Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 233/2012

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 233/2012 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 233/2012 Valokuva(t): LUVY ry (Arto Muttilainen) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut T:mi Harriprint, Karkkila 2012 ISBN 978-952-250-088-5 (nid.) ISBN 978-952-250-089-2 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Tarkkailualue... 6 2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue... 7 2.2 Risubackajoen osavaluma-alue... 8 2.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue... 10 2.4 Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue... 10 2.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa... 10 3 Jätevesikuormitus... 11 3.1 Yleistä... 11 3.2 Pistekuormitus vuonna 2011... 12 4 Siuntionjoen pohjaeläimet... 14 5 Siuntionjoen kalasto... 14 6 Näytteenottoajankohdat... 15 7 Säätila ja virtaama... 16 8 Vesistötarkkailun tulokset... 17 8.1 Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro... 17 8.2 Risubackajoki... 20 8.3 Kurjolammenoja ja Poikkipuoliainen... 26 8.4 Harvså... 27 8.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa... 27 8.6 Jokialueiden tulosten vertailu ja ainevirtaamat... 28 8.6.1 Virtaamat... 28 8.6.2 Kiintoaine... 30 8.6.3 Ravinteet... 31 8.6.3.1 Fosfaattifosfori... 33 8.6.3.2 Ammoniumtyppi... 34 8.6.4 Lämpökestoiset kolibakteerit... 35 8.6.5 Muu veden laatu... 36 8.7 Ravinnehuuhtoumat/km 2 osavaluma-alueittain... 36 8.8 Yhteistarkkailun järvet... 38 8.8.1 Happi... 38

8.8.2 Ravinteet... 39 8.8.3 Klorofylli... 40 8.8.4 Muu veden laatu... 41 8.9 Vihdin Enäjärvi... 42 9 Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Siuntionjoen vesistön tarkkailualueella vuonna 2011... 43 9.1 Jätevesi- ja muu kuormitus Siuntionjoen vesistöalueella 90-luvulla... 43 9.2 Ravinnevirtaamat vuosina 2007 2011... 43 9.3 Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista... 45 9.4 Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro... 46 9.5 Risubackajoki... 48 9.6 Siuntionjoen päähaara... 51 9.7 Järvet... 52 10 Siuntionjoen yhteistarkkailun jatkaminen... 53 Kirjallisuuslähteet... 54 Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat... 57 Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 1992-2011... 64 Liite 3. Vedenlaatutulokset vuodelta 2011... 65 Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo... 83 Kuvailulehti.... 89 Presentationsblad... 90

1 Johdanto Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin vesihuoltolaitos, Rosk n Roll Oy Ab, Soraset Yhtiöt Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus, sekä Top Hotels Oy. Velvoitetarkkailijoiden lisäksi yhteistarkkailuun on osallistunut vapaaehtoisena tarkkailijana Suomen Sokeri Oy, joka käyttää Pikkalanjoen vettä raakavesilähteenä sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Yhteistarkkailua on toteutettu vuodesta 1978 alkaen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on vuodelta 2001. Taulukossa 1 on esitetty Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun osalliset ja niille asetetut velvoitteet. Taulukko 1. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa säätelevät lupamääräykset. Pistekuormittaja Lupapäätös Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSY-2006-Y-350, 21.9.2007 Rosk n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus UUS-2004-Y-909-111. 15.6.2007 Soraset Yhtiöt Oy YS 436 UUS-2002-Y-404-111,28.4.2003 Ratametsän maankaatopaikka UUS-2008-Y-193-111, 6.3.2009 Muijalan teollisuuskaatopaikka UUS-2006-Y-83-111, 26.10.2006 Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y0131-111. 10.9.2002 (Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog) Top Hotels Oy, Kokoushotelli Elohovi LSVO n:o 97/1976 A, 22.11.1976 (luvat: Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi) (uusi ympäristölupahakemus jätetty 30.6.2009) Tarkkailu painottuu pistekuormitettujen osavaluma-alueiden virtavesiseurantaan ja toisaalta pistekuormituksen kannalta merkittävien järvien (Karhujärvi (Björnträsk), Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks) seurantaan. Fysikaalis-kemiallisten analyysitulosten lisäksi laaja tarkkailuvuosi 2011 sisälsi trofianäytteitä järvien rehevyyden määrittämiseksi. Ainepitoisuuksien ohella tarkastellaan koko tutkimusalueen ravinnevirtaamia, pistekuormittajien kuormitusta osavalumaalueittain sekä järvien rehevyystasoa. Vuoden 2011 vesistötarkkailun tuloksista on laadittu kausiraportit 12.4., 21.6., 26.9. ja 18.11. Näytteenotosta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Näytteet analysoitiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Osa metallianalyyseistä tehtiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa (T064). Yhteistarkkailusta vastasi vesistötutkija Aki Mettinen ja tämän yhteistarkkailuraportin kokosi apulaistutkija Jorma Valjus. Edellisen kerran Siuntionjoen yhteistarkkailun tuloksia on raportoitu laajasti vuoden 2010 yhteenvedossa (Valjus 2011). Vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa vuosi 2011 oli suppea näytteenottovuosi. Pohjaeläinnäytteitä otettiin kahdelta virtavesihavaintoalueelta (Risubackajoen suvanto ja Palojoenkoski). Pohjaeläintarkkailun tulokset julkaistaan myöhemmin erillisenä raporttina. Viimeisimmässä laajassa pohjaeläinseurantaraportissa on käsitelty vuosien 2001 2009 tuloksia (Mettinen ym. 2010). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 5

Siuntionjoen vesistöalueella on tehty kalataloudellista yhteistarkkailua vesistötarkkailun tapaan vuodesta 1978 lähtien. Viimeisin kalataloudellinen yhteistarkkailuraportti on vuosilta 2005 2008 (Valjus 2009). Vuosi 2011 oli kalatarkkailussa välivuosi. Tähän raporttiin on koottu tiivistelmät viimeisimmistä pohjaeläintarkkailun ja kalataloudellisen tarkkailun tuloksista sekä lyhyt yhteenveto Siuntionjoen vesistön yläosassa sijaitsevan Vihdin Enäjärven tilasta. Järven vedenlaatutulokset on saatu Uudenmaan ELY-keskuksen seurannasta. 2 Tarkkailualue Siuntionjoen vesistöalue (22.00) rajoittuu luoteessa Lohjanharjun pohjavesialueeseen, länsipuolella Karjaanjoen vesistöalueeseen ja idässä pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien ja purojen alueeseen. Siuntionjoen vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 480 km 2, josta järviä on 5,3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Siuntionjoen vesistö jakautuu kahteen selvästi erilaiseen alueeseen, Kirkkojoen haaraan ja Siuntionjoen pääuomaan. Uomien yhtymisen jälkeen Siuntionjoki laskee Tjusträskin ja Vikträskin kautta Pikkalanjokena Pikkalanlahteen. Kirkkojoen haaran valuma-alueella hienorakeisten maalajien ja peltojen osuus on selvästi suurempi kuin pääuoman ja siihen laskevien pienempien purojen alueilla. Risubackajoen Nummelan haaran ja Kirkkojoen Lempaanjoen (Lempansån) Kivikoskenpuron latvavesistöissä pohjaveden määrä on suurempi kuin muualla Siuntionjoen vesistöalueella, järviä Siuntionjoen pääuoman alueella on enemmän. Siuntionjoki on merkittävältä osaltaan Natura-aluetta. Siihen kuuluu pääuoma aina Pikkalanjoen suulta Sågarsforsin koskeen asti, Kirkkojoki Munksinkoskelle saakka sekä siitä haaroittuvat Lempansån ja Aiskosbäcken. Siuntionjoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Siuntionjoessa on jäljellä alkuperäinen taimenkanta ja vesistössä esiintyy myös vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Vuollejokisimpukka on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja taimenen merivaelteiset kannat määritellään Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa äärimmäisen uhanalaisiksi. Siuntionjoen vesistö voidaan jakaa tulosten käsittelyn ja vertailun kannalta seuraaviin osavaluma-alueisiin: Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Risubackajoen osavaluma-alue Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Stora Lonoks, Harvsån osavaluma-alue Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee tarkkailualueen länsi- ja luoteisosassa ja sen ainoa pistekuormittaja vuodesta 1993 lähtien on ollut Rosk n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Munkkaanojan puroliittymän jälkeen Kivikoskenpuro muuttuu Lempaanjoeksi ja alempana Lempaanjokeen yhtyy lännestä vielä Myransbäcken ja Veijansån, minkä jälkeen joki virtaa Kirkkojokena Siuntionjoen päähaaran yhtymäkohtaan saakka. Kirkkojoen keskivirtaaman on pitkällä aikavälillä arvioitu olevan 1,4 m 3 /s, mikä on selvästi suurempi kuin muilla jokihaaroilla. Munkkaan jätekeskuksessa on toiminut huhtikuusta 2005 lähtien oma käänteisosmoosiin perustuva jätevedenpuhdistamo, jossa puhdistetaan noin neljännes jätevesistä, loppuosa jätevesistä johdetaan Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen ympäristön, kaatopaikka-alueiden pintaveden sekä jätevedenpuhdistamolla puhdistetun jäteveden tilaa seurataan purkuojassa yhteistarkkailun havaintopaikalla Ki8. Havaintopaikka sijaitsee noin 30 metriä vanhasta tasausaltaasta alavirtaan. Havaintopaikalle kertyy kaatopaikkavesien lisäksi vesiä myös muualta valuma-alueelta. Purkuoja johtaa Kivikoskenpuroon, jossa on seuraava yhteistarkkailun havaintopaikka Ki9. Myös tänne kertyy vettä puron yläosan voimakkaasti hajakuormitetulta valuma-alueelta. Puhdistamonhaaran yläpuolella on vielä havaintopaikka Ki7. Lempaanjoki ei ole mukana yhteistarkkailun fysikaalis-kemiallisessa vedenlaatuseurannassa, mutta Uudenmaan ELY-keskus seuraa Lempaanjoen alapuolisen Kirkkojoen vedenlaatua havaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2). Osavaluma-alueen vertailuhavaintopaikkana toimii Ki0 Kivikoskenpuron latvoilla. Kuva 1. Kivikoskenpuron havaintopaikat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 7

Munkkaan jätekeskuksen kuormitusta seurataan myös erillisellä pinta- ja pohjavesitarkkailulla (Ranta 2012). Tarkkailuun kuuluu kolme pintavesihavaintopaikkaa, joista näytteet on saatu viime vuosina vain kahdesta. Toisen ojavesihavaintopaikan vesi laskee Kivikoskenpuroon ja toisen lounaaseen Munkkaanojaan, mistä vedet sekoittuvat myöhemmin Kivikoskenpuroon, kuitenkin huomattavasti alempana kuin edellä mainitut itä-kaakkoisosan kaatopaikkavedet. 2.2 Risubackajoen osavaluma-alue Soraset Yhtiöt Oy:n Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran latvoilla. Ratametsän patopenkereen läpi kulkevan suotovesiputken (SV1) ja Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon (SV2) veden laatua seurataan Soraset Yhtiöt Oy:n pohja- ja pintavesitarkkailun yhteydessä (esim. Nummela 2011). Yhteistarkkailun puitteissa veden laatua tarkkaillaan Arvolanojan havaintopaikalla R4 ja alempana Risubackajoessa havaintopaikalla R9. Tarkkailualueen pohjoisosaan sijoittuvalla Risubackajoen osavaluma-alueella sijaitsee myös Nummelan jätevedenpuhdistamo, jonka kuormitusta tarkkaillaan Muijalanhaaran havaintopaikalla R10. Risubackajoen keskivaiheilla Muijalanhaara yhtyy pohjoisesta tulevaan Mäyräojaan, joka liittyy pian Risubackajokeen. Mäyräojassa sijaitsee kaksi havaintopaikkaa (MÄY, R8) Muijalanhaaran ylä- ja alapuolella. Risubackajoen veden laatua seurataan vielä havaintopaikalla R1 juuri ennen joen laskemista Karhujärveen. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Kuva 2. Risubackajoen havaintopaikat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 9

2.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Karhujärveltä koilliseen suuntautuvalla osavaluma-alueella, Kurjolammen rannalla on sijainnut Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovi, jonka puhdistamolta käsitellyt jätevedet on laskettu Kurjolammenojaan. Veden laatua seurataan havaintopaikalla Ku2. Hotelli Elohovin toiminta päättyi huhtikuun 2012 lopussa, kun kiinteistö myytiin Case Component Oy:lle, jonka tytäryhtiö Nuorisokoti Nummela Oy perustaa kiinteistöön nuorisokodin. Toiminta kiinteistössä alkaa heinäkuussa 2012. Vihdin Enäjärvi laskee Poikkipuoliaiseen, josta lähtevää vettä tarkkaillaan myös yhteistarkkailussa havaintopaikalla PPL. Vihdin Enäjärven tilaa seuraa Uudenmaan ELY-keskus. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsevat Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, joka laskee Palojokena Karhujärveen. Palojoessa juuri ennen Karhujärveä sijaitsee pääuoman vertailuhavaintopaikka PALO. Alueen toinen referenssipaikka (Ru0) on Nuuksion suunnalta Poikkipuoliaiseen laskevassa purossa. Yhteistarkkailun keskeinen järvi, Karhujärvi, on voimakkaimmin pistekuormitettu. Karhujärveen laskee pohjoisesta Risubackajoki, koillisesta Palojoki ja etelästä Harvså. Karhujärven tilaa seurataan kahdella havaintopaikalla (B1 ja B2) viisi kertaa vuodessa. Lisäksi otetaan trofia- eli rehevyysnäytteet kuusi kertaa avovesiaikana joka toinen vuosi. 2.4 Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee Siuntionjoen vesistöalueen keskiosassa. Yhteistarkkailun osallinen, Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistama Aktiivikeskus Kirkkonummen Evitskogissa johtaa puhdistetut jätevedet Stora Lonoks -järven luusuaan. Yhteistarkkailussa järven tilaa seurataan joka toinen vuosi. Lisäksi vuosittain tarkkaillaan Stora Lonoks -järvestä Karhujärveen laskevan Harvsån tilaa. 2.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Siuntionjoen pääuomassa ei ole velvoitetarkkailuun kuuluvaa pistemäistä jätevesikuormitusta. Pikkalanjoen ylittävän kantatie 51:n tuntumassa sijaitsevan huoltoaseman vähäinen pistekuormitus on huomioitu pistekuormituksen kokonaismäärää laskettaessa, mutta asemalla ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta. Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa sisältää osia Karhujärven lähivaluma-alueesta ja pääuoman keski- ja alaosan valuma-alueet, jossa sijaitsee Tjusträsk, Vikträsk sekä useita pienempiä järviä. Alueen ylin havaintopaikka S7 sijaitsee noin kilometrin päässä Karhujärven luusuasta ja havaintopaikka S3 pääuomaan liittyvän Kirkkojoenhaaran alapuolella. Tarkkailualueen alin virtavesihavaintopaikka on S1, jonka veden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Sekä Tjuskträkillä (TJU) että Vikträskillä (VIK) on yksi havaintopaikka, joilta perusanalyysiin kuuluvat näytteet otetaan viisi kertaa vuodessa. Lisäksi järvien rehevyyttä seurataan yksityiskohtaisemmin joka toinen vuosi, jolloin trofianäytteet otetaan kuusi kertaa avovesiaikana. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

3 Jätevesikuormitus 3.1 Yleistä Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitusta vähennettiin olennaisesti 1990-luvulla. Lohjan kaupunki rakensi vuonna 1993 siirtoviemärin Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen puhdistamolle ja Siuntion kunta rakensi vuonna 1995 Pikkalanlahden keskuspuhdistamon, joka korvasi Siuntion asemanseudun puhdistamon. Vuoden 2000 alussa Cembrit Oy siirtyi tehdastuotannossa suljettuun vesikiertoon ja samaan aikaan saniteettijätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriverkkoon ja Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistettiin käytöstä. Vuonna 1976 valmistunutta Nummelan jätevedenpuhdistamoa on laajennettu vuosina 1992 ja 2000. Puhdistamossa käsitellään vuosittain noin 270 000 m 3 jätevettä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Nummelan jätevedenpuhdistamolle 21.9.2007 antama ympäristölupapäätös (LSY-2006-Y-350) sai lainvoiman KHO:n päätöksen 11.5.2010 (dnro: 2218/1/09) myötä. Ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi lupaehdot tiukkenivat mm. typenpoiston suhteen kesäkuusta 2010 alkaen. Vihdin Vesi Oy on teettänyt vuosina 2011 2012 Nummelan puhdistamon jätevesien käsittelyyn liittyen kaksi selvitystyötä, joiden perusteella tehdään linjauksia tulevaisuuden jätevesien käsittelystä Nummelan alueella. Selvitys on yhteistyöhanke, jossa Airix Ympäristö Oy laati Nummelan nykyistä puhdistamoa ja sen laajentamista koskevan kapasiteettiselvityksen ja kuormitusennusteet aina vuoteen 2040 asti (Jokihaara 2011). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry laatii tämän kapasiteettiselvityksen pohjalta selvityksen, jossa vertaillaan jätevesien johtamisen vaikutuksia Siuntionjoen vesistössä nykytilanteessa (nollavaihtoehto), kapasiteettilaajennuksen tilanteessa ja vaihtoehdossa, jossa jätevesiä ei johdeta Siuntionjokeen ollenkaan, vaan ne johdetaan johonkin muuhun vesistöön Siuntionjoen vesistöalueen ulkopuolelle (Mettinen 2012, luonnos). Munkkaan jätekeskuksen ensimmäinen, 1960-luvulla avattu kaatopaikka on lähes kokonaan sulkurakennettu ja tällä hetkellä sulkurakennetaan toista, 1990-luvulla perustettua kaatopaikkaa, jolle jätteiden vastaanotto lopetettiin vuoden 2001 aikana. Sen jälkeen avattu uusi, neljän hehtaarin jätetäyttöalue täyttyi yhdeksässä vuodessa. Marraskuun alussa 2009 avattiin 1,8 hehtaarin laajennusalue, jonka on laskettu riittävän vuoden 2014 loppuun. Vuodesta 2000 käytössä olleen jätetäyttöalueen pohja on rakennettu täysin tiiviiksi, joten suotovedet voidaan kerätä talteen. Vanhoja läjitysalueita suljettaessa estetään sadeveden pääsyä jätteisiin ja siten likaisten suotovesien muodostumista. Suotovesien määrä on puolittunut vuodesta 2000. Jätekeskuksen ympäristön pintavedet, valtaosa suljettujen penkkojen pintavesistä ja uuden jätepenkan ympäristön pintavedet ohjautuvat ojituksin vanhan tasausaltaan ohi Kivikoskenpuroon. Kaatopaikkapenkkojen suotovedet kerätään talteen salaojituksin ja pumppaamalla ja ohjataan jätekeskuksen omalle jätevedenpuhdistamolle, josta puhdistetut jätevedet johdetaan myös Kivikoskenpuroon. Huhtikuusta 2005 toiminut puhdistamo puhdistaa nykyään noin puolet jätevesistä. Vuonna 2011 puhdistamon kautta vesistöön johdettiin 38 944 m 3 käsiteltyä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 11

jätevettä. Loppuosa jätevedestä johdetaan Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle. Toinen pintavesien purkaussuunta on ojaa pitkin Suitiantien ali Munkkaanojaan. Nämä vedet ovat pääosin peräisin vastaanottoalueen kentiltä ja jonkin verran myös suljettujen kaatopaikkojen pintavesistä. Veden laatua tarkkaillaan Munkkaan jätekeskuksen pinta- ja pohjavesitarkkailussa (esim. Ranta 2012). Aktiivikeskuksen ja Top Hotels Oy:n Elohovin pienpuhdistamoilla on lisäksi omat tarkkailuohjelmansa. 3.2 Pistekuormitus vuonna 2011 Tarkkailualueen pistekuormittajien yhteenlaskettu fosfori- ja typpikuormitus olivat koko tarkkailuhistorian alhaisimmat. Myös biologinen hapenkulutus jäi edellisvuotta pienemmäksi. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo on alueen merkittävin pistekuormituksen lähde. Puhdistamolta vesistöön johdettu jätevesimäärä oli hieman edellisvuotta suurempi ja osuus kaikesta vesistöön johdetusta jätevedestä lähes 90 %. Biologisesta hapenkulutuksesta Nummelan puhdistamon osuus oli 56 % ja vuorokausikohtainen kuormitus lähellä vuoden 2009 toistaiseksi alhaisinta tasoa. Sekä fosfori- että typpikuormitus olivat tarkkailuhistorian alhaisimmat, vaikka puhdistamon osuus kaikkien pistekuormittajien kokonaisfosforikuormasta olikin 82 % ja kokonaistyppikuormasta 96 %. Puhdistamo toimi pääosin hyvin vuonna 2011. Keväällä runsaiden lumimäärien sulamisesta ja sateista aiheutuneet kylmät hulevedet aiheuttivat ongelmia nitrifikaatiolle ja ammoniumtypen osalta neljännesvuoden keskiarvolle asetettu pitoisuusluparaja jäi saavuttamatta jaksolla 2/2011. Käsitellyn veden ammoniumtyppipitoisuus oli 11 mg/l huhtikuun näytteenottokerralla (19.4.) (Valtonen 2012). Munkkaan jätekeskuksen fosforikuormitus (0,03 kg/d) pysyi edellisvuoden tasolla, muun kuormituksen ja myös jätevesimäärän osalta jätekeskuksen kuormitus oli vuotta 2010 pienempi. Munkkaan jätekeskuksen vesistövaikutusten arviointia on vaikeuttanut kaatopaikka-alueelta vesistöön valuvien vesimäärien arviointi. Vuonna 2010 kuukausittainen virtaama laskettiin vuoden keskivirtaamasta samassa suhteessa kuin Palokoskessa niiden kuukausien osalta, joilta mittauksia ei ollut käytettävissä. Samaa laskumenetelmää käytettiin myös vuonna 2011. Laskupuron havaintopaikka Ki8, josta jätekeskuksen vesistökuormitus mitataan, sisältää Munkkaan puhdistamovesien ja vanhan kaatopaikan pintavesien lisäksi jonkin verran valumavesiä myös muualta kuin kaatopaikka-alueelta. Siuntionjoen vesistöalueelle vuodesta 2001 lähtien johdetut jätevesi- ja kuormitusmäärät pistekuormituksen osalta on esitetty kuvassa 1. Yksityiskohtaisemmat tiedot vuodesta 1992 lähtien löytyvät liitteestä 2. Kirkkonummen Aktiivikeskuksen vuoden 2011 kuormitustietoja ei julkaisun painoon mennessä ollut käytettävissä, joten tulosten laskennassa on käytetty vuoden 2010 tietoja. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Jätevesimäärä (m 3 /vrk) vesistöön 2001-2011 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 NUMMELA 2630 2590 2070 2510 2380 2330 2150 2473 2178 2270 2450 M. JÄTEKESKUS 415 145 61 223 465 470 204 199 168 485 281 MUUT 53,9 34,0 33,4 27,8 24,8 30,4 33,71 37,17 12,85 12,44 12,94 30 BHK 7 -kuormitus (kg/vrk) vesistöön 2001-2011 25 20 15 10 5 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 NUMMELA 11,00 7,90 6,40 7,90 7,80 7,10 9,60 7,40 5,00 7,20 5,10 M. JÄTEKESKUS 12,84 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 2,18 4,21 3,84 MUUT 1,01 0,53 0,39 0,18 0,11 0,19 0,19 0,38 0,10 0,05 0,05 0,6 Fosforia (kg/vrk) vesistöön 2001-2011 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 NUMMELA 0,39 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,30 0,18 0,17 0,25 0,16 M. JÄTEKESKUS 0,08 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 MUUT 0,02 0,01 0,02 0,01 0,00 0,02 0,01 0,02 0,005 0,011 0,009 140 120 100 80 60 40 20 Typpeä (kg/vrk) vesistöön 2001-2011 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 NUMMELA 110,00 81,00 66,00 69,00 57,00 65,00 69,00 79,00 79,00 62,00 58,00 M. JÄTEKESKUS 14,91 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 1,39 2,91 2,00 MUUT 3,13 1,39 1,68 1,19 0,94 1,04 1,31 1,30 0,48 0,51 0,52 Kuva 3. Jätevesi-, BHK 7 -ATU-, fosfori- ja typpikuormitus Siuntionjoen vesistöön pistekuormittajien osalta vuosina 2001 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 13

