Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA Vähittäiskauppa Suomessa -kirja kuvaa suomalaisen vähittäiskaupan toimintaa graafisten kuvioiden ja tilastojen avulla vuoden 2008 tilanteessa. Kirja tarjoaa ajankohtaisen ja syvällisen näkökulman vähittäiskaupasta, joka on yksi merkittävimmistä toimialoista Suomessa niin työllistäjänä kuin joukkona yrityksiä ja niiden toimipisteitä. Vähittäiskauppaa käsitellään kirjassa päivittäis-- tavarakaupan ja erikoiskaupan ryhminä. Vähittäiskaupan markkinat ne jakavat lähes puoliksi. Päivittäistavarakaupan verkko on hyvin kattava koko maassa kun tavaratalokauppa on keskittynyt kuntaja kaupunkikeskuksiin. Erikoiskaupalle on ominaista hyvin erilaiset myymälät ja sijoittuminen markkinoilla. Vähittäiskauppojen myymälät ovat joko pieniä tai suuria, ketjuuntuneita tai itsenäisiä, palvelevia tai valintamyymälöitä, mutta kaikki ne pyrkivät palvelemaan kuluttajia. Vähittäiskaupan toimita vaihtelee maan eri osissa. Myynniltään vähittäiskauppa on keskittynyt suuriin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Kirjassa tarkastellaan myös kuluttajien kauppaan kohdistamaa ostovoimaa. Ostovoiman taso vaihtelee alueittain erilaisten kulutustottumusten vuoksi, mikä antaa erilaiset lähtökohdat vähittäiskaupan harjoittamiseen Suomen eri osissa. Tuomas Santasalo, KTM, on tutkinut vähittäiskauppaa yli 20 vuotta ja on kirjoittanut useita kauppaan liittyviä asiantuntijateoksia. Santasalo on tutkinut myös kuluttajien ostovoimaa ja kulutuskäyttäytymistä. Katja Koskela, KTM, on toiminut kaupanalan erikoistutkijana yli 10 vuotta ja on perehtynyt kauppapaikka- ja kaavoituskysymyksiin. Koskela on kirjojen lisäksi tehnyt mm. kaupan kaavoitukseen liittyviä suosituksia. 2008 Kustantaja: TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki puh. 09 4770 330 www.tuomassantasalo.fi ISBN 978-951-95645-7-9 Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 SUOMEN KAUPAN LIITTO RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO RY
Tuomas Santasalo Katja Koskela Vähittäiskauppa Suomessa 2008 TUOMAS SANTASALO Ky 1
Teksti ja kuvat Valokuvat Kannen suunnittelu, taitto ja piirrokset Rahoittajat TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki Puh. 09 4770 330 www.tuomassantasalo.fi Pepe Makkonen Toni Brantberg PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO ry Paasivuorenkatu 4-6 A 00530 Helsinki Puh. 09 775 71 www.pamliitto.fi SUOMEN KAUPAN LIITTO ry Eteläranta 10 00130 Helsinki Puh. 09-172 850 www.suomenkauppa.fi Painopaikka Erweko Painotuote Oy Helsinki 2008 ISBN 978-951-95645-7-9 Kuudes uudistettu laitos 2
ESIPUHE Vähittäiskauppa Suomessa 2008 on kuudes uudistettu kirja, joka tarjoaa kokonaiskuvaa suomalaisesta vähittäiskaupasta. Se rakentuu kauppaa käsittelevään tilastoaineistoon ja viime vuosina tehtyihin erilaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kirjan taustatutkimus, tekstit ja kuvat on laadittu Tuomas Santasalo Ky.ssä Palvelualojen ammattiliiton ja Suomen Kaupan Liiton rahoituksella. Arvokkaan panoksen taustatyöhön ovat antaneet kommentteina varatoimitusjohtaja Heikki Ropponen ja asiantuntija Max Lindholm Suomen Kaupan Liitosta sekä tutkimus- ja tilastosihteeri Antti Veirto ja neuvottelupäällikkö Juha Ojala Palvelualojen ammattiliitosta. Kirjan kirjoittamisesta ja tutkimustyöstä ovat vastanneet KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela. Lisäksi karttakuvien ja tilastojen laadintaan on osallistunut BBA Liisa Kirjavainen. Kirja on luonteeltaan vähittäiskauppaa käsittelevä perusteos. Toivomme sen palvelevan kaupan alalla työskenteleviä, opiskelijoita ja alasta kiinnostuneita. Helsingissä 20.10.2008 TUOMAS SANTASALO Ky ESIPUHE 3
