BI4 IHMISEN BIOLOGIA
HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys
HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN AVULLA Happea tarvitaan tehokkaaseen energian vapauttamiseen soluhengityksessä ja siinä syntyy hiilidioksidia Hengityksessä on viisi vaihetta: keuhkotuuletus kaasujen vaihto keuhkorakkuloiden ja veren välillä kaasujen kuljetus veressä kaasujen vaihto veren ja solujen välillä soluhengitys
KIRJAN TEHTÄVÄT 1. Hengityselimistön toiminta Mitä merkitystä hengityksen kannalta on seuraavilla elimistön rakenteilla: a. hengitysteiden limakalvot b. kurkunkansi c. Keuhkorakkulat d. pallea e. Ydinjatke f. hemoglobiini
Hengitysteissä ilma lämpenee, kostuu ja puhdistuu. Hengitysteiden limakalvoissa on limaa tuottavia soluja sekä värekarvoja, joihin tarttuvat suurin osa ilman mukana tulevista mikrobeista. Hengityselimistöön liittyvät suu, nenä, nenäontelo, nielu, kurkunkansi, kurkunpää ja äänihuulet, henkitorvi, keuhkoputki, keuhkot, keuhkopussi, kylkivälilihakset ja pallea. Nenän ja suun kautta tuleva ilma kohtaa kurkunpäässä, jota suojaa rustoinen kurkunkansi: sen tehtävänä on estää ruokaa ja juomaa joutumasta väärään kurkkuun. Kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet, nielun yläosassa ovat kitarisat ja alempana nielurisat, jotka osallistuvat mikrobien torjuntaan.
KIRJAN TEHTÄVÄT 2. Hengityksen vaiheet Selitä mihin vaiheisiin hengitys jaetaan ja mitä eri vaiheissa tapahtuu.
HAPPEA TARVITAAN SOLUHENGITYKSESSÄ Keuhkojen pinta-ala on keuhkorakkuloiden ansiosta noin 75 80 neliömetriä. Kaasujen vaihto tapahtuu diffuusion avulla keuhkorakkuloiden ja keuhkojen hiussuonten veren välillä. Happi ja hiilidioksidi siirtyvät diffuusion avulla suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Kudosten solut tarvitsevat happea soluhengitykseen. Hengitystä tapahtuu kaikissa ihmisen soluissa, lukuun ottamatta punasoluja.
Keuhkot täyttävät lähes koko rintaontelon: oikeassa keuhkossa on 3 ja vasemmassa 2 lohkoa. Lohkot jakautuvat jaokkeisiin, joihin menee omat keuhkoputken haarat. Keuhkotuuletus: ilman siirtyminen keuhkoihin ja takaisin ulkoilmaan. Uloimmat kylkivälilihakset ja pallea ovat sisäänhengityslihaksia. Uloshengitys tapahtuu rauhallisesti hengittäessä passiivisesti, mutta voimakkaasti hengittäessä toimivat myös uloshengityslihakset eli sisemmät kylkivälilihakset ja vatsalihakset
HENGITYKSEN SÄÄTELY Elimistön hapen tarve riippuu elintoimintojen aktiivisuudesta: aikuinen hengittää levossa 12-14 kertaan: yhden hengityskerran tilavuus on noin 0.5 l ja minuutti tilavuus noin 6 l. Hengityksen tiheys ja syvyys lisääntyvät automaattisesti, jos hapen tarve kasvaa. Hengityskeskus sijaitsee ydinjatkeessa. Se vastaanottaa tietoa keuhkojen venytystilasta, veren hiilidioksidipitoisuudesta, fyysisestä rasituksesta ja veren ph:sta. Hengityskeskus säätelee hengitystä, mutta hengitystä säädellään myös hormonaalisesti (esim. adrenaliini) ja tahdonalaisesti (esim. puhe ja laulu).
KIRJAN TEHTÄVÄT 3. Rasituksen vaikutus hengitykseen Koetilanteessa mitattiin nuoren miehen sisään hengittämän ilman määrä ja hengitystiheydet minuutissa levossa ja juoksemisen jälkeen. Sisään hengitetyn ilman tilavuus (cm 3 /kerta) Hengitystiheys/min uutti Lepo 450 20 Rasitus 1 000 38 a.kuinka paljon minuutissa on sisään hengitetyn ilman määrä levossa ja rasituksessa? b.miksi muutos tapahtuu? c.miten hengitystiheyden säätely tapahtuu?
RYHMÄTYÖ Jakautukaa 3 ryhmään ja lukekaa ryhmänne tautiteksti ja esitelkää hengitysteihin liittyvät sairaudet muille. Tietoa saa etsiä myös netistä. 1. Yskä, astma ja keuhkoahtaumatauti 2. Flunssa, astma ja poskiontelotulehdus 3. Angiina, kurkkupaise, mononukleoosi, kurkkumätä 4. Influenssa, keuhkokuume, keuhkoputkentulehdus, keuhkotuberkuloosi