4 Siuntionjoen pohjaeläimet Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun sisältyvää pohjaeläinseurantaa tehdään laajassa mittakaavassa kolmen vuoden välein, viimeksi vuonna 2009. Laajana tarkkailuvuotena näytteitä otetaan kymmeneltä vaihtelevan kokoiselta virtahavaintoalueelta (koskista), kahdelta virtavesien suvantoalueelta sekä kolmelta järveltä eli Karhujärveltä, Tjusträskiltä ja Vikträskiltä. Virtahavaintoalueiden vertailualueena toimii Palokoski, jonka pohjaeläimistöä seurataan vuosittain. Myös voimakkaimmin pistekuormitetulta Risubackajoelta otetaan vuosittain pohjaeläinnäytteitä joen alaosan suvannosta. Pohjaeläintarkkailusta on julkaistu laaja, vuosien 2001 2009 tuloksia käsittelevä raportti vuonna 2010 (Mettinen ym. 2010). Tarkkailun mukaan pohjaeläimistö ilmensi paikoin hyvin selvää kuormitusvaikutusta ja pohjan rehevyyttä koskissa, suvanto- ja järvialueilla. EPT-indeksi (virtavesien tilaa ilmentävän tyyppiominaisten päivä- ja koskikorentoheimojen sekä vesiperhosheimojen esiintymiseen perustuva indeksi) osoitti vuonna 2009 kaikkien Siuntionjoen tutkittujen vähävetisten latvapurojen kärsivän kuormituksesta eniten. Vuonna 2009 Palokoskessa oli enemmän yksilöitä kuin koskaan aikaisemmin on havaittu tarkkailualueen koskissa. Lempaankosken (Kirkkojoenhaaran Lempansåssa) ja Kvarnbynkosken (Siuntionjoen päähaarassa) ohella Palokosken pohjaeläimistö on ollut koskialueista monipuolisin ja ilmentänyt rehevää, mutta vähiten kuormittunutta pohjan tilaa. Kirkkojoen Munksinkosken koskialueen pohjaeläimistö ja alempana Siuntionjoen pääuomassa sijaitsevan Sjundbynkosken pohjaeläimistö ovat ilmentäneet hieman rehevämpää ja kuormituksesta muuttunutta pohjan tilaa. Paikoittain Siuntionjoella esiintyy eräitä harvinaisia ja uhanalaisia pohjaeläinlajeja etenkin vesiperhosten ryhmästä (Mettinen ym. 2010). Karhujärven syvemmällä havaintopaikalla (4 m) tavattiin vuonna 2006 8 taksonia ja vuosina 2003 sekä 2009 6 taksonia. Taksonit olivat pääasiassa yleisimpiä rehevien pohjien lajeja; harvasukasmatoja (Oligochaeta), surviaissääskentoukkia (Chironomus plumosus semireductus-t ja Procladius sp.) sekä sulkasääskentoukkia (Chaoborus flavicans). Tjusträskin syvänteen pohjaeläimistö koostuu pääasiassa lajeista, jotka sietävät kuormitusta ja happikatoja. Biomassan mukaan pohja oli niukasti ravinteikas vuonna 2003 ja hyvin ravinteikas vuosina 2006 ja 2009. Vikträskin syvänteen pohjaeläinlajisto on yksipuolinen ja valtalajeina ovat kestävät ja kuormitusta sietävät lajit. Pohjaeläinbiomassan perusteella syvänteen pohja oli rehevää ja on ollut samaa tasoa melkein koko 2000-luvun (Mettinen ym. 2010). 5 Siuntionjoen kalasto Siuntionjoen kalastoa seurataan Vihdin vesihuoltolaitoksen, Rosk n Roll Oy Ab:n ja Siuntionjoen vesistön 17 maanviljelystilan yhteistarkkailuna. Tarkkailu toteutetaan vuodelta 2004 olevan ohjelman mukaisesti neljän vuoden välein tehtävänä kalastustiedusteluna (Karhujärvi) sekä virtavesien sähkökalastuksina. Lisäksi seurataan maanviljelystilojen kasteluvedenkäyttöä. Sähkökoekalastuksia tehdään kahdeksalla koealalla neljän vuoden välein sekä lisäksi välivuosina kahdella koealalla kahden vuoden välein. Viimeinen laaja tarkkailuvuosi oli 2008 (Valjus 2009). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Sähkökoekalastustulosten perusteella Risubackajoki on alueen heikkokuntoisin jokiosuus. Viimeisimmässä sähkökalastuksessa alueelta saatiin yksi pieni hauki. Kirkkojoen haaran koskialueet tarjoavat kalastolle kohtuullisen elin- ja lisääntymisympäristön runsaasta hajakuormituksesta huolimatta. Syksyllä 2008 Kirkkojoen Lempasån haaran koskesta saatiin 86 ja Munksinkoskesta neljä taimenta. Siuntionjoen pääuoman Passilankoskessa yksilötiheydet olivat kasvaneet ja lajisto oli koko alueen runsain. Taimenia saatiin kymmenen. Kvanbynkosken yksilötiheydet jäivät vuoden 2006 tuloksista, mutta olivat parempia kuin vuonna 2004. Siuntionjoen pääuoman ylä- ja keskiosat ovat kalaston perusteella tyydyttävässä kunnossa ja Sågarsforsin uuden kalatien myötä edellytykset kalakannan kohentumiselle ovat olemassa. Karhujärven yleisimmät saaliskalat ovat hauki, lahna ja kuha. Kuhan osuus (21 %) kokonaissaaliista oli toistaiseksi suurin. Vuoden 2008 kokonaissaalis oli hieman yli 400 kg, josta kaksi kolmasosaa saatiin verkoilla. Virvelillä ja vetouistelemalla kalastettiin kuitenkin yhä useammin. Ruokakuntakohtainen saalis on laskenut selvästi 2000-luvulla. Kalastusta haittasivat eniten runsas vesikasvillisuus, veden sameus ja kalaveden likaantuminen. 6 Näytteenottoajankohdat Yhteistarkkailun vesinäytteet otettiin 17 virtahavaintopaikalta ja viideltä järvihavaintopaikalta (Karhujärvi (B1, B2), Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks) 2-9 kertaa/havaintopaikka taulukossa 2 esitettyinä ajankohtina. Veden laadun havainnointi keskittyy osavaluma-alueiden latvavesistöihin virtavesihavaintopaikoille, lähelle pistekuormittajia. Kuormituksen taustaa selvitetään kolmella referenssi- eli vertailuhavaintopaikalla. Pääuoman vertailuhavaintopaikka sijaitsee Palojärvestä laskevassa Palojoessa (PALO). Taulukko 2. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun näytteenottoajankohdat vuonna 2011. Selite Havainto- 11.-12-1. 2.5. 5.7. 22.8. 17.10. paikka 20.1. (järvet) 2.3. 4.4. 18.4. 12.5. (järvet) 20.-21.6. 7.7. (järvet) 20.7. 10.8. (järvet) 13.9. 24.10. (järvet) Virtapaikat Kivikoskenpuro Ki8 L L L L L L L L " Ki7 L L L L L L L L " Ki9 L L L L L L L L Risubackajoki R4 L L L L L L L L " R9 L L L L L L L L " R10 L L L L L L L L " R8 L L L L L L L L " R1 L L L L L L L L Poikkipuoliainen PPL L L L L L L L L Kurjolammenoja Ku2 L L L L L L L L Palojoki PALO L L L L L L L L Harvsån HA1 L L L L L L L L Siuntionjoki S7 L L L L L L L L " S3 L L L L L L L L Referenssit (purot) Ruuhilammenoja Ru0 S S Iilammenoja IL0 S S Kivikoskenpuro Ki0 S S Järvet Stora Lonoks 1) SL P P P P P Björnträsk 1 B1 P P P/TR TR TR TR P/TR TR P Björnträsk 2 B2 P P P P P Tjusträsk TJU P P P/TR TR TR TR P/TR TR P Vikträsk VIK P P P/TR TR TR TR P/TR TR P L = Laajat jokianalyysit, 8 näytekierrosta, 14 näytepaikkaa S = Suppeat jokianalyysit, 2 näytekierrosta, 3 näytepaikkaa (referenssit) P = Perusanalyysit järvistä, 5 näytekierrosta, 4 järveä, 5 näytepaikkaa TR = Trofia- eli rehevyysanalyysit järvistä, 6 näytekierrosta, joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2001 1) Stora Lonoks järvestä otetaan näytteet joka toinen vuosi, alkaen vuodesta 2001 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 15

Lohjan kaupunki ja Nummelan vesihuoltolaitos ovat seuranneet Risubackajoen Mäyräojan vedenlaatua (MÄY) vuodesta 2002 lähtien. Tämän havaintopaikan tulokset esitetään myös tässä raportissa. Samoin huomioidaan Uudenmaan ELY-keskuksen seuraamien havaintopaikkojen (Vihdin Enäjärvi, Kirkkojoen alaosa (K3, Kirkkojoki 1,2) vedenlaatutulokset sekä Pikkalanlahden vesistön yhteistarkkailun tulokset Pikkalanjoesta (S1, Pikkalanjoki 1,6). Kaikki analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. 7 Säätila ja virtaama Vuosi 2011 alkoi kylmänä ja runsaslumisena. Tammikuun loppupuolella -30 asteen lukemia mitattiin paikoin myös Etelä-Suomessa. Keskilämpötila oli kuitenkin lähellä ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja. Etelärannikolla oli lunta tammikuun lopussa tavanomaista enemmän. Helmikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi, paikoin oli jopa harvinaisen kylmä. Kokonaissademäärä jäi koko maassa tavanomaista niukemmaksi. Huhtikuussa lämpötila kohosi tavanomaista korkeammaksi, paikoin jopa harvinaisen korkeaksi ja jokien tulvahuippu ajoittui huhtikuun loppupuolelle. Sademäärä jäi kuitenkin tavallista pienemmäksi, mikä alensi virtaamaa monin paikoin. Kesä oli hyvin lämmin ja vielä syyskuussakin keskilämpötila oli koko maassa selvästi tavanomaista korkeampi. Paikoitellen myös sateita saatiin varsin runsaasti. Vuoden 2011 marras- ja joulukuu olivat selvästi tavallista lämpimämpiä ja joulukuu oli myös poikkeuksellisen sateinen. Monin paikoin rikottiin joulukuun sade-ennätyksiä ja loppuvuodesta koettiin myös myrskyjä. Vuoden 2011keskivirtaama Palojärvenkoskella oli 0,83 m 3 /s, mikä on hieman keskimääräistä pienempi. Runsaslumisen talven jälkeen virtaamat olivat huhtikuussa tavanomaista suurempia. Alkutalven ja kesän virtaamat jäivät keskivirtaaman alapuolelle, mutta lauhan joulukuun runsaat sateet nostivat loppuvuoden virtaaman ennätyksellisen korkeaksi. m 3 / s 3,5 Kuukausikeskivirtaama Palojärvenkoskessa vuonna 2011 ja 1990-2010 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII k.a. Pal 2011 Pal 1990-2010 Kuva 4. Palojärvenkosken virtaama kuukausittain vuonna 2011 ja keskivirtaamakäyrä vuosilta 1990 2010 (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu 27.3.2011). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Virtaamavaihtelut ovat suuria Siuntionjoen vesistössä, missä järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on pieni (keskimäärin 5,3 %). Risubackajoen ja Kirkkojoen haaran alueilla virtaamavaihtelut ovat vielä keskimääräistä suurempia, sillä näillä alueilla järvien osuus on alle 0,5 %. Risubackajokeen Nummelan puhdistamolta tuleva suhteellinen tasainen puhdistetun jäteveden virta tasaa kuitenkin Risubackajoen virtaamavaihteluita. 8 Vesistötarkkailun tulokset 8.1 Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Munkkaan jätekeskuksen laskuojan havaintopaikalla Ki8 veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat tavanomaiseen tapaan ajoittain hyvin korkeita ja ilmensivät selkeää jätevesikuormitusta. Myös vedessä olevan orgaanisen aineksen aiheuttamaa hapenkulutusta mittaava biologinen hapenkulutus sekä typpipitoisuudet olivat huomattavasti Kivikoskenpuron muita havaintopaikkoja korkeampia. Kesä-elokuussa typpi oli muutamasta edellisestä vuodesta poiketen enemmän nitraatti-nitriittimuodossa, kun se aikaisemmin on ollut enimmäkseen ammoniumtyppenä. Heinäkuussa lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli melko korkea, 2 000 pmy/100 ml. ms/m 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Sähkönjohtokyky 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 Ki0 Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 5. Sähkönjohtokyky (ms/m) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 17

mg/l Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 6. Biologinen hapenkulutus (BOD 7 -ATU mg/l) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2011. Havaintopaikan Ki8 veden laadussa on merkittävää vuodenaikaisvaihtelua. Tyypillisesti talvella pitoisuudet ovat alhaisia maan jäätymisen takia. Sulan maan aikaan jätekeskuksen alueelta tuleva kuormitus on suurempaa, mutta keväällä sulamisvedet ja syksyllä sateet laimentavat pitoisuuksia. Keskikesällä virtaama on alhaisimmillaan ja tällöin ainepitoisuudet vedessä kohoavat. Kuva 7. Havaintopaikka Ki7. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

µg/l 6000 Ammoniumtyppi (NH 4 -N) 5000 4000 3000 2000 1000 0 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 8. Ammoniumtyppipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2011. µg/l Fosfaattifosfori (PO 4 P) 140 120 100 80 60 40 20 0 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 9. Fosfaattifosforipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2011. Jätekeskukselta tulevan kuormituksen vaikutus näkyy laskuojan jälkeisellä Kivikoskenpuron havaintopaikalla Ki9 kuitenkin vain hyvin lievänä muutoksena verrattuna laskuojan haaran yläpuolella sijaitsevan havaintopaikan Ki7 veden laatuun. Kaatopaikan laskuojan fosforipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus jäivät useimmilla näytteenottokerroilla Kivikoskenpuron muiden havaintoasemien pitoisuuksia alhaisemmiksi. Kivikoskenpuron referenssihavaintopaikalla Ki0 veden laatu oli kuitenkin selkeästi parempaa kuin muualla Kivikoskenpurossa. Syynä on varsin voimakkaasti hajakuormitettu valuma-alue. Vertailuhavaintopaikan valuma-alueeseen kuuluu metsää, peltoa ja pieni suoalue lampineen. Vesi on luontaisesti hapanta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 19

Uudenmaan ELY-keskuksen havaintopaikalta K3 (Kirkkojoki 1,2) otettiin näytteet kahdeksan kertaa vuoden 2011 aikana. Ravinnekuormitus ajoittuu Kirkkojoen alaosassa toisin, kuin Kivikoskenpurossa. Alkuvuonna ravinnepitoisuudet jäävät Kivikoskenpuron havaintopaikkojen alapuolelle, mutta kohoavat hajakuormituksen vaikutuksesta selvästi näitä korkeammaksi runsaimpien virtaamien aikaan keväällä ja syksyllä (kokp 51 172 µg/l). Keskikesällä näytteitä ei otettu. Sähkönjohtavuus (12,2 30,0 ms/m) kohoaa hieman jokea alaspäin mentäessä ja ilmentää kuormitusta. Munkkaan jätekeskuksen erillisessä pinta- ja pohjavesitarkkailussa Kivikoskenpuroon laskevan ojavesihavaintopaikan veden laatu oli heikko: sähkönjohtavuus, kevään bakteeripitoisuudet ja ennen kaikkea typpipitoisuudet nousivat huomattavan korkeiksi. Munkkaanojaan purkautuvan ojan typpipitoisuudet olivat hajakuormitetun puroveden tasolla. Kaikkien pintavesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuus oli kohtuullinen vastaten hajakuormitetun peltopuron tasoa. Pienten virtaamien vuoksi kaikkien ojavesien ravinnekuormitus jäi vähäiseksi (Ranta 2012). 8.2 Risubackajoki Soraset Yhtiöt Oy:n Ratametsän pohja- ja pintavesitarkkailussa Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon (SV2) sähkönjohtokyky, alkaliteetti, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet sekä kevään että syksyn näytteenottokerroilla. Sulfaattipitoisuus oli korkea keväällä, 310 mg/l (Nummela 2011, 2012a). Ratametsän patopenkereen läpi kulkevan suotovesiputken (SV1) sähkönjohtokyky, sulfaattipitoisuus, alkaliteetti ja kloridipitoisuus ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet. Vesinäytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Suotovedessä oli 900 µg/l rautaa, muut vedestä määritetyt metallipitoisuudet olivat matalia (Nummela 2012b). Risubackajoen läntisessä haarassa Arvolanojan havaintopaikalla R4 veden sähkönjohtavuus, (14,6 57,5 ms/m), alkaliteetti (0,58 3,2) ja sulfaattipitoisuus (22 70 mg/l) olivat kevään tulvaaikaa lukuun ottamatta selvästi kohonneita ja ilmensivät kuormitusta. Tyypilliseen tapaan vesi oli kesän kuivana aikana (kesä-elokuussa) emäksistä, ph 8,2 8,3. Keväällä vesi oli hyvin sameaa ja sekä ammoniumtyppi (200 µg/l) että nitriitti-nitraattityppipitoisuudet (3 000 µg/l) olivat noin kaksi kertaa ajankohtaan nähden tavanomaista korkeampia. Myöhemmin kesällä tilanne palautui normaaliksi. Ajoittain korkeaksi noussut kromipitoisuus oli huhtikuun alkupuolella (12 µg/l), mutta laski tämän jälkeen taustapitoisuuden (2-3 µg/l) tasolle. Veden hygieeninen laatu oli heikko huhti-, kesä- ja heinäkuussa (lämpökestoisia kolibakteereita yli 1 000 pmy/100 ml). Arvolanojan heikon hygieniatason lähteeksi on epäilty maa- ja metsätaloutta sekä karjan- tai hevosten laiduntamista. Lohjan kaupungin tekemässä valuma-aluekartoituksessa kesällä 2011 ei kuitenkaan havaittu tekijöitä, jotka olisivat voineet selittää korkeita bakteerimääriä. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

ms/m Sähkönjohtokyky, Risubackajoki 2011 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 Kuva 10. Sähkönjohtokyky Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna 2011. Alempana vesiuomassa havaintopaikalla R9 veden laatu parani useimpien parametrien osalta. Hajakuormituksen vaikutus näkyy kuitenkin korkeampana fosfaattifosforipitoisuutena kuin ylempänä latvavesissä. Keväällä typpipitoisuudet olivat havaintopaikan R4 tapaan tavallista korkeampia. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon purkuvesi pitää puhdistamolta Risubackajokeen tulevan Muijalanhaaran uoman virtaaman kohtuullisena myös keskikesän kuivana aikana. Jätevedenpuhdistamon läheisellä havaintopaikalla R10 kuormitus näkyy erityisen selvästi korkeina typpipitoisuuksina (kokn 6 500 23 000 µg/l) ja sähkönjohtokykynä (28,6 81,4 ms/m). Tammi- ja lokakuussa veden laatu oli ajankohtaan nähden varsin tavanomaista. Huhtikuussa tulvavedet sekoittivat puhdistamon nitrifikaatioprosessin; vesi oli ravinteikasta (kokp 470 µg/l) ja ammoniumtyppipitoisuus kohosi hyvin korkeaksi (2 700 µg/l). Myös sameus ja kiintoainepitoisuus olivat korkeita huhtikuun ensimmäisellä näytteenottokerralla. Kesän havaintokerroilla Muijalanhaaran veden laatu oli ajankohtaan nähden tavanomaista parempaa. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli koko vuonna pitkäaikaisen (v. 2000 2010) keskiarvon alapuolella. Lokakuussa 2011 otettiin ylimääräinen näyte puhdistamon haaran alaosasta (R10a). Havaintopaikka sijaitsee noin 3,5 km näytepaikan R10 alapuolella ennen Mäyräojan liittymää. Veden laatu oli tutkittuna ajankohtana selvästi parempi kuin puhdistamon läheisellä havaintopaikalla, mm. kokonaistyppipitoisuus oli laskenut alle puoleen (8 000 µg/l) ja sähkönjohtokyky yli 40 % (41,6 ms/m). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 21

