Yhteisösakkotuomiot työturvallisuusrikoksissa Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopisto Liisa Lähteenmäki Turun yliopisto
Tutkimusprojektimme Yhteisövastuu ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä https://www.utu.fi/fi/yksikot/law/tutkimus/projektit/kaynnissa/sivut/yh teistyohanke_ttl_kanssa.aspx https://www.ttl.fi/en/research-and-development-projects/occupationalsafety-crimes-and-corporate-criminal-liability-in-finland/ Tarkastelun kohteena Oikeushenkilön rangaistusvastuun syntyhistoria Rangaistusvastuun toteutuminen: Yhteisösakkotuomiot työturvallisuusrikoksissa 2010-2014
Tutkimus: Aineistot ja menetelmät 1) Lainsäädäntöprosessiin liittyvät asiakirjat vuosilta 1973-2000 Toimikuntien ja työryhmien mietinnöt, lausuntokierrokset, HE, valiokuntien lausunnot, eduskuntakäsittely 2) Vuosina 2010-2014 käräjä- ja hovioikeuksissa, sekä KKO:ssa työturvallisuusrikoksista tuomitut tapaukset (N=154) Tutkimusmenetelminä tilastollinen analyysi, sekä kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen sisällönanalyysi
Rikoslain muutokset, joilla laajennettu ymmärrystä vastuusta Työturvallisuusrikos rikoslakiin 1995 pyrittiin siirtämään rangaistusvastuun painopistettä työturvallisuutta yleisesti ja laaja-alaisesti vaarantaviin menettelyihin organisaatioiden eri tasoilla vaikuttavien vastuuhenkilöiden yhteistoiminnan vaikutus; vastuuasemien organisoinnin ja yhteistyön merkitys työturvallisuustoiminnan järjestämisessä (HE 94/1993). Oikeushenkilön rangaistusvastuu 1995 Yksilövastuu voisi johtaa kohtuuttomiin tuloksiin, erityisesti niissä tapauksissa, joissa yhteisön yleisistä toimintalinjoista päättävät henkilöt eivät itse syyllisty rikokseen, mutta vaikuttavat toiminnan tavoitteita asettamalla siihen, että toimeenpanotehtävissä työskentelevät joutuvat menettelemään rangaistavalla tavalla. (HE 95/1993). Liisa Lähteenmäki 28.9.2016/VKSV
Oikeushenkilön rangaistusvastuu RL 9 1 (31.1.2003/61) Soveltamisala Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on tässä laissa säädetty rikoksen seuraamukseksi. (13.5.2011/441) Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta julkisen vallan käytössä tehtyyn rikokseen. 2 (31.1.2003/61) Rangaistusvastuun edellytykset Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. ( Anonyymi syyllisyys ) Keskeisinä syinä ulottaa yhteisövastuu työturvallisuusrikoksiin selkeiden tehtävä- ja toimivaltamäärittelyjen merkitys, päätöksentekijöiden suhtautuminen turvallisuusilmapiiriin, sekä työnantajan velvollisuus ottaa selvää työturvallisuusvastuun sisällöstä ja toteutumisesta (HE 53/2002)
Yhteisöjen rankaiseminen eli oikeushenkilön rangaistusvastuu Päätös eduskunnassa 1994 Astui voimaan 1995 (RL luku 9) Voidaan soveltaa 81 eri rikosnimikkeeseen, yleisimmin kuitenkin työturvallisuusrikoksiin Kaikista yhteisösakkotuomioista 80-90% vuosina 2010-2014 annettiin työturvallisuusrikoksesta Toteutuu yhteisösakkona (850-850 000 )