English abstract Retail Trade in Finland 2008 There are 29 000 retail outlets in Finland of which 3 600 are grocery stores and supermarkets, 190 hypermarkets and majority of the outlets being small specialty retail stores. Most of the large retail outlets are located in the large cities and towns. In 2007, the turnover of the retail sector was 32 billion EUR. Grocery stores, hypermarkets and department stores comprise nearly half of this sum. The Finnish retail sector is a significant employer. Of the 160 000 employees, 70 % are women. In 2000 2007 the number of jobs in the retail sector has risen by approximately 2000 per annum. The daily consumer goods trade in Finland is highly concentrated, as three large retail chains control 87 % of the market. Chains are also common in the Finnish specialty trade, but the trade is not as concentrated as the grocery retail. A growing number of foreign chains have established a presence in Finland since the early 90 s and currently their share of the market is nearly 10%. In general, retail outlets in Finland are small, employing less than five persons. Finnish retail trade is strongly concentrated in the southern part of the country. Helsinki Metropolitan Area accounts alone for one quarter of the total value of the retail sector. Other significant retail areas are located in other large cities in Finland: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio and Joensuu. In the recent years several shopping centres were built in these cities. They are usually located in the centre of the city or in the centre of a suburb. At the moment there are 58 shopping centres in Finland. The retail sector in Finland has grown significally in the last 15 years. The growth rate for hardware and other building material, electrical household appliances and furniture sales has been above average, whereas the grocery retail growth has been modest. The clothing retailing market too has experienced modest growth, even several new domestic and international chains have diversified the market in the past years. Purchasing ability of Finland s population is concentrated in Southern Finland. The level of purchasing ability in specialty retail trade is highest in the Helsinki Region and lowest in the Provinces of Oulu and Lapland. 4 English abstract
SISÄLLYSLUETTELO VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 ESIPUHE... 3 English abstract Retail Trade in Finland 2008... 4 VÄHITTÄISKAUPPA... 9 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 12 1.1 Vähittäiskaupan asema kansantaloudessa... 12 1.2 Hintataso Suomessa... 14 1.3 Liiketilat, kauppakeskukset ja vuokrat... 18 1.4 Aukioloajat vähittäiskaupassa... 22 1.5 Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset... 23 1.6 Yhteiskunta- ja ympäristövastuu... 23 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS... 26 2.1 Toimipaikat ja yritykset... 26 2.1.1 Toimipaikka- ja yrityskoko... 27 2.1.2 Kansainväliset yritykset... 30 2.1.3 Yrityskannan muutokset... 31 2.2 Työntekijät... 32 2.2.1 Työvoiman rakenne... 34 2.2.2 Henkilöstön alueellinen sijoittuminen... 35 2.2.3 Ansiotaso ja maksetut palkat... 38 2.2.4 Työn tuottavuus... 40 2.3 Liikevaihto... 41 2.3.1 Liikevaihdon kuukausivaihtelut... 42 2.3.2 Liikevaihdon alueellinen jakautuminen... 44 2.4 Liiketalouden tunnuslukuja... 45 2.5 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima... 47 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPARYHMÄ... 49 3 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA... 54 3.1 Toimipaikat... 55 3.2 Henkilöstö... 55 3.3 Liikevaihto... 56 3.4 Päivittäistavarakauppojen alueellinen jakautuminen... 57 3.5 Ostovoima... 59 4 TAVARATALO- JA HYPERMARKETKAUPPA... 60 4.1 Toimipaikat... 63 4.2 Henkilöstö... 64 4.3 Liikevaihto... 64 4.4 Tavaratalojen ja hypermarkettien alueellinen jakautuminen... 65 SISÄLLYSLUETTELO 5
