Vuojoen kartano
Rakas päiväkirja, 20.4.1878 Historia Vuojoen kartano on Suomen kauneimpia empirekartanoita, sekä kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti Suomen arvokkaimpia kokonaisuuksia. Kartano mainitaan jo 1500-luvun lopulle ajoittuvissa asiakirjoissa. olemme vihdoin perillä! Hiekka rahisee hevoskärryn rattaissa. Nenäni aistii tutun kevään ja kesän tuoksun, joka on sekoitus metsän, vasta äestetyn mullan, tuoreen ruohon ja solisevan joen tuoksua. Mieleen tulvii valtava määrä mukavia ja hauskoja muistoja kartanolta... Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kartano valmistui vuonna 1836, jolloin sitä isännöi Suomen rikkaimpiin miehiin kuuluva ruukinpatruuna Lars Magnus Björkenheim. Kartano oli suuri työllistäjä: isäntäperheen ja palkollisten lisäksi käytettävissä oli 40 talonpojan ja 90 torpparin työpanos. Kartanon maapinta-ala oli tuolloin noin 14 000 hehtaaria ja sen navetoissa kasvatettiin parhaimmillaan 250 nautaa. 2000-luvulla kartano restauroitiin ja se toimii nyt kokous- ja kulttuurikeskuksena. Björkenheim -suvun aatelisvaakuna
Täytä tähän oma sukupuusi.
Rakas päiväkirja, 15.5.1878 Kuusikuja Kuusikujalla kasvaa ikivanhoja ja valtavia kuusia, joiden latvat hivelevät taivasta. Juoksen muiden lasten kanssa kohti valoa, joka näkyy kuusikujan päässä. Maassa oleva neulaspeite tuntuu pehmeältä. Hiiri tekee puun juureen peitteen alle mukavan pesäkolon. Neulasista tulee hyvä metsän tuoksu.
Könninkello Päärakennuksen molempien fasadien yläosassa olevat kellot. Kellon koneisto on suomalaisen kelloseppä Juho Jaakonpoika Ala-Könnin työtä. Kelloon kuuluvat kaksi kellotaulua, jotka näyttävät aikaa rakennuksen vastakkaisilla puolilla. Ullakolle on rakennettu oma huone kellon koneistoa varten. Huoneen seinillä on kelloa korjanneiden merkintöjä. Kellon punnus kulkee päärakennuksen läpi aina alakerroksiin asti. Vuojoen isossa kellossa on roomalaiset numerot, osaatko merkitä? 3 = 5 = 7 = 9 = Kartanon kellokoneisto.
Orangeria Rakas päiväkirja, 16.6.1878 Olen niin innoissani. Orangerian hedelmät kypsyvät hurjaa vauhtia. Tuoksu on huumaava. Kohta mandariinit ja persikatkin ovat kypsiä syötäviksi. Ne hehkuvat pian kauniin oransseina. Minusta on mukava tunnustella hedelmiä. Tasainen, sileä, rosoinen, karhean epätasainen.. Vuojoen kartanon kasvihuone eli orangeria valmistui 1840- luvulla, vain muutamaa vuotta kartanon uuden päärakennuksen valmistumisen jälkeen. Se on empiretyylinen, kuten kartanon koko rakennuskanta. Orangerian suunnitteli arkkitehti C. L. Engel. Orangeriassa oli kahdeksan kaakeliuunia sekä erityiset maanalaiset lämmityskanavat, jotka mahdollistivat lämpimien maiden hedelmien kasvatuksen. Rakennuksessa oli alun perin tiilirunkoinen työ-, ja asuintila, jossa asuivat puutarhuri ja renki. Siellä kasvatettiin myös viikunoita ja silkkiäismarjoja. Orangerian puu-lasirakenteisessa kasvihuoneosassa oli persikka-, ananas- ja kukkahuoneet. Kartano toimi kunnalliskotina vuodesta 1934 vuosituhannen vaihteeseen ja orangeria sen mielisairasosastona vuosina 1937 1969. Orangerian lasiosa oli jo kokenut monta muutosta, mutta silloin se purettiin kokonaan ja etelänpuoleinen seinä muurattiin umpeen. Vanha rakennus koki muodonmuutoksen myös sisältä. Sinne rakennettiin kalterein varustettuja potilashuoneita. Tämän jalkeen orangeria ehti olla tyhjillään, kyläläisten mielikuvitusta ruokkimassa, lähes 40 vuotta. Nyt orangeria on jälleen kunnostettu alkuperäistä tilajakoa mukaillen. Elo, H. (2007) Appelsiineja ja kirsikoita. Helsingin teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosaston historian laitos. Jyväskylä: Saarijärven Offset paino Oy Kukkien taikaa. Jos tahdot tietää kuka on tuleva sulhasesi/morsiamesi, poimi juhannuksena 5 erilaista kukkaa ja laita ne tyynysi alle. Kuka ilmestyy uneesi, hänestä tulee sinulle rakkain. Kirjoita tähän, mitä kasveja on kasvanut Vuojoen kartanon orangeriassa.