µg/l Kokonaistyppi, Risubackajoki 2011 25000 20000 15000 10000 5000 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 µg/l Ammoniumtyppi (NH 4 N), Risubackajoki 2011 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 µg/l Nitraatti-nitriittityppi (NO 2 +NO 3 -N), Risubackajoki 2011 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 Kuva 11. Typpipitoisuudet (kokn, NH 4 N, NO 2 +NO 3 -N) Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna 2011. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Kuva 12. Havaintopaikka R9. Risubackajoen keskivaiheilla Muijalan haaran vesi sekoittuu melko voimakkaasti hajakuormitettuun Vihdin Mäyräojaan, jonka valuma-alue on peltovaltainen. Mäyräojan (MÄY) veden laatu oli useimpien tutkittujen parametrien osalta parempaa kuin pistekuormitetulla alueella. Vesi oli kuitenkin hyvin ravinteikasta ja fosfaattifosforipitoisuus oli suurimman osan vuotta korkeampi kuin Muijalanhaarassa. Typpipitoisuudet ylittivät pitkän aikavälin keskiarvon tammikuussa ja huhtikuun alkupuolella. Heinäkuun alussa lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli korkea, 1 500 pmy/100 ml. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 23

µg/l Kokonaisfosfori, Risubackajoki 2011 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 mmol/l Fosfaattifosfori (PO 4 P), Risubackajoki 2011 60 50 40 30 20 10 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 Kuva 13. Fosforipitoisuudet (kokp, PO 4 P) Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna 2011. Havaintopaikan R8 veden laatuun vaikuttaa paitsi puhdistamolta tuleva Nummelan haaran vesi, myös Mäyräojan vesi. Aikaisempien vuosien tapaan veden laatu oli parempi kuin Nummelan haarassa, mutta edelleen jätevesikuormitusta selvästi ilmentävä. Lämpökestoisia kolibakteereja vedessä oli havaintopaikan R10 tapaan keskimääräistä vähemmän koko vuonna. Jätevesikuormituksesta kertovat ainepitoisuudet laskevat edelleen Risubackajokea alaspäin mentäessä. Karhujärven läheisellä havaintopaikalla R1 Nummelan puhdistamon vaikutus on kuitenkin edelleen selvästi nähtävissä mm. kohonneena sähkönjohtavuutena ja typpipitoisuutena. Vertailuhavaintopaikalla PALO ainepitoisuudet olivat yleisesti pistekuormitettuja alueita pienempiä. Palojoessa veden laatu ei myöskään vaihdellut vuoden mittaan niin voimakkaasti kuin Risubackajoessa, vaikka ravinnepitoisuuksissa olikin ajoittain edellistä vuotta suurempia poikkeamia. Heinä- ja lokakuussa ammoniumtyppipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Kuva 14. Etualalla havaintopaikka R8 ja takana olevan kuusen tuntumassa havaintopaikka MÄY. pmy/100 ml Kolibakteerit, Risubackajoki 2011 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 11.1.2011 4.4.2011 18.4.2011 2.5.2011 20.6.2011 5.7.2011 22.8.2011 17.10.2011 Kuva 15. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä (pmy/100 ml) Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 25

8.3 Kurjolammenoja ja Poikkipuoliainen Kurjolammesta Tervalampeen laskevan Kurjolammenojan veden laatua tarkkaillaan havaintopaikalla Ku2. Kurjolammen pienehkö valuma-alue on pääasiassa kallioista metsää tai korpea, jossa maatalouden ja muun hajakuormituksen vaikutus on hyvin vähäistä. Kurjolammen rannalla sijaitsee Top Hotels Oy:n ylläpitämä Kokoushotelli Elohovi, jonka rinnakkaissaostusperiaatteella toimivalta puhdistamolta käsitellyt jätevedet lasketaan Kurjolammenojaan. Kuva 16. Kurjolammenojan havaintopaikka Ku2. Kurjolammenojan virtaama on tulva-aikaa lukuun ottamatta pieni. Vuoden 2011 heinä- ja elokuussa edustavaa näytettä ei saatu veden vähyyden vuoksi. Sähkönjohtavuus oli normaali ja lämpökestoisten kolibakteerien määrä melko matala. Veden puskurikyky on heikohko karun valuma-alueen takia. Vesi oli tuttuun tapaan hapanta (ph 5,1 6,2), mutta laadultaan alueelle tyypillistä purovettä tai ajoittain jopa hieman tavanomaista parempaa ja lähellä Poikkipuoliaiseen laskevassa purossa sijaitsevan vertailuhavaintopaikan Ru0 tasoa. Poikkipuoliaisesta lähtevä vesi (PPL) oli vuonna 2011 tavanomaisen ravinteikasta (kokp 35 130 µg/l). Tammi-, touko- ja lokakuussa ammoniumtyppipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi (100 240 µg/l). Yli 100 µg/l ammoniumtyppipitoisuuksia esiintyy tavallisesti vähähappisissa olosuhteissa tai mikäli alueelle kohdistuu jätevesikuormitusta. Ammoniumtyppeä voi olla runsaasti myös turvesoiden valumavesissä. Heinäkuussa Poikkipuoliaisen havaintopaikalla (kok. syv. 5 metriä) vesi oli Uudenmaan ELY-keskuksen seurannan mukaan lähes hapetonta vielä kolmen metrin syvyydessä. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

8.4 Harvså Harvsån vesi oli läpi vuoden laadultaan alueelle varsin tyypillistä, melko ravinteikasta (kokp 42 110 µg/l) jokivettä. Huhtikuun alussa sekä lokakuussa veden typpipitoisuus oli havaintopaikalle ajankohtaan nähden tavallista korkeampi. Vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää mittaava sähkönjohtavuus voi kertoa mm. jätevesien vaikutuksesta tai peltolannoituksesta. Harvsåssa sähkönjohtavuus oli alhaisempi kuin muissa Karhujärveen laskevissa joissa. 8.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Karhujärvestä lähtevässä vedessä havaintopaikalla S7 vedenlaatuparametrien arvot olivat melko lähellä järveen laskevien Palojoen ja Harvsån keskiarvoa, mutta Risubackajoen kuormitus näkyy vielä muita purovesiä korkeampana typpipitoisuutena ja sähkönjohtokykynä. Lokakuussa veden kokonaistyppipitoisuus (2 900 µg/l) oli havaintopaikalle ennätyksellisen korkea. Siuntionjoen pääuoman veden laatu muuttuu jonkin verran jokea alaspäin mentäessä havaintopaikkojen S7 ja S3 välillä, missä Kirkkojoen haara liittyy pääuomaan. Alkaliteetti ja lämpökestoisten kolibakteerien määrä kohoavat jonkin verran Kirkkojoen veden vaikutuksesta. Talvella ja kevään tulva-aikana Kirkkojoen kuormitus näkyy ravinnepitoisuuksien kasvuna, muina vuodenaikoina fosfori- ja typpipitoisuudet laskivat havaintopaikkojen S7 ja S3 välillä. Kirkkojoen veden korkeampi sähkönjohtokyky näkyy vielä havaintopaikalla S3, mutta laskee Siuntionjoen (Pikkalanjoen) alimmalle havaintopaikalle S1 tultaessa. Alimman havaintopaikan (S1) veden laatu on muutoinkin parempi, mutta ilmentää kuitenkin edelleen voimakasta rehevyyttä. Havaintopaikkojen välillä sijaitsevat Tjusträsk ja Vikträsk toimivat luonnollisina laskeutusaltaina ja vähentävät yläpuolisen valuma-alueen kuormitusta Pikkalanlahteen. ms/m 30 Sähkönjohtokyky 25 20 15 10 S7 S3 S1 5 0 tammi huhti touko kesä heinä elo loka Kuva 17. Sähkönjontokyky (ms/m) Siuntionjoen päähaarassa vuonna 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 27

µg/l 120 Kokonaisfosfori 100 80 60 40 S7 S3 S1 20 0 tammi huhti touko kesä heinä elo loka µg/l 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kokonaistyppi tammi huhti touko kesä heinä elo loka S7 S3 S1 Kuva 18. Ravinnepitoisuudet (kokp, kokn, µg/l) Siuntionjoen päähaarassa vuonna 2011. 8.6 Jokialueiden tulosten vertailu ja ainevirtaamat 8.6.1 Virtaamat Ainevirtaamat kertovat valuma-alueelta huuhtoutuvan ainemäärän. Pelloilta, metsistä, pihoilta ym. tulevan huuhtouman lisäksi ainevirtaamat sisältävät pistemäisesti alueelle johdetun jätevesien sisältämän ainemäärän. Ainevirtaamilla voidaan arvioida kuormituksen määrää tarkkailualueen eri osissa ja esimerkiksi kuormituksen vähentämistoimenpiteiden tuloksia. Virtaamat laskettiin käyttämällä virtaama-arvona Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaamaa. Menetelmää käytetään, kun säännöllisiä virtaamatietoja havaintopaikoilta ei tehdä. Menetelmä on karkea ja siinä ei huomioida esimerkiksi osavaluma-alueiden järvisyyden, maaperän, maanmuotojen tai esim. maankäytön aiheuttamia eroja. Risubackajoen ja Kyrkån osavaluma-alueet poikkeavat maaperän laatunsa ja pienen järvialansa vuoksi Palojärvenkosken 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

valuma-alueesta, minkä vuoksi virtavesien viipymä on näillä osavaluma-alueilla pienempi ja virtaamavaihtelut suurempia kuin Palojärvenkosken valuma-alueella. Koko Siuntionjoen vesistöalueen keskivirtaama arvioitiin Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaaman avulla käyttäen kertoimena suhdelukua 5,578, joka on saatu jakamalla Siuntionjoen vesistöalueen pinta-ala (havaintopaikalla S1) Palojärvenkosken mittauspaikan yläpuolisen osavaluma-alueen pinta-alalla (483,25 km 2 /86,63 km 2 = 5,578). Osavaluma-alueiden laskupurojen keskivirtaamat arvioitiin suoraan pinta-alojen suhteessa vastaavalla tavalla. Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Karhujärven lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa mainittujen purojen valuma-alueita. Ainevirtaama-arvioita ei tältä alueelta tehty. Taulukko 3. Siuntionjoen vesistön osavaluma-alueiden koot ja niiden järvisyys sekä virtaamien muuntokerroin. Muuntokerroin on laskettu valuma-alueiden pinta-alasuhteessa Palojärvenkosken valuma-alueen kokoon verrattuna. *) Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Karhujärven lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa mainittujen purojen valuma-alueita. Lähde: Siuntionjokineuvottelukunta 1989. Valuma-alue/havaintopaikka Q- kerroin km 2 km 2, ilman järviä järvisyys % Palojärvenkoski - 86,63 77,93 10,1 Enäjärvi ja Poikkipuoliainen (PPL) 0,735 63,7 56,63 11,1 Palojoki (PALO) 1,236 107,06 95,82 10,5 Risubackajoki (R1) 0,487 42,23 42,02 0,5 Harvsån (HA1) 0,726 62,9 56,55 10,1 Karhujärvi (S7) 2,638 228,4 208,5 8,7 Kirkkojoki (K3) 1,640 142,18 141,75 0,3 Lempansån 0,799 69,25 Siuntionjoen keski- ja alaosa (= Tjusträskin ja Vikträskin valuma-alueet)* - 119,58 113,29 5,26 Siuntionjoen suu (S1) 5,578 483,25 457,63 5,3 Ainevirtaamien laskemisessa käytettiin kuukausikeskiarvomenetelmää; kunkin kuukauden näytepitoisuuksien keskiarvo on kerrottu kuukauden keskivirtaamalla. Kun näytteenottoa ei ollut (helmi-, maalis-, syys-, marras- ja joulukuussa), käytettiin ainevirtaamalaskuissa tarkasteltavalta havaintopaikalta mitattujen ainepitoisuuksien vuosikeskiarvoja. Muista havaintopaikoista poiketen Siuntionjoen suulta, havaintopaikalta S1, näytteitä otettiin helmikuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina (kiintoainepitoisuutta ei määritetty myöskään heinä- ja joulukuussa). Osavaluma-alueista tarkastelun kohteena olivat Poikkipuoliaisen yläpuolinen valuma-alue (sisältää Poikkipuoliaisen lisäksi mm. Vihdin Enäjärven), Risubackajoen valuma-alue, Palojoen valuma-alue, Karhujärven ja Harvsån valuma-alue. Näiden lisäksi tarkastelun kohteena oli Karhujärvestä lähtevä vesi (S7), Siuntionjoen pääuoman vesi Kirkkojoen jokihaaran alapuolella (S3) ja Siuntionjoen (Pikkalanjoen) vesi (S1) ennen joen laskemista Pikkalanlahteen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 29

8.6.2 Kiintoaine Kiintoaine kuvaa vedessä olevaa hiukkasmaista ainesta, jonka määrä jokivesissä riippuu pitkälti valuma-alueen ominaisuuksista. Kiintoainepitoisuus vaihtelee voimakkaasti myös sääolosuhteiden mukaan ja sitä nostavat eroosion kuljettaman aineksen (savisamennus) lisäksi jätevesikuormitus tai runsas kasvibiomassa näytteessä (levät). Kiintoaineen merkitys ravinteiden, erityisesti fosforin, ainevirtaamassa on tärkeä, koska suuri osa fosforista on sitoutunut kiintoaineeseen. Vaikka kiintoaineeseen sitoutunut fosfori ei suoraan ole leville käyttökelpoisessa muodossa, tulee fosfori bakteerihajotuksen myötä levätuotannon käyttöön. Hapettomissa oloissa kiintoaineeseen sitoutunut fosfori vapautuu nopeasti liukoiseen muotoon, jota levät suoraan hyödyntävät. Siuntionjoen eri jokiosuuksien suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat tuttuun tapaan Kirkkojoessa. Jo yläpuolisessa Kivikoskenpurossa kiintoainepitoisuus on jokiosuuksista toiseksi korkein ja kasvaa edelleen alaspäin mentäessä. Poikkipuoliaisesta lähtevässä purossa kiintoainepitoisuuden vuosikeskiarvo oli selvimmin edellisvuotta korkeampi, mutta kuitenkin vuotta 2009 alhaisempi. Palojoen, Harvsån ja Siuntionjoen keskiosan kiintoainepitoisuus jäi vuotta 2010 pienemmäksi. Taulukko 4. Siuntionjoen jokiosuuksien alimpien havaintopaikkojen kiintoainepitoisuudet (mg/l) vuonna 2011. Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 12.4.2012). Kiintoaine mg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 2,0 23,0 11,3 Risubackajoki lähtevä, R1 8 5,0 23,0 11,4 Palojoki lähtevä, PALO 8 1,2 8,7 4,5 Harvsån, HA1 8 3,8 17,5 9,4 Karhujärvi lähtevä, S7 8 2,7 16,0 9,6 Kivikoskenpuro, Ki9 8 5,5 49,0 15,1 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 7,9 74,0 26,2 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 2,7 30,5 12,0 Siuntionjoen lähtevä, S1 10 2,4 29,0 12,6 Korkeimmat pitoisuudet ajoittuivat suurten valumien aikaan huhtikuulle ja syksyyn. Poikkipuoliaisesta lähtevässä purossa pitoisuudet olivat kuitenkin korkeimmillaan kesä-, heinä- ja elokuussa, jolloin virtaama yleensä on pienin. Vertailualueena toimivan Palojoen kiintoainepitoisuus sekä vaihteluväli olivat muita alueita pienempiä. Kiintoainevirtaama Kirkkojoessa vuonna 2011 oli 1 587 t (vuonna 2010 1 958 t), Risubackajoessa 181 t (185 t), Harvåssa 232 t (256 t) ja Palojoessa 174 t (189 t). Siuntionjoki toi mereen Pikkalanlahdelle yhteensä 2 376 t (2 962 t) kiintoainetta (havaintopaikalla S1). Kauttaaltaan kiintoainevirtaama jäi siis hieman edellisvuotta pienemmäksi. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Kiintoainevirtaama (kg/d) ja Palojärvenkosken virtaama kuukausittain 2011 kg/d 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 46,30 178,86 119,22 2319,81 517,39 103,76 66,36 25,10 134,81 247,29 320,88 1639,97 Risubackajoki 132,26 180,95 120,62 2430,38 509,65 77,68 44,36 23,55 136,39 320,72 324,64 1659,17 Harvsån 115,58 219,42 146,25 2756,72 759,76 46,32 27,84 30,19 165,38 968,33 393,65 2011,86 Kirkkojoki 404,43 1293,52 395,47 26332,60 3432,52 720,42 411,37 459,96 350,30 5195,12 1330,53 11860,40 Siuntionjoen suu 957,66 2297,10 269,02 32073,21 5837,37 1030,23 730,53 469,33 874,58 3766,45 8749,12 21062,28 Paloj. virt 0,36129 0,348929 0,232581 2,511333 1,009355 0,194333 0,110968 0,111935 0,263 0,964839 0,626 3,199355 3,5 3,0 2,5 2,0 m 3 /s 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva 19. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kiintoaineen ainevirtaama (kg/d) kuukausittain sekä Palojärvenkosken virtaama vuonna 2011. Siuntionjoen suun kiintoainevirtaama on laskettu kiintoainepitoisuuden vuosikeskiarvosta helmi-, heinä- ja joulukuussa, muilla havaintopaikoilla helmi-, maalis-, syys-, marras- ja joulukuussa. 8.6.3 Ravinteet Siuntionjoen kaikkien jokihaarojen kokonaisfosforipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Pitoisuudet olivat korkeimmat Kirkkojoen havaintopaikalla K3 sekä yläpuolisessa Kivikoskenpurossa. Kirkkojoen korkea fosforipitoisuus on yhteydessä kiintoainepitoisuuteen; fosfori sitoutuu hienojakoiseen, helposti valuma-alueelta huuhtoutuvaan maa-ainekseen. Kirkkojoen haaraa ja Siuntionjoen alinta havaintopaikkaa S1 lukuun ottamatta kokonaisfosforin vuosikeskiarvot olivat lähellä edellisen vuoden arvoja. Havaintopaikalla S1 kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan joulukuussa (204 µg/l), mikä on yli kaksinkertainen pitoisuus edelliseen vuoteen verrattuna ja tutkimushistorian (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 12.4.2012) toiseksi korkein pitoisuus tällä havaintopaikalla. Kokonaisfosforin ainevirtaama oli vuonna 2011 Kirkkojoessa 4,57 t, Palojoessa 1,63 t, Harvsåssa 1,29 t, Risubackajoessa 0,85 t ja Siuntionjoen alimmalla havaintopaikalla 17,18 tonnia. Loppuvuoden runsaat sateet lisäsivät fosforivirtaamaa joulukuussa Siuntionjoen suulla. Siuntionjoen kautta Pikkalanlahteen tulevasta fosforista yli puolet valui mereen joulukuun aikana. Kokonaistyppipitoisuus oli tavalliseen tapaan selvästi suurin Risubackajoessa, Nummelan puhdistamon purkuveden vaikutuksesta. Vuoden keskipitoisuus jäi kuitenkin alle 2000-luvun keskitason ja laski noin 15 % edellisvuodesta (2010 ka. 5 877 µg/l). Myös maksimipitoisuus jäi vuotta 2010 (11 000 µg/l) pienemmäksi. Risubackajoen kokonaistyppipitoisuuden vaihteluväli on suuri, jolloin näytteenottoajankohtien merkitys korostuu. Risubackajoen korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin heinä-elokuussa, jolloin Nummelan puhdistamolta tulevan veden laatu vaikuttaa näkyvämmin tuloksiin muun virtaaman ollessa alhaisimmillaan. Risubackajoki oli kuitenkin jokialueista ainoa, missä kokonaistyppipitoisuuden vuosikeskiarvo laski edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten pitoisuus kohosi Kirkkojoen alueella; sekä latvavesistön Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 31