ERIKOISKAUPPA... 67 5 ALKOHOLIJUOMIEN ERIKOISKAUPPA... 70 5.1 Toimipaikat... 71 5.2 Henkilöstö... 72 5.3 Liikevaihto... 73 5.4 Ostovoima... 74 6 TERVEYS- JA KAUNEUSKAUPPA... 76 6.1 Toimipaikat... 77 6.2 Henkilöstö... 78 6.3 Liikevaihto... 79 6.4 Ostovoima... 80 7 MUOTIKAUPPA... 82 7.1 Toimipaikat... 85 7.2 Henkilöstö... 86 7.3 Liikevaihto... 87 7.4 Ostovoima... 87 8 TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA... 90 8.1 Toimipaikat... 95 8.2 Henkilöstö... 96 8.3 Liikevaihto... 97 8.4 Ostovoima... 98 9 KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN ERIKOISKAUPPA... 100 9.1 Toimipaikat... 102 9.2 Henkilöstö... 103 9.3 Liikevaihto... 104 9.4 Ostovoima... 105 10 TIETOTEKNINEN ERIKOISKAUPPA... 106 10.1 Toimipaikat... 107 10.2 Henkilöstö... 107 10.3 Liikevaihto... 108 10.4 Ostovoima... 109 11 MUU ERIKOISKAUPPA... 110 11.1 Toimipaikat... 111 11.2 Henkilöstö... 112 11.3 Liikevaihto... 113 114 Ostovoima... 114 12 VERKKOKAUPPA JA POSTIMYYNTI... 116 12.1 Toimipaikat... 119 12.2 Henkilöstö... 120 12.3 Liikevaihto... 121 6 SISÄLLYSLUETTELO
13 HUOLTO- JA LIIKENNEASEMAT... 122 13.1 Toimipaikat... 123 13.2 Henkilöstö... 123 13.3 Liikevaihto... 124 LÄHTEET... 127 LIITTEET Liite 1 Toimialaluokitukset 2002 ja 2008... 128 Liite 2 Vähittäiskaupan toimipaikat vuosina 1995 2006 ja ennuste vuodelle 2007... 131 Liite 3 Vähittäiskaupan henkilöstö vuosina 1995 2006 ja ennuste vuodelle 2007... 132 Liite 4 Vähittäiskaupan liikevaihto vuosina 1995-2006 ja ennuste vuosille 2007 ja 2008... 133 Liite 5 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima maakunnittain 2007... 134 SISÄLLYSLUETTELO 7
8
VÄHITTÄIS- KAUPPA Vähittäiskauppa on kuluttajia palvelevaa kauppaa. Vähittäiskauppa välittää kuluttajille tuotteita teollisuudesta ja tuotannosta erilaisten tukkuportaiden välityksellä. Vähittäiskaupan kokonaiskuvassa vähittäiskauppa jakautuu kahteen ryhmään, joissa päivittäistavara- ja tavaratalokaupat muodostavat oman ryhmänsä. Niiden taustalla toimivat kaupan keskusliikkeet ja ryhmittymät sekä erilaiset pikatukut. Päivittäistavarakaupat ja tavaratalot ovat vähittäiskaupan suurimpia toimipaikkoja. Toisen ryhmän muodostavat erikoiskaupat, jotka ovat toimialansa mukaan erikoistuneet kapeimmille tuotemarkkinoille. Erikoiskauppojen taustalla on enemmänkin tukkukauppoja, maahantuojia ja valmistajia kuin kaupan ryhmittymiä. Ketjuliikkeiden kohdalla erikoisliikkeidenkin takana alkaa tosin löytyä kaupan ryhmittymien tapaisia organisaatioita. Erikoiskaupat ovat kooltaan pääosin hyvin pieniä kauppoja. Vähittäiskauppa rakentuu hyvin moninaisesta myymäläverkosta, josta pääosa on itsenäisiä pieniä myymälöitä. Suomessa monimyymäläyrityksiä tai ketjuja on vähän varsinkin erikoiskaupassa, vaikka ketjuuntuminen on voimistunut. Ketjujenkin sisällä on paljon yksityisiä yrityksiä vastaamassa kaupan toiminnasta. Vähittäiskauppaa käsitellään kirjassa uuden toimialaluokituksen TOL 2008 -mukaisissa toimialaryhmissä. Luokitus otetaan käyttöön tilastoinnissa vuonna 2009. Uuden luokituksen mukaisia tilastoja ei vielä ole saatavilla, mutta luvut on muutettu vanhasta toimialaluokituksesta TOL 2002:sta vastaamaan uutta luokitusta. Toimialaluokituksessa 2008 vähittäiskauppa jaetaan yhdeksään alaryhmään joita ovat: 471 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä 472 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 473 Ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskauppa 474 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 475 Muiden kotitaloustavaroiden vähittäiskauppa erikois myymälöissä 476 Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä VÄHITTÄISKAUPPA 9