Aika Matka Pelin säännöt: Tarvitset arpakuution, pelinappuloita ja muistiinpanovälineet pistelaskua varten. Heitä noppaa. Liiku nopan osoittama lukumäärä. Kun pysähdyt pysähdyspaikkaan, tee kuvan osoittama tehtävä. Onnistuttuasi saat pisteen. Muut pelaajat toimivat tuomareina.tavoitteena on kerätä seitsemän pistettä pysähdyspaikoista. Pelin voittaa se, jolla on nuo seitsemän pistettä ja joka on ensimmäisenä nopan tasaluvuin maalissa. 1. Lainehilla. Muut pelaajat sulkevat silmänsä. Matki puron ja tuulen ääniä. 2. Hugo hiirellä on salaisia käytäviä pitkin kartanon aluetta, voit seurata katkoviivoja pitkin valitsemaasi kohteeseen. 3. Tämä on Björkenheimien aatelivaakuna. Lyö joku pelikavereistasi ritariksi. Lausu hänen nimensä ja lisää sukunimen perään heim. 4. 1800-luvulla kuljettiin hevosten vetämissä kärryissä. Hevostallista kuuluu monen upean ratsun hirnuntaa, hirnu sinäkin. 5. Könnin kello. Muodosta kehostasi, käsistä ja jaloista juuri nyt meneillään oleva kellon aika. 6. Kartanon aito peili. Valitse pelaajista yksi peilikuvaksesi. Parisi elehtii ja sinä teet saman perässä. Lähtö 7. Kartanon rouva Armo on arvokas ja vaativa. Tarjoilet ystävillesi teetä mahdollisimman kohteliaasti, niiaten tai kumartaen. 8. Kartanon mailla on valtavasti erilaisia töitä tehtävänä. Näyttele pantomiimina työn tekoa ja muut arvaavat mitä työtä yrität esittää. 9. Kuusikujalla on tarinan mukaan kosittu kartanon nuorta Sofiaa. Kuiskaa sinäkin ilmoille rakkaudentunnustus. 10. Kartanon englantilainen puisto vilisee hyönteisiä ja erilaisia lintuja. Matki viheltäen tai äännellen. 11. O R A N G E R I A. Keksi lause muodostaen sanoja jokaisesta kirjaimesta. Voit käyttää mielikuvitus sanoja tai ääntelyjä. Jos on vaikea keksiä, niin hyppää ilmaan sen kirjaimen kohdalla. Maali
Flyygelit Leikit Lapsuudesta tuli 1800-luvulla entistä tärkeämpi osa elämää. Lapsuuden ja kasvatuksen uskottiin olevan niin arvokasta, että siihen kannatti kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kirjoita tähän oma päiväsi Vuojoella Flyygeli eli sivurakennus Yksikerroksiset sivurakennukset eli flyygelit sijoittuvat päärakennuksen molemmin puolin. Läntinen flyygelirakennus valmistui vuonna 1837 konttori- ja asuintiloiksi. Itäinen flyygeli valmistui vuonna 1839 ja toimi aikanaan mm. varastorakennuksena, viljasiilona ja puuhuoneena. Itäisen flyygelin idänpuoleisessa päässä sijaitsi kaksi käymälää Ensimmäiset nuket esittivät aikuista naista muodikkaine pukuineen. Paperinuket valmistettiinkin alun perin vaateteollisuuden malleiksi. Vähitellen lapsinuket enkelikasvoineen syrjäyttivät aikuisnuket. 1800-luvun neitinuket edustivat vallitsevaa kasvatusasennetta vakavilla kasvonilmeillään. Paperi ja puu olivat monesti nukkien materiaalia, mutta posliinista valmistetut nuket yleistyivät teknologian kasvun myötä. Ratkaise ristikko. 1. 2. 3. 3. 4. 6. 5. 6. 7. H Björkenheimien koti... 1. Mikä on orangeria? 2. Missä sijaitsee könninkello? 3. Mikä hedelmä? 4. Vuojoen isäntä 5. Mikä on raakku? 