Kivikoskenpurossa että Kirkkojoen lähtevällä havaintopaikalla S3. Molemmilla havaintopaikoilla kasvu oli noin 1,6-kertainen. Todennäköisesti sääolot vaikuttavat pitoisuuksien vuosittaiseen vaihteluun, sillä myös Palojoen vertailualueen kokonaistyppipitoisuus kasvoi samassa suhteessa. Taulukko 5. Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) vuonna 2011. Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 12.4.2012). Kokonaisfosfori µg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 35,0 130,0 67,9 Risubackajoki lähtevä, R1 8 43,0 86,5 61,3 Palojoki lähtevä, PALO 8 32,0 58,0 47,4 Harvsån, HA1 8 42,0 110,0 62,2 Karhujärvi lähtevä, S7 8 23,0 91,0 64,1 Kivikoskenpuro, Ki9 8 54,0 180,0 84,3 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 51,0 172,0 96,8 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 56,0 102,5 71,4 Siuntionjoen lähtevä, S1 12 46,0 204,0 78,1 Kokonaisfosforin ainevirtaama (kg/d) kuukausittain 2011 350 300 250 200 kg/d 150 100 50 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 1,23 1,80 1,20 15,55 6,14 0,91 0,69 0,41 1,36 4,64 3,23 16,49 Risubackajoki 0,96 0,93 0,62 9,14 2,34 0,48 0,27 0,20 0,70 2,27 1,67 8,51 Harvsån 1,1 1,4 0,9 11,3 3,9 0,5 0,4 0,3 1,0 6,7 2,5 12,6 Kirkkojoki 2,66 4,78 1,68 48,04 9,58 2,66 1,52 2,32 2,83 23,51 6,65 43,86 Siuntionjoen suu 9,92 13,31 6,05 110,74 27,73 4,78 2,46 3,40 6,34 27,90 37,71 314,55 Kuva 20. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaisfosforivirtaamat (kg/d) kuukausittain vuonna 2011. Siuntionjoen suun fosforivirtaama on laskettu fosforipitoisuuden vuosikeskiarvosta helmikuussa, muilla havaintopaikoilla helmi-, maalis-, syys-, marras- ja joulukuussa. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Taulukko 6. Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) vuonna 2011. Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 12.4.2012). Kokonaistyppi µg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 1000 1900 1432 Risubackajoki lähtevä, R1 8 2500 9700 4965 Palojoki lähtevä, PALO 8 630 2650 1347 Harvsån, HA1 8 680 2200 1251 Karhujärvi lähtevä, S7 8 850 2900 1458 Kivikoskenpuro, Ki9 8 630 5400 2011 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 1400 4500 2263 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 830 3400 1752 Siuntionjoen lähtevä, S1 12 760 3250 1584 4500 Kokonaistypen ainevirtaama (kg/d) kuukausittain 2011 4000 3500 3000 kg/d 2500 2000 1500 1000 500 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 35,50 53,94 35,95 710,69 150,91 13,07 9,72 8,49 40,65 185,46 96,77 494,55 Risubackajoki 66,89 71,57 47,71 401,54 106,18 43,34 32,68 45,69 53,95 101,49 128,41 656,27 Harvsån 29,5 29,0 19,3 346,6 63,3 8,3 5,1 4,8 21,8 108,9 52,0 265,7 Kirkkojoki 97,27 111,86 49,43 1423,38 200,23 62,30 35,57 22,21 55,90 615,21 168,53 1025,67 Siuntionjoen suu 296,00 287,98 179,34 3933,51 826,96 112,39 41,71 43,70 96,33 511,49 603,39 3700,55 Kuva 21. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaistyppivirtaamat (kg/d) kuukausittain vuonna 2011. Siuntionjoen suun typpivirtaama on laskettu typpipitoisuuden vuosikeskiarvosta helmikuussa, muilla havaintopaikoilla helmi-, maalis-, syys-, marras- ja joulukuussa. 8.6.3.1 Fosfaattifosfori Kirkkojoenhaaran yläpuolisen Kivikoskenpuron korkea fosforipitoisuus näkyy myös pääasiassa levien käyttämässä fosfaattifosforipitoisuudessa. Kivikoskenpuron havaintopaikan Ki9 vuoden keskiarvo (40,1 µg/l) oli lähes kaksinkertainen kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna. Keskiarvoa nostaa kuitenkin merkittävästi tammikuun huomattavan korkea pitoisuus (140 µg/l). Muilla havaintopaikoilla merkittäviä eroja muutamien aikaisempien vuosien keskiarvopitoisuuksiin ei ollut havaittavissa. Kasvukauden ulkopuoliset pitoisuudet kevättalvella nostivat suodatetun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 33

fosfaattifosforipitoisuuden keskiarvoa myös järvialtaiden jälkeen sijaitsevilla Poikkipuoliaisen (PPL) ja Karhujärven lähtevän (S7) veden havaintopaikoilla. Pitoisuudet laskevat kesällä alhaiseksi levien ja muun perustuotannon sitoessa fosfaattifosforia näillä rehevillä järvillä. Taulukko 7. Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen fosfaattifosforipitoisuudet (PO 4 -P µg/l) vuonna 2011. Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 12.4.2012). Fosfaattifosfori (suodatettu) PO 4 -P (F) µg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 1,5 10,0 3,6 Risubackajoki lähtevä, R1 8 8,0 17,0 13,2 Palojoki lähtevä, PALO 8 4,0 26,0 13,0 Harvsån, HA1 8 4,0 17,0 8,9 Karhujärvi lähtevä, S7 8 1,5 15,0 7,4 Kivikoskenpuro, Ki9 8 13,0 130,0 40,1 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 8,0 29,0 19,1 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 3,0 30,0 16,5 Siuntionjoen lähtevä, S1 12 1,5 21,0 11,7 8.6.3.2 Ammoniumtyppi Ammoniumtyppi (NH 4 -N) on niin ikään perustuotannolle suoraan käyttökelpoista typpeä, joten se saattaa sopivissa olosuhteissa edesauttaa levätuotannon kiihtymistä ja vesistön rehevöitymistä. Ammoniumtyppi aiheuttaa myös hapen kulumista vesistössä hapettuessaan nitraatiksi. Jos ph nousee korkeaksi (ph > 8), saattaa ammoniumtypestä muodostuva ammoniakki aiheuttaa myrkytysvaikutuksia esimerkiksi pohjaeläimille ja kaloille. Luonnonvesissä ammoniummuodossa olevaa epäorgaanista typpeä on tavallisesti < 10 30 µg/l. Yli 50 µg:n pitoisuuksien katsotaan ilmentävän kuormitusta ja yli 100 µg/l olevat pitoisuudet jo voimakasta kuormitusta, joka johtuu esim. voimakkaasta hajakuormituksesta tai pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Ammoniumtyppipitoisuudet pysyttelivät yleisesti edellisvuoden tasolla tai kohosivat hieman. Vuoden korkeimmat pitoisuudet mitattiin Kivikoskenpurolla sekä Karhujärven ja Poikkipuoliaisen lähtevällä pisteellä. Näillä havaintopaikoilla myös koko vuoden ammoniumtyppipitoisuuden keskiarvo oli korkein. Yleensä ammoniumtyppipitoisuus on ollut korkein Risubackajoen haarassa (R1) ja Kivikoskenpurossa (Ki9). Nummelan puhdistamon jätevesissä ammoniumtyppipitoisuus saadaan alhaiseksi nitrifikaatioprosessissa, joka nostaa toisaalta veden nitriitti- ja nitraattipitoisuutta. Ammoniumtypen hapettuminen nitriiteiksi ja nitraateiksi ennen vesistöön pääsyä on vesistön kannalta hyvä asia, mutta myös em. liukoisen typen muodot voivat rehevöittää vesistöjä tehokkaasti silloin, kun liukoiset typpiravinteet ovat tuotannon minimitekijöitä. Risubackajoessa (R1) ammoniumtyppipitoisuus oli huhtikuussa 150 µg/l eli lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Mittausajankohtana Nummelan puhdistamolla oli sulamisvesistä johtuvia ammoniumtypen poisto-ongelmia. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Poikkipuoliaisen lasku-uoman ammoniumtyppipitoisuuden maksimiarvot (240 µg/l) mitattiin tammi- ja lokakuussa. Vuonna 2010 saman havaintopaikan pitoisuudet olivat myös korkeita (ka. 143 µg/l). Korkeat ammoniumtyppipitoisuudet saattavat olla seurausta Poikkipuoliaisen heikosta happitilasta. Taulukko 8. Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen ammoniumtyppipitoisuudet (NH 4 -N µg/l) vuonna 2011. Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 12.4.2012). Ammoniumtyppi NH 4 -N µg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 33,5 240,0 118,3 Risubackajoki lähtevä, R1 8 30,0 150,0 63,5 Palojoki lähtevä, PALO 8 5,7 100,0 35,6 Harvsån, HA1 8 28,0 82,0 46,5 Karhujärvi lähtevä, S7 8 20,0 230,0 80,8 Kivikoskenpuro, Ki9 8 25,0 220,0 87,5 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 7,0 54,0 37,0 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 22,0 83,0 50,2 Siuntionjoen lähtevä, S1 12 5,0 110,0 33,3 8.6.4 Lämpökestoiset kolibakteerit Lämpökestoisia kolibakteereita oli keskimäärin eniten Kivikoskenpurolla ja Risubackajoella. Kaiken kaikkiaan määrät olivat kaikilla taulukon 9 havaintopaikoilla varsin pieniä ja jäivät Poikkipuoliaista ja Palojokea lukuun ottamatta 2000-luvun keskiarvon alapuolelle. Vaikka bakteerien määrä oli melko pieni, kertoo bakteerien ilmeneminen näytteessä luonnontilasta poikkeavasta tilanteesta. Saastutuksen lähteenä voi olla esimerkiksi jätevedet tai karjanlanta. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä on tavallisesti korkeimmillaan kuormituslähteiden läheisyydessä jokien yläjuoksulla. Usein Risubackaojaan pohjoisesta liittyvän Mäyräojan vedet ovat sisältäneet suuria määriä kolibakteereita ja myös Risubackajoen läntisen haaran latvoilla havaintopaikalla R4 bakteerimäärät ovat olleet suuria. Yli 1 000 pmy/100 ml bakteerimääriä havaittiin vuonna 2011 havaintopaikoilla R4, MÄY ja Kivikoskenpuron pisteellä Ki8. Länsi-Uudenmaan hajavesihanke teki jätevesikartoituksia Lohjan Paunin, Mäntylän ja Lylyisten alueilla kesällä 2011. Osa kartoitetuista kiinteistöistä sijaitsee Mäyräojan tuntumassa. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevesien käsittely oli hyvällä tai melko hyvällä tasolla (Mämmelä 2011, luonnos). Alueella on kuitenkin myös kiinteistöjä, joilla havaittiin tarvetta jätevedenkäsittelyn tehostamiseen. Joillakin Mäyräojan läheisyydessä olevilla kiinteistöillä on myös hevosia. Uudenmaan ELY-keskuksen havaintopaikoilla määritettiin suolistoperäisten enterokokkien määrä, joka vaihteli Kirkkojoessa (K3) 3 350 pmy/100 ml ja Siuntionjoen alaosassa (S1) 0 33 pmy/100 ml välillä. Sisämaan uimavesissä toimenpiderajana on 400 pmy/100 ml. Maalis- ja elokuussa tutkittiin myös lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät, jotka olivat 0 ja 6 pmy/100 ml. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 35

Taulukko 9. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen ulosteperäistä saastutusta ilmentävien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukumäärät vuonna 2011. Fekaaliset lämpökestoiset kolibakteerit pmy/100 ml 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 0 260 58 Risubackajoki lähtevä, R1 8 31 270 144 Palojoki lähtevä, PALO 8 0 150 36 Harvsån, HA1 8 0 80 31 Karhujärvi lähtevä, S7 8 0 34 13 Kivikoskenpuro, Ki9 8 34 750 232 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 10 160 100 8.6.5 Muu veden laatu Sähkönjohtokyky mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää. Parametri kertoo vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta, sillä suolojen määrää lisäävät mm. jätevedet ja peltolannoitus. Siuntionjoen jokihaarojen vertailussa kuormituksen vaikutus on selvimmin nähtävillä Risubackajoen, Kirkkojoen ja Kivikoskenpuron veden laadussa. Taulukko 10. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen sähkönjohtokyky (ms/m) vuonna 2011. Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 12.4.2012). Sähkönjohtokyky ms/m 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 10,3 13,9 11,8 Risubackajoki lähtevä, R1 8 9,4 59,2 34,0 Palojoki lähtevä, PALO 8 10,6 13,0 11,4 Harvsån, HA1 8 6,7 12,2 8,9 Karhujärvi lähtevä, S7 8 6,6 15,1 12,5 Kivikoskenpuro, Ki9 8 8,6 28,7 18,9 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 12,2 30,0 23,3 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 9,7 25,3 17,7 Siuntionjoen lähtevä, S1 12 10,1 19,5 15,0 8.7 Ravinnehuuhtoumat/km 2 osavaluma-alueittain Seuraavassa arvioidaan Siuntionjoen eri osavaluma-alueiden kokonaisfosforin ja kokonaistypen virtaamia neliökilometriä kohden. Laskelmissa ei ole arvioitu luonnonhuuhtouman osuutta kokonaisainevirtaamasta. Kokonaisainevirtaama koostuu luonnonhuuhtouman lisäksi ihmistoiminnan aiheuttamasta lisäkuormituksesta, mm. maa- ja metsätalouden, karjatalouden, haja-asutuksen, ilmalaskeumien ja pistekuormituksen aiheuttamasta kuormituksesta. Ravinnehuuhtoumat esitetään kahtena lukuna, joista toisessa luvussa on kokonaisravinnevirtaama ja toisessa ravinnehuuhtouma, jossa tiedossa oleva pistekuormitus on vähennetty kokonaisravinnevirtaamasta. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Pinta-alaa kohden laskettu fosforivirtaama oli vuonna 2011 suurinta Kirkkojoen valuma-alueelta. Tilanne oli edellisvuoden kaltainen. Tehokkaiden puhdistusprosessien ansiosta pistekuormittajilta vesistöön päätyvän fosforin määrä on pieni verrattuna kokonaisfosforivirtaamaan. Siuntionjoen suulla fosforivirtaama kasvoi, kun viime vuosina virtaama on usein miten laskenut. Typpeä virtaa neliökilometriä kohden aikaisempien vuosien tapaan selvästi eniten Risubackajoen alueelta. Kun kokonaiskuormituksesta poistetaan pistekuormituksen aiheuttama lisäkuormitus, laskee typpikuormitus selvästi. Vuoteen 2010 verrattuna Risubackajoen kokonaistyppikuormitus kasvoi pinta-alaa (km 2 ) kohden noin 325 kg, vaikka Nummelan puhdistamon kuormitus laski noin 35 kg. Typpivirtaama kasvoi edelliseen vuoteen nähden kaikilla osaalueilla vertailualueena toimivalla Palojoella lähes 90 prosenttia. Fosforivirtaama kg/km 2 osavaluma-alueilla vuonna 2011 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kirkkojoki Siuntionjoen suu (S1) P kg/km2/a 20,1 17,0 20,3 22,86 32,2 37,5 P kg/km2/a(ei sis.jv) 18,9 22,9 32,1 1400 Typpivirtaama kg/km 2 osavaluma-alueilla vuonna 2011 1200 1000 800 600 400 200 0 Siuntionjoen suu Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kirkkojoki (S1) N kg/km2/a 486,1 582,7 1270,9 513,2 829,9 706,8 N kg/km2/a(ei sis.jv) 767 511 825 Kuva 22. Ravinnevirtaamat neliökilometriä kohden eri osavaluma-alueilla vuonna 2011. Risubackajoen, Harvsån ja Kirkkojoen ainevirtaamat on esitetty kahtena lukuna, joista toisessa on vähennetty tiedossa olevan pistemäisen ravinnekuormituksen määrä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 37

8.8 Yhteistarkkailun järvet Kaikki neljä Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevaa järveä ovat hyvin reheviä, pääasiallisesti hajakuormituksen rasittamia vesistöjä. Osalla järvistä on tehty kunnostustoimenpiteitä jo vuosien ajan rehevöitymisen pysäyttämiseksi. Tjusträskin ja Vikträskin syvänteitä on ilmastettu heinäkuusta 1993 lähtien, Karhujärvellä on hoitokalastettu vuodesta 1996 lähtien sekä niitetty vesikasvillisuutta ja tehty ruoppauksia. Tjusträskille, Karhujärvelle ja Vikträskille on laadittu myös kunnostussuunnitelmat (Hagman 2008, 2009, 2010). Uudenmaan ELY-keskuksen arvion mukaan Tjusträskin ja Vikträskin tila on tyydyttävä ja Karhujärven välttävä (Joensuu 2010). Yhteistarkkailun ulkopuolella Uudenmaan ELY-keskus seuraa monin toimenpitein kunnostetun Enäjärven tilaa. 8.8.1 Happi Erittäin rehevässä Karhujärvessä pohjan läheisen veden happipitoisuus on laskenut hyvin alhaiseksi ajoittain 2000-luvulla sekä talvella että kesällä järven kerrostuessa. Tuulinen sää saa matalan järven kerrostuneisuuden kuitenkin helpohkosti murtumaan, jolloin alusvesi pääsee sekoittumaan ja hapettumaan. Vuonna 2011 happipitoisuus oli heikko maalis- ja heinäkuussa. Talvella happipitoisuus on ollut tätä heikompi viimeksi vuonna 2005. Tjusträskin ja Vikträskin happitilanne on ollut hyvin samankaltainen viime aikoina. Vuonna 2011 molempien järvien pohjanläheisen veden happipitoisuus heikkeni jo kesäkuussa, laski lähelle nollaa ja palautui normaaliksi vasta lokakuussa syksyn täyskierron aikaan. Tjusträskissä vesi oli käytännössä hapetonta heinäkuussa myös viiden metrin syvyydessä. Vikträskissä hapeton kerros ulottui seitsemän metrin syvyyteen heinäkuusta elokuuhun, jolloin merkittävä osa järven etelä- ja keskiosasta kärsi hapettomuudesta. Tilanne on järville valitettavan tyypillinen ja vastaavanlainen ilmeisesti myös vuosina 2008 ja 2010 (kuva 21). Näinä vuosina kesäajalta on kuitenkin vain yksi näyte elokuulta. Talviaikana happiongelmia ei esiintynyt. Myös Stora Lonoksin happitilanne oli elokuun mittauskerralla melko heikko (2,1 mg/l). mg/l Happipitoisuus pohjan lähellä 2007-2011 14 12 10 8 6 4 2 0 Karhujärvi (4 m) Tjusträsk (7 m) Vikträsk (15 m) Stora Lonoks (1 m) Kuva 23. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun järvien happipitoisuus (mg/l) pohjanläheisessä vesikerroksessa vuosina 2007 2011. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Happikatojen perussyy on järviin kohdistuva liian suuri ravinnekuorma. Hagmanin (2009) mukaan Tjusträskin valuma-alueelta tuleva laskennallinen kuormitus ylittää järven sietokyvyn selvästi. Suuri leväbiomassa voi kuluttaa hajotessaan kaiken alusveden sisältämän vapaan hapen loppuun, mikä syvimmissä järvissä (Tjusträsk ja Vikträsk) tapahtuu lähes toistuvasti kasvukauden aikana. 8.8.2 Ravinteet Alusveden happitilanne vaikuttaa oleellisesti pohjan läheisten vesikerrosten ravinnepitoisuuksiin. Jos sedimentti joutuu hapettomaan tilaan, liukenevat kiintoaineeseen sitoutuneet ravinteet veteen, kiihdyttävät entisestään perustuotantoa ja lisäävät edelleen sisäistä kuormitusta. Yli 100 µg/l ammoniumtyppipitoisuus on jo merkki pohjan vähähappisista olosuhteista. Elokuussa 2011 Tjusträskin hapettoman pohjanläheisen veden ammoniumtyppipitoisuus oli 1 600 µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 630 µg/l. Samana ajankohtana Vikträskissä pitoisuudet olivat 200 µg/l ja 14 µg/l. Vikträskissä alusveden happipitoisuus oli Tjusträskiä parempi, kuitenkin vain 0,6 mg/l. Myös Stora Lonoksin ammoniumtyppipitoisuus kohosi maaliskuussa korkeaksi (260 µg/l). Yli 100 µg/l pitoisuudet voivat kertoa myös mahdollisesta jätevesikuormituksesta. Maaliskuussa Stora Lonoksin happitilanne oli kohtuullisen hyvä. Karhujärvellä ammoniumtyppipitoisuus oli poikkeavan korkea pintavedessä syyskuussa, 130 µg/l. Kuva 24. Talvinen Vikträsk. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 39