477 Muiden tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 478 Tori- ja markkinakauppa 479 Vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä Kirjassa näitä ryhmiä on hieman muokattu kuvaamaan Suomen vähittäis kaupan rakennetta. Toimialojen nimiä on myös hieman muutettu. Kirjassa käsitellään toimialoja seuraavissa pääryhmissä: Päivittäistavarakauppa Tavaratalo- ja hypermarketkauppa Alkoholijuomien erikoiskauppa Terveys- ja kauneuskauppa Muotikauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Kulttuuri- ja vapaa-ajan kauppa Tietotekninen erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Verkkokauppa ja postimyynti Huolto- ja liikenneasemat Kirjan tärkeimmät tietolähteet ovat Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto sekä kaupan liikevaihtokuvaaja. Lisäksi on käytetty toimialajärjestöjen tilastoja ja kaupan alan julkaisujen tilastoja (Kaupan maailma, Kehittyvä Kauppa) sekä muita tilastoja ja tutkimuksia. Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto sisältää tietoja maassamme toimivista yrityksistä ja toimipaikoista. Tiedot saadaan pääasiassa verohallinnon rekistereistä ja tiedusteluilla suoraan yrityksiltä. Tilastoon on valittu yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (esim. 9337 euroa vuonna 2006). Näin ollen kaikki rekisterissä olevat yritykset eivät ole mukana tilastossa. Toimipaikkamäärä vuodelle 2007 on arvoitu Yritysrekisterin palveluoppaan 2007 ja 2008 pohjalta. Palveluoppaassa on toimipaikkojen määrä suurempi kuin itse vuositilastossa, ja tämä on toimipaikka-arvoissa 2007 otettu huomioon. Yritysrekisterin vuositilaston henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa. Henkilöstömäärä vuodelle 2007 on arvoitu toimipaikkamäärän sekä vuoden 2006 toimipaikkakohtaisen henkilöstömäärän pohjalta. Henkilöstömäärä vuonna 2007 kehittyy tämän laskelman mukaan samassa tahdissa kuin toimipaikkamäärä. Yritysrekisterin tilastoima liikevaihto on tuloslaskelman mukainen, paitsi ammatinharjoittajilla, joilla se muodostuu ammatin tuotosta. Lii- 10 VÄHITTÄISKAUPPA
kevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Vuoden 2007 ja 2008 liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan kasvun pohjalta. Määrällinen liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan määräindeksin pohjalta. VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Keskusliikkeet, ryhmittymät ja pikatukut Tukkukaupat, valmistajat, maahantuojat ja agentuurit PÄIVITTÄIS- TAVARA- KAUPAT K-Kaupat S-Kaupat Tradeka Lidl KIOSKIT 8,9 0,2 TAVARATALOT Anttila Stockman Sokos Carlson HYPER- MARKETIT Citymarket Euromarket Prisma 4,2 0,9 AUTOKAUPAT Autokaupat Autotarvikekaupat Autohuollot Rengaskaupat 11,3 ERIKOISKAUPAT Kultakaupat Fotokaupat Optikot Kukkakaupat Lelukaupat Kangaskaupat Sisustuskaupat Lahjatavarakaupat Tori- ja markkinakaupat PÄIVITTÄIS- TAVARAN ERIKOIS- KAUPAT Jäätelökioskit Leipomomyymälät Kauppahallimyymälät Lihakaupat ERIKOIS- TAVARATALOT Kärkkäinen HongKong Tokmanni Halpa-Halli Robinhood Keskinen Tarjoustalo Minimani Biltema TILAA VAATIVAT ERIKOISKAUPAT Rautakaupat Huonekalukaupat Kodintekniikkakaupat Puutarha-alan kaupat Venekauppa Mp-kauppa 4,8 ALKO 0,5 TERVEYSKAUPAT Apteekit Kosmetiikka- Luontaistuotekaupat 2,2 1,9 MUOTIKAUPAT Vaatekaupat Kenkäkaupat Turkis- ja nahkakaupat Laukkukaupat 1,4 KULTTUURISET ERIKOISKAUPAT Kirjakaupat Lehtikaupat Urheilukaupat Musiikkikaupat Antiikkiliikkeet Antikvariaatit 1,2 HUOLTAMOT Huoltoasemat Automaattiasemat TIETOTEKNISET ERIKOISKAUPAT Telekaupat ATK-kaupat 0,7 2,9 Verkkokauppa ja postimyynti 0,4 Pallon sisällä toimialan liikevaihto (ei sis. alv ja muita veroja) vuonna 2006, mrd euroa. Vähittäiskauppa yhteensä 30,2 mrd euroa (ilman autokauppaa). Lähde: Tilastokeskus VÄHITTÄISKAUPPA 11