1. tutkimustehtävä: Rangaistuvastuun synty - Lähes 30- vuotinen lainsäädäntöprojekti Työrikosten osalta lainsäädäntöprosessi kahtalainen: työrikokset haluttiin siirtää erityislaeista rikoslakiin ja lisäksi haluttiin säätää oikeushenkilön rangaistusvastuu Lainsäädäntöprosessi alkoi 1972 (Rikosoikeuskomitea, toimikunnat) Vuonna 1974 yhteisösakkoa esitettiin erityisesti työ- ja ympäristörikoksiin, mutta myös vero-, avustus- ja elinkeinorikoksiin Hallituksen esitys lopulta 1993 Päätös eduskunnassa 1995
Oikeushenkilön rangaistusvastuun keskeiset perustelut tiivistettyinä 1) Vastuu sinne minne se kuuluu (rangaistusvastuu saatetaan keinotekoisesti siirtää sellaisen henkilön vastuulle, jolla ei tosiasiallisesti ole parhaat mahdollisuudet vaikuttaa yrityksen toimintaan; jos yhteisövastuuta ei ole, ketään ei ehkä aseteta edesvastuuseen) 2) Ennaltaehkäisy (yrityksen johtoon kohdistuvat yksilöseuraamukset eivät ole riittävän tehokkaita ennalta ehkäisemään rikoksia; jos pidetään tarpeellisena nykyistä tehokkaammin vaikuttaa yhteisöjen toiminnassa tapahtuvia rikoksia ehkäisevällä tavalla, se on ilman oikeushenkilön rangaistusvastuuta sangen rajoitetussa mielessä mahdollista) 3) Työntekijöiden oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön (rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän avulla turvataan työntekijöiden perusoikeuksien toteutumista)
Vastustajien argumentit: Vain fyysinen henkilö voi syyllistyä rikoksen tunnusmerkistön täyttävään tekoon tai laiminlyöntiin Yhteisövastuu rikosoikeuden periaatteisiin sopimaton Yhteisöt eivät ole rikollisia, rikkomukset eivät ole tahallisia Toiminnan tarkoituksena sosiaalisesti hyväksyttävät päämäärät: vauraus, tuotot, elintaso jne. ei rikoksia Voimavarat pitäisi keskittää todellisten rikollisten tuomitsemiseen ja rankaisemiseen
Vastustajat ja puoltajat Vastustajat: Turun ja Vaasan hovioikeudet, työtuomioistuin, yliopistot (Hki ja Tku), työnantajat ja elinkeinoelämä, Akava, suurin osa oikeusoppineista Puoltajina SAK, STTK, Optula ja Demokraattiset Lakimiehet ry., Itä- Suomen HO, osa työsuojeluviranomaisista 1980-luvulla vastustus oikeusoppineiden keskuudessa muuttui kannatukseksi, työnantajat ja elinkeinoelämä vastustivat loppuun asti Kahtalainen vastakkainasettelu: työnantajat ja työntekijät; lainoppi ja reaalimaailma
Harkinnanvaraisuus vai pakollisuus Alun alkaen tuomio ajateltiin pakolliseksi, eli jos tuomitsemisen edellytykset ovat olemassa, tuomitaan Rikoslakiprojektin työryhmä ehdotti vuonna 1987, että tuomio olisi harkinnanvarainen, eli että tuomioistuimelle jätettäisiin mahdollisuus jättää tuomitsematta Oikeusoppineet vastustivat, viime kädessä myös laintarkastuskunta johtaisi oikeuskäytännön epäselvyyteen ja epävarmuuteen Vuonna 1989 kirjoitettuun ehdotukseen hallituksen esitykseksi muotoiltiin pakollinen tuomitseminen: Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon Mutta...