Ravinnepitoisuudet kertovat järvien rehevyystasosta. Taulukossa 11 on esitetty Siuntionjoen vesistön järvien ravinnepitoisuuksien keskiarvoja vuodelta 2011. Mittaukset on tehty pintavedestä tammi-lokakuussa. Stora Lonoks järveltä ei otettu näytteitä kesä-, heinä- ja syyskuussa. Tuotantokautena liukoisten ravinteiden pitoisuudet ovat pieniä, joten avovesiajan näytteiden pienempi määrä korottaa keskiarvoja Stora Lonoksilla. Taulukko 11. Siuntionjoen vesistön järvien ravinnepitoisuuksien keskiarvoja pintavedessä (1 m) vuonna 2011. n Kok-N µg/l NO2+NO3- NH4-N Kok-P µg/l PO4-P (F) N µg/l µg/l µg/l Karhujärvi (B1) 9 1227 281 49 79 4,2 Tjusträsk 9 1306 534 35 79 8,6 Vikträsk 9 1199 509 20 67 6,6 Stora Lonoks 5 1508 554 82 77 7,8 Järvivedet voidaan luokitella erittäin reheviksi, kun niiden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuus päällysvedessä on yli 50 µg/l (Oravainen 1999). Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella kaikki Siuntionjoen vesistön järvet ovat hyvin reheviä. Lokakuun lopun mittauskerralla Tjusträskin (180 µg/l) ja Vikträskin (170 µg/l) kokonaisfosforipitoisuus kohosi hyvin korkeaksi. Vesien rehevöitymistä säätelevä tekijä on käytännössä aina fosfori tai typpi. Sisävesissä fosforin on yleensä todettu olevan tärkeämpi minimiravinne. Normaali tilanne muuttuu, jos vedessä on runsaasti levien käytössä olevaa fosforia kasvukauden aikana esimerkiksi jätevesikuormituksen tai sisäisen kuormituksen seurauksena tai jos epäorgaaninen typpi kuluu loppuun. Tällöin veden molekulaarista typpeä sitovat levät, esimerkiksi useimmat sinilevät, saavat typpifosfori-suhteesta voimakkaan kilpailuedun. Mikäli olosuhteet muuten ovat suotuisat, voi syntyä voimakas, lähes yksinomaan sinilevistä koostuva leväbiomassa. Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Edellisvuosien kokonaisravinteiden määräsuhteiden perusteella järvet ovat olleet kasvukauden alussa fosforirajoitteisia, mutta muuttuneet heinä-elokuussa typpirajoitteisiksi. Nummelan puhdistamon vesistövaikutusselvityksessä selvisi, että kevään jälkeen runsaana olevat liukoisten ravinteiden varat hupenevat erittäin nopeasti levien ja muun kasvillisuudenkin käyttäessä niitä tehokkaasti heti kasvukauden alusta lähtien. Liukoinen fosfaatti loppuu ensiksi ja sitten heti perään liukoiset typpiravinteetkin. Siten käyttökelpoisesta fosfaatti-fosforista on pulaa ensin kasvukauden alussa, minkä jälkeen melko pian liukoinen typpikin loppuu. Liukoisten ravinteiden vähyys voi olla toisaalta hyvinkin osoituksena siitä, että näiden käyttökelpoisten kasvinravinteiden kierto biosysteemissä on erittäin tehokasta ja nopeaa, mikä on ominaista reheville järville (Mettinen 2012). 8.8.3 Klorofylli Vuonna 2011 noudatettiin laajempaa tutkimusohjelmaa, joka sisältää trofianäytteitä (mm. klorofylli) rehevyyden määrittämiseksi. Hyvin rehevässä vedessä kasvukauden keskimääräinen pitoisuus on yli 20 µg/l. Hypereutrofian eli ylirehevän veden rajana pidetään 50 µg/l. Kas- 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

vukauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella järvet ovat reheviä. Karhujärven klorofyllipitoisuus oli nousujohteinen aina vuoteen 2001 saakka, jonka jälkeen pitoisuus laski, mutta kääntyi vuonna 2009 jälleen kasvuun. Vuonna 2011 klorofyllipitoisuus kohosi jo ylirehevän veden pitoisuusrajan yläpuolelle. Yhteistarkkailun kasvukauden keskimääräiset a-klorofyllimittaustulokset ovatkin vaihdelleet erityisen paljon juuri Karhujärvessä. Tätä suurta vaihtelua voisivat selittää merkittävästi säätekijät, kuten lämpötila, aurinkoisuus ja tuulisuus (veden sekoittuminen), jotka näissä runsasravinteisissa oloissa lisäävät tai rajoittavat levätuotantoa (Mettinen 2012). Tjusträskin ja Vikträskin klorofyllipitoisuus on pysytellyt 20 40 µg/l välillä. Tjusträskillä pitoisuudet ovat olleet hienoisessa kasvussa, Vikträskillä klorofyllin kesän keskiarvolukema oli hieman edellisvuotta alhaisempi. µg/l 80 70 Karhujärvi, Tjusträsk, Vikträsk a-klorofyllipitoisuus 1988-2011 60 50 40 30 20 10 0 Havaintovuosi -88-89 -90-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -03-05 -07-09 -11 Karhujärvi B1 36 27 35 43 31 39 37 47 42 61 47 65 55 72 54 34 33 47 60 Tjusträsk 13 29 32 28 29 26 23 33 29 32 35 25 41 37 36 25 34 31 43 Vikträsk 15 32 25 24 25 28 26 31 25 30 31 35 29 29 27 21 29 31 28 Kuva 25. Karhujärven, Tjusträskin ja Vikträskin avovesikauden a-klorofyllipitoisuuksien (0-2 m µg/l) keskiarvo vuosina 1988 2011. 8.8.4 Muu veden laatu Elokuussa 2011 Stora Lonoksissa suolistoperäisiä, lämpökestoisia kolibakteereita oli poikkeuksellisen runsaasti, 1 100 pmy / 100 ml. Määrä ylitti uimakelpoisen vesistöveden raja-arvon (500 pmy/100 ml) selvästi. Heinä- ja osittain jo kesäkuussakin Karhujärven, Tjusträskin ja Vikträskin pintavesi oli hapesta ylikyllästynyttä. Ilmiö on tavallinen rehevissä järvissä voimakkaan levätuotannon aikaan, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 41

jolloin ph-arvot kohoavat normaalia korkeammiksi (8,6 9,4). Heinäkuun loppupuolen näytteenottokerralla Karhujärvellä havaittiin jonkin verran sinilevää. Tutkitussa näytteessä esiintyi pääosin Anabaena spiroides -lajia. 8.9 Vihdin Enäjärvi Vihdin Enäjärvi on noin 5 km² suuruinen, hyvin rehevä järvi Siuntionjoen latvoilla. Järvi on maatalouden ja haja-asutuksen kuormittama ja siihen johdettiin Nummelan taajaman jätevesiä aina vuoteen 1976 asti. Järvellä on tehty jo vuosien ajan merkittäviä kunnostustoimenpiteitä (esim. Reunanen 2005), merkittävältä osin talkoovoimin. Järveä on mm. hoitokalastettu, ilmastettu ja järveen laskeviin ojiin on tehty useita laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Uudenmaan ELY-keskus on luokitellut Enäjärven välttävään ekologiseen luokkaan kuuluvaksi (Joensuu ym. 2010). Vuonna 2011 pohjanläheinen vesi oli hapetonta tai vähähappista tammi-, maalis-, kesä- ja heinäkuussa. Tilanne oli vastaava myös edellisenä vuotena. Kesä- ja heinäkuussa vähähappinen vesi ulottui kuuden metrin syvyyteen ja maaliskuussa happitilanne oli heikko vielä neljässä metrissäkin. On huomattava, että syvänne (9,1 m) on varsin suppea-alainen kuoppa, jonne kertyy happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Järven tilavuudesta syvyydeltään yli neljän metrin aluetta on alle 5 prosenttia. Happikato ilmenee hyvin korkeina ravinnepitoisuuksina (kokp 1 160 µg/l, PO 4 -P 99 µg/l, NH 4 -N 1 700 µg/l) (maaliskuu) pohjanläheisessä vedessä. Hapettoman pohjan sisäisestä kuormituksesta kertoo myös korkea rautapitoisuus, 12 000 µg/l. Voimakkaan levätuotannon seurauksena Enäjärven pintavesi oli kesäaikana ajoittain hapen suhteen ylikyllästynyttä, mikä näkyy kohonneina ph-arvoina (max 9,3). Pintaveden (1,0 m) kokonaisfosforipitoisuudet (34 172 µg/l) ilmensivät erittäin rehevää tasoa. Avovesiajan kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo jäi edellisvuotta pienemmäksi, mutta keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus kohosi selvästi. Myös levätuotantoa mittaavat a-klorofyllipitoisuudet olivat etenkin loppukesällä hyvin korkeita (syyskuu 130 µg/l). Taulukko 12. Vihdin Enäjärven kokonaisravinnepitoisuuksien keskiarvoja avovesiajalta (1 m) vuosina 2005 2011 (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 19.4.2011). Rompsinmäki, pintavesi 1,0 m Kok-P µg/l Kok-N µg/l 2011 122 1617 2010 134 1297 2009 95 1057 2008 79 1109 2007 70 1011 2006 93 1173 2005 80 1182 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Enäjärvi-projektin raportissa vuodelta 2011 kerrotaan, että järvellä nyt seitsemän vuotta kestäneen syvänteen hapetustauon tuloksena 2000-luvun alun positiivinen kehitys näyttäisi pysähtyneen ja viimeisten vuosien tulosten perusteella järven tila on kehittymässä epävakaampaan ja heikompaan suuntaan. Kuitenkin sääolojen erilaisuus seurantajakson eri vuosina vaikeuttaa hapetustauon todellisten vaikutusten arviointi (Kauppinen 2011). Enäjärvestä vedet laskevat Poikkipuoliaisen eteläosaan, mistä ne jatkavat Tervalammen ja Huhmarjärven kautta Palojärveen. Poikkipuoliaisen (1,97 km 2, suurin syvyys 5,1 m) ja Palojärven (1,72 km 2, suurin syvyys 10,2 m) veden laatua on seurattu Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Poikkipuoliainen ja Palojärvi ovat reheviä, ravinteikkaita, ruskeavetisiä järviä, joiden syvänteissä happi on usein loppunut sekä talvikautena että kesällä. 9 Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Siuntionjoen vesistön tarkkailualueella vuonna 2011 9.1 Jätevesi- ja muu kuormitus Siuntionjoen vesistöalueella 90-luvulla Siuntionjoen vesistön kuormituksesta merkittävä osa on maataloudesta peräisin olevaa hajakuormitusta. 1990-luvun lopulla maatalouden osuus fosforikuormituksesta oli noin 76 % ja typpikuormituksesta hieman alle 50 % (Enckell ym. 2002). Luonnonhuuhtouman osuus typpikuormituksesta (noin 25 %) oli selvästi suurempi kuin fosforikuormituksesta (noin 10 %). Toimenpiteet maatalousvaltaisilla alueilla ovat merkittävässä asemassa alueen vesistöjen rehevyyden vähentämisessä. Pistekuormitus oli koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja alle 1 % osuudella, mutta typpikuormittajana merkittävä 15 % osuudella (Enckell ym. 2002). 9.2 Ravinnevirtaamat vuosina 2007 2011 Kirkkojoessa ja Siuntionjoen suulla fosforivirtaama oli vuonna 2011 kahta edellistä vuotta suurempi, Siuntionjoen suulla fosforimäärä kasvoi lähes 75 prosenttia. Erittäin sateisen vuoden 2008 virtaamista jäätiin kuitenkin selvästi. Muilla osa-alueilla fosforikuormitus oli lähellä edellisten vuosien tasoa. Kokonaistyppivirtaamat kasvoivat kaikilla osavaluma-alueilla kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Palojoen osavaluma-alueella ylitettiin jopa hyvin sateisen vuoden 2008 typpivirtaaman määrä. Vähiten typpivirtaama kasvoi Poikkipuoliaisen ja Risubackajoen osavalumaalueilla. Harvsån valuma-alueen typpikuormitus oli selvästi Risubackajoen aluetta pienempi, varsinkin kun huomioidaan, että Harvsån valuma-alue on noin kolmanneksen Risubackajoen valuma-aluetta suurempi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 43

Fosforivirtaama tonnia eri osa-alueilta vuosina 2007-2011 30 25 20 tonnia 15 10 5 0 PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kirkkojoki Siuntionjoen suu (S1) P t/a 2007 1,1 1,5 0,9 1,3 3,6 12,3 P t/a 2008 2,0 3,1 1,9 2,4 14,2 25,9 P t/a 2009 1 1,9 1,3 1,5 2,6 8,7 P t/a 2010 1,08 1,57 0,85 1,11 3,37 9,93 P t/a 2011 1,1 1,6 0,9 1,3 4,6 17,2 Kuva 26. Fosforivirtaama (tonnia) osa-alueittain vuosina 2007 2011. 400 Typpivirtaama tonnia eri osa-alueilta vuosina 2007-2011 350 300 250 tonnia 200 150 100 50 0 PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kirkkojoki Siuntionjoen suu (S1) N t/a 2007 29,1 36,4 61,1 22,6 97,9 289,2 N t/a 2008 40,5 51,2 115,7 34,2 163 340,1 N t/a 2009 19,7 27,2 50,8 19,9 47,2 125,4 N t/a 2010 21,20 29,74 39,72 19,59 70,15 203,7 N t/a 2011 27,5 55,8 53,4 29,0 117,6 323,4 Kuva 27. Typpivirtaama (tonnia) osa-alueilta vuosina 2007 2011. 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

9.3 Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista Laskennalliset arviot pistemäisen jätevesikuormituksen osuudesta osavaluma-alueilla pääravinteiden fosforin ja typen osalta esitetään alla olevissa kuvissa. Top Hotels Oy:n kokoushotelli Elohovin osalta vertailukelpoista tarkastelua ei voitu tehdä vähäisten vedenlaatutietojen vuoksi. 14 12 10 8 6 4 2 Pistekuormituksen %-osuus fosforivirtaamista Siuntionjoen osavaluma-alueilla vuosina 2004-2011 0 Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kirkkojoki Munkkaan jätekeskus, Lempanså 2004 3,77 0,09 0,11 0,23 2005 5,10 0,03 0,13 0,30 2006 10,01 0,08 0,46 0,95 2007 12,50 0,11 0,17 0,30 2008 3,38 0,02 0,05 0,24 2009 4,85 0,04 0,31 0,59 2010 10,73 0,05 0,35 0,72 2011 6,84 0,04 0,20 0,42 Kuva 28. Nummelan jätevedenpuhdistamon, Aktiivikeskuksen ja Munkkaan jätekeskuksen jätevesien osuus fosforivirtaamista osavaluma-alueilla vuosina 2004 2011. Lempansån arviossa käytetty Kirkkojoen alaosan K3 vedenlaatutuloksia, lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 23.4.2012. Kirkkojoen valuma-alue on kooltaan selvästi suurempi kuin muut tarkasteltavat valuma-alueet Risubackajoki ja Harvsån. Jotta saataisiin paremmin vertailukelpoinen käsitys Kirkkojoen valuma-alueen latvoilla sijaitsevan Munkkaan jätekeskuksen kuormitusosuudesta valuma-alueellaan, esitetään kuvissa myös arvio jätekeskuksen kaatopaikkavesien ainevirtaamaosuudesta Lempansån osavaluma-alueella. Lempansån valuma-alue (69,25 km 2 ) on pinta-alaltaan hyvin samankokoinen Aktiivikeskuksen kuormittaman Harvsån valuma-alueen kanssa. Lempansån virtaamat laskettiin Palojärvenkosken virtaamista ja ainepitoisuuksina käytettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen Kyrkån K3 (Kirkkojoki 1,2) havaintopaikan pitoisuuksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 45

Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoen kokonaisfosforivirtaamasta on vaihdellut vuosina 2004 2011 välillä noin 3 13 %. Vuonna 2010 puhdistamon osuus fosforikuormituksesta oli 6,8 %. Puhdistamon osuus kokonaistyppivirtaamasta oli vuonna 2011 40 %. Pistekuormituksen osuus Risubackajoen ravinnevirtaamista oli edellisvuotta alhaisempi ja jäi 2000-luvun keskiarvon alapuolelle sekä fosforin että typen osalta. Sateiden ja valumien määrillä sekä niiden ajoittumisella on suuri merkitys ravinnevirtaamien vuosittaiseen vaihteluun. Muiden jätevesikuormittajien osuudet jokihaarojen alimmilla havaintopaikoilla olivat huomattavasti pienempiä, suurimmillaankin vain reilun prosentin luokkaa. Munkkaan jätekeskuksen osuus ainevirtaamista Lempansån osavaluma-alueella oli fosforivirtaamasta 0,4 % ja typpivirtaamasta noin 1,3 %. Arvot olivat edellisvuotta alhaisemmat. 60 Pistekuormituksen %-osuus typpivirtaamista Siuntionjoen osavaluma-alueilla vuosina 2004-2011 50 40 30 20 10 0 Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kirkkojoki Munkkaan jätekeskus, Lempanså 2004 35,50 0,77 0,83 1,72 2005 37,07 0,63 0,48 1,17 2006 49,44 1,36 1,37 2,80 2007 41,21 1,57 0,50 1,01 2008 24,92 1,00 0,39 0,90 2009 56,78 0,48 1,08 2,29 2010 56,97 0,48 1,51 3,12 2011 39,64 0,34 0,62 1,27 Kuva 29. Nummelan jätevedenpuhdistamon, Aktiivikeskuksen ja Munkkaan jätekeskuksen jätevesien osuus typpivirtaamista osavaluma-alueilla vuosina 2004 2011. Lempansån arviossa käytetty Kirkkojoen alaosan K3 vedenlaatutuloksia, lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 23.4.2012. 9.4 Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Kirkkojoen valuma-alueen kuormitus on pääasiallisesti voimakasta hajakuormitusta. Alueen ainoa pistekuormittaja on Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen latvoilla, Kivikoskenpuron osavaluma-alueella. Munkkaan jätekeskuksen pinta- ja pohjavesitarkkailun mukaan Munkkaanojaan valuvien pintavesien typpipitoisuudet olivat hajakuormitetun puroveden tasolla. Kivikoskenpuroon laskevan ojavesihavaintopaikan veden laatu oli sen sijaan heikko ja varsinkin typpipitoisuudet olivat korkeita. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat kohtuullisia. 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Jätekeskuksen lähimmällä havaintopaikalla Ki8 useimmat vedenlaatuparametrit ilmensivät selvää jätevesivaikutusta. Vuoden 2011 virtaamamittausten ja Rosk n Roll Oy Ab: n puhdistamovesien virtaamamittaustulosten mukaan puhdistamovesien osuus oli laskuojassa purkupaikan alapuolella 38 % laskuojan keskimääräisestä virtaamasta. Puhdistetun jäteveden määrä oli noin 70 % enemmän kuin vuonna 2010 ja myös osuus keskivirtaamasta kasvoi. Vuosina 2005 2011 puhdistetun jäteveden osuus laskuojan virtaamasta on ollut 9,8 ja 63,5 prosentin välillä. Munkkaan jätekeskuksen vesistövaikutusten arviointia on vaikeuttanut kaatopaikka-alueelta vesistöön valuvien vesimäärien arviointi. Vuosien 2010 ja 2011 virtaama on laskettu vuoden keskivirtaamasta samassa suhteessa kuin Palokoskessa niiden kuukausien osalta, joilta mittauksia ei ollut käytettävissä. Näin päästiin todennäköisesti lähemmäksi todellista virtaamaa ja kuormitusta. Toukokuussa 2012 Kivikoskenpuroon havaintopaikan Ki8 läheisyyteen asennettiin Rosk n Roll Oy:n toimesta automaattinen, etäluettava mittapato, jonka avulla puron virtaamista tullaan jatkossa saamaan huomattavasti tarkempaa tietoa. Puhdistettujen jätevesien lisäksi laskuojaan johdetaan suoraan vanhoilta sulkurakennetuilta läjitysalueilta valuvat vedet sekä vanhan kaatopaikka-alueen kentältä kertyvät vedet. Niiden laadun voidaan arvioida olevan korkeintaan sama kuin uuden alueen kentän vesien laatu eli hajakuormitettujen vesien laatu. Samaan laskuojaan kertyy myös vesiä kaatopaikan ulkopuolelta, hajakuormitetulta alueelta. Taulukossa 13 on esitetty Munkkaan jätekeskuksen keskimääräinen kuormitus asukasvastinelukuina (AVL) mitattuna. Asukasvastineluku kertoo, kuinka monen henkilön puhdistamattoman jäteveden likaavasta vaikutuksesta vuorokaudessa olisi kysymys. Taulukko 13. Munkkaan jätekeskuksen kuormitus asukasvastinelukuina Kivikoskenpurossa havaintopaikalla Ki8 vuosina 2007 2011. BHK 7-ATU kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d 2011 55 10 167 2010 60 13 242 2009 31 9 116 2008 39 8 144 2007 27 7 111 Kaatopaikka-alueella syntyvien jätevesien määrä riippuu pitkälti säätekijöistä, kuten sadannasta, sateiden ajoittumisesta ja haihdunnan määrästä. Jätekeskuksen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi 2000-luvulla vanhojen täyttöalueiden sulkemisen ja sulkurakentamisen myötä sekä pintavesi- ja suotovesikeruujärjestelmän että jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Keskiarvoilla mitattuna veden kokonaistyppipitoisuus on laskenut huomattavasti, sähkönjohtavuudessa ei 2000-luvun puolenvälin jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kokonaisfosforipitoisuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta, mutta oli silti 2000-luvun toiseksi alhaisin. Myös alkaliteetin (4,7 mmol/l), biologisen hapenkulutuksen (17 mg/l) ja kloridipitoisuuden (43 mg/l) vuosikeskiarvot olivat edellisvuotta alhaisemmat. Lämpökestoisten kolibakteerien ja kiintoaineen määrä kohosi vuodesta 2010. Jätekeskuksen kuormitus laimenee nopeasti ja laskuojan jälkeisellä Kivikoskenpuron havaintopaikalla Ki9 kuormitus näkyy enää hyvin lievänä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 47

µg/l Kokonaistyppipitoisuus Havaintopaikka Ki8 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ms/m Sähkönjohtokyky Havaintopaikka Ki8 250 200 150 100 50 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 30. Kokonaistyppipitoisuuden (kokn µg/l) ja sähkönjohtavuuden (ms/m) vuosikeskiarvo havaintopaikalla Ki8 vuosina 2001 2011. 9.5 Risubackajoki Risubackajoen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas maataloudesta peräisin oleva hajakuormitus. Soraset Yhtiöt Oy:n Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran, Arvolanojan latvoilla. Tämän Arvolanojan latvoilla toimivat lisäksi mm. Marttilan Betonirakennus Oy ja Cembrit Oy. Lisäksi alueella toimi vuoteen 2008 saakka Lemminkäinen Oyj:n louhinta- ja murskausasema sekä asfalttiasema ja maa-ainesotto. Arvolanojan havaintopaikalla R4 sähkönjohtavuus, alkaliteetti ja sulfaattipitoisuus olivat kohonneita ja ilmensivät kuormitusta. Alkaliteetin vuotuiset maksimiarvot ajoittuvat loppukesään ja ovat olleet kasvussa viime vuosina. Myös typpipitoisuudet olivat ajoittain tavallista korkeampia. Kromipitoisuus oli keväällä korkeahko, mutta laski myöhemmin taustapitoisuuden 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

tasolle. Kromin ja sulfaatin alkuperää on vaikea suoraan päätellä, sillä Muijalan teollisuuskaatopaikan ja Ratametsän maankaatopaikan alueen lisäksi lähialueella varastoidaan ja tuotetaan mm. sementtipohjaista materiaalia muiden toimijoiden toimesta. Joen itäistä Mäyräjoen haaraa kuormittaa Nummelan jätevedenpuhdistamo. Siuntionjoen yhteistarkkailualueen vuoden 2011 pistekuormituksesta (jätevesimäärä, BHK 7 -kuorma ja kokonaisravinteet) noin 56 96 % oli peräisin Nummelan jätevedenpuhdistamolta. Kuormitus kohdistuu Risubackajokeen ja sitä kautta Karhujärveen sekä muuhun alapuoliseen vesistöön. Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitus asukasvastinelukuina vuosina 2007 2011 esitetään taulukossa 14. Nummelan puhdistamolta nykyisin johdettava ravinnekuormitus lukeutuu pitkän aikavälin (1980-luvulta lähtien) alhaisimpaan suuruusluokkaan. Puhdistamolla tehostettiin typenpoistoa aloittamalla jatkuvatoiminen metanoliannostelu ilmastuksen anox-vaiheeseen kesäkuussa 2010 (Valtonen 2012). Taulukko 14. Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitus asukasvastinelukuina vuosina 2007 2011. BHK 7-ATU kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d 2011 73 64 4917 2010 103 100 5167 2009 71 68 6600 2008 110 72 6600 2007 140 120 5800 Fosforinpoisto edusti erittäin hyvää tasoa, käsittelyteho oli vuosikeskiarvona laskettuna lähes 100 % ja vesistöön johdetun veden fosforipitoisuus oli keskimäärin 0,07 mg/l (Valtonen 2012). Typenpoiston teho oli vuonna 2011 keskimäärin 77 % ja saavutti 1.6.2010 voimaan tulleen 70 %:n typenpoistovaatimuksen. Ammoniumtypen osalta neljännesvuoden keskiarvolle asetettu pitoisuusluparaja jäi saavuttamatta jaksolla 2/2011. Huhtikuussa puhdistamolle tulleet kylmät sulamisvedet laskivat puhdistamon prosessilämpötilaa ja nitrifikaatioprosessi hidastui. Puhdistamolla saavutettiin erittäin hyvä tulos myös orgaanisen aineen poistossa vuonna 2011 (Valtonen 2012). Lähes 20 vuoden tarkastelujaksolla Nummelan puhdistamon fosforikuormitus sekä biologinen hapenkulutus ovat vähentyneet selvästi. Myös typpikuormitus on laskenut 2000-luvun vaihteen jälkeen ja typenpoiston tehostuminen vuonna 2010 näkyy myös tuloksissa; kokonaistyppipitoisuus jatkoi laskemistaan ja etenkin vuoden maksimiarvot jäivät aikaisempia vuosi selvästi alhaisemmalle tasolle. Ammoniumtyppipitoisuus kohosi korkeaksi huhtikuussa tulvavesien vaikutuksesta. Myös fosforipitoisuus oli tällöin korkea. Vähävetisen purkuojan vesi koostuu kuitenkin suurimman osan vuotta lähes pelkästään puhdistamolla käsitellystä jätevedestä, mikä näkyy korkeina kokonaistyppi- ja nitraatti- sekä nitriittipitoisuuksina Risubackajoen alimmalle havaintopaikalle saakka. Vähentyneestä kuormituksesta huolimatta Risubackajoki on Siuntionjoen yhteistarkkailualueen heikkokuntoisin jokiosuus. Vuonna 2011 ulosteperäisten kolibakteerien määrät jäivät kauttaaltaan varsin pieniksi aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 49

ms/m 100 Sähkönjohtokyky, Risubackajoki 80 60 40 20 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 2006 2007 2008 2009 2010 2011 mmol/l 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Alkaliteetti, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 2006 2007 2008 2009 2010 2011 µg/l 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Kokonaistyppi, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 31. Sähkönjohtokyky (ms/m), alkaliteetti (mmol/l) ja kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Risubackajoella vuosina 2006 2011. Vuosien keskiarvot sekä minimi- ja maksimipitoisuudet. 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

µg/l 350 300 250 200 150 100 50 0 Kokonaisfosfori, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 2006 2007 2008 2009 2010 2011 pmy/100 ml 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Kolibakteerit, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 32. Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) ja lämpökestoisten kolibakteerien määrä Risubackajoella vuosina 2006 2011. Vuosien keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot. 9.6 Siuntionjoen päähaara Siuntionjoen päähaaran latvoilla olevaa Kurjolammenojaa kuormittaa vähäisessä määrin Top Hotels Oy:n kurssi- ja lomahotelli Elohovi. Muuta merkittävää pistekuormitusta Siuntionjoen päähaarassa ei ole. Vuodesta 2005 lähtien Hotelli Elohovin puhdistamon yhteydessä on ollut käytössä maasuodatin, joka tehostaa erityisesti fosfori- ja bakteerisuodatusta. Elohovin jätevesimäärät sekä kuormitus ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa. Vuoden 2011 fosforikuormitus oli toistaiseksi alhaisin. Siuntionjoen päähaarassa ei havaittu suoranaisia jätevesivaikutuksia. Sivuhaarojen kautta tulevien jätevesien vaikutukset peittyivät vesimäärän kasvun myötä lisääntyvään hajakuormitukseen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 51

9.7 Järvet Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistama Aktiivikeskus sijaitsee Kirkkonummen Evitskogissa ja johtaa puhdistettuja jätevesiä matalaan ja rehevään Stora Lonoks -järveen. Kiinteistölle on asetettu luparajat 10.9.2002 (UUS), jotka saavutettiin vuonna 2009. Vuosien 2010 ja 2011 tuloksia ei ole vielä toistaiseksi käytettävissä. Vuoden 2009 kuormitus vastasi biologisen hapenkulutuksen osalta 1,1 asukkaan, fosforin osalta 0,8 asukkaan ja typen osalta 21 asukkaan käsittelemättömän jäteveden kuormitusta (Valtonen 2010). Stora Lonoks -järven tilaa seurataan joka toinen vuosi. Vuonna 2011 järven happitilanne oli elokuussa heikohko. Ajoittain ammoniumtyppipitoisuus sekä suolistobakteerien määrä ovat olleet korkeita, mikä voi johtua puhdistamon jätevesistä. Risubackajoen alapuoliseen Karhujärveen kohdistuu Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormituksen lisäksi myös hajakuormituksesta peräisin olevaa kiintoaine- fosfori- ja bakteerikuormitusta. Kokonaisfosfori, Karhujärvi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kokonaisfosfori, Vikträsk 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kokonaisfosfori, Tjusträsk 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kokonaisfosfori, Stora Lonoks 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 33. Kokonaisfosforipitoisuus (1 m) Siuntionjoen vesistön järvillä vuosina 2000 2011. Siuntionjoen keski- ja alaosan järviin Tjusträskiin ja Vikträskiin ei kohdistu suoranaista pistekuormitusta. Järvet toimivat kuitenkin Siuntionjoen luonnollisina sedimentaatioaltaina, joihin joen mukanaan tuomat ravinteet kulkeutuvat. Osa ravinteista sitoutuu järvien perustuotannossa, osa sedimentoituu pohjalle, osa kulkeutuu edelleen jokea alaspäin. Pistemäinen jätevesikuormitus on jokivarressa vähentynyt yli puoleen 1990-luvun alusta, mutta ravinteiden aiheuttama kokonaiskuormitus on edelleen suuri. Käytännössä molempien järvien kuormituksen sietokyky on jo ylittynyt, koska järviä on jo pitkään vaivannut syvänteiden alusveden hapettomuus ja sen seurauksena pohjan ravinteiden uudelleen liukeneminen vesimassaan. 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Tjusträskin ja Vikträskin kokonaisfosforipitoisuus kohosi lokakuun lopun mittauskerralla hyvin korkeaksi. Tjusträskissä (180 µg/l) ei ole mitattu yhtä korkeita fosforipitoisuuksia ainakaan vuoden 1986 jälkeen. Vikträskillä (170 µg/l) yhtä korkea kokonaisfosforipitoisuus on mitattu vain kerran, lokakuussa vuonna 1988. Runsaan virtaaman vuoksi viipymä järvillä on lyhyt, mikä toisaalta hieman helpottaa järvien tilaa. 10 Siuntionjoen yhteistarkkailun jatkaminen Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu jatkuu tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2012 suppealla fysikaalis-kemiallisella vesistöseurannalla. Pohjaeläintarkkailussa vuosi 2012 on laaja tarkkailuvuosi. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteistyöryhmän kokouksessa 29.5.2012 päätettiin yhteistarkkailuohjelman päivityksestä. Päivitettyä ohjelmaa tullaan noudattamaan vuoden 2013 alusta lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 53

Kirjallisuuslähteet Enckell, E., Airola, H., Tornivaara-Ruikka, R., Villa, L. ja Salasto,R. (toim.) 2002: Ympäristön tila muuttuu. Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut 269. 96 s. Hagman, A-M. 2010: Siuntion Vikträskin kunnostussuunnitelma. Siuntion kuntakohtainen järvikunnostusohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 23/2010. 59 s. Hagman, A-M. 2009: Siuntion Tjusträskin kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 19/2009. 50 s. Hagman, A-M. 2008: Siuntion Karhujärven kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9/2008 45 s. Joensuu, I., Karonen, M., Kinnunen, T., Mäntykoski, A., Nylander, E. ja Teräsvuori, E. : Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2010. 192 s. Jokihaara, Jukka 2011: Vihdin Vesi/vesihuoltolaitos. Jätevesien käsittely Nummelassa nykytilanne ja mahdollisuudet. Kauppinen, Eeva 2012: Enäjärven happitilanteen ja vedenlaadun vuosiraportti 2011. Vesi-Eko Oy. Enäjärvi-projekti. 16 s. + liitteitä 2. Mettinen, Aki 2012: Nummelan puhdistamon vaihtoehdot vesistövaikutukset Siuntionjoen vesistössä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu (luonnos). Mettinen, A., Suonpää, A., Könönen, K. ja Saarikari V. 2010: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinseuranta vuosina 2001-2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 188/2010. 87 s. Mämmelä, J. 2011: Jätevesikartoitus Lohjalla kesällä 2011. Raporttiluonnos. 5 s. Nummela, K. 2012a: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Soraset Yhtiöt Oy:n (ent. Niska & Nyyssönen Oy) Muijalan kaatopaikan sulkemistoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu, marraskuu 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Raportti 15 s. Nummela, K. 2012b: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Soraset Yhtiöt Oy:n (ent. Niska & Nyyssönen Oy) Muijalan Ratametsän maankaatopaikkaan liittyvä pohjavesitarkkailu, marraskuu 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Raportti 19 s. Nummela, K. 2011: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Soraset Yhtiöt Oy:n (ent. Niska & Nyyssönen Oy) Muijalan kaatopaikan sulkemistoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu, toukokuu 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Raportti. 7 s. Ranta, E. 2012: Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuonna 2011. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 314/2012. 52 s. Reunanen, S (toim.). 2005: Vihdin Enäjärvi-projekti vuosina 1998-2004. Uudenmaan ympäristökeskus. Monisteita 167. 108 s. Siuntionjokineuvottelukunta 1989: Siuntion vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Osat I ja II. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 41. Valjus, J. 2011: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto. Suppea tarkkailuvuosi 2010. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 217/2011 85 s. Valjus, J. 2009: Siuntion vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta 2005 2008. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 197/2009. 57 s. + liitteet 14 s. Valtonen, M. 2012: Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2011. Vihdin Vesi. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 316/2012.37 s. Valtonen, M. 2010: Kirkkonummen Aktiivikeskus kiinteistö Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 234/2010. 19 s. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 55

Liiteluettelo Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 1992 2011 Liite 3. Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 1. (1/7) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 57

Liite 1. (2/7) Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 1. (3/7) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 59

Liite 1. (4/7) Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 1. (5/7) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 61

Liite 1. (6/7) Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 1. (7/7) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 63

Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 1992 2011 JVP Q m3/d 1992 1993 1994 01-10/1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Osuus 2011 % 1 MUNKKAA 2443 2 NUMMELA 2730 2722 2707 2690 2635 2423 2597 2528 2773 2630 2590 2070 2510 2380 2330 2150 2473 2178 2270 2450 89,29 3 SIUNTIO 551 426 388 376 4 PARTEK/MINERIT 1046 776 940 833 854 547 5 M. JÄTEKESKUS 415 144,72 61,2 223,2 465 470 203,76 198,882 168 485 281 10,24 6 AKTIIVI 27 31 29 28 31 33 34 27 25 27,1 25,8 26,8 20,3 17,2 22,3 24,9 30,3 7,85 7,78 7,78 0,28 7 ELOHOVI 3 7 8 11 13 10 13 14 20,4 22,6 4 2,81 3,42 3,61 3,78 4,48 4,42 3,43 2,66 3,09 0,11 8 ABCPIK 5 5 4 4 4 3,3 3,3 3,9 4,2 4,24 4,21 3,78 4,09 3,99 4,3 4,33 2,45 1,57 2,00 2,07 0,08 Yht 6..8 35 43 41 43 48 46,3 50,3 44,9 49,6 53,94 34,01 33,39 27,81 24,8 30,38 33,71 37,17 12,85 12,44 12,94 0,47 YHT. 6805 3967 4076 3942 3537 3016,3 2647,3 2572,9 2822,6 3098,94 2768,73 2164,59 2761,01 2869,8 2830,38 2387,47 2709,052 2358,85 2767,44 2743,94 100 JVP BHK kg/d 1992 1993 1994 01-10/1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Osuus 2011 % 1 MUNKKAA 22,8 2 NUMMELA 29 16 14,4 9,2 11,5 9,1 10 10,5 12,5 11 7,9 6,4 7,9 7,8 7,1 9,6 7,4 5 7,2 5,1 56,75 3 SIUNTIO 5,7 6,2 7,9 3,4 4 PARTEK/MINERIT 9,4 5,8 6,2 3,45 4,71 2,69 5 M. JÄTEKESKUS 12,84 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 2,18 4,21 3,84 42,73 6 AKTIIVI 0,45 0,18 0,15 0,25 0,35 0,4 0,51 0,19 0,16 0,24 0,19 0,26 0,11 0,083 0,069 0,1 0,33 0,086 0,034 0,034 0,38 7 ELOHOVI 0,05 0,28 0,08 0,59 0,24 0,14 0,85 0,13 0,25 0,36 0,05 0,031 0,012 0,011 0,011 0,013 0,013 0,0051 0,004 0,0046 0,05 8 ABCPIK 0,07 0,03 0,01 0,05 0,04 0,045 0,088 0,081 0,058 0,41 0,29 0,098 0,053 0,018 0,11 0,074667 0,032 0,0066 0,014 0,0089 0,10 Yht 6..8 0,57 0,49 0,24 0,89 0,63 0,585 1,448 0,401 0,468 1,01 0,53 0,389 0,175 0,112 0,19 0,187667 0,375 0,0977 0,052 0,0475 0,53 YHTEENSÄ 67,47 28,49 28,74 16,94 16,84 12,375 11,448 10,901 12,968 24,85 17,93 10,229 11,035 13,112 11,29 11,65225 10,52516 7,2777 11,462 8,9875 100 JVP FOSF. kg/d 1992 1993 1994 01-10/1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Osuus 2011 % 1 MUNKKAA 0,72 2 NUMMELA 1,2 1,2 0,84 0,53 0,36 0,34 0,24 0,19 0,35 0,39 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,3 0,18 0,17 0,25 0,16 82,30 3 SIUNTIO 0,32 0,27 0,35 0,24 4 PARTEK/MINERIT 0,06 0,03 0,06 0,04 0,07 0,034 5 M. JÄTEKESKUS 0,08 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 13,01 6 AKTIIVI 0,019 0,009 0,004 0,007 0,011 0,014 0,023 0,01 0,0073 0,0079 0,0062 0,0056 0,0045 0,0015 0,0027 0,0037 0,016 0,0016 0,0015 0,0015 0,77 7 ELOHOVI 0,005 0,012 0,01 0,023 0,009 0,005 0,006 0,005 0,0079 0,012 0,004 0,0059 0,0017 0,00029 0,00049 0,00031 0,00071 0,00045 0,00035 0,00012 0,06 8 ABCPIK 0,033 0,0036 0,012 0,005 0,003 0,002 0,002 0,022 0,0058 0,0028 0,0042 0,0083 0,002 0,0013 0,017 0,0101 0,0023 0,0028 0,0092 0,0075 3,86 Yht 6..8 0,057 0,0246 0,026 0,035 0,023 0,021 0,031 0,037 0,021 0,0227 0,0144 0,0198 0,0082 0,00309 0,02019 0,01411 0,01901 0,00485 0,01105 0,00912 4,69 YHTEENSÄ 2,357 1,5246 1,276 0,845 0,453 0,395 0,271 0,227 0,371 0,4927 0,2744 0,3198 0,2082 0,29309 0,40019 0,330442 0,21795 0,19655 0,29375 0,19442 100 JVP TYPPI kg/d 1992 1993 1994 01-10/1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Osuus 2011 % 1 MUNKKAA 59 2 NUMMELA 110 133 129 117 117 126 123 131 137 110 81 66 69 57 65 69 79 79 62 58 95,84 3 SIUNTIO 21 17 12,7 8,9 4 PARTEK/MINERIT 1,96 1,5 1,9 2,16 2,13 1,2 5 M. JÄTEKESKUS 14,91 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 1,39 2,91 2,00 3,31 6 AKTIIVI 0,7 1 0,64 1 1,2 1,25 1,6 1,1 1 0,95 1 1,3 0,73 0,52 0,69 0,97 1 0,26 0,27 0,27 0,45 7 ELOHOVI 0,11 0,39 0,24 0,5 0,39 0,34 0,71 0,87 1,3 1,8 0,19 0,18 0,28 0,28 0,22 0,23 0,18 0,14 0,12 0,18 0,30 8 ABCPIK 0,18 0,19 0,09 0,23 0,2 0,23 0,32 0,33 0,33 0,38 0,2 0,2 0,18 0,14 0,127 0,114333 0,12 0,077 0,12 0,07 0,12 Yht 6..8 0,99 1,58 0,97 1,73 1,79 1,82 2,63 2,3 2,63 3,13 1,39 1,68 1,19 0,94 1,037 1,314333 1,3 0,477 0,51 0,52 0,86 YHTEENSÄ 192,95 153,08 144,57 129,79 120,92 129,02 125,63 133,3 139,63 128,04 84,84 70,62 73,95 62,1 69,767 71,64363 82,03241 80,867 65,4155 60,5202 100 Huom! Aktiivikeskuksen vuoden 2011 kuormituksessa käytetty vuoden 2010 arvoja 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (1/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 11.1.2011 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0 6,1 42 13 5,1 9,7 0,43 6,7 100 13 <1,5 1300 82 680 48 10 5 11.1.2011 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,060 0 12,5 85 11 5,7 17,6 0,81 7,5 60 8,1 1,7 2000 200 1500 60 23 170 12 11.1.2011 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 90 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0050 4,6 10,5 82 33 10 48,7 4,1 7,8 80 7,5 6,0 6800 5100 1100 66 7 1 18 11.1.2011 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0 12,1 83 17 6,7 18,5 0,90 7,5 60 7,7 2,3 2500 210 1800 73 130 190 12 11.1.2011 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 60 cm; Jää 5 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0015 0,2 12,4 85 0,71 2,1 3,5 0,044 6,2 120 16 <1,5 700 38 140 11 <3 0 11.1.2011 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,3 12,5 86 3,7 1,2 11,4 0,52 7,4 50 9,5 <1,5 920 5,7 370 32 14 1 11.1.2011 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 1,0 8,6 60 4,6 2,0 13,2 0,71 7,4 40 9,0 3,3 1500 240 460 35 10 1 11.1.2011 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Virt 0,038 m3/s; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,038 8,2 10,5 89 6,7 12 80,2 0,74 7,7 50 7,8 2,8 23000 51 24000 86 22 400 11.1.2011 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Virt 0,012 m3/s; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,012 0,3 12,5 86 14 10 31,9 1,4 7,7 50 11 2,0 1500 150 820 52 14 520 46 1,1 12.1.2011 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0080 0,6 18 29,5 2000 390 1400 94 29 130 12.1.2011 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,1 11,7 80 18 8,7 26,7 0,66 7,1 70 11 1,6 4400 99 3800 63 13 270 12.1.2011 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,070 2,2 12,4 90 18 15 48,5 0,88 7,5 50 8,1 2,4 10000 100 10000 74 17 240 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 65

Liite 3. (2/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 12.1.2011 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,2 12,5 86 13 6,7 20,8 0,66 7,2 60 11 <1,5 1800 76 1300 46 13 250 12.1.2011 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 5 cm; Jää 40 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0 13,2 90 16 7,5 25,3 0,80 7,4 60 9,8 1,9 2100 83 1500 62 15 160 12.1.2011 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,4 9,2 64 7,4 2,7 13,4 0,54 6,9 60 11 1,6 1400 48 720 50 15 20 20.1.2011 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 12 cm; Jää 48 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 5,9 41 10 2,6 11,6 6,8 100 1300 95 620 45 9 3 2.0 1,7 3.0 2,1 4.0 2,3 5,6 41 8,9 3,5 27,6 7,1 80 3800 110 3300 54 14 20.1.2011 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 19 cm; Jää 45 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,7 6,5 45 9,3 2,1 12,0 6,9 80 1300 93 630 46 9 0 20.1.2011 SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 18 cm; Jää 46 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,2 3,4 23 14 5,6 12,6 6,6 100 2300 69 1500 66 6 1 20.1.2011 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 19 cm; Jää 44 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,2 11,6 80 12 2,8 16,2 7,1 80 1700 33 1000 55 14 18 2.0 0,3 3.0 0,6 4.0 1,0 5.0 1,5 8,7 62 6.0 1,7 7.0 1,8 8,2 59 22 4,9 18,6 7,3 100 2000 30 1400 82 20 20.1.2011 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 15 cm; Jää 46 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,2 E E 20 4,5 13,5 7,0 100 1600 38 1100 57 10 59 2.0 0,3 3.0 0,5 4.0 0,8 5.0 1,2 6.0 1,6 7.0 1,6 8,7 62 8.0 1,6 9.0 1,6 10.0 1,7 11.0 1,7 12.0 1,7 8,5 61 13.0 1,7 14.0 1,8 15.0 1,8 8,6 62 24 4,0 19,6 7,3 100 1900 13 1300 83 19 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (3/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 2.3.2011 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 17 cm; Jää 52 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,3 3,2 22 8,7 2,2 13,0 6,9 80 1400 22 770 51 9 3 2.0 1,3 3.0 2,2 4.0 3,6 2,4 18 8,8 2,5 22,1 7,1 100 2400 19 1900 52 10 2.3.2011 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 20 cm; Jää 53 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,5 11,3 79 4,5 1,4 13,2 7,3 80 1300 12 680 38 15 18 2.0 1,5 2.3.2011 SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 22 cm; Jää 55 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,3 5,3 37 11 4,1 12,9 7,0 100 1600 260 630 55 11 25 2.3.2011 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 22 cm; Jää 60 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,3 12,2 84 9,4 2,6 17,2 7,4 80 1500 16 970 53 13 20 2.0 0,5 3.0 0,7 4.0 1,1 5.0 1,8 7,5 54 6.0 1,9 7.0 2,0 7,3 53 17 4,1 18,7 7,3 100 1800 14 1200 74 16 2.3.2011 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 18 cm; Jää 60 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,3 11,2 77 11 2,3 16,6 7,3 100 1500 9,6 1000 46 11 1 2.0 0,3 3.0 0,5 4.0 1,1 5.0 1,6 6.0 1,7 7.0 1,8 7,9 57 8.0 1,8 9.0 1,8 10.0 1,8 11.0 1,8 12.0 1,8 7,8 56 13.0 1,8 14.0 1,9 15.0 1,9 7,9 57 21 5,3 19,8 7,3 100 1800 10 1300 73 15 4.4.2011 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,040 0,3 98 26,1 6500 120 5800 220 50 96 4.4.2011 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,3 6,9 47 28 18 12,2 0,45 6,4 80 E 13 2,2 2700 48 2000 73 8 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 67

Liite 3. (4/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 4.4.2011 SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0025 0,1 9,8 67 3,4 7,6 5,0 6,0 150 E 1100 24 0 4.4.2011 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,4 11,4 79 47 45 17,1 0,67 6,8 80 E 11 3,0 5000 230 3900 190 68 250 11 4.4.2011 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0065 1,4 11,5 81 180 140 28,8 1,6 7,1 250 E 17 5,6 6900 1600 4300 270 19 22 16 4.4.2011 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,4 11,7 81 70 49 16,7 0,65 6,9 80 E 12 4,3 5400 220 4500 180 51 240 9,2 4.4.2011 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 20 cm; Jää 0 cm; Klo 14:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0060 0,2 11,7 80 2,1 5,6 4,8 0,040 5,5 120 E 19 <1,5 870 75 310 18 3 0 4.4.2011 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,2 12,1 83 22 13 13,0 0,52 7,1 70 E 11 2,0 4100 34 1700 70 20 94 4.4.2011 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 1,2 3,4 24 3,9 3,9 13,9 0,76 6,8 40 8,7 2,1 1300 32 550 41 9 0 4.4.2011 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,1 11,3 77 52 33 31,5 0,67 6,8 100 E 12 2,5 5700 150 4800 120 24 480 4.4.2011 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,075 8,0 10,1 85 120 310 65,2 0,96 7,4 60 E 14 12 16000 2700 11000 470 40 770 4.4.2011 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,021 0,3 11,8 81 140 93 20,4 0,82 7,1 100 E 14 3,6 4100 200 3000 180 9 1200 25 12 4.4.2011 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,12 0,5 11,8 82 270 370 38,9 0,58 6,9 100 E 22 ~6,6 10000 500 8000 440 34 500 4.4.2011 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,1 12,6 86 58 41 27,0 0,60 7,1 80 E 12 2,4 4500 120 3700 120 27 250 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (5/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 4.4.2011 SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0050 0,5 11,0 76 2,3 1,1 3,6 5,9 80 670 11 2 4.4.2011 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,4 12,3 85 52 28 23,7 0,73 7,0 80 E 10 2,2 4800 87 3900 120 21 170 4.4.2011 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,7 7,2 50 9,0 4,0 14,9 0,60 6,7 80 11 <1,5 1600 36 930 55 16 64 18.4.2011 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,090 3,4 67 11,4 1500 32 960 94 13 40 18.4.2011 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 4,3 8,6 66 32 17 6,7 0,23 6,5 120 14 1,8 1700 41 410 70 7 40 18.4.2011 SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,026 1,5 9,6 69 10 4,8 3,9 6,0 100 1100 22 10 18.4.2011 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,20 3,1 11,3 84 33 31 8,7 0,30 7,0 140 18 <1,5 1900 27 1300 60 11 18 5,6 18.4.2011 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,011 3,8 10,8 82 45 16 17,6 1,0 7,2 120 11 2,8 2900 1000 1300 65 6 0 8,7 18.4.2011 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 3,1 11,2 84 35 25 8,6 0,30 7,0 120 17 <1,5 1900 37 1400 64 13 34 5,3 18.4.2011 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,060 2,2 10,9 79 1,6 6,6 3,3 <0,02 5,2 140 20 <1,5 680 25 160 16 <3 23 18.4.2011 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 2,7 11,3 83 8,3 4,3 11,7 0,50 7,0 70 11 <1,5 1200 10 740 46 10 1 18.4.2011 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 3,2 7,2 54 19 8,1 11,6 0,55 6,9 80 11 <1,5 1700 35 1000 59 4 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 69

Liite 3. (6/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 18.4.2011 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 6,1 8,1 65 28 13 9,4 0,24 6,6 140 16 <1,5 1900 36 1300 53 6 10 18.4.2011 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,065 5,3 11,2 88 42 56 28,6 0,37 7,1 80 9,6 2,8 6500 490 5700 94 18 60 18.4.2011 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,055 3,4 10,2 76 56 59 14,6 0,58 7,3 100 E 16 <1,5 1600 42 1100 77 3 9 22 4,2 18.4.2011 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 4,1 11,6 89 42 45 12,2 0,24 6,9 120 14 <1,5 2300 180 1600 79 9 52 18.4.2011 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 2,8 11,8 87 45 48 8,2 0,22 6,8 180 18 <1,5 1600 33 1100 75 8 48 18.4.2011 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 3,3 11,8 88 51 33 9,7 0,33 7,0 100 E 14 1,6 2000 43 1400 85 9 74 18.4.2011 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 4,3 10,0 77 33 12 6,6 0,29 6,7 120 11 <1,5 1000 21 570 63 11 3 2.5.2011 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,012 4,3 22 32,4 800 14 430 56 13 250 2.5.2011 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 7,4 8,4 70 16 12 7,6 0,33 6,9 100 14 2,0 1000 33 270 61 4 0 2.5.2011 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,070 4,6 11,1 86 16 14 14,9 0,70 7,4 150 15 1,6 1300 39 760 56 14 75 12 2.5.2011 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,0020 7,9 9,7 82 19 11 36,7 2,8 7,5 60 6,9 21 5600 4100 1600 36 <3 4 18 2.5.2011 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,11 4,4 11,0 85 17 11 15,2 0,74 7,5 100 14 <1,5 1400 63 830 54 13 63 11 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (7/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 2.5.2011 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,030 6,5 10,8 87 0,83 1,0 2,9 0,037 5,8 100 17 <1,5 530 14 76 12 <3 0 2.5.2011 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 5,9 11,0 88 11 4,8 10,6 0,44 7,3 70 11 1,8 1400 8,2 780 57 4 0 2.5.2011 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 9,2 9,7 84 7,5 6,4 10,3 0,50 7,2 50 12 1,8 1400 100 640 46 <3 0 2.5.2011 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 5,4 8,8 70 17 12 22,6 0,60 6,9 120 21 <1,5 2500 45 1700 55 8 35 2.5.2011 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,035 8,9 11,0 95 8,3 18 67,8 0,82 7,7 20 7,6 2,0 14000 42 13000 64 20 82 2.5.2011 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,014 6,4 10,8 88 20 14 28,9 1,3 7,6 100 15 <1,5 1000 52 460 44 7 190 46 2,1 2.5.2011 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,040 5,1 11,8 93 21 42 41,0 0,68 7,5 60 10 2,0 6000 25 5200 61 12 160 2.5.2011 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,075 4,3 11,9 91 20 17 20,1 0,68 7,5 100 14 <1,5 1100 23 610 45 6 120 2.5.2011 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 7,5 11,1 92 19 12 12,1 0,46 7,4 100 12 1,5 1500 35 890 56 3 10 2.5.2011 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 7,7 9,2 77 14 7,4 11,2 0,42 7,1 80 13 1,6 1500 20 850 23 3 0 12.5.2011 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 08:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 15,3 11,2 112 9,0 7,5 10,6 7,6 80 1200 7,4 480 51 3 0 2.0 14,9 3.0 11,6 4.0 9,0 5,8 50 13 7,5 11,3 7,3 80 1300 20 620 61 5 0.0-2.0 15,1 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 71

Liite 3. (8/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 12.5.2011 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 08:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 14,7 9,9 98 11 9,3 11,3 7,5 80 1400 11 610 62 3 1 12.5.2011 SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 16,9 10,3 107 14 14 9,3 7,4 100 1200 8,3 <10 110 4 3 12.5.2011 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 14,1 8,0 78 21 5,8 11,9 7,3 80 1600 51 880 70 9 3 2.0 13,4 3.0 12,4 4.0 10,0 5.0 8,8 7,7 66 6.0 8,6 7.0 8,4 10,9 93 15 8,9 12,2 7,7 80 1500 8,1 680 68 4 0.0-2.0 13,9 27 12.5.2011 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 14,8 12,2 120 17 9,3 11,5 7,7 80 1700 9,7 910 66 4 0 2.0 13,8 3.0 10,2 4.0 8,9 5.0 7,0 6.0 6,9 7.0 6,7 9,0 73 8.0 6,6 9.0 6,5 10.0 6,4 11.0 6,2 12.0 6,0 8,3 67 13.0 5,8 14.0 5,3 15.0 5,3 7,8 62 45 16 12,2 7,2 100 2300 69 1600 100 13 0.0-2.0 14,5 22 20.6.2011 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0015 13,6 27 55,4 680 25 330 84 23 210 20.6.2011 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 19,4 8,1 88 7,6 850 56 <10 76 <3 2.0 19,1 3.0 19,0 4.0 18,8 5,1 55 0.0-2.0 42 20.6.2011 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 16,7 6,5 67 5,2 3,8 7,9 0,37 7,0 70 11 <1,5 680 28 72 45 10 80 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (9/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 20.6.2011 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0040 13,8 9,0 87 6,1 4,4 20,5 1,1 7,8 70 9,2 <1,5 790 40 350 84 41 140 18 20.6.2011 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0004 12,3 6,0 56 8,5 4,6 106 7,5 8,1 60 18 ~27 10000 3200 5300 33 <3 210 89 20.6.2011 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,028 13,9 8,4 82 9,6 6,1 20,9 1,2 7,8 70 9,3 <1,5 760 25 290 81 34 140 18 20.6.2011 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0005 13,8 8,8 85 1,0 <1 2,9 0,051 6,1 180 21 <1,5 520 7,0 12 20 4 82 20.6.2011 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 17,4 7,2 76 5,9 5,0 10,8 0,51 7,5 40 9,2 1,5 630 28 45 44 6 20 20.6.2011 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 18,9 5,0 54 13 15 11,2 0,58 7,2 50 11 2,6 1000 66 15 78 <3 10 20.6.2011 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0,1 P 13,5 7,7 74 16 9,5 44,0 0,97 7,6 70 9,1 <1,5 5300 39 5300 59 14 230 20.6.2011 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,036 14,6 8,9 88 1,5 3,4 80,0 0,61 7,7 15 5,0 <1,5 18000 21 19000 39 20 150 20.6.2011 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0020 15,3 9,4 94 8,3 4,9 49,7 2,8 8,3 100 13 1,5 790 92 240 54 20 1200 51 <1 20.6.2011 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,055 14,0 9,5 92 13 17 66,1 0,82 7,9 30 5,9 <1,5 11000 27 12000 57 19 220 20.6.2011 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,011 13,6 9,3 90 14 8,5 33,8 1,3 8,0 80 9,3 <1,5 930 37 520 64 21 440 20.6.2011 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 17,1 7,7 80 10 7,8 16,6 0,88 7,7 60 9,6 2,0 830 38 220 67 19 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 73

Liite 3. (10/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 20.6.2011 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 19,5 7,4 81 14 16 12,6 0,57 7,5 70 11 3,0 850 47 <10 79 <3 2 21.6.2011 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 19,1 9,7 105 8,2 760 35 <10 51 <3 2.0 19,1 3.0 19,0 4.0 18,8 5.0 16,3 2,6 27 6.0 15,5 7.0 14,8 1,9 18 0.0-2.0 36 21.6.2011 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 19,8 9,8 107 8,2 860 14 230 42 <3 2.0 19,6 3.0 19,2 4.0 19,2 5.0 16,6 6.0 14,4 7.0 12,7 3,8 36 8.0 11,9 9.0 9,8 10.0 7,8 11.0 7,3 12.0 6,6 2,6 21 13.0 6,4 14.0 6,1 15.0 6,1 1,5 12 0.0-2.0 34 5.7.2011 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,0024 15,3 24 56,0 800 58 420 91 31 1500 5.7.2011 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 19,7 4,3 47 5,6 4,0 8,5 0,43 6,6 70 11 1,8 730 44 83 54 17 34 5.7.2011 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,020 16,4 8,0 81 7,5 7,9 24,5 1,4 7,9 60 7,2 2,1 700 72 300 100 53 190 24 5.7.2011 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,0021 15,0 6,8 67 14 19 89,9 6,8 8,0 35 7,6 28 13000 4400 8500 46 5 2000 46 5.7.2011 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,018 17,2 6,6 69 7,4 5,5 28,7 1,8 7,8 50 7,3 1,8 1100 68 640 68 27 360 24 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (11/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 5.7.2011 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; Ei näytteitä! 5.7.2011 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,15 20,9 5,1 57 7,2 5,6 11,4 0,57 7,3 40 9,5 <1,5 820 82 110 58 26 150 5.7.2011 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 21,8 4,6 53 19 19 11,5 0,59 7,3 60 13 4,2 1400 110 13 86 <3 260 5.7.2011 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 10:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 18,2 4,4 47 12 9,5 57,4 1,1 7,4 35 6,5 <1,5 7000 89 6600 57 17 120 5.7.2011 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,031 16,0 8,7 89 0,99 1,8 81,4 0,66 7,7 20 5,8 <1,5 17000 15 17000 33 16 220 5.7.2011 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,0019 16,5 8,8 91 9,3 8,1 54,3 2,9 8,2 60 10 1,8 700 110 270 59 24 1100 44 1,0 5.7.2011 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,030 15,3 9,0 90 13 14 69,7 0,83 7,8 20 5,4 <1,5 12000 34 12000 52 19 290 5.7.2011 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,021 16,3 8,5 87 16 10 32,0 1,4 7,9 60 7,8 1,6 930 45 540 74 26 250 5.7.2011 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 20,0 6,5 72 7,9 5,7 18,4 0,94 7,7 50 9,3 2,7 850 58 260 68 30 160 5.7.2011 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 22,4 3,8 43 12 11 13,3 0,61 7,2 50 11 2,0 920 170 21 75 8 6 7.7.2011 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 23 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 24,0 9,6 114 8,6 990 7,6 <10 81 <3 2.0 23,3 3.0 21,9 3,5 20,7 1,3 14 0.0-2.0 37 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 75

Liite 3. (12/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 7.7.2011 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja jva; Ilman T 25 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0.0-2.0 9,3 33 1.0 24,6 11,3 136 9,4 860 7,8 <10 62 <3 2.0 23,2 3.0 20,0 4.0 18,7 5.0 17,2 0,8 8 6.0 16,4 7.0 16,2 0,4 5 7.7.2011 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 23 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 24,5 9,4 112 9,1 710 5,2 <10 42 <3 2.0 23,6 3.0 22,6 4.0 18,7 5.0 17,7 6.0 16,5 7.0 13,6 0,9 9 8.0 11,2 9.0 10,2 10.0 9,6 11.0 9,0 12.0 8,6 1,4 12 13.0 7,9 14.0 7,4 15.0 6,7 0,8 7 0.0-2.0 26 20.7.2011 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja jva; Ilman T 25 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 22,2 11,3 130 8,6 1300 16 <10 110 <3 2.0 21,7 3.0 21,5 4.0 21,2 3,3 37 0.0-2.0 90 20.7.2011 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 23 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.0-2.0 8,1 47 1.0 22,0 10,6 121 8,3 910 5,0 <10 60 <3 2.0 21,7 3.0 21,5 4.0 20,1 5.0 18,2 0,5 5 6.0 17,2 7.0 16,9 0,2 3 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (13/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 20.7.2011 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 23 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 22,2 8,3 95 7,6 660 28 <10 58 <3 2.0 22,0 3.0 21,9 4.0 21,8 5.0 20,6 6.0 16,7 7.0 14,6 0,4 4 8.0 12,9 9.0 11,3 10.0 9,4 11.0 8,2 12.0 7,4 0,4 4 13.0 6,8 14.0 6,7 15.0 6,6 0,4 3 0.0-2.0 25 10.8.2011 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 08:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 20,3 7,3 81 23 19 14,0 8,1 50 E 1400 31 <10 110 <3 6 2.0 20,3 3.0 20,3 4.0 20,3 7,4 82 25 19 14,1 8,1 40 E 1400 44 <10 110 <3 0.0-2.0 20,3 100 10.8.2011 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 20,3 8,3 92 22 19 14,1 8,2 40 E 1500 31 <10 110 4 1 10.8.2011 SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 18,0 2,1 22 3,1 4,7 12,9 7,2 60 740 22 <10 63 13 1100 10.8.2011 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:02; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 20,7 8,4 93 11 9,3 16,0 8,0 40 E 920 5,6 <10 68 <3 0 2.0 20,6 3.0 20,3 4.0 20,2 5.0 20,0 5,4 59 6.0 17,2 7.0 17,0 <0,1 <1 33 29 17,1 7,1 250 2500 1600 21 1300 630 0.0-2.0 20,6 61 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 77

Liite 3. (14/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 10.8.2011 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:01; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 21,5 7,8 88 7,1 7,5 14,1 7,8 50 700 <4 <10 57 <3 0 2.0 21,4 3.0 21,4 4.0 21,4 5.0 21,3 6.0 20,2 7.0 13,8 0,5 5 8.0 11,8 9.0 10,6 10.0 9,3 11.0 8,5 12.0 8,2 0,5 4 13.0 7,1 14.0 7,0 15.0 6,8 0,6 5 38 13 13,9 6,9 100 E 1400 200 580 130 14 0.0-2.0 21,5 32 22.8.2011 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0010 13,9 13 55,4 680 26 370 67 26 300 22.8.2011 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 11:13; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 16,7 4,9 50 7,7 4,3 8,9 0,45 6,9 50 9,5 <1,5 680 29 75 42 8 50 22.8.2011 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0020 14,7 8,6 85 6,6 5,0 24,0 1,3 7,8 50 6,8 <1,5 540 19 210 73 39 770 24 22.8.2011 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0001 13,3 3,6 34 8,0 24 158 12 7,8 50 23 34 13000 5100 6300 29 <3 78 140 22.8.2011 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,012 14,8 7,1 71 13 10 24,9 1,4 7,6 60 7,1 1,6 630 48 220 86 33 750 24 22.8.2011 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! 22.8.2011 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 17,9 6,6 70 3,4 2,1 11,1 0,53 7,3 40 8,4 <1,5 710 8,8 69 34 13 22 22.8.2011 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 19,0 5,1 55 2,9 23 11,6 0,61 7,3 35 E 13 5,1 1900 71 18 130 <3 150 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (15/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 22.8.2011 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 15,9 6,0 61 6,7 5,0 59,2 1,1 7,4 40 6,6 <1,5 9700 38 9100 43 15 40 22.8.2011 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,025 17,4 8,3 86 17 6,8 77,6 0,54 7,6 40 6,5 <1,5 17000 19 17000 54 18 190 22.8.2011 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0005 15,2 8,9 89 9,9 6,9 57,5 3,2 8,2 50 10 <1,5 660 17 260 48 21 380 46 <1 22.8.2011 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,038 15,4 8,9 89 11 15 69,3 0,69 7,8 40 5,9 <1,5 13000 21 13000 55 16 370 22.8.2011 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0060 14,8 9,0 89 14 7,9 36,1 1,5 8,0 50 7,0 <1,5 850 15 510 55 19 540 22.8.2011 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 16,7 7,3 75 6,5 2,7 20,1 1,1 7,6 50 8,3 1,7 950 22 390 60 24 120 22.8.2011 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 19,4 6,1 67 11 12 15,1 0,67 7,3 50 11 5,8 1400 230 47 91 <3 8 13.9.2011 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 16,4 8,3 85 7,5 1200 130 86 95 3 2.0 16,4 3.0 16,4 4.0 16,4 8,3 85 0.0-2.0 16,4 68 13.9.2011 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 16,5 7,7 79 7,6 1100 86 110 14 2.0 16,5 3.0 16,5 4.0 16,5 5.0 16,5 6,8 70 6.0 16,0 7.0 15,5 0,4 4 0.0-2.0 16,6 51 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 79

Liite 3. (16/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 13.9.2011 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 16,8 7,8 81 7,5 760 42 23 67 4 2.0 16,8 3.0 16,7 4.0 16,6 5.0 16,5 6.0 16,3 7.0 16,1 3,1 31 8.0 15,7 9.0 10,7 10.0 9,1 11.0 8,6 12.0 7,9 0,5 4 13.0 7,9 14.0 7,8 15.0 7,6 0,4 4 0.0-2.0 16,8 27 17.10.2011 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0030 6,1 22 31,0 1800 19 1200 94 20 41 17.10.2011 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 P 6,3 7,5 60 53 16 9,6 0,39 6,8 140 22 1,8 1800 66 830 110 6 20 17.10.2011 SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,0015 5,6 7,4 58 6,4 3,8 4,2 6,2 140 790 29 19 17.10.2011 SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,0020 5,7 7,8 63 1,2 <1 4,5 5,7 300 1000 23 5 17.10.2011 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,55 6,3 9,3 76 10 5,5 17,8 0,91 7,2 140 23 1,7 2300 29 1500 63 20 48 11 17.10.2011 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,0010 8,4 8,4 71 28 14 26,2 1,8 7,4 70 9,4 13 3900 640 2700 56 5 98 11 17.10.2011 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 P 6,5 9,5 77 5,6 7,1 17,9 0,88 7,3 140 20 <1,5 2400 29 1700 68 20 82 9,8 17.10.2011 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,035 7,0 10,0 83 0,95 <1 3,2 <0,02 5,2 120 25 <1,5 640 14 34 14 <3 2 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (17/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 17.10.2011 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 P 8,0 9,3 79 3,7 2,4 11,1 0,52 7,2 50 9,6 2,0 1800 100 170 45 12 10 17.10.2011 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 7,4 9,0 75 14 9,9 11,2 0,60 7,3 50 12 2,3 1300 240 290 57 <3 8 17.10.2011 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 6,9 8,3 68 15 7,9 20,9 0,56 6,9 100 23 <1,5 2500 30 1700 56 10 31 17.10.2011 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,035 12,5 9,2 87 16 54 73,7 0,48 7,4 30 8,2 1,8 17000 21 17000 92 13 200 17.10.2011 SIU / R10a Mäyräoja 0,3 + 0,05 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:47; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,040 7,7 10,3 86 23 30 41,6 0,45 7,3 80 17 1,5 8000 20 7500 71 9 52 17.10.2011 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0080 7,2 9,6 79 15 11 40,7 1,7 7,5 120 22 1,6 1500 62 790 42 7 54 70 2,4 17.10.2011 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,045 7,7 10,3 86 25 25 39,1 0,71 7,4 100 18 <1,5 6300 19 6000 74 11 180 17.10.2011 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 6,8 10,6 87 15 12 16,4 0,56 7,4 100 22 <1,5 1300 25 670 47 6 40 17.10.2011 SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,048 7,7 9,6 81 1,3 <1 3,1 5,7 120 450 8 0 17.10.2011 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 P 7,2 10,6 87 24 11 15,7 0,59 7,3 100 16 2,2 2000 45 1200 72 10 47 17.10.2011 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 7,2 8,3 69 23 11 13,2 0,51 7,1 80 14 1,8 2900 42 550 74 7 12 24.10.2011 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 6,7 9,0 73 48 21 11,6 7,1 150 1400 78 550 92 8 31 2.0 6,7 3.0 6,7 4.0 6,5 8,2 67 61 22 10,8 7,0 150 1400 72 560 110 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 81

Liite 3. (18/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l 24.10.2011 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 6,7 9,1 75 45 13 11,7 7,1 150 1400 68 560 87 9 20 24.10.2011 SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 6,4 6,9 56 33 10 8,6 6,7 150 1700 51 630 90 5 60 24.10.2011 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 6,8 9,8 80 110 39 14,7 7,2 150 E 2400 76 1400 180 21 110 2.0 6,8 3.0 6,8 4.0 6,8 5.0 6,8 9,8 80 6.0 6,9 7.0 6,9 9,9 81 120 41 15,0 7,2 150 E 2500 66 1500 200 24.10.2011 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 7,8 9,0 76 90 34 15,7 7,3 150 E 2300 35 1300 170 24 100 2.0 7,8 3.0 7,7 4.0 7,6 5.0 7,5 6.0 7,4 7.0 7,3 9,5 79 8.0 7,3 9.0 7,3 10.0 7,3 11.0 7,4 12.0 8,1 8,1 69 13.0 8,1 14.0 8,2 15.0 8,2 5,1 43 730 370 14,7 6,8 E E 3400 240 1500 880 33 0.0-2.0 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Liite 4. (1/6) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit.1971) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 7.1.2011 Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus 0,02 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l SFS 3032:1976 4 ug/l 4 15 ug/l 15 50 ug/l 50 100 ug/l 100 500 ug/l > 500 ug/l SFS 5505:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 10 mg/l > 10 mg/l SFS-EN 1899-1:1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l 5 100 mg/l > 100 mg/l *COD Mn SFS 3036: 1981 1 mg/l 1,0 3,0 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l *COD Cr *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 C 44 h *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori *Kloridi ISO 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje 20 mg/l 20 50 mg/l 51 100 mg/l 101 500 mg/l > 500 mg/l SFS 3016: 2001, 2. painos Colilert Quanti-Tray SFS 4088: 2001, 4. painos SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 0,2 mg/l 0,20 0,6 mg/l 0,6 1,0 mg/l > 1,0 mg/l 3 ug/l 3 10 ug/l 10 25 ug/l 25 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l 5 ug/l 5 20 ug/l 21 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981 4 mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit SFS 3016: 2001 ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 0,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 20 % ± 0,40 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 30 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 10 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % ± 40 % ± 25 % ± 20 % ± 15 % ± 10 % 1,6 mg/l 12 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 83

Liite 4. (2/6) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 7.1.2011 *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) SFS 3016: 2001 *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 4088: 2001 ± 6-12,5 % SFS 3033: 1976 5 ug/l 5 50 ug/l > 50 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 ug/l 10 20 ug/l 20 50 ug/l 50 100 ug/l > 100 ug/l *Nitriittityppi SFS 3029: 1976 2 ug/l 2 5 ug/l 5 20 ug/l 20 100 ug/l > 100 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 3021: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite ± 20 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 10 % 30 Bq/l > 30 Bq/l 30 % SFS 3028: 1976 25 ug/l 25 50 ug/l 51 100 ug/l 101 200 ug/l 201 1000 ug/l > 1000 ug/l *Sameus SFS-EN ISO 7027:2000 0,2 FNU 0,2 0,5 FNU 0,5 1,0 FNU > 1,0 FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5000 ug/l SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO 11905-1:1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 10 ug/l ± 20 % ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,09 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 ug/l 100 250 ug/l > 250 ug/l ± 30 ug/l (12 %) ± 12 % *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet *Urea SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 mg/l 2 7 mg/l 7 10 mg/l > 10 mg/l 0,1 mg/l 0,10 0,50 mg/l > 0,50 mg/l ± 1,0 mg/l ± 14 % ± 10 % ± 22 % ± 15 % 2/4 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo Liite 4. (3/6) MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (400 nm) Absorptiokerroin (750 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 7.1.2011 Menetelmän määritysraja 0,1 ug/l Mittausepävarmuus 0,020 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l 10 ug/l ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 3008: 1990 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu 0,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: 1974 0,1 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l >0,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE16 1,0 mg/l 1,0 10 mg/l 11 1000 mg/l > 1000 mg/l lietteet < 1000 mg/l Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 0,10 mmol/l 0,10 0,40 mmol/l > 0,40 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE20 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys ± 2 % ± 2 % ± 24 % ± 15 % ± 5 % ± 8 % ± 40 % ± 25 % ± 20 % ± 0,050 mmol/l ± 12 % 3/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 85

Liite 4. (4/6) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 7.1.2011 Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 7.1.2011. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. 4/4 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo Liite 4. (5/6) MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät 31.10.2011 ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; boori; *kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *rauta; *seleeni; *sinkki; tina; *uraani; *vanadiini Menetelmä SFS-EN ISO 17294-1:2006 ja SFS-EN ISO 17294-2:2005 (ICP- MS) SFS-EN ISO 11885 modif. (ICP-OES) *Elohopea SFS-EN ISO 17852:2008 Kromi +6 Sisäinen menetelmä KVVY LA37 (Juoma- ja talousveden tutk.men. 1969) *TOC; *TIC; *DOC Sisäinen menetelmä KVVY LA111, perustuu SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB OY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:2004 *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) EN ISO 17294:2005 ICP-MS SFS 3044:1980 AAS ja SFS-EN ISO 15886:2004 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 15061:2001 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 15680:2004 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä, GC-MSD-menetelmä *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2000 1/2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 87

Liite 4. (6/6) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät 31.10.2011 RAMBOLL FINLAND OY, RAMBOLL ANALYTICS, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T039, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys Menetelmä *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. *Fenoliset yhdisteet Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN 12673 mod. (sisältää myös kloorifenolit) *PAH Sis.men. RA 4026, GC-MSD-menet. *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) Sis.men. RA 4038, GC/MSD, per. ISO 10695:2000, mod. *Torjunta-aineet: Sis.men. RA 4039, LC/MSD Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Sis.men. RA 4043, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. RA2018 per. SFS-EN ISO 10304-1 *Elohopea Sis.men. RA 3000 per. ISO 17294-2:2003 *Alumiini, * arseeni,*fosfori, *kadmium, Sis.men. RA 3001, per. ISO 11885:2009, ICP-OES *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *natrium, *nikkeli, *rauta, *seleeni, *sinkki, *vanadiini *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) Sis. men, RA3000, perustuu ISO17294-2:2003, ICP-MS *Bromaatti Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 ja SFS-EN ISO 10304-1:2009 *Syanidi Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC, *TIC, *DOC Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. RA2054, per. SFS EN-ISO 14184, mod. Silikaatti Sis.men. RA2022, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men. RA2032, kumottu SFS 3012 *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID Sis.men. RA 4019, per. SFS-EN ISO 9377-2:2001 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men. RA4052, gravimetrinen Ftalaatit Sis.men. RA4010 Orgaaniset tinat Sis.men. RA4059, mod. SFS-EN 17353 PCDD/F (dioksiinit ja furaanit) Sis.men. RA4062 (EPA METHOD 1613) LAPIN VESITUTKIMUS OY, JUWE YMPÄRISTÖTUTKIMUS, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys *VOC-yhdisteet *Kokonaishiilivety *=akkreditoitu menetelmä Menetelmä Sisäinen menetelmä. HS-GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka 2/2 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 07/2012 Tekijä(t) Jorma Valjus Julkaisun nimi Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto. Laaja tarkkailuvuosi 2011. Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu 233/2012 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: www.luvy.fi/julkaisut Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Rosk n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita yhteistarkkailuun kuuluvia pistekuormittajia ovat Soraset Yhtiöt Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus ja Top Hotels Oy. Vapaaehtoisena tarkkailuun osallistuu Suomen Sokeri Oy, sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Vuonna 2011 noudatettiin yhteistarkkailussa laajaa tarkkailuohjelmaa, näytteitä otettiin 17 jokipisteellä ja neljällä järvellä mukaan lukien trofianäytteet. Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria. Nummelan jätevedenpuhdistamo on alueen merkittävin pistekuormittaja (jätevedestä lähes 90 %, typpikuormasta 96 % ja fosforikuormasta 82 %). Typenpoistoa tehostettiin vuonna 2010 ja sekä typpikuormitus (58 kg kokn/d) että fosforikuormitus (0,16 kg kokp/d) olivat vuonna 2011 tarkkailuhistorian alhaisimmat. Nummelan puhdistamon jätevedet päätyvät Risubackajokeen ja puhdistamon kuormituksen osuus Risubackajoen fosforivirtaamasta oli 7 % ja typpivirtaamasta 40 %. Puhdistamon kuormitus näkyy veden laadussa myös mm. kohonneena sähkönjohtokykynä. Risubackajokeen liittyy myös Arvolanojan haara, jonka latvoilla on Soraset Yhtiöt Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikka ja Ratametsän maankaatopaikka. Arvolanojan sähkönjohtokyky, alkaliteetti ja sulfaattipitoisuus ilmentävät kuormitusta. Risubackajoen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas hajakuormitus. Risubackajoen veden laatu on koko tutkimusalueen heikoin. Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen haarassa on alueen toiseksi suurin pistekuormittaja. Jätekeskuksen fosforikuormitus (0,03 kg kokp/d) pysyi edellisvuoden tasolla, muu kuormitus ja jätevesimäärä olivat vuotta 2010 pienempiä. Jätekeskuksen puhdistamon jätevesien määrä kasvoi 70 % edellisvuodesta, mutta koko jätekeskuksen osuus ravinnevirtaamista alapuolisella Lempansålla oli edellisvuotta pienempi (kokp 0,4 %, kokn 1,3 %). Kuormitus näkyy selkeästi jätekeskuksen laskuojassa, mutta laimenee nopeasti alempana Kivikoskenpurossa. Voimakas hajakuormitus on koko Kirkkojoen haaran pääasiallinen kuormituslähde. Muiden yhteistarkkailun pistekuormittajien kuormitusvaikutus on vähäistä eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita. Pohjaeläimistö ilmensi paikoin hyvin selvää kuormitusvaikutusta ja pohjan rehevyyttä koskissa, suvanto- ja järvialueilla. Latvapurot kärsivät kuormituksesta eniten. Kirkkojoen Lempaankosken, Siuntionjoen päähaaran Kvarnbynkosken ja Palokosken pohjaeläimistö on ilmentänyt vähiten kuormittunutta tilaa. Siuntionjoen vuoden 2011 yhteistarkkailussa olleet järvet Karhujärvi, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki runsasravinteisia. Viime vuosina Tjusträskin ja Vikträskin happitilanne on ollut toistuvasti heikko kesäisin usean kuukauden ajan. Vuonna 2011 myös Karhujärven happitilanne oli melko heikko. Kasvukauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella järvet ovat reheviä tai hyvin reheviä (Karhujärvi). Valuma-alueilta tuleva kuormitus ylittää järvien sietokyvyn selvästi. Asiasanat Toimeksiantaja Siuntionjoen vesistö, pistekuormitus, hajakuormitus, veden laatu, rehevyys Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailutyöryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN 978-952-250-088-5 (nid.) Sivuja 90 ISBN 978-952-250-089-2 (PDF) Kieli Suomi ISSN-L 0789-9084 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 08100 Lohja Puh. (019) 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Painopaikka ja -aika T:mi Harriprint, Karkkila 2012 ISSN 0789-9084 (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 89

Presentationsblad Utgivare Västra Nylands vatten och miljö rf Datum 07/2012 Författare Jorma Valjus Publikationens titel Publikationsseriens namn och nummer Publikationens delar/andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Sammandraget av samkontrollen i Sjundeå ås vattendrag. Den omfattande kontrollen år 2011 Publikation 233/2012 Publikationen finns att få även via Internet: www.luvy.fi/publikationer Deltagare i samkontrollen av Sjundeå å:s vattendrag är Nummela reningsverk i Vichtis i Risubackaåns övre del och Rosk n Rolls avfallsstation i Muncka i den övre delen av Kivikoskibäcken. Övriga deltagare i samkontrollen är Soraset Yhtiöt Oy, Aktiivikeskus i Kyrkslätt samt Top Hotels Oy. På frivillig grund deltar Finska Socker Ab, samt som övriga deltagare områdets kommuner Lojo, Sjundeå, Vichtis och Kyrkslätt. Deras deltagande baserar sig på den allmänna kontrollsskyldigheten. År 2011 var ett sk. omfattande år, och vattenprover togs från 17 å-punkter och fyra sjöpunkter inkluderande trofiproven. Största delen av belastningen i Sjundeå å:s vattendrag är diffus belastning. Punktbelastningens andel av fosforbelastningen är mycket liten medan kvävebelastningens andel är större. De lokala variationerna är stora. Nummela reningsverk är områdets mest betydande punktbelastare (av avloppsvattenmängden nästan 90 %, av kvävebelastningen 96 % och fosforbelastningen 86 %). Reningsverkets kvävereduktion effektiverades under år 2010 och såväl kvävebelastningen (58 kg tot. N/d) som fosforbelastningen (0,16 kg tot P/d) var år 2011 de lägsta under kontrollens hela historia. Vattnet från Nummela reningsverk leds ut i Risubackaån, och reningsverkets totala andel av åns hela fosforflöde var ca. 7 % och av kväveflödet 40 %. Reningsverkets inverkan ses i vattnet som bl.a. en förhöjd ledningsförmåga. Även Arvolanoja grenen ansluts till Risubackaån. I dess översta del finns Soraset Yhtiöt Oy:s Muijala industrisoptipp och Ratametsä jordtipp. Vattnets elledningsförmåga, alkalitet och sulfathalt indikerar belastning. Vattenkvaliteten i Risubackaån är undersökningsområdets sämsta. Muncka avfallsstation i Kyrkåns förgrening är samkontrollens näststörsta enskilda punktbelastare. Avfallsstationens fosforbelastning (0,03 kg totp/d) hölls på samma nivå som året innan, men den övriga belastningen och avloppsvattenmängden var lägre än under 2010. Avloppsvattenmängden från avfallscentralens reningsverk ökade med 70 % från året innan, men hela avfallsstationens näringsflödesandel till den nedanför liggande Lempansån var mindre än under föregående år (tot P 0,4 %, tot N 1,3 %). Sopstationens belastning märks tydligt i diket, som rinner från sopstationen, men det späds snabbt ut längre ner i Kvikoskibäcken. Den kraftiga diffusa belastningen är hela Kyrkåförgreningens huvudsakliga belastningskälla. De övriga punktbelastarnas belastningseffekter är ringa och några klara belastningseffekter kunde inte observeras. Sjöarna, som ingick i samkontrollen år 2011 var Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk och Stora Lonoks och de är alla frodiga och näringsrika. Under de senaste åren har syreläget i Tjusträsk och Vikträsk varit dåligt under flere månader sommartid. Under sommaren 2011 var syreläget ganska dåligt även i Björnträsk. På basen av den genomsnittliga klorofyllhalten under vegetationsperioden är sjöarna frodiga eller mycket frodiga (Björnträsk). Den diffusa belastningen, som kommer från tillrinningsområdet, överstiger sjöarna toleransnivå klart. Nyckelord Uppdragsgivare Sjundeå ås vattendrag, punktbelastning, diffus belastning, vattenkvalitet, frodighet Samkontrollgruppen för Sjundeå ås vattendrag Publikationens försäljning/distribution/förl äggare ISBN 978-952-250-088-5 (häft.) Sidantal 90 ISBN 978-952-250-089-2 (PDF) Språk Finska ISSN-L 0789-9084 Offentlighet Offentlig Västra Nylands vatten och miljö rf., PB 51, 08101 Lojo Tel. (019) 323 623 E:post: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Tryckningsort och -plats T:mi Harriprint, Högfors 2012 ISSN 0789-9084 (tryckt) ISSN 1798-2677 (nätpublikation) 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 08101 Lohja Puh. (019) 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-250-088-5 (nid.) ISBN 978-952-250-089-2 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)