1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vähittäiskaupan toimintaympäristöä tarkastellaan kansantalouden kehityksen, hintatason, liiketilamarkkinoiden ja lainsäädännön näkökulmasta. Lainsäädännössä erityisesti liikeaikalaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki vaikuttavat kaupan toimintaympäristöön. Kaupan toimintaympäristöön vaikuttavat myös väestön alueellinen jakautuminen, kuluttajien ostovoima ja kulutustottumukset. 1.1 Vähittäiskaupan asema kansantaloudessa Kauppa on yksi merkittävistä toimialoista Suomen kansantaloudessa. Kaupan eli tukku- vähittäis- ja autokaupan osuus koko talouden kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä on yli kymmenen prosenttia. Kaupan arvonlisäys on kaupan tuotannon kokonaisarvo, josta on vähennetty ostettujen tuotteiden arvo. Sekä vähittäis- että tukkukaupan arvonlisäyksessä näkyy suurempi lama kuin koko talouden kaikkien toimialojen kehityksessä. Vähittäiskaupan arvonlisäys laski kolmessa vuodessa 1990-luvun alussa yhteensä 20 prosenttia, tukkukauppa laski samassa ajassa jopa kolmanneksen, kun Suomen kaikki toimialat laskivat vain kymmenen prosenttia. Talous lähti reaaliseen kasvuun vuonna 1994, samoin kuin vähittäisja tukkukauppakin. Koko talous ylitti vuoden 1990 reaalisen arvonlisäyksen jo vuonna 1996 ja vähittäiskauppa 1998, mutta tukkukauppa vasta vuonna 2001. Vähittäiskaupan arvonlisäys on vuoteen 1990 verrattuna lähes samalla tasolla kuin koko kansantalouskin. Tukkukauppa jää hieman tästä tasosta. 12 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006* 2007* 01-99 Kaikki toimialat 51 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 52 Vähittäiskauppa Kuva 1 Vähittäiskaupan ja tukkukaupan sekä kaikkien toimialojen arvonlisäyksen reaalinen kehitys 1990 2007, Ind 1990= 100 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskaupan arvonlisäyksen osuus koko tuotannon arvonlisäyksestä on 3,5 %. Se on viimeisen 17 vuoden aikana vaihdellut 3,1 3,9 prosentin välillä. Korkeimmillaan vähittäiskaupan osuus oli tarkastelujakson alussa vuonna 1990 ja matalammillaan vuonna 2000. 2000-luvulla osuus on ollut hitaassa kasvussa. 2007 sen ennustetaan kuitenkin laskevan hienoisesti. Tukkukaupan osuus koko kansantaloudesta on pari prosenttiyksikköä suurempi kuin vähittäiskaupan, eli 5,1 %. 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006* 2007* Tukkukauppa arvonlisäys Vähittäiskauppa arvonlisäys Tukkukauppa työllisyys Vähittäiskauppa työllisyys Kuva 2 Vähittäiskaupan ja tukkukaupan osuus koko talouden arvonlisäyksestä ja työllisistä 1990 2007 Lähde: Tilastokeskus 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 13
Vähittäiskauppa on työllistävä toimiala. Toimialan osuus kaikista työllisistä on yli kuusi prosenttia. Parhaimmillaan työllisten osuus kaikista työllisistä oli lähes seitsemän prosenttia, mutta laman aikana osuus laski alle kuuteen prosenttiin. 2000-luvulla vähittäiskaupan työllisten osuus on ollut hienoisessa kasvussa. Tukkukaupan merkitys työllistäjänä on vähittäiskauppaa pienempi; sen osuus koko kansantalouden työllisistä on alle neljä prosenttia. 1.2 Hintataso Suomessa Hintataso ja kuluttajahinnan muutokset vaikuttavat vähittäiskaupan myynnin kehitykseen. Suomessa Tilastokeskus kerää virallisia kuluttajahintatietoja. Kuluttajahinnat ovat 2000-luvulla kasvaneet maltillisesti. Pienimmillään vuonna 2004 kuluttajahinnat kasvoivat edellisvuodesta vain 0,2 prosentilla. Parin viimeisen vuoden aikana inflaatio on kuitenkin ollut kasvussa. Alkuvuoden 2008 aikana kuluttajahintojen nousu on ollut nopeampaa kuin aikaisemmin 2000-luvulla. Kuluttajahinnat ovat kasvaneet tuoteryhmittäin eri nopeudella. Viimeisen kolmen vuoden aikana, josta vuodesta 2008 on tietoja vain tammi-heinäkuulta, on kasvanut nopeimmin asumisen hintataso. Keskimäärin asumisen hinta on vuosittain kasvanut lähes neljällä prosentilla. Elintarvikkeiden ja juomien hinnat kasvoivat maltillisesti vuosina 2006 ja 2007, mutta vuonna 2008 niiden hinnat on ollut voimakkaassa kasvussa. Tammi-heinäkuun aikana elintarvikkeiden hinnat ovat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kasvaneet 7,5 prosentilla. Hitaimmin ovat kolmen viimeisen vuoden aikana kasvaneet kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan hinnat, terveyteen liittyvät hinnat sekä 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 3 Kuluttajahintojen vuosimuutos 1990 2008* * Vuoden 2008 luvut perustuvat tammi-heinäkuun tilastoon. Lähde: Tilastokeskus 14 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
vaatteet ja jalkineet. Vaatteiden ja jalkineiden hintataso jopa laski vuonna 2005. Kansainvälisistä hintatasoeroista tuotetaan tietoa kansallisten tilastovirastojen, Eurostatin (EU-tilastoviranomainen) ja OECD:n yhteistyönä. Suomen hintatasoa verrataan OECD:n ja EU:n jäsenmaiden sekä Norjan, Islannin, Sveitsin, Puolan, Tsekin tasavallan, Unkarin ja Slovakian hintatasoon. Yksityisen kulutuksen hintataso on Suomessa näistä maista yksi korkeimmmista. Suomea korkeampi hintataso on vain Sveitsissä, Irlan- 0 Kokonaisindeksi 01 Elintarvikkeet 02 Alkoholijuomat ja tupakka 03 Vaatetus ja jalkineet 04 Asuminen 05 Kalusteet ja kotitalous 06 Terveys 07 Liikenne 08 Viestintä 09 Kulttuuri ja vapaaaika 10 Koulutus 11 Ravintolat ja hotellit 12 Muut tavarat ja palvelut -7,8 % -1,8 % -0,4 % -0,2 % 1,6 % 2,5 % 4,0 % 1,4 % 2,1 % 7,5 % 0,9 % 1,4 % 5,5 % 0,4 % 0,2 % 4,4 % 5,5 % 5,9 % 0,6 % 1,3 % 1,5 % 0,5 % 0,3 % 2,3 % 0,5 % 3,5 % 7,0 % 0,7 % 0,0 % 1,1 % 1,8 % 3,7 % 3,0 % 2,1 % 2,4 % 5,0 % 3,1 % 5,6 % 3,5 % -10 % -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 2006 2007 2008 I-VII Kuva 4 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos 2006 2008 hyödykeryhmittäin * Vuoden 2008 luvut perustuvat tammi-heinäkuun tilastoon. Lähde: Tilastokeskus 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 15
nissa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa. Meksikossa, Tsekin tasavallassa ja Puolassa hintataso on puolet Suomen tasosta. Suomen korkeaa hintatasoa selittää jonkin verran Suomen korkea arvonlisäverotus. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 22 %. Kor- Islanti Norja Tanska Irlanti Sveitsi Suomi Ruotsi Saksa Ranska Itävalta Luxemburg Alankomaat Belgia Britannia Japani Australia Italia Kanada Uusi-Seelanti Espanja Kreikka USA Korea Portugali Turkki Slovakia Unkari Puola Tsekin maa Meksiko 55 55 54 51 51 50 88 88 87 87 86 86 86 84 84 83 82 80 76 73 71 67 67 122 114 112 109 104 100 97 0 20 40 60 80 100 120 140 Ind. 100 = Suomi Kuva 5 Kuluttajahinnat eri maissa vuonna 2007 suhteessa Suomen hintatasoon Lähde: Tilastokeskus 16 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
keampi se on EU-maista vain Ruotsissa ja Tanskassa, molemmissa 25 %. Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta on Suomessa viidenneksi korkein EU-maista. Tätä korkeampi elintarvikkeiden arvonlisäverotus on vain Virossa, Latviassa, Slovakiassa ja Tanskassa. Vain neljässä EU-maassa eli Tanskassa, Slovakiassa, Virossa ja Latviassa yleinen arvonlisäverokanta ja elintarvikkeiden verokanta ovat samoja. Neljässä EU-maassa arvonlisäverokantana käytetään nollaverokantaa. Valtioneuvoston päätöksellä Suomen elintarvikkeiden arvonlisäverokantaa ollaan laskemassa 12 prosenttiin 1.10.2009. Tanska Slovakia Viro Latvia SUOMI Unkari Ruotsi Itävalta Kreikka Slovenia Saksa Alankomaat Belgia Ranska Liettua Tsekki Portugal Espanja Italia Luxemburg Puola Kypros Britannia Malta Irlanti 0 0 0 0 3 3 4 4 6 6 5,5 5 5 5 7 9 8,5 10 12 19 18 18 17 22 15 20 20 19 20,0 19 19 21 19,6 18 19 20 16 20 15 22 15 18 18 21 25 25 0 5 10 15 20 25 Prosenttia Yleinen verokanta Elintarvikkeet 2006 Kuva 6 Yleinen ja elintarvikkeiden arvonlisäverokanta EU-maissa 2008 Lähde: Euroopan komissio ja KPMG; Veronmaksajain keskusliitto sekä Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 17
1.3 Liiketilat ja -vuokrat Liiketilan määrästä ei ole tarkkaa tietoa koko Suomea koskien. Tilastokeskuksen rakennuskannassa on tilastoitu liikerakennukset. Liikerakennuskanta koostuu myymälärakennuksista, myymälähalleista, liike- ja tavarataloista, kauppakeskuksista ja muista liikerakennuksista sekä majoitus liikerakennuksista, asuntolarakennuksista ja ravintoloista. Tilasto luokittelee rakennukset sen päätarkoituksen mukaan, joten mukana ei siten ole esimerkiksi asuinkiinteistössä olevia kivijalkakauppoja. Liikerakennuksia käyttävät vähittäiskaupan ohella myös muut palvelut ja osa liiketiloista on tyhjillään tai esimerkiksi toimistokäytössä, joten liiketilan määrä ei kerro vähittäiskaupan käytössä olevaa pinta-alaa. Liikerakennuksissa on kerrosalaa Suomessa yhteensä lähes 24 miljoonaa neliömetriä. Kerrosala on hieman kasvanut vuodesta 2001. Asukasta kohden kasvu on ollut suurin Vantaalla, Espoossa ja Lahdessa. Pinta-alasta 13 % prosenttia on sijoittunut pääkaupunkiseudulle, vaikka alueella asuukin noin viidennes maan väestöstä. Luvusta puuttuvat kuitenkin esimerkiksi monet Helsingin keskustan kivijalkaliiketilat. Keskimäärin Suomessa on liikerakennuksissa pinta-alaa asukasta kohden lähes 4,5 k-m². Kymmenessä suurimmassa kaupungissa liiketilaa on yhteensä 7,5 miljoonaa k-m², eli lähes kolmannes koko Suomen liikerakennuskannasta. Taulu 1 Liikerakennuskanta Suomessa 31.12.2007 Rakennukset Kerrosala Keskikoko Pinta-ala/asukas m2 lkm m2 m2 2007 2001 Helsinki 711 1 664 000 2 300 2,9 2,6 Espoo 437 803 000 1 800 3,4 2,7 Vantaa 241 695 000 2 900 3,6 2,9 Jyväskylä 234 573 000 2 400 6,7 6, 2 Kuopio 454 505 000 1 100 5,5 4,9 Lahti 313 572 000 1 800 5,8 4,7 Oulu 336 613 000 1 800 4,7 4,4 Tampere 659 898 000 1 400 4,3 4,1 Turku 589 733 000 1 200 4,2 3,9 Vaasa 307 398 000 1 300 6,9 Yhteensä 4 281 7 454 000 1 700 4,0 Koko Suomi 40 769 23 818 000 600 4,5 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskaupan käytössä olevaa pinta-alaa ei ole tilastoitu yhtenäisesti. Vähittäiskaupan liiketilatietoja on koottuna kaupunkikohtaisesti, muttei kattavasti koko maasta. Päivittäistavarakaupoista on kaupan ryhmittymillä käytössään A.C. Nielsenin ylläpitämä kattava rekisteri myyntipinta-aloista, mutta se ei ole julkisesti käytettävissä. Muilta kaupan aloilta ei kattavia tietoja liikepinta-aloista ole. Liiketilamarkkinat ovat yhä vilkkaat suurimmissa kaupungeissa ja hyvistä liikepaikoista on pulaa. Tyhjiä liiketiloja ei monin paikoin juurikaan ole tarjolla ja hyville liikepaikoille on jatkuvasti kysyntää. Tyhjien 18 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
liiketilojen osuus vaihtelee suurissa kaupungeissa 0, 8 3 prosentin välillä. Tyhjät liiketilat ovat pääosin sijoittuneet huonohkoille liikepaikoille tai niiden laatu ei vastaa vähittäiskaupan tarpeita. 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,4 % 1,7 % 1,6 % 1,3 % 0,9 % 0,8 % 0,8 % Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Vaasa Kuva 7 Tyhjien liiketilojen osuus liiketilakannasta syksyllä 2007 Lähde: Catella Property Group, Markkinakatsaus kevät 2008 Lisää liiketilaa rakennetaan koko ajan sekä keskustoihin että keskustojen ulkopuolelle. Viime vuosina valmistuneita merkittäviä uusia liiketilakokonaisuuksia ovat olleet mm. Flamingo Vantaalla, Ideapark Lempäälässä, Kamppi Helsingissä, Kauppakeskus Tornion ja Haaparannan rajalla, Kauppakeskus Revontuli Rovaniemeillä, Kuninkaanportti Porvoossa ja Galleria Lappeenrannassa. Lisäksi pienempiä kauppapuistotyyppisiä kokonaisuuksia lähinnä tilaa vaativalle kaupalle on rakentunut ympäri maata. Keskustoissa suuntauksena on kokonaisten kortteleiden saneeraus ja korttelien sisäosien käyttöönotto, jolla kortteli saadaan tehokkaampaan käyttöön ja lisää liiketilaa hyville liikepaikoilla. Tästä ovat esimerkkeinä mm. Forumin laajennukset Helsingissä, Kauppakeskus Pasaati Kotkassa, Chydenia Kokkolassa ja Iso Myy Joensuussa. Uusia suuria rakenteilla tai suunnitteilla olevia liiketilakohteita ovat mm. Tampereella Ratinan kauppakeskus ja Ikea, Turussa kauppakeskus Skanssi, Jyväskylässä Eteläportti, Pieksamäellä, Vihdissä ja Kiimingissä Ideapark, Espoossa Lommila, Kuopiossa kauppakeskus Ikano ja Pirkkalassa Linnakallio-Linnakorpi, Kauppakeskusten määrä Suomessa on kasvussa ja samoin niiden myynti. Kauppakeskusten kokonaismyynti oli Suomessa vuonna 2007 noin 4,2 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli noin 13 %. Vähittäiskauppa kasvoi samalla ajalla noin seitsemän prosenttia. Markkinat kasvoivat kuudella uudella kauppakeskuksella ja kokonaismyynnin kasvu selittyy osittain tällä sekä myyntitehokkuuden kasvulla. Kauppakes- 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 19
kusten kokonaismyyntimäärään ei ole laskettu mukaan ostoskeskusten, kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevien hypermarkettien, tavaratalojen eikä kauppapuistojen ja -keskittymien myyntejä. Vuonna 2007 kauppakeskuksia oli Suomessa 58 ja niiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli noin 267 miljoonaa asiakasta. Keskimäärin siis jokainen suomalainen kävi kauppakeskuksessa vuoden aikana noin 50 kertaa. Mukana kävijämäärissä ovat myös mm. ne Kampin ja Sellon kävijät, jotka vain kulkevat kauppakeskuksen läpi mennessään joukkoliikenneterminaaliin. Keskimääräinen ostos kauppakeskuksissa on noin 16 euroa. Tämä vaihtelee huomattavasti kauppakeskuksen mukaan. Kampissa, joka on suuri läpikulkupaikka, keskiostos on vain kuusi euroa. Yleensäkin keskustoissa sijaitsevat kauppakeskukset houkuttelevat asiakkaita useisiin käynteihin ja osittain vain viihtymään. Keskustojen ulkopuolisissa kauppakeskuksissa käydään harvemmin, mutta niistä yleensä ostetaan kerralla enemmän. Suurimmat keskiostot ovatkin Helsingin Ruoho lahdessa, Vantaan Jumbossa, Raision Myllyssä ja Lempäälän Ideaparkissa. Taulu 2 Suurimpien kauppakeskusten myynti ja kävijämäärät vuonna 2007 Vuokrattava pinta-ala m2 Kävijämäärä Myynti Myynti/ Keskiostos Liikepinta-ala Kokonaisala milj. milj. pinta-ala Itäkeskus Helsinki 112 498 114 485 22 454 4 000 21 Sello Espoo 92 000 97 000 17,8 322 3 500 18 Ideapark Lempäälä 91 712 92 463 7,1 250 2 700 35 Jumbo Vantaa 85 000 85 000 8 394 4 600 49 Iso Omena Espoo 50 600 60 600 8,4 212 4 200 25 Kauppakeskus MyRaisio 45 321 47 321 4,6 167 3 700 36 Hansa Turku 36 688 38 880 13,5 207 5 600 15 Kamppi Helsinki 35 000 40 083 30,5 190 5 400 6 Myyrmanni Vantaa 33 000 42 000 6,9 157 4 800 23 City Forum Helsinki 29 000 70 000 13,5 155 5 300 11 Trio Lahti 28 000 46 800 6,2 62 2 200 10 Pasaati Kotka 26 000 27 810 3,5 64 2 500 18 Koskikeskus Tampere 23 500 28 800 5,7 120 5 100 21 Ruoholahti Helsinki 22 553 26 073 3,2 172 7 600 54 Zeppelin Kempele 21 123 21 141 3,5 91 4 300 26 Malmin Nova Helsinki 20 350 23 420 7,2 82 4 000 11 Jyväskylän ForumJyväskylä 19 900 23 000 6,5 65 3 200 10 Columbus Helsinki 19 600 20 900 7,5 93 4 700 12 Rewell Center Vaasa 18 235 18 235 5 52 2 900 10 Malmintori Helsinki 16 267 18 680 7 60 3 700 9 Suurimmat yhteensä (20 kpl) 826 347 942 691 187,6 3 368 4 100 18 Koko Suomi (58 kpl) 1 120 000 267 4 200 3 800 16 Lähde: Suomen kauppakeskusyhdistys ry Liiketilojen vuokrataso vaihtelee suurestikin sijainnista riippuen. Vuokrataso vaihtelee kunnittain. Kasvukeskuksista (pl pääkaupunkiseutu) korkein vuokrataso on Tampereella ja Oulussa. Kaupunkien vuokrataso vaihtelee myös keskustan eri osissa. Korkein vuokrataso on kaupallisessa ydinkeskustassa ja neliövuokrien erot saattavat olla moninkertaisia keskustan kaupalliseen reunavyöhykkeeseen verrattuna. Kaupan kannalta liiketilojen monipuolisuus on rikkaus. Osalle toimijoista, kuten vaateketjuille, keskeinen sijainti on elin tärkeää ja monessa keskustassa puuttuu sopivia liiketiloja näille. Joidenkin liikkeiden toimintatapa ei taas edellytä kaikkein keskeisintä sijaintia ei- 20 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