6. Mikä hedelmä? 7. Kartanon sivurakennus Lohikäärmeen pyrstö Mitä enemmän leikkijöitä, sitä hauskempaa tämä on! Leikkijät menevät jonoon ja ottavat kiinni edellä olevan vyötäröstä molemmin käsin. Jonon viimeisenä oleva on lohikäärmeen pyrstö, ja hänen takataskustaan tai vyötäröltään roikkuu huivi tms. Jonon ensimmäinen leikkijä yrittää saada pyrstön, eli huivin itselleen. Jonon tulee pysyä koko ajan koossa. Kun ensimmäisenä oleva onnistuu nappaamaan huivin, pääsee hän pyrstöksi. Jonossa toisena oleva alkaa tavoitella pyrstöä seuraavaksi. Kartanon piiloleikki Yksi leikkijöistä menee piiloon. Muut laskevat yhdessä sovittuun lukuun asti silmät kiinni. Tämän jälkeen etsijät hajaantuvat ja lähtevät sitten etsimään piilossa olijaa. Leikkijä, joka onnistuu löytämään piilossa olijan, menee samaan piiloon. Näin piilossa olijoiden määrä kasvaa, ja lopulta kaikki päätyvät samaan piilopaikkaan. Viimeisestä löytäjästä tulee uudessa leikissä uusi piiloon menijä. Leikki onnistuu parhaiten joko hämärässä tilassa tai ulkona.
Arkkitehtuuri Rakas päiväkirja, 18.7.1878 TarkasteleVuojoen porraskäytävää! Se on tunnettu komeasta tyylistään. Askelmat ovat kiveä. Kun katsot oikein tarkasti, voit nähdä fossiileja! Juoksen ylös kiviportaita niin kovaa kuin pystyn! Olen paljon nopeampi kuin muut. Juoksen kolmanteen kerrokseen ja kurkistan alas metallikaiteen yli. Melkein päätä huimaa, koska täältä näkyy alas asti. Kivisissä portaissa on näkyvissä ikivanhojen fossiilien muotoja.
Yleistä Vuojoen arkkitehtuurista Pehr Johan Gylich 1786-1875. Hän oli ruotsalainen kauppias, arkkitehti ja toimi Turun kaupunginarkkitehtina. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Hän oli saksalainen arkkitehti ja työskenteli Suomessa vuodesta 1815 alkaen. Hän oli suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjä ja hän suunnitteli mm. Helsingin tuomiokirkon, Valtioneuvoston linnan ja kansalliskirjaston. Charles Francesco Bassi 1772-1840. Hän oli italialainen arkkitehti, joka osallistui Suomessa kirkkojen suunnitteluun. Hänen ominaistyylinään oli uusklassismi ja merkittävin luomus oli Turun akatemiatalo. Empire-tyylinen päärakennus valmistui vuonna 1836. Carl Ludvig Engel suunnitteli Vuojoen kartanon päärakennuksen yhdessä Charles Bassin ja Pehr Johan Gylichin kanssa heidän suunnitelmiensa pohjalta. Kartano koostuu päärakennuksesta, kahdesta siipirakennuksesta eli läntisestä ja itäisestä flyygelistä, talousrakennuksesta ja kasvihuoneesta. vuonna 1836 valmistuneen kartanon 1. kerroksessa oli isännän työhuone, kirjasto, arkiruokasali sekä keittiöpiian ja miespalvelijan kamarit 2. kerroksessa oli juhlava ruokasali, salonki, lastenhuone ja kotiopettajattaren huone 3. kerroksen tilat oli tarkoitettu vieraille, siellä sijaitsi myös tilava biljardisali Empire-tyyli n. 1750 1840 vaikuttanut arkkitehtuurin suuntaus vaikutteita antiikin rakennustaiteesta sekä renessanssin arkkitehtuurista rakennuksissa yksinkertaiset ja suoraviivaiset muodot, antiikin pylväsjärjestelmä Vuojoella empire näkyy mm. ikkunoiden puolikaarissa, tasaisissa ikkunarivistöissä ja pylväikössä