Loppunäytös eduskunnassa ja hallituksen iltakoulussa 1994 Varsinainen hallituksen esitys oikeushenkilön rangaistusvastuuksi (HE 95/1993) muotoiltiin kuitenkin lopulta harkinnanvaraiseksi Lakiehdotuksessa luki voidaan tuomita, samoin voimaan tulleessa laissa Lisäksi työrikoksia ei sisällytetty niihin rikoksiin, joista yhteisösakko voidaan tuomita Kokoomuksen ja keskustan porvarihallitus, erityisesti valtionvarainministeri Iiro Viinanen esti ulottamisen työrikoksiin: Antaisi lamaoloissa väärän signaalin yrityksiin ja työmarkkinoille Harkinnanvaraisuus poistettiin ja työrikokset otettiin mukaan vasta 2003 (ns. talousrikoslakipaketti). Viime vuosina suurin osa tuomioista työturvallisuusrikoksista
2. Tutkimustehtävä: Tuomioiden määrä ja laatu Aineistona 154 tapausta vuosilta 2010-2014, joissa tuomittiin yhteensä 161 yhteisöä (rangaistusta vaadittu 177 yhteisölle) Kaikki Oikeusrekisterikeskuksen mukaan lainvoimaiset tuomiot + 2 KKO tuomiota Tuomiot koodattu havaintomatriisiin, jossa sisältönä mm. tapauksen teonpiirteet, tuomittujen määrä, sakon määrä, rikosten määrä, rikosnimikkeet, tiedot vammoista/kuolemantapauksista, uhreista ja työpaikan olosuhteista, rangaistusvastuun perusteista, sakon mittaamisperusteista jne. Muuttujia yhteensä 75
Työturvallisuusrikoksista tuomitut yhteisösakot 2005-2014 40 35 36 35 39 37 30 28 25 20 22 22 15 14 10 7 5 0 2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Lähde: KRIMO: Seuraamusjärjestelmä 2015
Työturvallisuusrikokset rikosoikeusjärjestelmässä vuonna 2014
Keskimääräinen yhteisösakko työturvallisuusrikoksesta KäO ja HO 2005-2014 Lähde: Tilastokeskus (2005-2009) ja Yhteisösakkoprojekti (2010-2014). 14000 13819 12000 11000 10536 12196 10000 8444 8803 8000 6886 6843 6000 5264 4682 4000 2000 Tyypillinen yhteisösakko 5000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Yleisiä huomioita tuomioista Tyypilliset toimialat: teollisuus ja rakentaminen Yhteisön lisäksi tuomittu lähes aina myös luonnollinen henkilö, tyypillisesti 2-3 henkilöä Yhteisöjä syytettynä tyypillisesti 1 kpl, 17 tapauksessa 2 kpl ja 3 tapauksessa 3 12 tapausta, jossa uhri kuollut 131 tapauksessa uhri vammautunut (yleisin vamma murtuma tai amputaatio) 11 tapausta, joissa ei ole ollut välitöntä, vammautunutta uhria (esim. Kampin räjäytys ja muutama läheltä piti -tapaus) 8 yritystä tuomittu toistuvasti: pahimmillaan sama yritys/konserni tuomittu 4 kertaa 5 vuoden aikana Keskimääräinen rikoksen kesto oli 525 päivää. Joka viidennessä tuomitussa yrityksessä oli jo ennen nyt tuomittua rikosta sattunut työtapaturma tai läheltä piti-tilanne.
Tuomioista poimittu kuvaus tapahtumaympäristöstä % Osuus tapauksista, joissa kuvaus puutteelliset suunnitelmat/dokumentit/ohjeet 17 puutteellinen perehdytys 34 ei ole ollut työturvallisuusosaamista 4 asennoituminen turvallisuuteen vähättelevää 7 tarkastusten tai vaarojen arvioinnin laiminlyönti 22 liian vähän työvoimaa 3 kiire 14 puutteita työyhteisön tai työtapojen valvonnassa 41 ongelmia tiedonkulussa 24 laitteissa tai koneissa ollut vikaa/puutteita 53 työntekijä(t) tehneet ilmoituksia työnantajalle 12 viranomainen käyttänyt pakkokeinoja 8 viranomainen antanut toimintaohjeen 17 sattunut aiemmin tapaturma/läheltä piti tilanne 26 Liisa Lähteenmäki 0 28.9.2016/VKSV 10 20 30 40 50 60
Sakkosummien jakautuminen tuomioissa 2010-2014, lukumäärät
Yhteisösakkotuomioiden jakautuminen 2010-2014, käräjäoikeudet 30 28 25 20 15 15 11 11 10 7 9 5 1 3 2 3 4 3 2 1 2 2 2 2 1 1 4 0
tuomioistuin * sakkovaatimusluok Crosstabulation Count tuomioistuin Total sakkovaatimusluok missing 850-4999 5000-9999 10000-14999 15000-29999 30000-49999 50 000 tai enemmän Total Espoo 0 0 0 0 1 0 0 1 Etelä-Pohjanmaa 1 1 4 3 0 3 0 12 Etelä-Savo 0 1 0 1 0 0 1 3 Helsinki 1 0 0 0 1 0 0 2 Hki HO 1 1 3 1 2 2 1 11 Hyvinkää 0 0 1 2 1 0 0 4 Itä-Suomi HO 0 0 0 0 1 0 0 1 Itä-Uusimaa 0 0 0 0 3 1 0 4 Kanta-Häme 1 0 4 1 1 0 0 7 Keski-Pohjanmaa 0 0 2 0 0 1 0 3 Keski-Suomi 2 3 0 1 2 1 0 9 KKO 0 0 0 0 1 0 1 2 Kymenlaakso 0 0 1 1 0 0 0 2 Lappi 0 0 0 0 1 0 0 1 Länsi-Uusimaa 2 0 0 0 0 0 0 2 Oulu 1 1 0 0 0 0 0 2 Pirkanmaa 14 4 2 1 5 1 1 28 Pohjanmaa 0 0 4 5 3 5 0 17 Pohjois-Karjala 0 0 0 1 0 0 1 2 Pohjois-Savo 0 0 2 1 0 0 0 3 Päijät-Häme 7 3 1 0 0 0 0 11 Rovaniemi HO 1 0 1 0 0 0 0 2 Turku HO 6 0 0 3 1 1 2 13 Vaasa HO 1 2 2 0 4 1 3 13 Vantaa 0 0 0 1 0 0 0 1 Varsinais-Suomi 0 0 0 0 1 0 0 1 Ylivieska-Raahe 0 2 1 0 0 1 0 4 38 18 28 22 28 17 10 161
Korvausvaatimukset & menettämisseuraamukset Vahingonkorvaukset Vaadittu 51 tapauksessa, tuomittu 48 Vaadittu: ka 18 415, tuomittu: ka 10 831 Hyöty Vaadittu menetettäväksi 18 kertaa ka 1790 Vaadittu max 14 600 Tuomittu 10 kertaa, keskimäärin 290 Tuomittu max 1500 Joka kolmannessa tapauksessa kerrottiin laiminlyönnin tai puutteen jatkuneen pitkään/useita vuosia (ka 525 päivää)
Olivatko tuomitut yritykset pieniä? Tuomittujen yhteisöjen liikevaihto liikevaihtoluokka Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent 0-2 milj. 33 20,5 21,0 21,0 2-10 milj. 38 23,6 24,2 45,2 10-50 milj. 42 26,1 26,8 72,0 yli 50 milj. 44 27,3 28,0 100,0 Total 157 97,5 100,0 Puuttuva tieto 4 2,5 Total 161 100,0
Tuomitut yritykset: talous Yli puolet (53 %) kuului liikevaihtoluokkaan yli 10 miljoonaa euroa ja vain 20 prosentilla liikevaihto oli alle 2 miljoonaa euroa. Myös yrityksille, joiden tuomiota edeltävä tilikausi näytti tappiota, tuomittiin yhteisösakkoja Ainoastaan 13 prosentissa tuomituista yrityksistä ei ollut lainkaan jakokelpoisia varoja Keskimäärin tuomittujen yhteisöjen vakavaraisuusprosentti oli 33 Keskimäärin tuomittujen yhteisöjen taloudellinen tulos oli tuomiota edeltävänä vuonna 10,1 miljoonaa euroa Jos otetaan huomioon kaikki talouteen olennaisesti vaikuttavat seikat (liikevaihto, tulos, vakavaraisuus ja yrityksen jakokelpoiset varat) taloudeltaan heikkoja yhteisöjä tuomituista oli vain 14 prosenttia Taloudellisesti vakaita ja pitkällä aikavälillä hyvin menestyneitä yrityksiä oli tuomituista 58 prosenttia
Sakon osuus tuloksesta Suurin osa sakoista (38 kpl) sijoittuu luokkaan alle 1 % vuotuisesta tuloksesta: olivat useimmiten yhteisöjä, joiden tuomiota edeltävän vuoden tulos oli yli miljoona euroa 1-5 % tuloksesta (32 kpl) maksoivat sakkoina yhteisöt, joiden tulos oli yli 50 000 1 milj. euroa 5-10 % tuloksesta (17 kpl) maksoivat sakkoina yhteisöt, joiden tulos oli 50 000 250 000 euroa 20 kpl tapauksessa sakkotuomio merkitsi yli 10 % lovea yhteisön tulokseen. Ko. ryhmän yhteisöjen tulos oli tyypillisesti 50 000 euroa tai vähemmän
Sakon osuus tuloksesta Kokoavasti voi siis todeta, että mitä paremmin yhteisö on taloudellisesti menestynyt, sen pienempi sakko sille tulokseen nähden tarkasteltuna tuomittiin Jos tuomittuja sakkoja tarkastellaan suhteuttaen ne yhteisöjen taloudelliseen tilanteeseen, voidaan todeta, että sakot ovat yleisesti ottaen hyvin lieviä, mutta niiden vaikutuksessa yhteisön toimintaan on todella suurta hajontaa Ääritapauksina: Yritys, jonka tulos oli 691 milj., sakko 10 000 Yritys, jonka tappio oli 136 milj., sakko 10 000
Mittaamisperusteet 6 (21.4.1995/743) Yhteisösakon mittaamisperusteet Yhteisösakon rahamäärä vahvistetaan oikeushenkilön 2 :ssä tarkoitetun laiminlyönnin laadun ja laajuuden tai johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan. Laiminlyönnin ja johdon osuuden merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon tehdyn rikoksen laji ja vakavuus, rikollisen toiminnan laajuus, tekijän asema oikeushenkilön toimielimissä, se, osoittaako oikeushenkilön velvollisuuksien rikkominen piittaamattomuutta lain säännöksistä tai viranomaisten määräyksistä, sekä muualla laissa säädetyt rangaistuksen mittaamisperusteet. Taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon oikeushenkilön koko, vakavaraisuus, toiminnan taloudellinen tulos sekä muut oikeushenkilön talouden arvioimiseen olennaisesti vaikuttavat seikat.
Yhteisöjen rangaistukset vs. henkilöiden rangaistukset: vertailua päiväsakkoon Yksilövastuu kohdistuu edelleen voittopuolisesti (71 %) keski- ja työnjohtoon Henkilöille tuomittiin tapauksissa keskimäärin 27 päiväsakkoa Ylimmän johdon sakkojen keskiarvo oli 29 päiväsakkoa ja 1 725 euroa Keskijohdon 26 päiväsakkoa ja 1 123 euroa Työnjohdon 24 päiväsakkoa ja 757 euroa Tuomittujen yhteisöjen keskimääräinen tulos oli 10 107 425 Jaettuna 12 eli kuukausipalkka = 842 285 Jaettuna 60 eli päiväsakkoa vastaava summa = 14 038 Yhteisösakko keskimäärin 10 700 : keskimäärin yhteisölle tuomittiin 0,77 päiväsakkoa Jos yhteisöt tuomittaisiin yhtä ankarasti kuin henkilöt, tulisi sakon olla keskimäärin 379 028 Kaikkein suurin yhteisösakko (KKO 2014:20) 180 000 = 53,9 päiväsakkoa (yrityksen tulos oli 2,4 miljoonaa )
Pohdintoja Yksilöitä rangaistaan kovemmin kuin organisaatioita Ylimmän johdon ja organisaatio vastuu vähäistä Yrityksen taloudellisen tilanteen huomioimisessa pitäisi katsoa muutakin kuin liikevaihtoa ja edeltävän vuoden tulosta (huomioida lain sallimat muut taloudellisen tilanteen arvioimiseen vaikuttavat tekijät) Rikoksen uusiminen, pitkä kesto ja tapaukset, joissa työsuojeluviranomaisten aiemmin antamia kehotuksia/huomautuksia ei ole huomioitu? Suuremmat sakkovaatimukset? Pitäisikö Suomessa uudelleen avata keskustelu muiden yhteisörangaistusten käyttöönotosta? Esim. ulkopuolinen valvonta, julkisuus, väliaikainen kielto osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin, toimintaluvan väliaikainen peruuttaminen, yhteisöjen vapauden rajoittaminen? Työsuojeluviranomaisen rooli, mahdollisuudet vaikuttaa?
Kiitos! Lisätietoa: anne.alvesalo-kuusi@utu.fi liisa.lahteenmaki@utu.fi