttamisesta tekee valvova viranomainen (ELY-keskus). Jälkiseuranta Mikäli kunnostustyöt saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, kiinteistöllä ei katsota olevan tarvetta jälkiseurannalle. Jälkiseurantatarve arvioidaan kunnostustyön päätyttyä ja sen tarve esitetään loppuraportissa. Tiedotus, aikataulu ja raportointi Kunnostustyö on tarkoitus aloittaa kevään/kesän 2018 aikana purkamalla kiinteistöllä ennestään sijaitseva rakennus. Vanhan rakennuksen alueen jälkeen jatketaan kunnostamaan muuta kiinteistöä suunnitelman mukaisesti. Mikäli kiinteistön maaperän kunnostaminen voidaan suorittaa yhtäjaksoisesti, sen kesto on noin 2-4 kk (sis. käytännön kunnostustyö kohteessa). Kunnostustöiden päätyttyä kaikki tiedot työstä kootaan loppuraporttiin, joka toimitetaan hyväksyttäväksi tilaajalle. Valmis raportti toimitetaan myös ELY-

7 EPOELY/611/2018 7/16 keskuksen valvontaviranomaiselle ja Pietarsaaren kaupungin ympäristöviranomaisille. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Pietarsaaren kaupungin jättämän, Pietarsaaren kaupungin alueella sijaitsevan kiinteistön (Paul Hallvarin katu 9) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Kunnostustavoitteet ja -menetelmät 1. Kiinteistön maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella tulevan kielikylpyrakennuksen alapuolisessa maaperässä seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat kynnysarvotasot saavutetaan: Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg: Antimoni (Sb) 2 Arseeni (As) 5 Elohopea (Hg) 0,5 Kadmium (Cd) 1 Koboltti (Co) 20 Kromi (Cr) 100 Kupari (Cu) 100 Lyijy (Pb) 60 Nikkeli (Ni) 50 Sinkki (Zn) 200 Vanadiini (V) 100 PAH-yhdisteiden summapitoisuus 15 PCDD-PCDF-PCB 0,00001 Kiinteistön maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella tulevan kielikylpyrakennuksen piha-alueen maaperässä saavutetaan alla mainitut Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat alemmat ohjearvotasot. Mikäli kiinteistön piha-alueelle sijoitetaan päällystämättömiä lasten leikkipaikkoja, näiden alueiden pintamaa tulee kunnostaa 0,5 metrin paksuudelta kynnysarvotasoon. Alemmat ohjearvotasot: Antimoni (Sb) 10 Arseeni (As) 50 Elohopea (Hg) 2

8 EPOELY/611/2018 8/16 Kadmium (Cd) 1 Koboltti (Co) 10 Kromi (Cr) 200 Kupari (Cu) 150 Lyijy (Pb) 200 Nikkeli (Ni) 100 Sinkki (Zn) 250 Vanadiini (V) 150 PAH-yhdisteiden summapitoisuus 20 PCDD-PCDF-PCB 0,0001 Mikäli tie-, katu- tai liikennöintialueilla sekä parkkialueilla havaitaan pilaantuneisuutta, alueiden maaperä tulee puhdistaa siten, että maaperässä seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat ylemmät ohjearvotasot saavutetaan: Antimoni (Sb) 50 Arseeni (As) 100 Elohopea (Hg) 5 Kadmium (Cd) 20 Koboltti (Co) 250 Kromi (Cr) 300 Kupari (Cu) 200 Lyijy (Pb) 750 Nikkeli (Ni) 150 Sinkki (Zn) 400 Vanadiini (V) 250 PAH-yhdisteiden summapitoisuus 100 PCDD-PCDF-PCB 0,0015 Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n ylemmät ohjearvotasot. Maaperän raja-arvotasona voidaan käyttää myös epäorgaanisten haitta-aineiden osalta alueellista luontaista pitoisuutta, mikäli on luotettavasti todettu, että alueen luontainen taustapitoisuus on suurempi kuin raja-arvo. (YSL 7, 16, 133 ) Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä. Kunnostusmenetelmään liittyvät määräykset 2. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti ja laadukkaasti. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata kenttämittauksin. Haitta-ainepitoisuudet varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 17, 52, 62 ja 209 ) Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella

9 EPOELY/611/2018 9/16 3. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim. kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten välivarastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maaainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään. Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää. Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle. Välivarastoalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarastojen purkamisen jälkeen. (YSL 7, 16 ja 52 ) 4. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kohteen puhdistusarvot alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä ja kohteen maanrakentamisessa, mikäli se rakennusteknisesti on siihen soveltuvaa. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen käsittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. (YSL 27, 136, Jätelaki 5 ) 5. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. (YSL 7, 52, 136 ) 6. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi rajaarvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve. Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä. Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. (YSL 133,134,136 ) Vesien tutkiminen ja käsittely 7. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostustoimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella. (YSL 52, 136 ) Jätteiden käsittely 8. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. (Jätelaki 5, 12, 13 ja 72 )

10 EPOELY/611/ /16 9. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanottopaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. (YSL 27, 136 ) 10. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa. Pilaantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä. (Jätelaki 121 ) 11. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, jotka on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. (Jätelaki 29, 94 ja 142 ) 12. Seulonta tulee tehdä siten, että haitta-aineet ja jätteet eivät pääse leviämään ympäristöön pölyämisen kautta. Seulonta ei myöskään saa aiheuttaa muuta ympäristön pilaantumista. Tarvittaessa tulee tehdä suojaustoimenpiteitä, jotta haitallisia aineita ei pääse ympäristöön. Seulontapaikasta, seulonnan suorittamisesta ja siinä eroteltavien jätteiden käsittelystä tulee toimittaa ELY-keskukselle erillinen suunnitelma tarkistettavaksi hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta ja työturvallisuus 13. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivaminen ja kuljettaminen on toteutettava siten, että pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana estetään. (YSL 7 ja 52 ) Poikkeukselliset tilanteet 14. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. (YSL 172 ) 15. Jos pilaantuneisuuden arvioidaan tai todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta. (YSL 52 ja 172 ) Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi 16. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Pietarsaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka

11 EPOELY/611/ /16 Määräysten perustelut Päätöksen voimassaolo vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. (YLS 172, 209 ) 17. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä. (YSL 52 ja 62 ) 18. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Pietarsaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. (YSL 172 ) Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan puhdistustyön tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten. Kohdealue tulee olemaan koulukäytössä pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen. Näin ollen kunnostuksen tavoitetasoksi soveltuvat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tulevan rakennuksen alla ja leikkipaikoilla sekä alemmat ohjearvotasot muilla piha-alueilla. Ylemmät ohjearvotasot soveltuvat tavoitetasoiksi tie-, katu- ja liikennöintialueilla sekä parkkialueilla. Maaperässä oleva vapaa faasi katsotaan olevan jätettä, jota ei voi ympäristö- tai terveysriskien takia jättää maaperään. Seulonnasta annettavalla määräyksellä varmistutaan siitä, että jätteiden seulonnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristölle tai terveydelle ja jätteiden käsittely tehdään jätelainsäädännön mukaisesti. Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä. Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia.

12 EPOELY/611/ /16 Sovelletut säännökset Tämä päätös on voimassa asti. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 5, 6, 7, 16,17, 27, 52, 62, 133, 134, 136, 172 ja 209 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 24, 25 ja 26 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 1-6 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 29, 72, 94, 121, 142 Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11, 20 ja 24 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 715 euroa Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 /h. Tässä tapauksessa maksu peritään 13 tunnin mukaan. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Päätöksestä tiedottaminen Päätös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 mukaisesti. Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti Pietarsaaren kaupunki, ympäristöviranomainen Pietarsaaren kaupunki, kaavoitusviranomainen Pietarsaaren kaupunki, terveydensuojeluviranomainen

13 EPOELY/611/ /16 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Elina Granqvist Suomen ympäristökeskus Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava, geologi Ilkka Närhi Suunnittelija Katja Viitaniemi LIITTEET: Valitusosoitus

14 EPOELY/611/ /16 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Yhteystiedot Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Valituskirjelmään on liitettävä - valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: VAASA VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna Käsittelymaksu Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.

15 EPOELY/611/ /16 BESVÄRSANVISNING Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol. Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad. Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller midsommarafton fortsätter besvärstiden ännu till följande vardag till tjänstetidens slut. Dagen för delgivningen räknas på följande sätt: - Om beslutet har överlämnats till vederbörande, dennes ombud eller bud, framgår dagen för delgivningen av datumstämpeln i beslutet. - Om beslutet har sänts per post mot mottagningsbevis framgår delgivningsdatumet av mottagningsbeviset. - Om beslutet har postats som vanligt brev, anses delgivningen ha ägt rum den sjunde dagen efter postningsdagen, om inte annat visas. - När det är fråga om så kallad mellanhandsdelgivning (dvs. när beslutet inte har lämnats direkt till vederbörande eller dennes ombud) anses beslutet ha delgivits den tredje dagen efter den dag som anges i delgivnings- eller mottagningsbeviset. - Om beslutet eller kungörelsen om att det finns till påseende har publicerats i officiella tidningen eller genom officiell kungörelse på anslagstavla, anses det ha blivit delgivet den sjunde dagen efter den dag då kungörelsen har publicerats i officiella tidningen eller satts upp på anslagstavla. Besvärsskriftens innehåll och undertecknande Besvärsskriftens bilagor Inlämnande av besvärsskriften I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges: - ändringssökandens namn och hemkommun - den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden - det beslut i vilket ändring söks - till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften. Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt. Till besvärsskriften ska fogas - det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia - intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde - eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten. Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång.

16 EPOELY/611/ /16 Kontaktuppgifter Handläggningsavgift Vasa förvaltningsdomstol Postadress: besöksadress: telefon: PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: VASA VASA e-postadress: Öppet kl Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 250 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.

17 Tämä asiakirja EPOELY/611/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument EPOELY/611/2018 har godkänts elektroniskt Närhi Ilkka J :31 Viitaniemi Katja :30