Rakas päiväkirja, 22.8.1878 Tapakulttuuri Meillä on tarkat säännöt siitä, miten ruokapöydässä pitää käyttäytyä. Ennen ruokailua pitää pestä kädet. Ei saa puhua ruoka suussa, ruokapöydässä ei leikitä eikä pelleillä ja lautanen pitää syödä tyhjäksi. Lasten pitää myös pyytää lupa poistua pöydästä. Kartanonväki sekä heidän vieraansa käyttivät aikaansa kuljeskellen kartanoa ympäröivissä kauniissa maisemissa. Myös veneily oli suosittua ajanvietettä. Sisätiloissa viehdyttiin mieluusti pelaten biljardia sekä perehtyen kartanon kirjaston kokoelmiin. Kartanon emäntä sekä vieraat esittivät mielellään musiikkia. Kartanossa järjestettiin loisteliaita juhlia, joissa nähtiin paljon kauniita pukuja, näyttäviä kattauksia, kukkaloistoa sekä musiikkia ja tanssia. Kartanolla järjestettäviä juhlia on valmisteltu kuin viimeistä päivää. Kartanon piiat auttavat mamsellia juhlasalin pöydän kattamisessa ja kartanon rouvan kasvonaamion aineiden etsinnässä. Juhlissa tarjotaan muun muassa keitettyjä kasviksia, buljonkia, makkaroita ja kartanon meijerin omatekoista juustoa. Sain kähvellettyä hiirelleni pienen palan juustoa, mutta nyt se on kadonnut. Löydätkö kadonneen juuston palan tältä aukeamalta?
Nekku-resepti 1½ rkl voita tai margariinia 2 dl sokeria 2 dl siirappia 1½ dl kuohukermaa 50 g hienonnettuja manteleita 1. Sekoita kaikki aineet, mantelirouhetta lukuun ottamatta, paksupohjaisessa kattilassa. 2. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Keitä seosta noin 1 h, kunnes se on sitkeää. 3. Tee hyytymiskoe pudottamalla pisara seosta kylmään veteen. Jos se hyytyy sormissa pyöriteltäväksi palloksi, on keitos valmis. 4. Sekoita joukkoon halutessasi manteli- tai pähkinärouhe. 5. Kaada seos pieniin makeisvuokiin, leivosvuoista tehtyihin nekkumuotteihin tai voipaperitötteröihin. Kartanon rouvan kasvonaamio- ohje: Sekoita ainekset ja anna vaikuttaa kasvoilla 5 minuuttia. 1 kananmuna tiraus hunajaa ½dl ruisjauhoja Piirrä tähän mieleisesi yksityiskohta Vuojoen kartanosta
Kuivalahti Olkiluoto Raunelan Kalastajatila Vuojoen Kartano Irjanne Välimaan Torppa Eurajoki Lapijoki 8 Tiedustelut ja lisätiedot: EURAJOEN MATKAILUNEUVONTA VUOJOEN KARTANO Puh. 02 8694 266 Kartanontie 28 matkailuinfo@eurajoki.fi 27100 Eurajoki www.eurajoki.fi www.vuojoki.fi Käsikirjoitus ja aineisto: Turun yliopisto/rauman OKL; Marjo Heino-Fihlman, Elina Basten, Susanna Elo, Jenni Hirvonen,Sanna Häkli, Elina Kontkanen, Heljä Laakso, Tiia Lehtiö, Rami Luukko, Anu Mäkelä, Kaisa Salo, Katja Salo, Mirva Siren, Heidi Tanttu, Suvi Urhonen ja Katri Valonen Vanhat kuvat: Carl Wahlberg Uudet kuvat: Eurajoen kulttuuritoimi / Eurajoen kunta ja Vuojokisäätiö Vanhat pohjapiirustukset: Turun maakunta-arkisto Julkaisija: Historiapäivä-hanke / Wuojokiseura ry Taitto: Avaindomain / Markku Jokinen Painopaikka: Euraprint 2009 Hanketta on rahoittanut Satakunnan TE-keskus Ravakan Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelmasta.